\id LUK
\ide UTF8
\h Lukas Evangelium
\toc1 Basse Lukas Evangelium
\toc2 Lukas Evangelium
\toc3 Luk
\mt1 Basse Lukas evangelium.
\c 1
\s1 1. Kapittal.
\s2 Dam birra, manne Lukas c̄alla su evangeliumes, 1–4. Gabriel muittal Johannes gastas̄ægje rieǥadæme, 5–25, ja Ibmel barne rieǥadæme, 26–38. Maria oappaladda Elisabet ja ramed Ibmela, 39–56. Johannes rieǥad, Sakarias einosta, 57–79. Johannes bajass̄adda, 80.
\p
\v 1 Dađemielde go ædnagak læk riebmam c̄allet historia dai dapatusai birra, mak albmoset læk ollas̄uvvum min gaskast,
\p
\v 2 nuft moft si læk migjidi dam muittalam, guđek algo rajest legje c̄almalas̄ duođas̄tægjek ja sane balvvalægjek,\x - \xo 1:2 \xt 1 Joh 1:1; Ebr 2:3\x*
\p
\v 3 de læm maidai mon adnam buorren, maŋŋelgo mon læm visut suoggardam buok dapatusaid algo rajest, c̄allet maŋŋalaǥai dai birra dudnji, famolaʒ̄amus Teofilus,\x - \xo 1:3 \xt Ap daǥ 1:1\x*
\p
\v 4 vai don oapas̄ik dovddat dam oapa duottavuođa, masa don læk njalmalaʒ̄at oapatuvvum.
\p
\v 5 Herodes, Judea gonagasa, beivin læi muttom pappa Abia juoǥost, gæn namma læi Sakarias; ja su akka læi Aron nieidain, ja su namma læ Elisabet.\x - \xo 1:5 \xt Matt 2:1; 1 Muit 24:1, 10; Neh 12:4\x*
\p
\v 6 Mutto soai læiga goabbas̄aǥak vanhurskasak Ibmel oudast ja vagjoleiga laittemættosen buok Hærra bakkomi ja asatusai mielde.
\p
\v 7 Ja sodnost i læm oktage manna; dastgo Elisabet læi s̄addotæbme, ja soai læiga goabbas̄aǥak boarrasak.
\p
\v 8 Mutto de dapatuvai, go son læi doaimatæmen pappa ammates Ibmel oudast su juoǥos vuoro mielde,
\p
\v 9 ja go vuorbbe sudnji gac̄ai pappavuođa viero mielde oaffarus̄s̄at suovvasid, de manai son Hærra tempel sisa.\x - \xo 1:9 \xt 2 Mos 30:7, 34\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 10 Ja buok olbmui ædnagvuotta læi rokkadallamen olggobælde dam bodda, go suovvasak oaffarus̄s̄ujuvvujegje.
\p
\v 11 Mutto Hærra engel almostuvai sudnji ja c̄uoʒ̄oi suovasaltar olgis̄ bælde.\x - \xo 1:11 \xt 2 Mos 30:1\x*
\p
\v 12 Ja go Sakarias oini su, de suorggani son, ja ballo bođi su ala.
\p
\v 13 Mutto engel celki sudnji: Ale bala, Sakarias! Dastgo du rokkus læ gullujuvvum, ja du akka Elisabet galgga rieǥadattet dudnji barne, ja don galgak goc̄c̄ot su nama Johannessan.\x - \xo 1:13 \xt Luk 1:63\x*
\p
\v 14 Ja don galgak oaʒ̄ʒ̄ot ilo ja avo, ja ædnagak galggek illodet su rieǥadæme diti.\x - \xo 1:14 \xt Luk 1:58\x*
\p
\v 15 Dastgo son galgga læt stuores Hærra oudast ige jukkat vine ige garra jukkamus̄a, ja son galgga devddujuvvut juo ædnes hæga rajest Bassevuoiŋain,\x - \xo 1:15 \xt Matt 11:9, 11; 4 Mos 6:3; Duob 13:4; Jer 1:5; Gal 1:15\x*
\p
\v 16 ja son galgga jorggalet ædnagid Israel manain Hærra, sin Ibmela, guvllui.
\p
\v 17 Ja son galgga ouddan mannat su oudast Elias vuoiŋain ja famoin jorggalam diti vanhemi vaimoid manaidæsek bællai ja æppegulolaʒ̄aid vanhurskasi miellalakai, rakadam diti Hærrai burist rakaduvvum albmuga.\x - \xo 1:17 \xt Matt 3:3; 11:14; 17:12; Mal 4:5, 6; Mark 9:11-13\x*
\p
\v 18 Ja Sakarias celki engeli: Mast galgam mon dovddat dam? Dastgo mon læm boares, ja mu akka læ juo vuoras olmus̄.\x - \xo 1:18 \xt 1 Mos 17:17\x*
\p
\v 19 Ja engel vastedi ja celki sudnji: Mon læm Gabriel, gutte Ibmel oudast c̄uoʒ̄om, ja mon læm vuolgatuvvum dudnji sardnot ja muittalet dudnji dam illon.\x - \xo 1:19 \xt Dan 8:16; 9:21; Salm 103:20; Matt 18:10\x*
\p
\v 20 Ja gæc̄a, don s̄addak gielatæbmen ja ik sate sardnot gidda dam bæive ragjai, go dat dapatuvva, dainago don ik oskom mu sanidi, mak galggek ollas̄uvvut sin aiggasæsek.\x - \xo 1:20 \xt Luk 1:22, 63\x*
\p
\v 21 Ja olbmuk vurdde Sakariasa, ja si imas̄talle, go son agjani tempel siste.
\p
\v 22 Ja go son bođi olgus, de i son sattam sigjidi sardnot, ja si dovdde, atte son læi oaidnam oainatusa tempel siste, ja son nuvketi sigjidi ja oroi gielatæbmen.
\p
\v 23 Ja de dapatuvai, go su balvvalus‐bæivek legje nokkam, de manai son ruoktot su vissusis.
\p
\v 24 Mutto dai beivi maŋŋel s̄addai su akka Elisabet mana vuostai, ja son c̄ieǥai jec̄as vitta mano ja celki:
\p
\v 25 Dastgo nuft læ Hærra munji dakkam dain beivin, go son munji gæc̄ai erit valddem diti mu bagjelgec̄c̄ujume olbmui gaskast.\x - \xo 1:25 \xt 1 Mos 30:23; Es 4:1\x*
\p
\v 26 Mutto guđad manost vuolgatuvvui Gabriel engel Ibmelest muttom gavpugi Galileast, man namma læ Nasaret,
\p
\v 27 muttom nieida lusa, gutte læi loppadaddam muttom olbmain, gæn namma læi Josef, David viesost, ja nieida namma læi Maria.\x - \xo 1:27 \xt Luk 2:5; Matt 1:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Ja engel bođi sisa su lusa ja celki: Burist dudnji, don armetuvvum! Hærra læ duina, don buristsivdneduvvum nissoni gaskast!
\p
\v 29 Mutto go son oini su, de suorggani son su saǥai diti, ja son jurdas̄is̄gođi, mi buorastattemid son dat læʒ̄ʒ̄a.
\p
\v 30 Ja engel celki sudnji: Ale bala, Maria! Dastgo don læk gavdnam armo Ibmel lutte.
\p
\v 31 Ja gæc̄a, don galgak sakketet ja rieǥadattet barne, ja don galgak goc̄c̄ot su nama Jesusen.\x - \xo 1:31 \xt Es 7:14\x*
\p
\v 32 Son galgga s̄addat stuoresen ja goc̄c̄ujuvvut dam alemusa bardnen, ja Ibmel Hærra galgga addet sudnji David, su ac̄e, truono.\x - \xo 1:32 \xt Es 9:6, 7; 16:5; Salm 132:11; 2 Sam 7:12\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 33 Ja son galgga læt gonagas Jakob vieso bagjel aǥalaʒ̄at, ja su gonagas‐rika i galga nokkat.\x - \xo 1:33 \xt Salm 45:7, 8; 89:37; Jer 23:5; 1 Muit 17:14; Mika 4:7; 1 Kor 15:24; Ebr 1:8\x*
\p
\v 34 Mutto Maria celki engeli: Moft galgga dat dapatuvvat, dainago mon im dieđe olbmast?
\p
\v 35 Ja engel vastedi ja celki sudnji: Bassevuoigŋa galgga boattet du bagjeli, ja dam alemusa fabmo galgga suoivanastet du bagjel; damditi galgga maidai dat basse, mi dust rieǥad, goc̄c̄ujuvvut Ibmel bardnen.\x - \xo 1:35 \xt Matt 1:18, 20; Dan 9:24\x*
\p
\v 36 Ja gæc̄a, Elisabet, du fuolkke, son læ maidai sakketam barne su boaresvuođastes, ja dat læ guđad manno sudnji, gutte goc̄c̄ujuvvu s̄addotæbmen.
\p
\v 37 Dastgo Ibmel lutte i læk mikkege vægjemættom.\x - \xo 1:37 \xt 1 Mos 18:14; Job 42:2; Jer 32:17, 27; Salm 135:6; Matt 19:26\x*
\p
\v 38 Mutto Maria celki: Gæc̄a, mon læm Hærra balvvalægje; s̄addus munji du sane mielde! Ja engel vulgi su lutte erit.
\p
\v 39 Mutto Maria c̄uoʒ̄ʒ̄eli dain sæmma beivin ja vulgi hoapost varreguvllui, muttom gavpugi Judast.\x - \xo 1:39 \xt Josv 21:11\x*
\p
\v 40 Ja son bođi Sakarias vissui ja buorastatti Elisabet.
\p
\v 41 Ja de dapatuvai, go Elisabet gulai Maria buorastattema, de njuikodi okke su hægast, ja Elisabet devddujuvvui Bassevuoiŋain
\p
\v 42 ja c̄uorvvogođi alla jienain ja celki: Buristsivdneduvvum læk don nissoni gaskast, ja buristsivdneduvvum læ du hæga s̄addo!
\p
\v 43 Ja mast munji dat boatta, atte mu Hærram ædne boatta mu lusa?
\p
\v 44 Dastgo gæc̄a, go du buorastattem jiedna bođi mu beljidi, de njuikodi okke mu hægast avoin.
\p
\v 45 Ja audogas læ son, gutte oskoi; dastgo dat galgga ollas̄uvvut, mi sudnji læ celkkujuvvum Hærrast.\x - \xo 1:45 \xt Luk 1:11, 28\x*
\p
\v 46 Ja Maria celki: Mu siello gudnijatta Hærra,
\p
\v 47 ja mu vuoigŋa avvod Ibmel, mu bæstam, siste,\x - \xo 1:47 \xt 1 Sam 2:1; Hab 3:18\x*
\p
\v 48 dainago son læ gæc̄c̄am su balvvalægjes hægjovuođa bællai. Dastgo gæc̄a, dal dastmaŋas galggek buok sokkagoddek ramedet muo audogassan,
\p
\v 49 dainago son, gutte læ famolas̄, læ dakkam stuora daǥoid munji; ja su namma læ basse,\x - \xo 1:49 \xt Salm 126:2, 3\x*
\p
\v 50 ja su vaibmolađesvuotta bista soǥast sokki sin bagjel, guđek sust ballek.\x - \xo 1:50 \xt 1 Mos 17:7; 2 Mos 20:6; Salm 103:13, 17\x*
\p
\v 51 Son læ dakkam famo su gieđaines; son læ biđgim sin, guđek læk c̄ævllajak sin vaimoidæsek jurddagi siste;\x - \xo 1:51 \xt Es 51:9; 52:10; 2 Sam 22:28; 1 Petr 5:5\x*
\p
\v 52 son læ nordastam famolaʒ̄aid sin truonoi alde erit ja aledam hæjoid.\x - \xo 1:52 \xt Salm 113:7; 147:6; 1 Sam 2:7, 8; Job 5:11; 12:18\x*
\p
\v 53 Nælggoid læ son dævddam buri addaldaǥaiguim, ja riggasid læ son c̄ajetam guoros gieđai luttes erit.\x - \xo 1:53 \xt 1 Sam 2:5; Salm 34:11; 107:9\x*
\p
\v 54 Son læ dokkitam su balvvalægjes Israel muittem diti vaibmolađesvuođa\x - \xo 1:54 \xt Es 41:8; 54:8; Jer 31:3, 20\x*
\p
\v 55 (nuftgo son sarnoi min vanhemidi) Abraham ja su nale vuostai aǥalas̄ aiggai.\x - \xo 1:55 \xt 1 Mos 17:7, 19; 18:18; 3 Mos 26:42; Salm 132:11\x*
\p
\v 56 Mutto Maria oroi su lutte lakka golbma mano ja de manai fastain dallosis.
\p
\v 57 Mutto Elisabet aigge dievai, go son galgai rieǥadattet, ja son rieǥadatti barne.
\p
\v 58 Ja su sidaguoimek ja fuolkek gulle, atte Hærra læi dakkam su vaibmolađesvuođas stuoresen su vuostai, ja si illodegje suina.
\p
\v 59 Ja de dapatuvai gavcad bæive, de botte si mana birrac̄uoppat, ja si navddegotte su su ac̄e nama mielde Sakariasen.\x - \xo 1:59 \xt 1 Mos 17:12; 3 Mos 12:3\x*
\p
\v 60 Mutto su ædne vastedi ja celki: I eisege, mutto son galgga goc̄c̄ujuvvut Johannessan.\x - \xo 1:60 \xt Luk 1:13\x*
\p
\v 61 Ja si celkke sudnji: I læk goit oktage du soǥast, gutte goc̄c̄ujuvvu daina namain.
\p
\v 62 Mutto si nuvketegje su ac̄c̄ai, manen son datoi su goc̄c̄ujuvvut
\p
\v 63 Ja son anoi tavvala ja c̄ali naft: Johannes læ su namma. Ja si imas̄talle buokak.
\p
\v 64 Mutto dallanaǥa rabastuvvui su njalbme ja su njuovc̄a, ja son sardnogođi ja ramedi Ibmela.\x - \xo 1:64 \xt Mark 7:35\x*
\p
\v 65 Ja ballo bođi buokai bagjeli, guđek legje sodno birra assamen; ja buok dak saǥak bægotuvvujegje mietta obba Judea varreguovlo.
\p
\v 66 Ja buokak, guđek dam gulle, bigje dam sin mielasek vuollai ja celkke: Mison dam manast s̄addas̄? Ja Hærra gietta læi su mielde.
\p
\v 67 Ja Sakarias, su ac̄c̄e, devddujuvvui Bassevuoiŋain, ja son einosti ja celki:
\p
\v 68 Maidnujuvvum lekus Hærra, Israel Ibmel, go son læ oappaladdam ja lonestam su albmuges\x - \xo 1:68 \xt Salm 41:14; 72:18; Luk 7:16; Matt 1:21\x*
\p
\v 69 ja læ c̄uoʒ̄aldattam migjidi bestujume c̄oarve David, su balvvalægjes, viesost,\x - \xo 1:69 \xt Salm 132:17\x*
\p
\v 70 nuftgo son sarnoi basse profetaides njalme bokte, guđek læk læmas̄ dolus̄ aigi rajest,\x - \xo 1:70 \xt Salm 72:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Es 35:4; Jer 23:6; Dan 7:27; Hos 1:10\x*
\p
\v 71 bestujume min vas̄alaʒ̄ai vuolde erit ja sin buokai gieđast erit, guđek min vas̄otek,\x - \xo 1:71 \xt Salm 106:10\x*
\p
\v 72 dakkam diti vaibmolađesvuođa min vanhemi vuostai ja muittem diti su basse littos\x - \xo 1:72 \xt 1 Mos 17:7; 1 Makk 4:10\x*
\p
\v 73 dam vale mielde, maid son vuornoi min ac̄c̄ai Abrahami, atte son aigoi migjidi addet,\x - \xo 1:73 \xt 1 Mos 22:16, 17; Salm 105:8, 9; Ebr 6:13\x*
\p
\v 74 atte mi, bestujuvvum min vas̄alaʒ̄aidæmek gieđast erit, galgas̄eimek balvvalet su alma balotaǥa\x - \xo 1:74 \xt Gal 1:4; Tit 2:14; Ebr 9:14\x*
\p
\v 75 bassevuođa ja vanhurskesvuođa siste su oudast buok min ællem‐beividæmek.\x - \xo 1:75 \xt Kol 1:22\x*
\p
\v 76 Ja don, ucca manac̄am, galgak goc̄c̄ujuvvut dam alemusa profetan; dastgo don galgak mannat ouddan Hærra muođoi oudast rakadet su balggaid,\x - \xo 1:76 \xt Es 40:3; Mal 3:1; Matt 3:3\x*
\p
\v 77 addet su albmugi dieđo audogassan dakkujume birra sin suddoi andagassi addujume bokte\x - \xo 1:77 \xt Jer 31:33, 34; Luk 3:3\x*
\p
\v 78 min Ibmelæmek njuoras vaibmolađesvuođa diti, man bokte c̄uovgas allagasast læ oappaladdam min\x - \xo 1:78 \xt 4 Mos 24:17; Mal 4:2\x*
\p
\v 79 baittem varas sigjidi, guđek læk c̄okkamen sævdnjadasast ja jabmem suoivvanest, doarjalam varas min julgid rafhe balgga mielde.\x - \xo 1:79 \xt Es 9:2; 42:7; 43:8; 49:9; 60:1; Matt 4:16\x*
\p
\v 80 Mutto manna bajass̄addai ja gievroi vuoiŋa siste, ja son oroi mecin gidda dam bæive ragjai, go son ouddandivoi jec̄as Israel ouddi.
\c 2
\s1 2. Kapittal.
\s2 Jesus rieǥad ja oappaladdujuvvu oabmegec̄c̄in, 1–20, birrac̄uppujuvvu, 21, ouddandivvujuvvu tempel siste, gost Simon ja Anna sardnoba su birra, 22–38, bajasbibmujuvvu Nasaretast, bacca Jerusalemi, gavdnujuvvu tempel siste, læ vanhemidasis gulolas̄, bajass̄adda, 39–52.
\p
\v 1 Mutto de dapatuvai dain beivin, atte goc̄c̄om olgus manai kæisar Augustusest, atte obba mailbme galgai sisac̄allujuvvut olmus̄‐lokkoi.
\p
\v 2 Dat vuostas sisac̄allujubme s̄addai, go Kvirinius læi Syria ædnamhærran.
\p
\v 3 Ja buokak manne jec̄aidæsek sisac̄aletet, jes̄gutteg su gavpugasas.
\p
\v 4 Mutto Josef maidai manai Galileast bajas, Nasaret gavpugest, Judeai, David gavpugi, mi goc̄c̄ujuvvu Betleheibmen, dainago son læi David vieso ja soga olmus̄,\x - \xo 2:4 \xt 1 Sam 16:4\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mika 5:1; Matt 2:6; Joh 7:42\x*
\p
\v 5 jec̄as sisac̄aletet Mariain, su loppadaddam akaines, gutte læi mana vuostai.\x - \xo 2:5 \xt Matt 1:18; Luk 1:27\x*
\p
\v 6 Mutto de dapatuvai, go soai læiga dobbe, de dievai aigge, go son galgai riegadattet.
\p
\v 7 Ja son riegadatti su barnes, dam vuostasriegadam, ja giesai su ja bijai su krubba\f + \fr 2:7 \ft s̄ibeti borramlitte.\f* sisa; dastgo sodnoidi i læm sagje guosseviesost.\x - \xo 2:7 \xt Matt 1:25\x*
\p
\v 8 Ja damanaga guovlost legje oabmegæc̄c̄ek, guđek legje mæcest ja legje gocetæmen sin ælosek ikko.
\p
\v 9 Ja gæc̄a, Hærra engel c̄uoʒ̄oi sin oudast, ja Hærra c̄uovggadvuotta baiti sin birra, ja si ballagotte saggarakkan.
\p
\v 10 Ja engel celki sigjidi: Allet bala! Dastgo gæc̄a, mon muittalam digjidi stuora ilo, mi galgga dapatuvvat buok albmugi;
\p
\v 11 dastgo digjidi læ odne bæste riegadam, gutte læ dat Hærra Kristus, David gavpugest.
\p
\v 12 Ja dat galgga læt digjidi mærkkan: Di galggabetet gavdnat mana gissujuvvum ja krubba siste vællamen.
\p
\v 13 Ja dallanaǥa læi engel lutte almalas̄ væǥa ædnagvuotta, mi mainoi Ibmela ja celki:\x - \xo 2:13 \xt Salm 103:21; 148:2; Dan 7:10\x*
\p
\v 14 Gudne lekus Ibmeli allagasast ja rafhe ædnam alde, olbmuidi buoredokkalas̄vuotta!\x - \xo 2:14 \xt Es 57:19; Luk 19:38; Rom 5:1; Efes 2:14-17\x*
\p
\v 15 Ja de s̄addai, go engelak vulgge sin lutte albmai, de celkke oabmegæc̄c̄ek, gutteg guoibmasæsek: Vulggop mi nabbo Betleheibmi ja gec̄c̄op dam. mi læ s̄addam, maid Hærra læ migjidi dieđetam!
\p
\v 16 Ja si botte hoapost ja gavdne sikke Maria ja Josefa ja mana, vællamen krubba siste.
\p
\v 17 Mutto go si legje dam oaidnam, de dieđetegje si sigjidi dam sane, mi læi celkkujuvvum sigjidi dam mana harrai.
\p
\v 18 Ja buokak, guđek dam gulle, ovdus̄egje dam diti, maid oabmegæc̄c̄ek sigjidi celkke.
\p
\v 19 Mutto Maria vurkki buok daid sanid ja guoratalai daid vaimostes.\x - \xo 2:19 \xt Luk 2:51; 1 Mos 37:11\x*
\p
\v 20 Ja oabmegæc̄c̄ek macce ruoktot, ramedegje ja maidnu Ibmela buok dam oudast, maid si legje gullam ja oaidnam, nuftgo sigjidi læi celkkujuvvum.
\p
\v 21 Ja go gavce bæive legje dievvam, go manna galgai birrac̄uppujuvvut, de goc̄c̄ujuvvui su namma Jesusen, nuftgo dat læi goc̄c̄ujuvvum engelest, ouddalgo son sakkani ædnes heggi.\x - \xo 2:21 \xt 1 Mos 17:10\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 3 Mos 12:2, 3; Matt 1:21, 25; Luk 1:31\x*
\p
\v 22 Ja go Maria buttastusbæivek Moses laǥa mielde legje dievvam, de doalvoiga soai su bajas Jerusalemi ouddandivvom varas su Hærra ouddi,\x - \xo 2:22 \xt 3 Mos 12:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 nuftgo c̄allujuvvum læ Hærra lagast, atte buok olbmabælle, mi rabasta ædnes hæga, galgga goc̄c̄ujuvvut Hærra bassen.\x - \xo 2:23 \xt 2 Mos 13:2; 22:29; 34:19; 4 Mos 3:13\x*
\p
\v 24 ja addem varas oaffara dam mielde, mi Hærra laǥast læ celkkujuvvum, ovta bara turtelduvaid daihe guokte nuorra duva.\x - \xo 2:24 \xt 3 Mos 12:6, 8\x*
\p
\v 25 Ja gæc̄a, de læi muttom olmai Jerusalemest, gæn namma læi Simeon, ja dat olmai læi vanhurskes ja ibmelbalolas̄ ja vurdi Israel jeđđitusa, ja Bassevuoigŋa læi su bagjelist.
\p
\v 26 Ja sudnji læi juo ouddal celkkujuvvum Bassevuoiŋast, atte i son galggam oaidnet jabmema, ouddalgo son oaʒ̄ʒ̄o oaidnet Hærra vuiddujuvvuma.
\p
\v 27 Ja son bođi tempel sisa Vuoiŋa viggatæme mielde; ja go vanhem‐guovtos buvtiga mana, Jesusa, sisa, dakkam diti su oudast, mi vierro læi laga mielde,
\p
\v 28 de valdi son su giettagavvasis ja ramedi Ibmela ja celki:
\p
\v 29 Hærrac̄am! Dal luoitak don du balvvalægjad vuolgget rafhai, nuftgo don læk cælkkam;\x - \xo 2:29 \xt 1 Mos 46:30; Filip 1:23\x*
\p
\v 30 dastgo mu c̄almek læk oaidnam du bestujume,\x - \xo 2:30 \xt Salm 98:2; Es 52:10; Luk 3:6\x*
\p
\v 31 maid don læk rakadam buok albmugi muođoi oudast,\x - \xo 2:31 \xt Es 11:10; 49:6\x*
\p
\v 32 c̄uovggasa bakenid c̄uvggit ja hærvasvuottan du albmugasad Israeli.\x - \xo 2:32 \xt Es 42:6; Ap daǥ 13:47; 28:28\x*
\p
\v 33 Ja Josef ja su ædne imas̄talaiga dai sani diti, mak su birra celkkujuvvujegje.
\p
\v 34 Ja Simeon buristsivdnedi sodno ja celki su ædnai Mariai: Gæc̄a, dat læ bigjujuvvum ædnagidi Israelest jorralussan ja c̄uoʒ̄aldattujubmen ja mærkkan, mi vuostainaggijuvvu,\x - \xo 2:34 \xt Es 8:14; Matt 21:42-44; Rom 9:33; 2 Kor 2:16; 1 Petr 2:7; Ap daǥ 28:22\x*
\p
\v 35 (maidai du sielo c̄ađa galgga miekke mannat) vai ædnag vaimoi jurddagak s̄addek almostuvvut.\x - \xo 2:35 \xt Joh 19:25\x*
\p
\v 36 Ja dast læi muttom profetnisson, Anna, Fanuel nieidda, Aser soǥast; son læi sagga boares ja læi ællam c̄iec̄a jaǥe boadnjaines su nieiddavuođas dile maŋŋel,
\p
\v 37 ja son læi dal lakka njællje ovcad lokkai jakkasas̄ læska, gutte i vuolggam tempel lutte erit, balvvaledin Ibmela borakættai vuođain ja rokkadallamin ija bæive.\x - \xo 2:37 \xt 1 Tim 5:5\x*
\p
\v 38 Ja son loaidasti ouddan damanaga boddost ja ramedi Hærra ja sarnoi su birra buokaidi, guđek legje vuorddemen lonastusa Jerusalemest.
\p
\v 39 Ja go soai læiga ollas̄uttam buok Hærra laga mielde, de manaiga soai fastain Galileai, sodno gavpugasasga Nasareti.
\p
\v 40 Mutto manna bajass̄addai ja gievroi vuoiŋast, visesvuođast dievva, ja Ibmel arbmo læi su bagjelist.\x - \xo 2:40 \xt Luk 2:52\x*
\p
\v 41 Ja su vanhem‐guovtos manaiga juokke jage Jerusalemi bæssas̄basidi.\x - \xo 2:41 \xt 2 Mos 23:15, 17; 3 Mos 23:5\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 Ja go son læi guokte nubbe lokkai jaǥe boares, de manne si bajas Jerusalemi basi viero mielde.\x - \xo 2:42 \xt 5 Mos 16:6, 16\x*
\p
\v 43 Ja go si legje loapatam daid beivid ja vulgge fastain ruoktot, de baci manna Jesus Jerusalemi, ja Josef ja su ædne æba diettam dam.
\p
\v 44 Mutto go soai doaivoiga, atte son læi maŧkeguimi farost, de manaiga soai ovta bæivvasa oudas guvllui, ja soai ocaiga su fulki ja oapes olbmui gaskast.
\p
\v 45 Ja go soai æba gavdnam su, de macaiga soai Jerusalemi ja ocaiga su.
\p
\v 46 Ja de dapatuvai golma bæive gæc̄est, de gavnaiga soai su c̄okkamen tempel siste oapategji gaskast, gost son sikke gulddali sin ja gac̄adi sist.
\p
\v 47 Mutto buokak, guđek su gulle, ovdus̄egje sagga su jierme ja vastadusai diti.\x - \xo 2:47 \xt Matt 7:28; Mark 1:22; Luk 4:22, 32; Joh 7:15, 46\x*
\p
\v 48 Ja go soai oiniga su, de suorgganeiga soai. ja su ædne celki sudnji: Barnac̄am! Manne dakkik don monnoidi nuft? Gæc̄a, moai ac̄inæde ocaime du vaimobakc̄asin.
\p
\v 49 Ja son celki sodnoidi: Manne doai ocaide muo? Æppego doai diettam, atte mon berrim læt mu ac̄c̄am viesost?
\p
\v 50 Ja æba soai arvvedam dam sane, maid son sarnoi sodnoidi.\x - \xo 2:50 \xt Luk 9:45; 18:34\x*
\p
\v 51 Ja son manai sodnoin vuolas ja bođi Nasareti, ja læi sodnoidi vuolebus̄. Ja su ædne vurkki buok daid sanid vaibmosis.\x - \xo 2:51 \xt Luk 2:19\x*
\p
\v 52 Ja Jesus ouddani visesvutti ja akkai ja arbmoi Ibmel ja olbmui oudast.\x - \xo 2:52 \xt 1 Sam 2:26; Luk 1:80\x*
\c 3
\s1 3. Kapittal.
\s2 Johannes gastas̄ ja oapat, 1–18, bigjujuvvu giddagassi, maŋŋelgo son læi gastas̄am Jesusa, 19–22. Jesus sokkagodde lokko, 23–38.
\p
\v 1 Mutto kæisar Tiberius vitta nubbe logad rađđimjaǥest, go Pontius Pilatus læi Judea ædnamhærran, ja Herodes læi Galilea njæljadasrađđijægjen, mutto su viellja Filip læi Iturea ja Trakonitis ædnam njæljadasrađđijægjen, ja Lysanias Abilene njæljadasrađđijægjen,
\p
\v 2 go Annas ja Kaifas læiga bajemus̄ papak, de dapatuvai Ibmel sadne Johannessi, Sakarias bardnai, mæcest.\x - \xo 3:2 \xt Joh 18:13; Ap daǥ 4:6; Joh 11:49, 51\x*
\p
\v 3 Ja son bođi obba dam guvllui, mi læ Jordan birra, ja sardnedi jorggalæme gasta suddoi andagassi addujubmen.
\p
\v 4 nuftgo c̄allujuvvum læ profet Esaiasa sardnegirjest, gutte cælkka: Dat læ su jiedna, gutte mæcest c̄uorvvo: Rakadeket Hærra gæino, dakket su balggaid njuolggaden!\x - \xo 3:4 \xt Es 40:3\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 3:3; Luk 1:76\x*
\p
\v 5 Juokke lække galgga devddujuvvut, ja juokke varre ja dievva galgga vuoleduvvut, ja dat, mi læ moalkas, galgga njulggijuvvut, ja rapes gæinok galggek dakkujuvvut jalggaden.
\p
\v 6 ja buok oaʒ̄ʒ̄e galgga oaidnet Ibmel bestujume.\x - \xo 3:6 \xt Salm 98:2; Es 52:10; Luk 2:30, 31\x*
\p
\v 7 Damditi celki son olbmuidi, guđek botte sust gastas̄uvvut: Di dæc̄alagga c̄ivgak! Gi cuiggi din bataret boatte moare vuolde erit?\x - \xo 3:7 \xt Matt 3:7\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 23:33\x*
\p
\v 8 De s̄addadeket nabbo dalle jorggalusa dokkalas̄ s̄addoid, ja allet riema jes̄aldsesædek cælkket: Min ac̄c̄e læ Abraham! Dastgo mon cælkam digjidi, atte Ibmel matta bajasboktet Abrahami manaid dain geđgin.\x - \xo 3:8 \xt Joh 8:39\x*
\p
\v 9 Mutto aks̄o orro maidai juo muorai maddagin; damditi galgga juokke muorra, mi i s̄addad burid s̄addoid, erit c̄uppujuvvut ja balkestuvvut dolli.\x - \xo 3:9 \xt Matt 7:19; Luk 13:7\x*
\p
\v 10 Ja olbmuk jerre sust ja celkke: Maid galggap mi dalle dakkat?\x - \xo 3:10 \xt Ap daǥ 2:37; 16:30\x*
\p
\v 11 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Gæst læk guokte gavte, son juoǥadekus suina, gæst i læk oktage, ja gæst læ borramus̄, dakkus son damanaǥa lakai!\x - \xo 3:11 \xt 1 Joh 3:17; 4:20; Jak 2:15\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 12 Mutto tuollarak maidai botte gastas̄uvvut, ja si celkke sudnji: Oapatægje, maid galggap mi dakkat?
\p
\v 13 Mutto son celki sigjidi: Allet æmbo gaibed, go digjidi læ asatuvvum!
\p
\v 14 Mutto soatte‐olbmak maidai jerre sust ja celkke: Maid galggap dalle mi dakkat? Ja son celki sigjidi: Allet gæstege valde vækkavaldalas̄vuođain, alletge verid daǥa gavvelvuođain, ja duttet balkkasædek!\x - \xo 3:14 \xt 3 Mos 19:13\x*
\p
\v 15 Mutto go olbmuk legje vuorddemen ja buokak jurdas̄æmen sin vaimoidæsek siste Johannes birra, igo son læʒ̄a Kristus,
\p
\v 16 de vastedi Johannes ja celki buokaidi: Mon gastas̄am galle din c̄acin; mutto son boatta, gutte læ gievrab go mon, gæn gamavuoddagid mon im læk dokkalas̄ nuollat; son galgga gastas̄et din Bassevuoiŋain ja dolain.\x - \xo 3:16 \xt Matt 3:11, 12; Ap daǥ 1:5; 11:16; 19:4; 13:25; Es 44:3; Joel 3:1; Ap daǥ 2:2-4\x*
\p
\v 17 Su goaivvo læ su gieđast, ja son raidne su gilvvagides ja c̄okke nisoid aittasis; mutto avnaid boaldda son c̄askadmættom dolain.
\p
\v 18 Nuft nævoi son olbmuid maidai ædnag æra dafhoin ja sardnedi sigjidi evangeliuma.
\p
\v 19 Mutto go njæljadasrađđijægje Herodes cuigoduvvui sust Herodiasa, su vieljas Filip aka. diti ja buok dam baha diti, maid Herodes daǥai,\x - \xo 3:19 \xt Matt 4:3; Mark 6:17\x*
\p
\v 20 de laseti son maidai dam buok æra suddoidasas, atte son bijai Johannesa giddagassi.
\p
\v 21 Mutto go buok olbmuk gastas̄atte jec̄aidæsek, de dapatuvai, go Jesus maidai gastas̄uvvui ja rokkadalai, atte albme rappasi,\x - \xo 3:21 \xt Matt 3:16, 17; Mark 1:9-11; Joh 1:32, 33\x*
\p
\v 22 ja atte Bassevuoigŋa bođi rumas̄las̄ hamest nuftgo duvva vuolas su bagjeli, ja atte jiedna bođi almest, mi celki: Don læk mu bardne, dat æcalas̄; dudnji mon anam buoremielalas̄vuođa.\x - \xo 3:22 \xt Matt 17:5; Mark 9:7; Luk 9:35; Es 42:1; Kol 1:13; 2 Petr 1:17\x*
\p
\v 23 Ja Jesus læi lakka golbma loǥe jaǥe boares, go son algati [daǥos], ja læi, nuftgo olbmuk gadde, Josef bardne, Eli bardne,\x - \xo 3:23 \xt Matt 13:55; Mark 6:3; Joh 1:46; 6:42\x*
\p
\v 24 Mattat bardne, Levi bardne, Melki bardne, Janna bardne, Josef bardne.
\p
\v 25 Mattatias bardne, Amos bardne, Naum bardne, Esli bardne, Naggai bardne.
\p
\v 26 Maat bardne, Mattatias bardne, Semei bardne, Josef bardne, Juda bardne,
\p
\v 27 Johannas bardne, Resa bardne, Sorobabel bardne, Salatiel bardne, Neri bardne,
\p
\v 28 Melki bardne, Addi bardne, Kosam bardne, Elmodam bardne, Er bardne,
\p
\v 29 Joses bardne, Elieser bardne, Jorim bardne, Mattat bardne, Levi bardne,
\p
\v 30 Simeon bardne, Juda bardne, Josef bardne, Jonan bardne, Eliakim bardne,
\p
\v 31 Meleas bardne, Mainan bardne, Mattata bardne, Natan bardne, David bardne,\x - \xo 3:31 \xt 2 Sam 5:14; 1 Muit 3:5; Sak 12:12\x*
\p
\v 32 Isai bardne, Obed bardne, Boas bardne, Salmon bardne, Naasson bardne,\x - \xo 3:32 \xt Rut 4:18-22; 1 Muit 2:9\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 33 Aminadab bardne, Aram bardne, Esrom bardne, Fares bardne, Juda bardne,
\p
\v 34 Jakob bardne, Isak bardne, Abraham bardne, Tarah bardne, Nakor bardne,\x - \xo 3:34 \xt 1 Mos 21:2, 3; 25:19; 11:26, 27\x*
\p
\v 35 Saruk bardne, Ragau bardne, Falek bardne, Eber bardne, Sala bardne,
\p
\v 36 Kainan bardne, Arpaksad bardne, Sem bardne, Noah bardne, Lamek bardne.\x - \xo 3:36 \xt 1 Mos 11:10, 11; 5:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 37 Metusala bardne, Enok bardne, Jared bardne, Malaleel bardne, Kainan bardne,
\p
\v 38 Enos bardne, Set bardne, Adam bardne, Ibmel bardne.\x - \xo 3:38 \xt 1 Mos 5:3\xta ; j. n. v.\x*
\c 4
\s1 4. Kapittal.
\s2 Jesus gæc̄c̄aluvvu bærgalaǥast, 1–13, oapat Galileast, erinoamac̄et Nasaretast, gost si viggek su bævatet, 14–30, oapat Kapernaumest, bnored dobbe muttom bostatuvvum olbmu ja Pietar vuodnama ja ærrasid, 31–41, vuolgga sardnedet, 42–44.
\p
\v 1 Mutto Jesus, Bassevuoiŋast dievva, bođi Jordanest ruoktot ja dolvvujuvvui Vuoiŋast mæccai,\x - \xo 4:1 \xt Matt 4:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 1:12, 13; Ap daǥ 8:39\x*
\p
\v 2 ja son gæc̄c̄aluvvui njællje loǥe bæive bærgalaǥast. Ja i son borram i maidege dain beivin, ja go dak legje nokkam, de nælggogođi son maŋemusta.\x - \xo 4:2 \xt 2 Mos 34:28; 1 Gon 19:8\x*
\p
\v 3 Ja bærgalak celki sudnji: Jos don læk Ibmel bardne, de goc̄o dam gæđge s̄addat laibben!
\p
\v 4 Ja Jesus vastedi ja celki sudnji: C̄allujuvvum læ: Olmus̄ i æle dus̄s̄efal laibin, mutto juokke Ibmel sanest.\x - \xo 4:4 \xt 5 Mos 8:3\x*
\p
\v 5 Ja bærgalak doalvoi su alla vare ala ja c̄ajeti sudnji buok mailme rikaid ovta c̄almeravkkalæmest.
\p
\v 6 Ja bærgalak celki sudnji: Mon addam dudnji buok dam famo ja dai rikai hærvasvuođa; dastgo dat læ addujuvvum munji, ja mon addam dam, gæsa mon datom.
\p
\v 7 Jos don dal rokkadalak muo, de galgga dat buokrakkan dudnji gullat.
\p
\v 8 Ja Jesus vastedi sudnji ja celki: Gaida erit mu lutte, Satan! Dastgo c̄allujuvvum læ: Don galgak rokkadallat Hærra, du Ibmelad, ja balvvalet aivestassi su.\x - \xo 4:8 \xt 5 Mos 6:13; 10:12; 1 Sam 7:3\x*
\p
\v 9 Ja son doalvoi su Jerusalemi ja bijai su tempel harje ala ja celki sudnji: Jos don læk Ibmel bardne, de luoite jec̄ad dago vuolas!
\p
\v 10 Dastgo c̄allujuvvum læ: Son galgga addet su engelidasis goc̄c̄oma du harrai, varjalet du,\x - \xo 4:10 \xt Salm 91:11, 12\x*
\p
\v 11 ja si galggek du guoddet gieđaidæsek alde, amad don nordastet du juolgad guđege gæđgai.
\p
\v 12 Ja Jesus vastedi ja celki sudnji: Celkkujuvvum læ: Ik don galga gæc̄c̄alet Hærra, du Ibmelad.\x - \xo 4:12 \xt 5 Mos 6:16\x*
\p
\v 13 Ja go bærgalak læi loaktam buok gæc̄c̄alusa, de gaidai son su lutte erit muttom aiggai.
\p
\v 14 Ja Jesus bođi Vuoiŋa famost Galileai ruoktot, ja sakka su birra viddani obba biras ædnam mietta.\x - \xo 4:14 \xt Matt 4:12\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 1:14; Joh 4:43, 44; Ap daǥ 10:37, 38\x*
\p
\v 15 Ja son oapati sin synagogai siste ja rameduvvui buokain.
\p
\v 16 Ja son bođi Nasareti, gost son læi bajasgessum, ja manai vieros mielde sabbatbæive synagoga sisa ja c̄uoʒ̄ʒ̄eli lokkat.\x - \xo 4:16 \xt Matt 2:23; 13:53, 54; Neh 8:5-8\x*
\p
\v 17 De adde si sudnji profet Esaias girje, ja go son rabasti girje, de gavnai son dam baike, gost læi c̄allujuvvum:\x - \xo 4:17 \xt Es 61:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 18 Hærra Vuoigŋa læ mu bagjelist, dastgo son læ muo vuoidadam gulatet vaivas̄idi evangeliuma; son læ vuolgatam muo dærvasmattet sin, gæin læ cuvkkijuvvum vaibmo, gulatet fangaidi, atte si galggek luovos luittujuvvut, ja c̄uovgatemidi, atte si galggek oaino oaʒ̄ʒ̄ot, luoittet giksas̄uvvumid bessujussi,\x - \xo 4:18 \xt Matt 11:5; Es 42:7\x*
\p
\v 19 sardnedet Hærra buoredokkalas̄ jaǥe.\x - \xo 4:19 \xt 3 Mos 25:10; 2 Kor 6:2\x*
\p
\v 20 Ja son bijai girje okti ja addi dam fastain balvvalægjai ja c̄okkani, ja buokai c̄almek synagoga siste gavkke su ala.
\p
\v 21 Mutto son cælkkegođi sigjidi: Odne læ dat c̄ala ollas̄uvvum din belji oudast.
\p
\v 22 Ja buokak ramedegje su ja ovdus̄egje dai arbmo‐sani diti, mak su njalmest olgus botte, ja si celkke: Igo dat læk Josef bardne?\x - \xo 4:22 \xt Salm 45:3; Es 50:4; Luk 2:47; Matt 13:54\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 6:42\x*
\p
\v 23 Ja son celki sigjidi: Di aiggobetet galle cælkket dam sadnevagjasa munji: Dalkastægje, dalkast jes̄jec̄ad! Nuft stuora daǥoid, go mi læp gullam Kapernaumest dakkujuvvumen, daǥa don maidai dast du vanhemidad ædnamest!
\p
\v 24 Mutto son celki: Duođai cælkam mon digjidi, atte i oktage profet læk burist dokkituvvum su vanhemides ædnamest.\x - \xo 4:24 \xt Mark 6:4\x*
\p
\v 25 Mutto duottavuođast cælkam mon digjidi: Ædnag læskak legje galle Israelest Elias beivin, go albme læi dappujuvvum golbma jaǥe ja gutta mano, dam have, go stuora nælgge læi obba ædnamest,\x - \xo 4:25 \xt 1 Gon 17:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Jak 5:17\x*
\p
\v 26 ja i ovtage lusa sist vuolgatuvvum Elias, ærrebgo Sareptai Sidon lakka, muttom læskanisson lusa.
\p
\v 27 Ja ædnag spittalaʒ̄ak legje Israelest profet Elisa aige, ja i oktage sist buttestuvvum ærrebgo Naaman, Syrialas̄.\x - \xo 4:27 \xt 2 Gon 5:1-14\x*
\p
\v 28 Ja buokak, guđek legje synogoga siste, devddujuvvujegje vas̄est, go si gulle dam.
\p
\v 29 Ja si c̄uoʒ̄ʒ̄elegje ja hoigge su gavpugest olgus ja dolvvu su varre‐alac̄a ala, man ala sin gavpug læi dakkujuvvum, hoiggadam varas su vuolas.
\p
\v 30 Mutto son manai c̄ađa gaskal sin ja vulgi erit.\x - \xo 4:30 \xt Joh 8:59\x*
\p
\v 31 Ja son bođi vuolas Kapernaumi, muttom gavpugi Galileast, ja oapati sin sabbatbæive.\x - \xo 4:31 \xt Matt 4:13\x*
\p
\v 32 Ja si ovdus̄egje hui sagga su oapo diti; dastgo su sardne dollujuvvui isedvuođain.\x - \xo 4:32 \xt Matt 7:28, 29; Mark 1:22\x*
\p
\v 33 Ja de læi muttom olmus̄ synagoga siste, gæst læi buttesmættom bærgalaǥa vuoigŋa, ja son c̄uorvoi alla jienain\x - \xo 4:33 \xt Mark 1:23\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 34 ja celki: Vuoi! Mi mist læ duina dakkamus̄s̄an, Jesus Nasarealas̄? Lækgo don boattam min hævatet? Mon dovdam du, gi don læk, dat Ibmel basse.
\p
\v 35 Ja Jesus s̄iggoi su ja celki: Javotuva ja vuolge sust olgus! Ja bærgalak balkesti su sin gaski ja vulgi sust olgus ige dakkam sudnji maidege vahagid.
\p
\v 36 Ja ballo bođi sin buokai bagjeli, ja si sardnogotte gutteg guiminæsek ja celkke: Mison dat goit læ, go son goc̄c̄o buttesmættom vuoiŋaid isedvuođain ja famoin, ja si vulggek olgus?
\p
\v 37 Ja sakka su birra viddani buok guovloidi dam biras ædnami.
\p
\v 38 Mutto son c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja manai synagogast Simon vieso sisa; ja Simon vuone læi vaivas̄uvvum garra c̄oaskemdavdast, ja si rokkadalle su su oudast.\x - \xo 4:38 \xt Matt 8:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 1:29\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 39 Ja son loaidasti su lusa ja s̄iggoi c̄oaskemdavda, ja dat guđi su. Mutto son likkai dallanaǥa bajas ja balvvali sin.
\p
\v 40 Mutto go bæivas̄ luoittadi, de bukte si buokak, gæin legje buocc̄ek mangas̄lai davdain, daid su lusa; mutto son bijai gieđaides jes̄guđege ala sist ja buoredi sin.
\p
\v 41 Mutto maidai bærgalaǥak vulgge ædnagin olgus, c̄urvvu ja celkke: Don læk Kristus, Ibmel bardne. Ja son s̄iggoi sin ige suovvam sin sardnot; dastgo si ditte, atte son læi Kristus.\x - \xo 4:41 \xt Mark 3:11, 12; Ap daǥ 16:17, 18\x*
\p
\v 42 Mutto go bæivve læi s̄addam, de vulgi son olgus ja manai muttom avddem baikkai, ja olbmuk occe su, ja si botte su lusa ja dolle su, amas son vuolgget sin lutte erit.
\p
\v 43 Mutto son celki sigjidi: Mon berrim maidai æra gavpugidi sardnedet Ibmel rika evangeliuma; dastgo dam varas mon læm vuolgatuvvum.\x - \xo 4:43 \xt Mark 1:38\x*
\p
\v 44 Ja son sardnedi Galilea synagogai siste.
\c 5
\s1 5. Kapittal.
\s2 Jesus oapat skipast, buristsivdned Pietara guollebivdo, 1–11, buored muttom spittalaʒ̄a ja ærrasid, manna mæccai ja rokkadalla, 12–16, buored muttom daktesærgatagast buocce, 17–26, vallje Levi, borra tuollari særvest, 27–32, sardno borakættaivuođai adnem birra, 33–39.
\p
\v 1 Mutto de dapatuvai, go olbmuk legje bakkimen su ala gullam diti Ibmel sane, ja son læi c̄uoʒ̄ʒ̄omen Gennesaret javrre‐gaddest,\x - \xo 5:1 \xt Matt 4:25; 13:2; Mark 4:1\x*
\p
\v 2 de oini son guokte skipa orromen javrre‐gaddest; mutto guollebivddek legje vuolggam dain erit ja legje doiddemen firmidæsek.
\p
\v 3 Mutto son loaidasti nubbe skipa sisa, mi læi Simona skippa, ja siđai su sirddelastet vehas̄ gaddest erit; ja son c̄okkani ja oapati olbmuid skipast.
\p
\v 4 Mutto go son heiti sardnomest, de celki son Simoni: Mana favllai, ja suppot din firmidædek bivddem varas!\x - \xo 5:4 \xt Joh 21:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 5 Ja Simon vastedi ja celki sudnji: Oapatægje! Mi læp barggam gæc̄os ija æpge læk oʒ̄ʒ̄om maidege; mutto du sane ala suppim mon fierme.
\p
\v 6 Ja go si dakke dam, de fidnijegje si stuora guollehivvudaǥa; mutto sin fierbme gaikkanis̄gođi.
\p
\v 7 Ja si sevve sin bivddoguimidasasek, guđek legje dam nubbe skipast, vai si boađas̄e ja væketifc̄e sin; ja si botte ja devdde goabbas̄aǥaid skipaid, nuft atte dak gosi vuojoiga.
\p
\v 8 Mutto go Simon Pietar dam oini, de luoittadi son vuolas Jesus c̄ibbi ouddi ja celki: Hærra, vuolge mu lutte erit; dastgo mon læm suddolas̄ olmai!\x - \xo 5:8 \xt Luk 8:37; Matt 8:8\x*
\p
\v 9 Dastgo ballo læi boattam su ala ja sin buokai ala, guđek legje su guoimek, dam guollehivvudaǥa diti, maid si legje fidnim gutteg guimidæsekguim,
\p
\v 10 nuftgis maidai Jakoba ja Johannesa, Sebedeus barneguovto, ala, guđek læiga Simona bivddoguoimek. Ja Jesus celki Simoni: Ale bala! Dastmaŋas galgak don olbmuid fidnit.\x - \xo 5:10 \xt Jer 16:16; Esek 47:10\x*
\p
\v 11 Ja si dolvvu skipaid gaddai ja guđđe buok ja c̄uvvu su.\x - \xo 5:11 \xt Matt 19:27; Mark 10:28; Luk 18:28\x*
\p
\v 12 Ja de dapatuvai, go son læi muttom gavpugest, gæc̄a, de dast læi muttom olmai, dievva spittalvuođast, ja go son oini Jesusa, de luoittadi son muođoides ala, rokkadalai su ja celki: Hærrac̄am! Jos don datok, de væjak don muo buttestet.\x - \xo 5:12 \xt Matt 8:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 1:40\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Ja son geiggi gieđas, guoskati sudnji ja celki: Mon datom; s̄adda buttesen! Ja dallanaǥa vulgi spittalvuotta sust erit.
\p
\v 14 Ja son gildi su gæsage dam muittalæmest, mutto goc̄oi: Vuolge ja c̄ajet jec̄ad pappi ja oaffarus̄a buttastusad oudast, nuftgo Moses læ goc̄c̄om, sigjidi duođas̄tussan!\x - \xo 5:14 \xt Matt 9:30; Mark 7:36; 3 Mos 14:10, 12\x*
\p
\v 15 Mutto sakka su birra viddani vela æmbo, ja ollo olbmuk botte c̄oakkai gullam diti ja buoreduvvum varas sust sin lamesvuođainæsek.
\p
\v 16 Mutto son manai mecidi ja rokkadalai.\x - \xo 5:16 \xt Mark 1:35\x*
\p
\v 17 Ja de dapatuvai muttom bæive, atte son oapati, ja dast legje c̄okkamen Farisealaʒ̄ak ja laka‐oapatægjek, guđek legje boattam buok Galilea ja Judea gavpugin ja Jerusalemest; ja Hærra fabmo buoredi sin.\x - \xo 5:17 \xt Luk 6:19\x*
\p
\v 18 Ja gæc̄a, muttom olbmak guđđe sænga alde muttom olbmu, gutte læi daktesærgataǥast buocce, ja si vigge buktet su sisa ja bigjat su su ouddi.\x - \xo 5:18 \xt Matt 9:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 2:3\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 9:33\x*
\p
\v 19 Ja go si æi gavdnam albmuga diti, goggo si galgge buktet su sisa, de gorgŋu si dake ala ja luitte su oktan sængain vuolas dake geđgi gaskal olbmui gaski Jesus ouddi.
\p
\v 20 Ja go son oini sin osko, de celki son sudnji: Olbmuc̄am! Du suddok læk dudnji andagassi addujuvvum.\x - \xo 5:20 \xt Luk 7:48\x*
\p
\v 21 Ja c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak jurdas̄is̄gotte ja celkke: Gi dat læ, gutte sardno Ibmelbilkkadusaid? Gi matta suddoid andagassi addet, ærrebgo dus̄s̄efal Ibmel?\x - \xo 5:21 \xt Salm 32:5; 130:4; Es 43:25\x*
\p
\v 22 Mutto go Jesus fuomas̄i sin jurddagid, de vastedi son ja celki sigjidi: Maid jurdas̄epet di din vaimoidædek siste?
\p
\v 23 Goabba læ gæppasæbbo, cælkket: Du suddok læk dudnji andagassi addujuvvum, daihe cælkket: Likka bajas ja vaʒe?
\p
\v 24 Mutto vai di galggabetet diettet, atte olbmu barnest læ fabmo suddoid andagassi addet ædnam alde, — de celki son daktesærgataǥast buoccai: Mon cælkam dudnji: Likka bajas, valde du gavnidad ja mana du vissusad!
\p
\v 25 Ja son likkai dallanaǥa bajas sin c̄almi oudast ja valdi dam, man alde son læi vællamen, ja manai su vissusis ja ramedi Ibmela.
\p
\v 26 Ja stuora suorgganæbme valdi sin buokaid, ja si ramedegje Ibmela; ja si devddujuvvujegje baloin ja celkke: Mi læp odne oaidnam, mi i læk jakkemest.
\p
\v 27 Ja dastmaŋŋel manai son olgus ja oini muttom tuollara, gæn namma læi Levi, c̄okkamen tuolloviesost, ja son celki sudnji: C̄uovo muo!\x - \xo 5:27 \xt Matt 9:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 2:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Ja son guđi buok ja likkai bajas ja c̄uovoi su.
\p
\v 29 Ja Levi rakadi sudnji stuora guossemallasid su viesostes, ja dast legje stuora joavkko tuollarak ja ærrasak, guđek legje singuim bævdest c̄okkamen.\x - \xo 5:29 \xt Luk 15:1\x*
\p
\v 30 Ja sin c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak nimmuris̄gotte su mattajegji vuostai ja celkke: Manne borrabetet ja jukkabetet di tuollari ja suddolaʒ̄ai særvest?\x - \xo 5:30 \xt Luk 7:34\x*
\p
\v 31 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Dærvas olbmuk æi darbas̄ dalkastægje, mutto dak, guđek læk buoccamen.
\p
\v 32 Im mon læk boattam goc̄c̄ot vanhurskasid, mutto suddolaʒ̄aid jorggalussi.\x - \xo 5:32 \xt Luk 19:10; 1 Tim 1:15\x*
\p
\v 33 Mutto si celkke sudnji: Manne adnek Johannesa mattajægjek nuft davja borakættaivuođaid ja rokkadallek, ja Farisealaʒ̄ai mattajægjek sæmma lakai, mutto du mattajægjek borrek ja jukkek?\x - \xo 5:33 \xt Matt 9:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 2:18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 34 Mutto son celki sigjidi: Oaʒ̄otepetgo di hægja‐olbmuid adnet borakættaivuođaid, nuft gukka go irgge læ sin lutte?
\p
\v 35 Mutto dak bæivek bottek, go irgge s̄adda valddujuvvut sin lutte erit, de dain beivin s̄addek si adnet borakættaivuođaid.
\p
\v 36 Mutto son celki maidai værddadusa sigjidi: I oktage bija ođđa lađđeduogŋasa boares biktasi, dainago son gaikko dalle dam ođđa duogŋasa gaskat, ja dat ođđa duoŋas i heivve dam boares biktasi.
\p
\v 37 Ja i oktage leikke varas vine boares nakkelaskoi sisa, dastgo de ludde dat varas vidne nakkelaskoid, ja vidne hævvan, ja nakkelaskok billas̄uvvek.
\p
\v 38 Mutto varas vidne galgga leikkujuvvut ođđa nakkelaskoi sisa; de bissoba dak goabbas̄aǥak aimoin.
\p
\v 39 Ja i oktage, gutte jukka dam boares vine, dato dallanaǥa jukkat dam varas vine; dastgo son cælkka: Dat boarrasæbbo læ buoreb.
\c 6
\s1 6. Kapittal.
\s2 Mattajægjek gaskek gordne‐oivid sabbaten, 1–5. Jesus buored astam gieđa, 6–11, rokkadalla, vallje dam ǥuokte nubbe lokkasa, buored, 12–19, sardned dam birra, guđek læk audogasak, ja guđek æi læk audogasak, 20–26, sardned rakisvuođa birra ja vaibmolađesvuođa birra ærrasi dubmim harrai ja addem harrai, 27–42, sardned miellalaǥe dovddam birra dam s̄addoin ja sin birra, guđek dakkek su sani mielde, ja sin birra, guđek dus̄s̄e gullek daid, 43–49.
\p
\v 1 Mutto de đapatuvai maŋeb sabbat dam oudeb maŋŋel, atte son læi vaʒʒemen bældo c̄ađa; ja su mattajægjek gaske gordne‐oivid ja ruvvijegje daid gieđaidæsekguim ja borre.\x - \xo 6:1 \xt Matt 12:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 2:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 5 Mos 23:25\x*
\p
\v 2 Mutto muttomak Farisealaʒ̄ain celkke sigjidi: Manne dakkabetet di dam, mi i læk lobalas̄ dakkat sabbaten?\x - \xo 6:2 \xt 2 Mos 20:10; 23:12; 31:15\x*
\p
\v 3 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Epetgo di vela læk lokkam, maid David daǥai, go son ja si, guđek legje su mielde, legje nælggomen?\x - \xo 6:3 \xt 1 Sam 21:6\x*
\p
\v 4 Moft son manai Ibmel vieso sisa ja valdi gec̄c̄ujume laibid ja borai ja addi maidai sigjidi, guđek legje su mielde, maid laibid i læk oktige lobalas̄ borrat, ærrebgo dus̄s̄efal papaidi.\x - \xo 6:4 \xt 3 Mos 24:5-9\x*
\p
\v 5 Ja son celki sigjidi: Olbmu bardne læ hærra maidai sabbat bagjel.
\p
\v 6 Mutto de dapatuvai muttom æra sabbat, atte son manai synagoga sisa ja oapati; ja dast læi muttom olmus̄, gæn olgis̄ gietta læi astam.\x - \xo 6:6 \xt Matt 12:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 3:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 7 Mutto c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak faktijegje su, jos son buoredæʒ̄ʒ̄a sabbaten, vai si oʒ̄us̄e vaiddem‐as̄e su ala.\x - \xo 6:7 \xt Luk 14:1\x*
\p
\v 8 Mutto son diđi sin jurddagid ja celki dam olbmui, gæst læi astam gietta: C̄uoʒ̄ʒ̄el ja loaidast ouddan! Mutto son c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja loaidasti ouddan.
\p
\v 9 De celki Jesus sigjidi: Mon aigom jærrat dist: Goabba læ lobalas̄ sabbaten? Dakkat burid daihe dakkat bahaid? Hæga bæstet daihe hævatet?
\p
\v 10 Ja son gæc̄ai birra sin buokai ala ja celki dam olbmui: Geigge du gieđad! Mutto son daǥai nuft, ja su gietta s̄addai fastain dærvasen, nuftgo nubbege.\x - \xo 6:10 \xt 1 Gon 13:6\x*
\p
\v 11 Mutto si devddujuvvujegje vas̄est ja arvvalegje gutteg guiminæsek, maid si galgas̄e Jesusi dakkat.
\p
\v 12 Mutto de dapatuvai dain beivin, atte son manai olgus varrai rokkadallat; ja mietta ija son læi rokkadallamen Ibmeli.\x - \xo 6:12 \xt Matt 14:23\x*
\p
\v 13 Ja go bæivve s̄addai, de ravkai son mattajegjides ouddasis ja vallji sist guokte nubbe lokkasa, gæid son maidai goc̄oi apostalen:\x - \xo 6:13 \xt Matt 10:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 3:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:1\x*
\p
\v 14 Simon, gæn son maidai goc̄oi Pietaren, ja Andreas, su viellja, Jakob ja Johannes, Filip ja Bartolomeus,\x - \xo 6:14 \xt Joh 1:42, 43\x*
\p
\v 15 Matteus ja Tomas, Jakob, Alfeus bardne, ja Simon, gutte goc̄c̄ujuvvu Selotesen,
\p
\v 16 Judas, Jakob viellja, ja Judas Iskariot, son, gutte maidai s̄addai su bætten.\x - \xo 6:16 \xt Luk 22:3\x*
\p
\v 17 Ja son manai singuim vuolas, ja son c̄uoʒ̄asti jalgadassi, ja oktan suina su mattajegji vækka ja stuora olmus̄joavkko obba Judeast ja Jerusalemest ja Tyrus ja Sidon mærragaddest,\x - \xo 6:17 \xt Matt 4:25; 5:1; Mark 3:7, 8\x*
\p
\v 18 guđek legje boattam su gullam diti ja dærvasmattujuvvum varas sin buocalvasainæsek, ja daggarak, guđek muosetuttujuvvujegje buttesmættom vuoiŋain; ja si dærvasmattujuvvujegje.
\p
\v 19 Ja buok olbmuk halidegje sudnji guoskatet; dastgo sust vulgi fabmo ja dærvasmatti buokaid.\x - \xo 6:19 \xt Matt 14:36; Mark 5:30\x*
\p
\v 20 Ja son bajedi c̄almides mattajegjides ala ja celki: Audogasak lepet di vaivas̄ak; dastgo Ibmel rika læ din.\x - \xo 6:20 \xt Matt 5:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 21 Audogasak lepet di, guđek dal nælggobetet; dastgo di galggabetet galletuvvut. Audogasak lepet di, guđek dal c̄ierrobetet; dastgo di galggabetet boaǥostet.\x - \xo 6:21 \xt Es 55:1; 65:13; Salm 126:5, 6; Es 61:2, 3; 66:10\x*
\p
\v 22 Audogasak lepet di, go olbmuk din vas̄otek, ja go si hoiggek din særvestæsek erit ja bilkkedek din ja hilgguk din nama bahan olbmu barne diti.\x - \xo 6:22 \xt 1 Petr 4:14, 15; Es 66:5\x*
\p
\v 23 Illodeket damanaǥa bæive ja njuikodeket avost! Dastgo gæc̄a, din balkka læ stuores almest. Damanaǥa dakke sin vanhemak profetaidi.\x - \xo 6:23 \xt Ap daǥ 5:41; 7:51, 52; Ebr 11:36\x*
\p
\v 24 Mutto vuoi digjidi, di riggasak! Dastgo di lepet juo oʒ̄ʒ̄om din jeđđitusadek.\x - \xo 6:24 \xt Salm 17:13, 14; Amos 6:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 16:25; Jak 5:1\x*
\p
\v 25 Vuoi digjidi, di, guđek lepet gallanam! Dastgo di galggabetet nælggot. Vuoi digjidi, di, guđek dal boaǥostepet! Dastgo di galggabetet moras̄tet ja c̄ierrot.\x - \xo 6:25 \xt Es 65:13, 14; Jak 4:9\x*
\p
\v 26 Vuoi digjidi, go buok olbmuk sardnuk burist din birra! Dastgo damanaǥa dakke sin vanhemak værreprofetaidi.
\p
\v 27 Mutto mon cælkam digjidi, guđek gullabetet: Rakisteket din vas̄alaʒ̄aidædek, dakket sigjidi burid, guđek din vas̄otek,\x - \xo 6:27 \xt 2 Mos 23:4, 5; Sanel 25:21; Matt 5:44; Rom 12:14, 20; 1 Kor 4:12\x*
\p
\v 28 buristsivdnedeket sin, guđek din garrodek, ja rokkadallet sin oudast, guđek din vahagattek!\x - \xo 6:28 \xt Luk 23:34; Ap daǥ 7:60\x*
\p
\v 29 Jos guttege c̄orbmad du nierrabæle vuostai, de divvol sudnji maidai nubbe bæle, ja jos guttege valdda dust bæska, de ale gielde sust gavtege!\x - \xo 6:29 \xt Matt 5:39, 40; Rom 12:17; 1 Kor 6:7\x*
\p
\v 30 Mutto adde juokkehaʒ̄ʒ̄i, gutte dust rokkadalla, ja jos guttege valdda du oame dust erit, de ale gaibed dam sust ruoktot!\x - \xo 6:30 \xt 5 Mos 15:7, 8; Matt 5:42\x*
\p
\v 31 Ja nuftgo di dattobetet, atte olbmuk galggek digjidi dakkat, nuft dakket maidai digis sigjidi!\x - \xo 6:31 \xt Tob 4:21; Matt 7:12\x*
\p
\v 32 Ja jos di rakistepet sin, guđek din rakistek, maid gittosid oaʒ̄ʒ̄obetet di dam oudast? Dastgo suddolaʒ̄ak maidai rakistek sin, guđek sin rakistek.\x - \xo 6:32 \xt Matt 5:46\x*
\p
\v 33 Ja jos di dakkabetet sigjidi burid, guđek dakkek digjidi burid, maid gittosid oaʒ̄ʒ̄obetet di dam oudast? Dastgo suddolaʒ̄ak dakkek maidai damanaǥa.
\p
\v 34 Ja jos di lonebetet sigjidi, gæin di doaivvobetet fastain ruoktot oaʒ̄ʒ̄ot, maid gittosid oaʒ̄ʒ̄obetet di dam oudast? Dastgo suddolaʒ̄ak lonijek maidai suddolaʒ̄aidi, vai sigis oʒ̄us̄e fastain loanas.
\p
\v 35 Mutto rakisteket din vas̄alaʒ̄aidædek, ja dakket burid ja lonijeket, doaivokættai maidege dam oudast! De galgga din balkka læt stuores, ja di galggabetet læt dam alemusa manak; dastgo son læ buorre gittemættomi ja bahai vuostai.\x - \xo 6:35 \xt Salm 37:26; Sir 29:1, 2; Matt 5:45\x*
\p
\v 36 Damditi leket vaibmolađđasak, nuftgo maidai din ac̄c̄adek læ vaibmolađes!\x - \xo 6:36 \xt Sak 7:9; Salm 103:8, 13\x*
\p
\v 37 Ja allet dubme, de epet dige dubmijuvvu! Allet gađotussi dubme, de epet dige gađotussi dubmijuvvu! Andagassi addet, de digjidigis andagassi addujuvvu!\x - \xo 6:37 \xt Matt 7:1; Rom 2:1; 1 Kor 4:5; Matt 6:12, 14\x*
\p
\v 38 Addet, de digjidigis addujuvvu! S̄iega, njuvddujuvvum ja dekc̄ujuvvum ja valljogas mitto addek si din askai; dastgo daina sæmma mittoin, maina di mittedepet, galgga digjidigis fastain mitteduvvut.\x - \xo 6:38 \xt Sir 4:34; Sanel 10:22; 19:17; Matt 7:2; Mark 4:24; Gal 6:7; Alm 18:6\x*
\p
\v 39 Mutto son celki sigjidi værddadusa: Mattago c̄uovgatæbme‐oapestet c̄uovgatæme? Æbago soai gac̄a goabbas̄aǥak roggai?\x - \xo 6:39 \xt Es 42:19; Matt 15:14\x*
\p
\v 40 Mattajægje i læk su oapatægjes aleb; mutto juokkehas̄, gutte læ olles, galgga læt nuftgo su oapatægje.\x - \xo 6:40 \xt Matt 10:24; Joh 13:16; 15:20\x*
\p
\v 41 Mutto manne oainak don riba\f + \fr 6:41 \ft risse gæc̄e.\f*, mi læ du vieljad c̄almest, mutto hirsa du jec̄ad c̄almest ik don fuomas̄?\x - \xo 6:41 \xt Matt 7:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 Daihe moft matak don cælkket du vielljasad: Biset, vieljac̄am! Mon aigom valddet riba erit, mi læ du c̄almest, — don, gutte ik oaine jes̄ hirsa jec̄ad c̄almest? Don guoktelas̄! Gæse vuost hirsa olgus du jec̄ad c̄almest, ja de oaʒ̄ok don æska gæc̄c̄alet valddet riba erit, mi læ du vieljad c̄almest!
\p
\v 43 Dastgo i læk mikkege burid muoraid, mi s̄addad mieska s̄addoid, ige mikkege mieska muoraid, mi s̄addad burid s̄addoid.\x - \xo 6:43 \xt Matt 7:16-18; 12:33\x*
\p
\v 44 Dastgo juokke muorra dovddujuvvu su jec̄as s̄addoin; dastgo æi fikunak c̄oggujuvvu bastelis lanjain, æige vidnemuorjek gaskujuvvu bastelis ladnja‐miestagin.
\p
\v 45 Buorre olmus̄ ouddanbukta burid su vaimos burin davverin, ja bahas olmus̄ ouddanbukta bahaid su vaimos baha davverin; dastgo vaimo dievasvuođaid sardno su njalbme.\x - \xo 6:45 \xt Matt 12:35\x*
\p
\v 46 Mutto manne goc̄c̄obetet di muo hærran, hærran, ja epet daǥa, maid mon goc̄om?\x - \xo 6:46 \xt Mal 1:6; Matt 7:21; Rom 2:13; Jak 1:22\x*
\p
\v 47 Juokkehas̄, gutte boatta mu lusa ja gulla mu sanid ja dakka dai mielde, su aigom mon digjidi c̄ajetet, gæn lakasas̄ son læ.\x - \xo 6:47 \xt Matt 7:24\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 48 Son læ olbmu lakasas̄, gutte daǥai vieso ja roggai c̄iegŋalassi ja bijai vuođo bavte ala; mutto go c̄accedulvve s̄addai, de c̄uci ravdnje dam vieso njæigga ige vægjam dam likkatet; dastgo dat læi vuođđoduvvum bavte ala.
\p
\v 49 Mutto gutte gulla ja i daǥa dam mielde, læ olbmu lakasas̄, gutte daǥai vieso ædnam ala alma vuođđodusataǥa; ja ravdnje c̄uci dam njæigga, ja dat gac̄ai dallanaǥa, ja dam vieso gac̄c̄am s̄addai stuoresen.
\c 7
\s1 7. Kapittal.
\s2 Jesus buored oaivve olbma balvvalægje, 1–10, bajasbokta Nain læska barne, 11–17, sardno Johannes mattajegjidi jes̄jec̄as birra, 18–23, sardno olbmuidi Johannes birra ja sin æppe osko birra, 24–35, vuiddujuvvu suddolas̄ nissonest, 36–50.
\p
\v 1 Mutto go son læi loapatam buok su sanides olbmui guladedin, de manai son Kapernaum sisa.
\p
\v 2 Mutto muttom oaivve‐olbma balvvalægje læi buoccamen ja læi juorak jabmemen, ja son ani su sagga rakisen.\x - \xo 7:2 \xt Matt 8:5\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 3 Mutto go son gulai Jesus birra, de vuolgati son muttomid Judalaʒ̄ai vuorrasin su lusa ja rokkadalai su, vai son boađas̄i ja buoredifc̄i su balvvalægje.
\p
\v 4 Mutto go si botte Jesus lusa, de rokkadalle si su duođalaʒ̄at ja celkke: Galle son læ dam ansas̄am, atte don daǥak sudnji dam;
\p
\v 5 dastgo son rakista min olbmuid ja læ dakkam migjidi synagoga.
\p
\v 6 De vulgi Jesus sin mielde; mutto go son juo i læm gukken viesost erit, de vuolgati oaivveolmai muttomid ustebines su lusa ja cælketi sudnji: Hærra, ale vaivved jec̄ad! Dastgo im mon læk dokkalas̄, atte don manak sisa mu dake vuollai.
\p
\v 7 Damditi im mon adnamge jec̄c̄am dokkalaʒ̄ʒ̄an boattet du lusa; mutto cælke dus̄s̄e sane, de mu balvvalægje dærvasmuvva!
\p
\v 8 Dastgo mon læm maidai olmus̄, gutte læm eisevalde vulus̄, ja anam soatte‐olbmaid vuoldam, ja jos mon cælkam dasa: Vuolge! de son vuolgga, ja nubbai: Boađe! de son boatta, ja mu balvvalægjasam: Daǥa dam! de son dakka dam.
\p
\v 9 Mutto go Jesus gulai dam, de ovdus̄i son su, ja son jorgeti ja celki olbmuidi, guđek legje su c̄uovvomen: Mon cælkam digjidi, im mon læk gavdnam vela Israelestge nuft stuora osko.
\p
\v 10 Ja go si, guđek legje vuolgatuvvum, botte ruoktot vissui, de gavdne si dam buocce balvvalægje dærvasen.
\p
\v 11 Ja de dapatuvai bæive dastmaŋŋel, atte son manai muttom gavpugi, man namma læi Nain; ja ædnagak su mattajegjin manne su mielde, ja ollo olbmuk.
\p
\v 12 Mutto go son bođi gavpug porta lakka, gæc̄a, de guddujuvvui jabme olgus, gutte læi su ædnes aidno bardne, ja son læi læska; ja ollo olbmuk gavpugest mieđos̄tegje su.\x - \xo 7:12 \xt 2 Gon 4:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Jer 6:26\x*
\p
\v 13 Ja go Hærra oini su, de arkalmasti son njuorraset su bagjeli ja celki sudnji: Ale c̄iero!\x - \xo 7:13 \xt Matt 9:36\x*
\p
\v 14 Ja son loaidasti lusa ja guoskati guoddem‐muoraidi; mutto si, guđek legje guoddemen, c̄uoʒ̄astegje. Ja son celki: Nuorra olmai! Mon cælkam dudnji: Likka bajas!\x - \xo 7:14 \xt Mark 5:41; Ap daǥ 9:40\x*
\p
\v 15 Ja dat jabme likkai bajas ja sardnogođi; ja son addi su su ædnai.\x - \xo 7:15 \xt 1 Gon 17:23; 2 Gon 4:36\x*
\p
\v 16 Mutto ballo valdi buokaid, ja si ramedegje Ibmela ja celkke: Stuora profeta læ c̄uoʒ̄aldattum min gaski, ja Ibmel læ oappaladdam su olbmuides.\x - \xo 7:16 \xt Luk 1:65; 5 Mos 18:15; Luk 24:19; Joh 4:19; 6:14; 9:17; Luk 1:68\x*
\p
\v 17 Ja dat sakka su birra viddani obba Judea ja obba biras ædnam mietta.
\p
\v 18 Ja Johannes mattajægjek muittalegje sudnji buok daid sagaid. Ja Johannes ravkai guoktas su mattajegjines lusas\x - \xo 7:18 \xt Matt 11:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 ja vuolgati sodno Jesus lusa ja cælketi: Lækgo don dat, gutte galgga boattet, daihe galggapgo mi vuorddet muttom æra?
\p
\v 20 Mutto go olbma‐guovtos bođiga su lusa, de celkiga soai: Johannes gastas̄ægje læ bigjam monno du lusa ja cælketa: Lækgo don dat, gutte galgga boattet, daihe galggapgo mi vuorddet muttom æra?
\p
\v 21 Mutto damanaǥa dimost buoredi son ædnagid buocalvasain ja givsin ja baha vuoiŋain ja addi ædnag c̄uovgatemidi oaino.\x - \xo 7:21 \xt Es 35:5, 6\x*
\p
\v 22 Ja Jesus vastedi ja celki sodnoidi: Vuolgge ja muittalække Johannessi, maid doai læppe oaidnam ja gullam: C̄uovgatæmek oidnek, skiermak vaʒʒek, spittalaʒ̄ak buttestuvvujek, bæljetæmek gullek, jabmek bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elek, vaivas̄idi sardneduvvu evangelium!\x - \xo 7:22 \xt Matt 8:2, 3; Es 29:18; 61:1; Luk 4:18\x*
\p
\v 23 Ja audogas læ dat, gutte must i værran.
\p
\v 24 Mutto go Johannes airrasak vulgiga erit, de sardnogođi son olbmuidi Johannes birra: Maid lepet di vuolggam mæccai oaidnet? Hoas̄ego, mi likkatallujuvvu biegast duokko deiki?\x - \xo 7:24 \xt Matt 11:7\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 25 Daihe maid lepet di vuolggam oaidnet? Olbmugo, lidna biktasidi garvotuvvum? Gæc̄a, si, guđek ellek hærvas biktasi siste ja havskodaǥai siste, læk gonagasai daloin.
\p
\v 26 Daihe maid lepet di vuolggam oaidnet? Profetago? Duođai, mon cælkam digjidi: Vela sagga æmbo go profeta.
\p
\v 27 Son læ dat, gæn birra læ c̄allujuvvum: Gæc̄a, mon vuolgatam mu engelam du muođoi ouddi, gutte galgga rakadet dudnji du gæino.\x - \xo 7:27 \xt Mal 3:1; Matt 3:3; Mark 1:2\x*
\p
\v 28 Dastgo mon cælkam digjidi: Sin gaskast, guđek læk nissonin rieǥadam, i læk oktage stuoreb profeta go Johannes gastas̄ægje; mutto uccemus̄ alme rikast læ stuoreb go son.
\p
\v 29 Ja buok olbmuk, guđek su gulle, ja tuollarak vuollanegje Ibmel vuollai ja gastas̄uvvujegje Johannes gastain.
\p
\v 30 Mutto Farisealaʒ̄ak ja lakaoappavaʒ̄ak bagjelgec̄c̄e Ibmel arvvalusa sin jec̄aidæsek harrai æige gastas̄uvvum sust.
\p
\v 31 Mutto Hærra celki: Gænen galgam mon værddedet dam sokkagodde olbmuid, ja gæn lakasaʒ̄ak læk si?\x - \xo 7:31 \xt Matt 11:16\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 32 Si læk ucca manac̄i lakasaʒ̄ak, guđek s̄iljost c̄okkajek ja c̄urvvuk gutteg guimidasasek ja celkkek: Mi njurgoimek digjidi, ja epet di danssom; mi lavloimek digjidi arket, ja epet di c̄irrom.
\p
\v 33 Dastgo Johannes gastas̄ægje bođi; i son borram laibe ige jukkam vine, ja di cælkkebetet: Sust læ bærgalak.\x - \xo 7:33 \xt Matt 3:4; Mark 1:6\x*
\p
\v 34 Olbmu bardne læ boattam; son borra ja jukka, ja di cælkkebetet: Gæc̄a, maggar boris̄is olmus̄ dat læ ja vidne‐jukke, tuollari ja suddolaʒ̄ai usteb!
\p
\v 35 Ja visesvuotta læ vanhurskesen dakkujuvvum buok su manaines.
\p
\v 36 Mutto muttom Farisealaʒ̄ain bovddi su borrat jec̄as særvest; ja son manai Farisealaʒ̄a vieso sisa ja c̄okkani bævddai.
\p
\v 37 Ja gæc̄a, muttom nisson læi dam gavpugest, gutte læi suddolas̄ nisson; go son fuomas̄i, atte son læi bævdest c̄okkamen Farisealaʒ̄a viesost, de vieʒ̄ai son alabaster‐litte vuoiddasin,
\p
\v 38 ja son c̄uoʒ̄oi su duokken su julgi guorast, c̄ieroi ja laktadis̄gođi su julgid gadnjalidesguim ja sikkoi daid su vuovtaidesguim ja cummastalai su julgid ja vuoidadi daid vuoiddasin.
\p
\v 39 Mutto go Farisealas̄, gutte læi su bovddim, oini dam, de arvvali son jes̄aldsesis ja celki: Jos dat lifc̄i profeta, de galle son dieđas̄i, gi ja maggar dat nisson læ, gutte sudnji guoskat; dastgo son læ suddolas̄ nisson.\x - \xo 7:39 \xt Luk 15:2\x*
\p
\v 40 Ja Jesus vastedi ja celki sudnji: Simon, must læ juoga dudnji cælkket. Mutto son celki: Oapatægje, de cælke!
\p
\v 41 (Jesus celki:) Muttomest, gutte loni ruđaid, læiga guokte velgolaʒ̄a; nubbe læi vitta c̄uođe denaria velgolas̄, mutto nubbe vitta loǥe.
\p
\v 42 Mutto go sodnost i læm mikkege, maina makset, de luiti son sodnoidi goabbas̄aǥaidi dam vælge. Cælke, goabba sodnost s̄adda dal su æmbo rakistet?\x - \xo 7:42 \xt Matt 18:27\x*
\p
\v 43 Mutto Simon vastedi ja celki: Mon doaivom, son, gæsa son luiti æneb. Mutto son celki sudnji: Rievtoi don dubmijik.
\p
\v 44 Ja son jorgeti nisson guvllui ja celki Simoni: Oainakgo don dam nissona? Mon bottim du vieso sisa; ik don addam munji c̄ace mu julgidi, mutto son laktadi mu julgid gadnjalidesguim ja sikkoi daid su vuovtaidesguim.\x - \xo 7:44 \xt 1 Mos 18:4; 19:2\x*
\p
\v 45 Ik don addam munji cumma, mutto son i hæittam cummastallamest mu julgid, dam rajest go son sisa bođi.
\p
\v 46 Ik don vuoidadam mu oaive oljoin; mutto son vuoidadi mu julgid vuoiddasin.
\p
\v 47 Mon cælkam dudnji: Dam as̄e diti, go su ædnag suddok læk andagassi addujuvvum, s̄adda dat, atte son rakista sagga: mutto gæsa uccan andagassi addujuvvu, son rakista uccan.
\p
\v 48 Mutto son celki sudnji: Du suddok læk dudnji andagassi addujuvvum.\x - \xo 7:48 \xt Matt 9:2; Luk 5:20\x*
\p
\v 49 De cælkkegotte si, guđek legje suina bævdest c̄okkamen, jes̄aldsesæsek: Gi dat læ, gutte vela suddoidge andagassi adda?\x - \xo 7:49 \xt Matt 9:3; Mark 2:7\x*
\p
\v 50 Mutto son celki nissoni: Du osko læ du bæstam; vuolge rafhai!\x - \xo 7:50 \xt Mark 5:34; 10:52; Luk 8:48; 18:42\x*
\c 8
\s1 8. Kapittal.
\s2 Jesus sardned; muttom nissonak balvvalek su, 1–3. Jesus sardno gilvve‐olbma birra, 4–15, gintal birra, 16–18, lokka mattajegjides lagamus̄ fuolkkenes, 19–21, jaskodatta javre, 22–25, olgus agja bærgalaǥaid, 26–39, dærvasmatta varradavdag nissona ja bajasbokta Jairusa nieida, 40–56.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai dastmaŋŋel, atte son vagjoli gavpugi ja sidai c̄ađa ja sardnedi ja gulati Ibmel rika evangeliuma, ja dak guokte nubbe loǥes legje suina,\x - \xo 8:1 \xt Luk 4:43\x*
\p
\v 2 nuftgis maidai muttom nissonak. guđek legje dærvasmattujuvvum baha vuoiŋain ja buocalvasain. Maria, gutte goc̄c̄ujuvvui Magdalenan, gæst legje c̄iec̄a bærgalaǥa olgus mannam,\x - \xo 8:2 \xt Matt 27:55, 56; Mark 15:40; Joh 19:25; Mark 16:9\x*
\p
\v 3 ja Johanna, Kusas, Herodes valde\f + \fr 8:3 \ft sunde.\f*, akka, ja Susanna ja ædnag ærrasak, guđek balvvalegje su sin obmudaǥaidæsekguim.
\p
\v 4 Mutto go ollo olbmuk botte c̄oakkai, ja gavpugi olbmuk vulgge su lusa, de celki son værddadusa c̄ađa:\x - \xo 8:4 \xt Matt 13:3\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 4:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 5 Gilvve‐olmai manai olgus gilvvagides gilvvet. Ja go son læi gilvvemen, de gac̄c̄e muttom gilvvagak balgga gurri ja dulbmujuvvujegje, ja alme loddek borre daid.
\p
\v 6 Ja muttomak gac̄c̄e bavte ala, ja go dak legje bajas s̄addamen. de dak goldne, dainago dain i læm lavtadas.
\p
\v 7 Ja muttomak gac̄c̄e bastelis lanjai gaski, ja bastelis lanjak daiguim bajass̄adde ja lappastutte daid.
\p
\v 8 Ja muttomak gac̄c̄e buore ædnami, ja dak s̄adde bajas ja s̄addadegje c̄uođe‐gærddasas̄ s̄addoid. Go son celki dam, de c̄uorvoi son: Gæst bæljek læk, maiguim gullat, son gullus!
\p
\v 9 Mutto su mattajægjek jerre sust, maid dat værddadus galgai makset.
\p
\v 10 Mutto son celki: Digjidi læ addujuvvum Ibmel rika c̄ieǥosvuođaid diettet; mutto ærrasidi celkkujuvvu dat værddadusai bokte, amasek si oainededin oaidnet ja guladedin arvvedet.\x - \xo 8:10 \xt Es 6:9, 10; Matt 11:25; Job 12:40; Ap daǥ 28:26; Rom 11:8; 2 Kor 3:14\x*
\p
\v 11 Mutto dat læ værddadus: Gilvvagak læk Ibmel sadne.\x - \xo 8:11 \xt 1 Petr 1:23\x*
\p
\v 12 Mutto dak balgga guorast læk si, guđek dam gullek; dastmaŋŋel boatta bærgalak ja valdda sane sin vaimo siste erit, amasek si oskot ja s̄addat audogassan.
\p
\v 13 Mutto dak bavte alde læk si, guđek sane iloin vuostaivalddek, go si dam gullek, ja dain i læk ruotas; si oskuk muttom aiggai ja jorralek erit gæc̄c̄alusa aige.
\p
\v 14 Mutto dak, mak gac̄c̄e bastelis lanjai gaski, læk si. guđek dam gullek. ja vagjoledinæsek dam ællem morras̄i ja riggesvuođa ja havskodaǥai vuolde, de lappastuttujuvvujek si æige s̄addad maidege olles s̄addoid.\x - \xo 8:14 \xt Matt 19:23; Mark 10:23; 1 Tim 6:9\x*
\p
\v 15 Mutto dak dam buore ædnamest læk si. guđek, go si gullek sane, vurkkijek dam c̄abba ja buore vaimo sisa ja s̄addadek s̄addoid gierddavas̄vuođa siste.\x - \xo 8:15 \xt Ebr 10:36\x*
\p
\v 16 Mutto i oktage cakket gintala ja govc̄a dam littin daihe bija dam bænka vuollai, mutto son bigja dam gintaljuolggai, vai si, guđek bottek sisa, oidnek c̄uovggasa.\x - \xo 8:16 \xt Luk 11:33; Matt 5:15; Mark 4:21\x*
\p
\v 17 Dastgo i læk mikkege c̄ikkujuvvum, mi i s̄adda almostuvvut, ige læk mikkege c̄ikkusist, mi i s̄adda diettevassi ige boađe c̄uovggas ouddi.\x - \xo 8:17 \xt Job 12:22; Matt 10:26; Mark 4:22; Luk 12:2\x*
\p
\v 18 Varoteket damditi, moft di gulddalepet! Dastgo gæst læ, sudnji galgga addujuvvut, ja gæst i læk, sust galgga vela datge erit valddujuvvut, mi sust orro læmen.\x - \xo 8:18 \xt Matt 13:12; 25:29; Mark 4:24, 25; Luk 19:26\x*
\p
\v 19 Mutto su ædne ja vieljak botte su lusa æige bæssam su saǥaidi olbmui diti.\x - \xo 8:19 \xt Matt 12:46\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 13:55; Mark 3:31\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 20 Ja dat dieđetuvvui sudnji soabmasin, guđek celkke: Du ædne ja du vieljak c̄uʒ̄ʒ̄uk olggobælde ja dattuk du oaidnet.
\p
\v 21 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Mu ædne ja mu vieljak læk dak, guđek gullek Ibmel sane ja dakkek dam.\x - \xo 8:21 \xt Joh 15:14\x*
\p
\v 22 Ja de dapatuvai muttom bæive dain beivin, atte son ja su mattajægjek loaidastegje skipa sisa, ja son celki sigjidi: Vulggop mi javre rasta! Ja si vulgge.\x - \xo 8:22 \xt Matt 8:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 4:35\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 Mutto go si legje borjastæmen, de son nokkai; ja jorrebiegga bođi javre ala, ja si devddutallagotte ja legje hæđest.\x - \xo 8:23 \xt Jon 1:4, 5; Ap daǥ 27:14\x*
\p
\v 24 De manne si su lusa, bokte su bajas ja celkke: Oapatægje, oapatægje, mi hævvanep! Mutto son likkai bajas ja s̄iggoi biega ja c̄ace baroid, ja dak lođkudegje, ja de s̄addai aibas goalkke.
\p
\v 25 De celki son sigjidi: Gost læ din osko? Mutto si balle ja ovdus̄egje ja celkke gutteg guoibmasæsek: Gison dat læʒ̄ʒ̄a? Dastgo, son goc̄c̄o sikke biegaid ja c̄ace, ja dak læk sudnji gulolaʒ̄ak.\x - \xo 8:25 \xt Job 26:12; Salm 107:29\x*
\p
\v 26 Ja si borjastegje Gadarenalaʒ̄ai ædnami, mi læ aito Galilea buotta.\x - \xo 8:26 \xt Matt 8:28\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 5:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 27 Mutto go son læi boattam gaddai, de bođi muttom olmai gavpugest su oudald, gutte læi læmas̄ bostatuvvum bærgalaǥain gukka aige ige garvvodam biktasid ige orrom viesost, mutto havdi siste.
\p
\v 28 Mutto ǥo son oini Jesusa, de c̄uorvoi son ja luoittadi ædnami su ouddi ja celki alla jienain: Mi must læ duina dakkamus̄s̄an. Jesus, dam alemus Ibmel bardne? Mon rokkadalam dust, amad don muo givsedet.\x - \xo 8:28 \xt Jak 2:19\x*
\p
\v 29 Dastgo son goc̄oi dam buttesmættom vuoiŋa vuolgget olbmust olgus; dastgo dat læi gukka aige gaikkom su. ja son læi c̄adnujuvvum lakkiguim ja ruvdiguim ja faktijuvvum; ja son boatkoi baddid ja agjujuvvui bærgalaǥast mecidi.
\p
\v 30 Mutto Jesus jærai sust ja celki: Mi du namma læ? Mutto son celki: Legion! Dastgo ollo bærgalaǥak legje mannam su sisa.\x - \xo 8:30 \xt Matt 26:53\x*
\p
\v 31 Ja si rokkadalle sust. amas son goc̄c̄ot sin mannat c̄iegŋalvutti.
\p
\v 32 Mutto de læi damanaǥa baikest stuora spidne‐ællo, mi læi guottomen varest; ja si rokkadalle sust, vai son suovas̄i sin mannat dai sisa, ja son suovai sigjidi dam.
\p
\v 33 Mutto bærgalaǥak vulgge olbmust olgus ja manne spini sisa, ja ællo ruotai hoapost miellest vuolas javrrai ja havkai.
\p
\v 34 Mutto go gæc̄c̄ek oidne dam. mi læi dapatuvvam, de bataregje si ja manne dokko ja dieđetegje dam gavpugest ja ædnamest.
\p
\v 35 De vulgge si dam gæc̄c̄at, mi læi dapatuvvam, ja si botte Jesus lusa ja gavdne dam olbmu, gæst bærgalaǥak legje olgus mannam, c̄okkamen garvotuvvum ja olles mielai alde Jesus julgi guorast; ja si suorgganegje.
\p
\v 36 Mutto maidai si, guđek legje dam oaidnam, dieđetegje sigjidi, moft dat bostatuvvum læi bestujuvvum.
\p
\v 37 Ja obba Gadarenalaʒ̄ai biras ædnam almug rokkadalle sust, vai son vuolgas̄i sin lutte erit; dastgo stuora ballo læi valddam sin. Mutto son loaidasti skipa sisa ja macai fastain ruoktot.\x - \xo 8:37 \xt Ap daǥ 16:39; Luk 7:16\x*
\p
\v 38 Mutto olmai, gæst bærgalaǥak legje olgus mannam, rokkadalai sust, vai son oʒ̄us̄i orrot su lutte; mutto Jesus luiti su mannat ja celki:
\p
\v 39 Maca ruoktot vissusad ja muittal, maggar stuora daǥoid Ibmel læ dudnji dakkam! Ja son vulgi ja muittali obba gavpug mietta, maggar stuora daǥoid Jesus læi sudnji dakkam.\x - \xo 8:39 \xt Salm 126:1-3\x*
\p
\v 40 Mutto de dapatuvai, go Jesus bođi ruoktot, de valdde olbmuk su vuostai; dastgo si legje vuorddemen su buokak.
\p
\v 41 Ja gæc̄a, muttom olmai bođi, gæn namma læi Jairus, ja son læi synagoga oudastc̄uoʒ̄ʒ̄o; ja son luoittadi ædnami Jesus julgi ouddi ja rokkadalai sust, vai son boađas̄i su vieso sisa.\x - \xo 8:41 \xt Matt 9:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 5:22\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 Dastgo sust læi okta aidno nieidda, lakka guokte nubbe lokkai jaǥe boares, ja son læi juo jabmemen. Mutto go Jesus læi mannamen dokko, de bakkijegje olbmuk su.
\p
\v 43 Ja muttom nisson, gutte læi guokte nubbe lokkai jaǥe buoccam varradavdast ja læi golatam buok obmudaǥas dalkastegjidi ige mattam buoreduvvut gæstege,\x - \xo 8:43 \xt 3 Mos 15:25\x*
\p
\v 44 son vaʒi su sælge duokkai ja guoskati su bivtas‐hælbmai; ja de dallanaǥa bissani su varradavdda.
\p
\v 45 Ja Jesus celki: Gi dat læi, gutte munji guoskati? Mutto go buokak s̄itte dam, de celki Pietar ja dak, guđek legje su mielde: Oapatægje! Olbmuk hoiggek ja bakkijek du, ja don cælkak: Gi dat læi, gutte munji guoskati?
\p
\v 46 Mutto Jesus celki: Guoskati galle muttom munji; dastgo mon dovddim, atte fabmo must vulgi.\x - \xo 8:46 \xt Luk 6:19\x*
\p
\v 47 Mutto go nisson oini, atte i dat læm c̄ikkujuvvum, de bođi son doargestemin ja luoittadi su ouddi ædnami ja muittali sudnji buok olbmui guladedin, man sivast son guoskati sudnji, ja moft son dallanaǥa dærvasmattujuvvui.
\p
\v 48 Mutto son celki sudnji: Læge dorvolas̄, nieidac̄am! Du osko læ du bæstam; vuolge rafhai!\x - \xo 8:48 \xt Luk 7:50\x*
\p
\v 49 Go son læi ain sardnomen, de bođi muttom synagoga oudastc̄uoʒ̄ʒ̄o dalost ja celki sudnji: Du nieidda læ jabmam; ale vaivved oapatægje!
\p
\v 50 Mutto go Jesus dam gulai, de vastedi son sudnji ja celki: Ale bala; dus̄s̄efal osko, de galgga son bestujuvvut!
\p
\v 51 Mutto go son bođi vieso sisa, de i son suovvam ovtage sisa mannat, ærrebgo Pietara ja Jakoba ja Johannesa ja nieida ac̄e ja ædne.
\p
\v 52 Mutto si c̄irru buokak ja ankkijegje su; mutto son celki: Allet c̄iero! I son læk jabmam, mutto son oađđa.\x - \xo 8:52 \xt Joh 11:11\x*
\p
\v 53 Ja si boaǥostegje su; dastgo si ditte, atte son læi jabmam.
\p
\v 54 Mutto son aji sin buokaid olgus ja valdi su gitti ja c̄uorvoi ja celki: Nieidda, likka bajas!
\p
\v 55 Ja su vuoigŋa fastain bođi, ja son likkai dallanaǥa bajas, ja son goc̄oi sin addet sudnji borrat.
\p
\v 56 Ja su vanhem‐guovtos suorgganeiga hui sagga; mutto son gildi sodno cælkkemest gæsage dam, mi læi s̄addam.
\c 9
\s1 9. Kapittal.
\s2 Dat guokte nubbe loges vuolgatuvvujek, 1–6. Herodes oainestuvva Jesusa, 7–9. Apostalak bottek ruoktot; Jesus oapat, buored, borat 5000 olbma, 10–17. Pietar dovdasta, atte Jesus læ Ibmel bardne, 18–21. Jesus sardno gillamus̄as birra, jes̄jec̄as biettalæme birra ja rikas boattem birra, 22–27. Jesus hærvasen dakkujuvvu vare alde, 28–36, buored manodavdag buocce, 37–43, sardno gillamus̄as birra, 44. 45, vuollegas̄vuođa birra, 46–48, værre‐angervuođa vuostai, 49–56, jec̄as maŋest c̄uovvom birra, 57–62.
\p
\v 1 Mutto son ravkai guokte nubbe lokkai mattajægjes c̄oakkai ja addi sigjidi famo ja isedvuođa buok bærgalaǥai bagjel ja buoredet buocalvasaid,\x - \xo 9:1 \xt Matt 10:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 3:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 6:7\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 6:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 ja son vuolgati sin sardnedet Ibmel rika ja buoredet buccid.
\p
\v 3 Ja son celki sigjidi: Allet valde maidege mieldadek maŧkemokkai, allet soabe alletge lavka alletge laibe alletge ruđaid! Allusge guttege valddu guokte gavte mieldes!\x - \xo 9:3 \xt Luk 22:35\x*
\p
\v 4 Ja gost di boattebetet vieso sisa, de orrot dast, ja vulgget dast olgus!
\p
\v 5 Ja jos muttomak æi aigo din vuostaivalddet. de vulgget dam gavpugest olgus ja savdnjeleket vela muoldage din julginædek erit duođas̄tussan sin vuostai!\x - \xo 9:5 \xt Luk 10:11; Ap daǥ 13:51; 18:6\x*
\p
\v 6 Mutto si vulgge ja manne sidai mielde. sardnedegje evangelium ja buoredegje juokke baikest.
\p
\v 7 Mutto Herodes, njæljadasrađđijægje. gulai buok dam, maid son daǥai, ja son læi æppadusast, dainago muttomin celkkujuvvui, atte Johannes læi jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄aldattum,\x - \xo 9:7 \xt Matt 14:1, 2; Mark 6:14-16\x*
\p
\v 8 mutto muttomin, atte Elias læi almostuvvum. mutto ærrasin, atte muttom profet. muttom dain boarrasin, læi bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam.
\p
\v 9 Ja Herodes celki: Johannesa c̄æbet læm mon c̄uopatam; mutto gi dat læ, gæn birra mon gulam daggaraʒ̄aid? Ja son bivdi oaʒ̄ʒ̄ot su oaidnet.\x - \xo 9:9 \xt Luk 23:8\x*
\p
\v 10 Ja apostalak botte ruoktot ja muittalegje sudnji, man stuora daǥoid si legje dakkam; ja son valdi sin mieldes ja manai sierranessi muttom avddem baikkai muttom gavpug lakka, mi goc̄c̄ujuvvu Betsaidan.\x - \xo 9:10 \xt Matt 14:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 6:32\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 11 Mutto go olbmuk oʒ̄ʒ̄u dam diettet. de c̄uvvu si su maŋeld. ja son valdi sin vuostai ja sarnoi sigjidi Ibmel rika birra ja buoredi sin guđek legje dalkastæme darbas̄est
\p
\v 12 Mutto bæivve væigganis̄gođi; de botte dak guokte nubbe loǥes ouddan ja celkke sudnji: Luoite olbmuid vuolgget. vai si bessek mannat dast erit daidi biras sidaidi ja daloidi ja oaʒ̄ʒ̄ot igjasajid ja gavdnat borramus̄aid! Dastgo mi læp dast avddem baikest.\x - \xo 9:12 \xt Joh 6:5\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Mutto son celki sigjidi: Addet di sigjidi borrat! Mutto si celkke: Ei mist læk æmbo go vitta laibe ja guokte guole. muđoi go atte mi galggap vuolgget ja oastet borramus̄a buok dam albmugi.
\p
\v 14 Dastgo dast legje lakka vitta duhat olbma. Mutto son celki mattajegjidasas: C̄okkanattet sin ædnami. juokke doakkai vitta loǥe!
\p
\v 15 Ja si dakke nuft, ja si c̄okkanatte sin buokaid.
\p
\v 16 Mutto son valdi dam vitta laibe ja dam guokte guole, gæc̄ai bajas albmai ja buristsivdnedi daid, ja son doagjali daid ja addi daid mattajegjidasas, vai si bijas̄e daid olbmui ouddi.
\p
\v 17 Ja si borre ja gallanegje buokak; ja dain bittain, mak sist bacce. c̄okkijuvvujegje guokte nubbe lokkai væddelitte dievva.\x - \xo 9:17 \xt 2 Gon 4:42-44\x*
\p
\v 18 Ja de dapatuvai, go son læi okto ja rokkadalai, atte su mattajægjek legje su lutte, ja son jærai sist ja celki: Gænen celkkek olbmuk muo?\x - \xo 9:18 \xt Matt 16:13\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 8:27\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 Mutto si vastedegje ja celkke: Johannes gastas̄ægje, mutto ærrasak Elias, mutto ærrasak, atte muttom dain boares profetain læ bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam.\x - \xo 9:19 \xt Luk 7:8\x*
\p
\v 20 Mutto son celki sigjidi: Mutto di, gænen cælkkebetet di muo? De vastedi Pietar ja celki: Ibmela Kristus.\x - \xo 9:20 \xt Joh 6:69\x*
\p
\v 21 Mutto son gildi sin garraset cælkkemest gæsage dam,
\p
\v 22 ja son celki: Olbmu bardne berre ollo gillat ja hilggujuvvut vuorrasin ja bajemus̄ papain ja c̄al oappavaʒ̄ain ja goddujuvvut ja goalmad bæive bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.\x - \xo 9:22 \xt Matt 16:21; 17:22, 23; 20:18, 19; Mark 9:31; Luk 18:31-33; 24:7\x*
\p
\v 23 Mutto son celki sigjidi buokaidi: Jos guttege aiggo boattet mu maŋest, son biettalekus jesjec̄as ja valddus bæivalaʒ̄at ruosas bajas ja c̄uvvus muo!\x - \xo 9:23 \xt Matt 16:24\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 8:34\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 24 Dastgo gutte vigga su hægas bæstet, galgga dam masset; mutto gutte hægas massa mu diti, son galgga dam bæstet.\x - \xo 9:24 \xt Luk 17:33; Joh 12:25\x*
\p
\v 25 Dastgo mi avkid læ dast olbmui, jos son vuoitta obba mailme, mutto jes̄jec̄as massa daihe jes̄jec̄as vahagatta?
\p
\v 26 Dastgo gutte hæppan mu ja mu sani diti, su diti s̄adda olbmu bardne hæppanet, go son boatta su hærvasvuođas siste ja Ac̄e ja basse engeli hærvasvuođa siste.\x - \xo 9:26 \xt Matt 10:33; Luk 12:8, 9; 2 Tim 2:12; 1 Joh 2:23\x*
\p
\v 27 Mutto duođai cælkam mon digjidi: Muttomak dain læk, guđek dast c̄uʒ̄ʒ̄uk, gæk æi galga eisege muosatet jabmema, ouddalgo si oidnek Ibmel rika.\x - \xo 9:27 \xt Mark 9:1\x*
\p
\v 28 Mutto de dapatuvai lakka gavce bæive dam sarne maŋŋel, atte son valdi Pietara ja Johannesa ja Jakoba mieldes ja manai vare ala rokkadallat.\x - \xo 9:28 \xt Matt 17:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 9:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 8:51\x*
\p
\v 29 Ja go son læi rokkadallamen, de nubbastuvai su muođoi habme, ja su biktasak s̄adde vielggaden ja baitten.
\p
\v 30 Ja gæc̄a, guokte olbma sarnoiga suina, gæk læiga Moses ja Elias,
\p
\v 31 gæk oidnujuvvuiga hærvasvuođa siste ja sarnoiga su erit vuolggem birra, maid son galgai ollas̄uttet Jerusalemest.
\p
\v 32 Mutto Pietar ja soai, guđek læiga suina, legje lossoduvvum nakkarin; mutto go si goccajegje, de oidne si su hærvasvuođa ja dam guokte olbma, guđek læiga c̄uoʒ̄ʒ̄omen su lutte.\x - \xo 9:32 \xt Dan 8:18; 10:9\x*
\p
\v 33 Ja de dapatuvai, go soai ærraneiga sust, de celki Pietar Jesusi: Oapatægje! Dast læ migjidi buorre orrot, ja mi aiggop dakkat golbma viste, dudnji ovta ja Mosesi ovta ja Eliasi ovta. Ja i son diettam, maid son sarnoi.
\p
\v 34 Mutto go son dam celki, de bođi balvva ja suoivanasti sin; mutto si suorgganegje, go dok s̄adde balva sisa.
\p
\v 35 Ja jiedna bođi balvast, mi celki: Dat læ mu bardne, dat æcalas̄; gullet su!\x - \xo 9:35 \xt Es 42:1; Matt 3:17; Mark 1:11; Kol 1:13; 2 Petr 1:17, 18; 5 Mos 18:15, 19; Ap daǥ 3:22\x*
\p
\v 36 Ja go jiedna læi gullum, de gavdnujuvvui Jesus okto; ja si orru javotaǥa æige muittalam gæsage dain beivin maidege dast, maid si legje oaidnam.
\p
\v 37 Mutto de dapatuvai bæive dastmaŋŋel, go si botte varest vuolas, de botte ollo olbmuk su oudald.\x - \xo 9:37 \xt Matt 17:14\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 9:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 38 Ja gæc̄a, muttom olmai olbmui gaskast c̄uorvvogođi ja celki: Oapatægje! Mon rokkadalam dust, gæc̄a mu barne bællai! Dastgo son læ mu aidno bardne;\x - \xo 9:38 \xt Luk 7:12\x*
\p
\v 39 ja gæc̄a, muttom vuoigŋa doppe su. ja de dallanaǥa son c̄uorvvogoatta, ja dat gaikko su nuft. atte son soalssed, ja illa dat gaidda sust erit, go dat læ gaikkom su;
\p
\v 40 ja mon rokkadallim du mattajegjid su olgus agjet, ja æi si mattam.
\p
\v 41 Mutto Jesus vastedi ja celki: O don æppe‐oskolas̄ ja jorgo sokkagodde! Man gukka galgam mon din lutte læt ja gierddat din? Buvte barnad deiki!
\p
\v 42 Mutto go son ain læi mannamen su lusa, de rotti bærgalak su ja gaikoi su, Mutto Jesus s̄iggoi dam buttesmættom vuoiŋa ja buoredi barne: ja son addi su fastain su ac̄c̄ai.
\p
\v 43 Mutto si suorgganegje buokak hui sagga Ibmel allagvuođa diti.
\p
\v 44 Mutto go si legje buokak ovdus̄æmen buok dam diti, maid Jesus daǥai. de celki son su mattajegjidasas: Vurkkijeket di daid sanid din beljidasadek! Dastgo olbmu bardne s̄adda addujuvvut olbmui gieđaidi.\x - \xo 9:44 \xt Luk 9:22\x*
\p
\v 45 Mutto æi si arvvedam dam sane, ja dat læi c̄ikkujuvvum sist, nuft atte æi si dam arvvedam: ja si balle sust damanaǥa sane birra jærramest.
\p
\v 46 Mutto sin milli bagjani dat jurda, guttemus̄ sist læ stuoremus.\x - \xo 9:46 \xt Matt 18:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 9:34\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 22:24\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 47 Mutto go Jesus oini sin vaimo jurddaga, de valdi son ucca manac̄a ja divoi dam balddasis,
\p
\v 48 ja son celki sigjidi: Gutte dam ucca manac̄a vuostaivaldda mu nammi, muo vuostaivaldda, ja gutte muo vuostaivaldda, su vuostaivaldda, gutte muo læ vuolgatam; dastgo gutte læ din buokai gaskast uccemus, son galgga læt stuores.\x - \xo 9:48 \xt Luk 10:16; Joh 13:20; Matt 23:11; Luk 14:11; 18:14\x*
\p
\v 49 Mutto Johannes vastedi ja celki: Oapatægje! Mi oinimek muttoma. gutte aji bærgalaǥaid olgus du nammi. ja mi gildimek sust dam, dainago son i c̄uovo min mielde.\x - \xo 9:49 \xt 4 Mos 11:27, 29; Mark 9:38\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 50 Ja Jesus celki sudnji: Allet sust dam gielde! Dastgo gutte i læk min vuostai, læ min bæle.\x - \xo 9:50 \xt Matt 12:30; Luk 11:23\x*
\p
\v 51 Mutto de dapatuvai, go dak bæivek dievvagotte, atte son galgai bajasvalddujuvvut. de jorggali son bissovaʒ̄at muođoides vagjolet Jerusalem guvllui.\x - \xo 9:51 \xt Ap daǥ 1:2\x*
\p
\v 52 Ja son vuolgati airrasid oudastes. ja si vulgge ja botte muttom Samaritanalaʒ̄ai sidi rakadam varas sudnji igjasaje.\x - \xo 9:52 \xt Joh 4:4, 9\x*
\p
\v 53 Ja æi si valddam su vuostai, dainago su muođok legje jorggaluvvum vagjolet Jerusalemi.
\p
\v 54 Mutto go su mattajægjeguovtos. Jakob ja Johannes, oiniga dam. de celkiga soai: Hærra! Datokgo don, atte moai ravkke dola almest vuolas gac̄c̄at ja loapatet sin. nuftgo maidai Elias daǥai?\x - \xo 9:54 \xt 2 Gon 1:10, 12\x*
\p
\v 55 Mutto son jorgeti ja cuigodi sodno ja celki: Æppe doai dieđe. mi vuoiŋaid dodnost læ.\x - \xo 9:55 \xt Gal 5:22\x*
\p
\v 56 Dastgo olbmu bardne i læk boattam hævatet olbmui sieloid, mutto bæstet. Ja si vulgge nubbe sidi.\x - \xo 9:56 \xt Joh 3:17; 12:47\x*
\p
\v 57 Mutto de dapatuvai, go si legje maŧkus̄tæmen, atte muttom celki sudnji: Hærra! Mon aigom c̄uovvot du, gosaikkenessi don manac̄ak.\x - \xo 9:57 \xt Matt 8:19, 20\x*
\p
\v 58 Ja Jesus celki sudnji: Riebanin læk biejok. ja alme loddin bæsek; mutto olbmu barnest i læk mikkege. man vuostai son matta oaives doarjalet.
\p
\v 59 Mutto son celki muttom ærrasi: C̄uovo muo! Mutto dat celki: Hærra! Suova muo vuost mannat ja havddadet mu ac̄c̄am!\x - \xo 9:59 \xt Matt 8:21\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 60 Mutto Jesus celki sudnji: Divte jabmid havddadet sin jabmidæsek! Mutto vuolge don ja sardned Ibmel rika!
\p
\v 61 Mutto maidai muttom æra celki: Hærra! Mon aigom c̄uovvot du; mutto suova muo vuost valddet sist ærro‐dærvvuođaid, guđek læk mu viesost!\x - \xo 9:61 \xt 1 Gon 19:20\x*
\p
\v 62 Mutto Jesus celki sudnji: I oktage, gutte bigja gieđas bælddoruovde\f + \fr 9:62 \ft ploga.\f* ala ja gæc̄c̄a daidi omidi, mak læk su maŋŋa‐bælde, læk burist rakaduvvum Ibmel riki.\x - \xo 9:62 \xt 1 Mos 19:26\x*
\c 10
\s1 10. Kapittal.
\s2 Jesus vuolgat 70 mattajægjes, c̄uorvvo vuoi Korasin bagjel, 1–16. Dat c̄iec̄a loges bottek iloin ruoktot; Jesus oapat sigjidi, man diti si galggek illodet, 17–20, ramed ac̄es, 21:22, ramed mattajegjides audogassan, 23. 24, oapat muttom c̄al’oappavaʒ̄ʒ̄i, gutte su lagamus̄ læ, 25–37, ramed Maria buorebun go Marta, 38–42.
\p
\v 1 Mutto dastmaŋŋel asati Hærra maidai c̄iec̄a loge ærrasa ja vuolgati sin, guoktasi guoktasi, jec̄as ouddalist juokke gavpugi ja juokke baikkai, gosa son aigoi jes̄ boattet.
\p
\v 2 Son celki dalle sigjidi: Lagjo læ galle stuores, mutto barggek harvvak; rokkadallet damditi lagjo‐hærra, vai son vuolgatifc̄i barggid su lagjosis!\x - \xo 10:2 \xt Matt 9:37, 38; Joh 4:35; 2 Tess 3:1\x*
\p
\v 3 Vulgget! Gæc̄a, mon vuolgatam din nuftgo labbaid gumpi gaski.\x - \xo 10:3 \xt Matt 10:16\x*
\p
\v 4 Allet guodde bursa alletgelavka alletge gabmagid, ja allet buorastatte ovtage maŧke alde!\x - \xo 10:4 \xt Matt 10:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 6:8\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 9:3\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 22:35; 2 Gon 4:29\x*
\p
\v 5 Mutto gost di boattebetet vieso sisa, dast celkket oudemusta: Rafhe lekus dam vissui!
\p
\v 6 Ja jos rafhe bardne læ dast, de galgga din rafhe orrot su alde; mutto jos dast i læk, de galgga dat maccat fastain digjidi.
\p
\v 7 Mutto orrot damanaǥa viesost, borret ja jukket, mi sist læ! Dastgo bargge læ balkas ansas̄ægje Epet di galga mannat viesost vissui.\x - \xo 10:7 \xt 3 Mos 19:13; 5 Mos 24:14; 1 Tim 5:18\x*
\p
\v 8 Ja gost di boattebetet gavpug sisa, ja si vuostaivalddek din, de borret, mi din ouddi bigjujuvvu,\x - \xo 10:8 \xt 1 Kor 9:4\x*
\p
\v 9 ja buoredeket daid buccid, guđek dast læk, ja celkket sigjidi: Ibmel rika læ digjidi lakka boattam!\x - \xo 10:9 \xt Matt 3:2; 4:17; 10:7\x*
\p
\v 10 Mutto gost di boattebetet gavpug sisa, ja æi si din vuostaivalde, de mannet olgus dam balggai ala ja celkket:
\p
\v 11 Mi savdnjelep vela dam muoldage erit digjidi, mi darvvana migjidi din gavpugest; daddeke, dam galggabetet di diettet, atte Ibmel rika læ læmas̄ din lakka.\x - \xo 10:11 \xt Ap daǥ 13:51; 18:6\x*
\p
\v 12 Mutto mon cælkam digjidi: Sodomai galgga gæppadæbbut gævvat dom bæive go dam gavpugi.\x - \xo 10:12 \xt Matt 11:24\x*
\p
\v 13 Vuoi dudnji, Korasin! Vuoi dudnji, Betsaida! Dastgo jos dak vægalas̄ daǥok lifc̄e dakkujuvvum Tyrusi ja Sidoni, mak læk dodnoidi dakkujuvvum, de lifc̄iga soai aigga juo c̄okkam sækai ja gunai siste ja jorggalam jec̄aidæsga.\x - \xo 10:13 \xt Matt 11:21\x*
\p
\v 14 Almake galgga Tyrusi ja Sidoni gæppadæbbut gævvat duomo siste go dodnoidi.
\p
\v 15 Ja don, Kapernaum, gutte læk aleduvvum gidda alme ragjai, don galgak vuolas nordastuvvut gidda helvet ragjai.
\p
\v 16 Gutte gulla din, gulla muo, ja gutte din bagjelgæc̄c̄a, muo bagjelgæc̄c̄a; mutto gutte muo bagjelgæc̄c̄a, su bagjelgæc̄c̄a, gutte muo læ vuolgatam.\x - \xo 10:16 \xt Matt 10:40; Mark 9:37; Joh 13:20; 1 Tess 4:8\x*
\p
\v 17 Mutto dak c̄iec̄a loges botte iloin ruoktot ja celkke: Hærra! Vela bærgalagakge læk migjidi vuolebuʒ̄ak du nammi.
\p
\v 18 Mutto son celki sigjidi: Mon oidnim Satan gac̄c̄amen almest vuolas nuftgo aldagas.\x - \xo 10:18 \xt Alm 12:8, 9\x*
\p
\v 19 Gæc̄a, mon addam digjidi famo duolbmot gærbmas̄id ja skorpionaid ja buok vas̄alaʒ̄a famo bagjel, ja i mikkege galga din vahagattet.\x - \xo 10:19 \xt Salm 91:13; Ap daǥ 28:3-5\x*
\p
\v 20 Allet almake damditi illod, go vuoiŋak læk digjidi vuolebuʒ̄ak, mutto illodeket æmbo damditi, go din namak læk c̄allujuvvum almidi!\x - \xo 10:20 \xt 2 Mos 32:32; Es 4:3; Dan 12:1; Filip 4:3; Alm 13:8\x*
\p
\v 21 Damanaga boddost illodi Jesus vuoiŋast ja celki: Mon ramedam du, ac̄ac̄am, alme ja ædnam hærra, go don læk c̄iekkam dam visain ja jiermalaʒ̄ain ja almostattam dam uccakaʒ̄aidi. Duođai, ac̄ac̄am! Dastgo nuft dat læi dudnji dokkalas̄.\x - \xo 10:21 \xt Matt 11:25\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Es 29:14; 1 Kor 1:19, 26; 2:6\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 22 Buokrakkan læ addujuvvum mu gitti mu ac̄estam, ja i oktage dovda, gi Bardne læ, ærrebgo Ac̄c̄e, ja gi Ac̄c̄e læ, ærrebgo Bardne, ja gæsa Bardne datto dam almostattet.\x - \xo 10:22 \xt Salm 8:7; Matt 28:18; Joh 3:35; 17:2; 1 Kor 15:27; Efes 1:22; Filip 2:9; Ebr 2:8; Joh 1:18; 6:46\x*
\p
\v 23 Ja son jorgeti erinoamac̄et mattajegjides bællai ja celki sigjidi: Audogasak læk dak c̄almek, mak oidnek dam, maid di oaidnebetet.\x - \xo 10:23 \xt 1 Gon 10:8; Matt 13:16\x*
\p
\v 24 Dastgo mon cælkam digjidi, atte ædnag profetak ja gonagasak oainestuvve dam, maid di oaidnebetet, ja æi læk dam oaidnam, ja gulastuvve dam, maid di gullabetet, ja æi læk dam gullam.\x - \xo 10:24 \xt 1 Petr 1:10\x*
\p
\v 25 Ja gæc̄a, muttom lak’oappavas̄ c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja gæc̄c̄ali su ja celki: Oapatægje! Maid galgam mon dakkat, vai mon arbbim agalas̄ ællema?\x - \xo 10:25 \xt Matt 22:35\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 12:28\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 19:16\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 16:30, 31\x*
\p
\v 26 Mutto son celki sudnji: Mi læ c̄allujuvvum lagast? Moft logak don?
\p
\v 27 Mutto son vastedi ja celki: Don galgak rakistet Hærra, du Ibmelad, obba du vaimostad ja obba du sielostad ja obba du famostad ja obba du mielastad ja du lagamuʒ̄ad nuftgo jes̄jec̄ad.\x - \xo 10:27 \xt 5 Mos 6:5; 10:12; 30:6; 3 Mos 19:18; Rom 13:9; Gal 5:14; 1 Tim 1:5\x*
\p
\v 28 Mutto son celki sudnji: Don vastedik rievtoi; daga dam, de galgak don ællet!\x - \xo 10:28 \xt 3 Mos 18:5; Esek 20:11\x*
\p
\v 29 Mutto son viggai dakkat jes̄jec̄as vanhurskesen ja celki Jesusi: Gi læ dalle mu lagamus̄?
\p
\v 30 Mutto Jesus vastedi ja celki: Muttom olmus̄ læi mannamen Jerusalemest vuolas Jerikoi ja s̄addai rievvari gaski, guđek sikke nuolategje su ja cabme su ja vulgge erit ja guđđe su vællat bælle‐jabmen.
\p
\v 31 Mutto dapatusa bokte vagjoli muttom pappa damanaga gæino mielde vuolas, ja son oini su ja manai mæddel.
\p
\v 32 Mutto nuftgis maidai muttom Levitalas̄, go son bođi dam baikkai, de manai son dokko ja oini su ja manai mæddel.
\p
\v 33 Mutto muttom Samaritanalas̄ bođi maŧkus̄tedin su guovdo, ja son oini su ja arkalmasti vaimostes.
\p
\v 34 Ja son manai su lusa, c̄anai su havid ja golgati oljo ja vine daidi; son bajedi su su jec̄as spiri ala ja doalvoi su maŧkalaʒ̄ai vissui ja divs̄odi su.
\p
\v 35 Ja nubbe bæive, go son vuolggegođi erit, de valdi son guokte ruđa ja addi daid vieso isedi ja celki sudnji: Divs̄o su! Ja maid don vela æmbo golatæʒ̄ak, dam mavsam mon dudnji, go mon boađam ruoktot.
\p
\v 36 Guttemus̄ dam golbmasest orro du mielast læmas̄ su lagamus̄, gutte læi s̄addam rievvari gaski?
\p
\v 37 Mutto son celki: Dat, gutte dagai vaibmolađesvuođa su vuostai. De celki Jesus sudnji: Vuolge, ja daga donge damanaga lakai!
\p
\v 38 Mutto de dapatuvai, go si legje vagjolæmen, de manai son muttom sidi; mutto muttom nisson, gæn namma læi Marta, valdi su vissusis.\x - \xo 10:38 \xt Joh 11:1; 12:2, 3\x*
\p
\v 39 Ja sust læi oabba, gæn namma læi Maria, ja son c̄okkani Jesus julgi gurri ja gulddali su sarne.\x - \xo 10:39 \xt Ap daǥ 22:3\x*
\p
\v 40 Mutto Marta vaivvedi jec̄as ollo rakademin; son loaidasti dalle ouddan ja celki: Hærra! Ikgo don fuola dast, go mu oabba læ guođđam muo, nuft atte mon ferttim balvvalet okto jes̄? De goc̄o su boattet munji vækken!
\p
\v 41 Mutto Jesus vastedi ja celki sudnji: Marta! Marta! Don moras̄tak ja muosetuvak ædnag dingai diti.
\p
\v 42 Mutto okta læ darbas̄las̄. Mutto Maria læ valljim aldsesis dam buore oase, mi i galga valddujuvvut sust erit.\x - \xo 10:42 \xt Salm 27:4; Matt 6:33; Filip 3:14\x*
\c 11
\s1 11. Kapittal.
\s2 Jesus oapat mattajegjides rokkadallat, 1–13, agja bærgalaga olgus, bilkkeduvvu, bælos̄ta jec̄as, 14–28, sardno olbmuidi Jonas mærka birra ja gulat sigjidi Ibmel rangas̄tusa, 29–32, sardno olbmui c̄uovggas birra, 33–36, borra Farisealaʒ̄ai særvest ja c̄uorvvo vuoi sin bagjel ja laka‐oappavaʒ̄ai bagjel, 37–54.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai, go son læi muttom baikest ja rokkadalai, atte muttom su mattajegjin celki sudnji, go son heiti: Hærra! Oapat min rokkadallat, nuftgo maidai Johannes oapati su mattajegjides!
\p
\v 2 De celki son sigjidi: Go di rokkadallabetet, de celkket: Ac̄c̄e min, don, gutte læk almin! Basotuvvus du namma! Bottus du rika! S̄addus du datto, moft almest, nuft maidai ædnam alde!\x - \xo 11:2 \xt Matt 6:9\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Es 63:16; 2 Mos 20:7; Luk 17:20, 21; 1 Sam 3:18; 2 Sam 10:12; Ap daǥ 21:14\x*
\p
\v 3 Adde migjidi juokke bæive min juokkebæivalas̄ laibbamek!
\p
\v 4 Ja adde migjidi min suddoidæmek andagassi! Dastgo maidai migis addep juokkehaʒ̄ʒ̄i andagassi, gutte læ migjidi velgolas̄! Ja ale doalvo min gæc̄c̄alusa sisa! Mutto bæste min bahast erit!\x - \xo 11:4 \xt Salm 32:5, 6; Efes 4:32; 1 Kor 10:13; Jak 1:13-15; 2 Tim 4:18; Salm 91:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 5 Ja son celki sigjidi: Jos dist guđestge læ usteb, ja son manna gaska‐ija su lusa ja cælkka: Ustebaʒ̄ʒ̄am, lone munji golbma laibe,\x - \xo 11:5 \xt Luk 18:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 6 dastgo mu usteb læ boattam mu lusa maŧkestes, ja i must læk mikkege su ouddi bigjat! —
\p
\v 7 ja jos dot viesos siste vasted ja cælkka: Ale vaivved muo! Uksa læ juo dappujuvvum, ja mu ucca manac̄ak læk mu lutte gavni siste; im mon mate bajaslikkat dudnji addet, —
\p
\v 8 mon cælkam digjidi: Jos son vela i likkage bajas ja adde sudnji, dainago son læ su usteb, de likka son almake bajas su hæbotesvuođa diti ja adda sudnji nuft ollo, go son darbas̄a.
\p
\v 9 Ja mon cælkam digjidi: Rokkadallet, de digjidi addujuvvu! Occet, de di gavdnabetet! Goalkoteket, de digjidi rabastuvvu!\x - \xo 11:9 \xt Matt 7:7\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 21:22; Mark 11:24; Joh 14:13; 15:7; 16:23, 24; 1 Joh 3:22; Jak 1:5, 6\x*
\p
\v 10 Dastgo juokkehas̄, gutte rokkadalla, son oaʒ̄ʒ̄o, ja gutte occa, son gavdna, ja gutte goalkot, sudnji rabastuvvu.
\p
\v 11 Mutto gutte ac̄c̄e læ din gaskast, gutte, jos su bardne adno sust laibe, adda sudnji gæđge daihe, jos son adno guole, adda sudnji gærbmas̄a guole sagjai
\p
\v 12 daihege, jos son adno mone, adda sudnji skorpiona?
\p
\v 13 Jos dalle di, guđek lepet bahak, diettebetet addet din manaidasadek burid addaldaǥaid, man sagga æmbo adda Ac̄c̄e, gutte læ almest, sigjidi Bassevuoiŋa, guđek sust dam rokkadallek!\x - \xo 11:13 \xt Salm 143:10\x*
\p
\v 14 Ja son aji bærgalaǥa olgus, ja dat læi gielatæbme; mutto de dapatuvai, go bærgalak læi olgus mannam, de sardnogođi dat gielatæbme, ja olbmuk ovdus̄egje.\x - \xo 11:14 \xt Matt 9:32\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 12:22\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Mutto muttomak sist celkke: Son agja bærgalagaid olgus Beelsebul, bærgalaǥai oaivamuʒ̄a, bokte.
\p
\v 16 Mutto ærrasak gæc̄c̄alegje su ja gaibedegje sust mærka almest.\x - \xo 11:16 \xt Matt 12:38; 16:1\x*
\p
\v 17 Mutto go son diđi sin jurddagid, de celki son sigjidi: Juokke rika, mi læ soappamættom jes̄jec̄aines, s̄adda avddemen, ja viesso, mi læ soappamættom nubbin, gac̄c̄a.\x - \xo 11:17 \xt Joh 2:25; Matt 12:25\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 3:22\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 18 Mutto jos maidai Satan læ s̄addam soappamættosen jes̄jec̄aines, moft galgga dalle su rika bissot bissovaʒ̄ʒ̄an? Dastgo di cælkkebetet, atte mon ajam bærgalaǥaid olgus Beelsebul bokte.
\p
\v 19 Mutto jos mon olgus ajam bærgalaǥaid Beelsebul bokte, gæn bokte olgus agjek dalle din manak daid? Damditi galggek si læt din duobmaren.
\p
\v 20 Mutto jos mon olgus ajam bærgalaǥaid Ibmel suorma bokte, de alma dalle læ Ibmel rika boattam din lusa.\x - \xo 11:20 \xt 2 Mos 8:19\x*
\p
\v 21 Go gievras værjoduvvum olmai fakte su jec̄as vieso, de orro dat, mi sust læ, rafhest.
\p
\v 22 Mutto go gievrab go son boatta su bagjeli ja vuoitta su bagjel ja vuoitta su bagjel, de valdda son su olles værjoid erit, mai ala son dorvastalai, ja juoǥad su sallas̄.\x - \xo 11:22 \xt Es 53:12; Kol 2:15; Es 49:25\x*
\p
\v 23 Gutte i læk mu bæle, læ mu vuostai, ja gutte muina i c̄okke, son biđge.
\p
\v 24 Go buttesmættom vuoigŋa vuolgga olbmust olgus, de vagjola son goikke baiki c̄ađa ja occa vuoiŋadusa, ja go son i gavna dam, de cælkka son: Mon aigom maccat mu vissusam, mast mon olgus vulggim.\x - \xo 11:24 \xt Matt 12:43\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 25 Ja go son boatta, de gavdna son dam suopalastujuvvum ja c̄iŋatuvvum.
\p
\v 26 De vuolgga son ja valdda c̄iec̄a æra vuoiŋa mieldes, mak læk bahabuk go son jes̄, ja go si bottek sisa, de orruk si dobbe; ja dam olbmu maŋeb dille s̄adda bahabun go su oudeb dille.\x - \xo 11:26 \xt Joh 5:14; 2 Petr 2:20; Ebr 6:4\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 10:26\x*
\p
\v 27 Mutto de dapatuvai, go son læi daid sardnomen, de bajedi muttom nisson olbmui gaskast jienas ja celki sudnji: Audogas læ dat hægga, mi du guddi, ja dak c̄iʒ̄ʒ̄ek, maid don njammik.
\p
\v 28 Mutto son celki: Duođai, audogasak si læk, guđek gullek Ibmel sane ja vurkkijek dam.\x - \xo 11:28 \xt Matt 7:21; Joh 8:47; Rom 2:13; Ebr 4:2\x*
\p
\v 29 Mutto go ædnag olbmuk c̄oagganegje, de sardnogođi son: Dat sokkagodde læ baha; dat bivdda mærka, ja i mikkege mærkaid galga dasa addujuvvut, ærrebgo profet Jonas mærkka.\x - \xo 11:29 \xt Matt 12:39\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Jon 2:1\x*
\p
\v 30 Dastgo nuftgo Jonas læi Ninivitalaʒ̄aidi mærkkan, nuft galgga maidai olbmu bardne læt dam sokkagoddai.
\p
\v 31 Lulle‐dronnig galgga bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet dubmui dam sokkagodde olbmai vuostai ja dubmit sin; dastgo son bođi ædnam gec̄in gullam diti Salomon visesvuođa, ja gæc̄a, dast læ æmbo go Salomon.\x - \xo 11:31 \xt 1 Gon 10:1\x*
\p
\v 32 Ninive olbmak galggek bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet dubmui dam sokkagodde vuostai ja dubmit dam; dastgo si jorggalegje jec̄aidæsek Jonas sarne bokte, ja gæc̄a, dast læ æmbo go Jonas.\x - \xo 11:32 \xt Jon 3:5\x*
\p
\v 33 Mutto i oktage cakket c̄uovggasa ja bija dam c̄ikkusi, ige litte vuollai, mutto gintaljuolggai, vai si, guđek mannek sisa, oidnek dam baittema.\x - \xo 11:33 \xt Matt 5:15; Mark 4:21; Luk 8:16\x*
\p
\v 34 C̄albme læ rubmas̄ c̄uovgas; go dalle du c̄albme læ c̄ielgas, de læ maidai obba du rumas̄ c̄uovggad, mutto jos dat læ baha, de læ maidai du rumas̄ sævdnjad.\x - \xo 11:34 \xt Matt 6:22, 23\x*
\p
\v 35 De varot damditi, amas dat c̄uovgas, mi læ du siste, læt sævdnjadas!
\p
\v 36 Jos dalle obba du rumas̄ læ c̄uovggad, nuft atte i mikkege osid dast læk sævdnjad, de s̄adda buok c̄uovggaden, nuftgo dalle, go c̄uovgas baittemines du c̄uvgge.
\p
\v 37 Mutto go son læi sardnomen, de bovddi muttom Farisealas̄ su borrat gaskabæive mallasid jec̄aines; mutto son manai sisa ja c̄okkani bævddai.
\p
\v 38 Mutto go Farisealas̄ oini, atte son i vuost bassalam jec̄as mallasi ouddal, de imas̄talai son.\x - \xo 11:38 \xt Matt 15:2; Mark 7:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 39 Mutto Hærra celki sudnji: Di Farisealaʒ̄ak buttestepet galle jukkam‐litti ja gari olgobæle, mutto dat, mi læ din siskebælde, læ dievva rievadusast ja bahavuođast.\x - \xo 11:39 \xt Matt 23:25; Tit 1:15\x*
\p
\v 40 Di jallak! Dat, gutte daǥai dam, mi læ olgobælde, igo son dakkam maidai dam, mi læ siskebælde?
\p
\v 41 De addet dalle vaivas̄idi addaldakkan daid omid, mak læk dai siste! Ja gæc̄a, de læk buok oamek digjidi buttasak.\x - \xo 11:41 \xt Es 58:7; Luk 12:33\x*
\p
\v 42 Mutto vuoi digjidi, di Farisealaʒ̄ak, go di addebetet loǥadasa mintain\f + \fr 11:42 \ft muttoms̄lai bælddos̄addok\f* ja rudain\f + \fr 11:42 \ft muttoms̄lai bælddos̄addok\f* ja buoks̄lai biebmo‐urttasin ja guođđebetet vuoiggadvuođa ja Ibmel rakisvuođa daǥakættai! Daid berris̄i olmus̄ dakkat ige guođđet daid æraidge daǥakættai.\x - \xo 11:42 \xt Matt 23:23; 1 Sam 15:22; Hos 6:6; Mika 6:8; Matt 9:13; 12:7\x*
\p
\v 43 Vuoi digjidi, di Farisealaʒ̄ak, go di dattobetet mielastædek c̄okkat bajemus̄ c̄okkamsajin synagogai siste ja buorastattujuvvut s̄iljoin!\x - \xo 11:43 \xt Matt 23:6, 7; Mark 12:38, 39; Luk 20:46\x*
\p
\v 44 Vuoi digjidi, di c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak, di guoktelaʒ̄ak, go di lepet nuftgo dovddamættom havdek, ja olbmuk, guđek vaʒʒek dai bagjel, æi dieđe dam!\x - \xo 11:44 \xt Matt 23:27\x*
\p
\v 45 Mutto muttom dain lakaoappavaʒ̄ain vastedi ja celki sudnji: Oapatægje! Go don cælkak dam, de don higjedak maidai min.
\p
\v 46 Mutto son celki: Vuoi maidai digjidi, di laka‐oappavaʒ̄ak! Dastgo di losidattebetet olbmuid nođiguim, maid si illa vegjek guoddet, ja jec̄a epet di guoskat daidi nođidi vela ovtain suormainædekge.\x - \xo 11:46 \xt Matt 23:4; Ap daǥ 15:10\x*
\p
\v 47 Vuoi digjidi, go di dakkabetet profetai havddesajid, mutto din vanhemak godde sin!\x - \xo 11:47 \xt Matt 23:29\x*
\p
\v 48 Alma di dalle duođas̄tepet ja dokkitepet din vanhemidadek daǥoid; dastgo si godde sin, mutto di dakkabetet sin havddesajid.
\p
\v 49 Damditi celki maidai Ibmel visesvuotta: Mon vuolgatam profetaid ja apostalid sin lusa, ja muttomid sist si goddek ja ærrasid fast doarradallek,\x - \xo 11:49 \xt Matt 10:17; 23:34\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 10:3; Joh 16:2; Ap daǥ 7:52; Ebr 11:37\x*
\p
\v 50 vai buok profetai varak, mak læk golgatuvvum mailme vuođo bigjujume rajest, s̄addas̄e gaibeduvvut dam sokkagoddest,
\p
\v 51 Abel varai rajest gidda Sakarias varai ragjai, gutte goddatalai tempel ja altar gaski; duođai, mon cælkam digjidi, dak s̄addek gaibeduvvut dam sokkagoddest.\x - \xo 11:51 \xt 1 Mos 4:8; 2 Muit 24:21\x*
\p
\v 52 Vuoi digjidi, di laka‐oappavaʒ̄ak, go di lepet valddam dieđo c̄oavddag! Epet di bæsa jec̄a sisa, ja di gielddebetet sist dam, guđek dattuk sisa bæssat.\x - \xo 11:52 \xt Matt 23:13\x*
\p
\v 53 Mutto go son celki sigjidi daid, de bakkegotte c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak garraset su ala ja oʒ̄udis̄gotte su njalmest sanid ædnag as̄i harrai,
\p
\v 54 ja si vuđgŋe su ja bivdde oaʒ̄ʒ̄ot maidege su njalmest, vai si bæsas̄e su vaiddalet.\x - \xo 11:54 \xt Vis 2:12\x*
\c 12
\s1 12. Kapittal.
\s2 Jesus nævvo Farisealaʒ̄ai suvrrodaige vuostai, 1–3, gieldda olbmuin ballamest, 4–12, i dato arbe juokket, 13–15, nævvo hanesvuođa ja ælatusmorras̄ vuostai, 16–34, nævvo gocis̄vutti ja oskaldasvutti, 35–48, sardno atestusai birra evangelium diti, 49–53, sardno aige arvvedæme ja vuttivalddem birra, 54–59.
\p
\v 1 Go ædnag duhat olbmuk legje c̄oagganam, nuft atte si dulbme gutteg guimidæsek, de cælkkegođi son su mattajegjidasas: Erinoamac̄et varoteket jec̄aidædek Farisealaʒ̄ai suvrrodaigest, mi læ guoktelas̄vuotta!\x - \xo 12:1 \xt Matt 16:6; Mark 8:15\x*
\p
\v 2 Mutto i mikkege læk c̄ikkujuvvum, mi i s̄adda almostuvvut, ige læk mikkege c̄ikkusist, mi i s̄adda diettevassi.\x - \xo 12:2 \xt Job 12:22; Matt 10:26\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 4:22; Luk 8:17\x*
\p
\v 3 De damditi, maid di cælkkebetet sævdnjaden, dat s̄adda gullujuvvut c̄uovggaden, ja maid di sardnobetet bælljemaddagest gammari siste, dat s̄adda sardneduvvut viesoi alde.
\p
\v 4 Mutto mon cælkam digjidi, mu ustebidam: Allet sist bala, guđek rubmas̄ goddek, ja dastmaŋŋel æi mate s̄atan maidege dakkat!\x - \xo 12:4 \xt Jer 1:8, 17; 1 Petr 3:14\x*
\p
\v 5 Mutto mon aigom c̄ajetet digjidi, gæst di galggabetet ballat: Ballet sust, gæst læ fabmo, maŋŋelgo son læ goddam, balkestet helveti! Duođai, mon cælkam digjidi: Ballet sust!
\p
\v 6 Æigo vitta cicac̄a vuvddujuvvu guovte rutti? Ja i oktage dain læk Ibmelest vajaldattujuvvum.
\p
\v 7 Vela buok din oividædek vuoktac̄almekge læk lokkujuvvum; damditi allet bala! Di lepet buorebuk go ædnag cicac̄ak.\x - \xo 12:7 \xt Luk 21:18; Ap daǥ 27:34\x*
\p
\v 8 Mutto mon cælkam digjidi: Juokkehas̄, gutte dovdast muo olbmui oudast, su aiggo maidai olbmu bardne dovdastet Ibmel engeli oudast.
\p
\v 9 Mutto gutte muo biettal olbmui oudast, son s̄adda biettaluvvut Ibmel engeli oudast.\x - \xo 12:9 \xt Mark 8:38; Luk 9:26; 2 Tim 2:12; 1 Joh 2:23\x*
\p
\v 10 Ja juokkehas̄, gutte sardno sane olbmu barne vuostai, sudnji s̄adda dat andagassi addujuvvut; mutto gutte sardno bilkkadusa Bassevuoiŋa vuostai, sudnji i s̄adda dat andagassi addujuvvut.\x - \xo 12:10 \xt Matt 12:31, 32; Mark 3:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 11 Mutto go si dolvvuk din synagogai ja eisevaldi ja valdalaʒ̄ai ouddi, de allet læǥe morras̄est dam diti, moft daihe maid di galggabetet sardnot aldsesædek bælos̄tussan, daihe maid di galggabetet cælkket!\x - \xo 12:11 \xt Matt 10:19, 20; Mark 13:11; Luk 21:14, 15\x*
\p
\v 12 Dastgo Bassevuoigŋa oapat digjidi damanaǥa dimost, maid di berrebetet cælkket.
\p
\v 13 Mutto muttom olmai olbmui gaskast celki sudnji: Oapatægje! Goc̄o mu vielja juoǥadet muina arbe!
\p
\v 14 Mutto son celki sudnji: Olmus̄! Gi læ bigjam muo duobmaren daihe juoǥadægjen din bagjeli?
\p
\v 15 Ja son celki sigjidi: Gec̄c̄et ja varoteket jec̄aidædek hanesvuođast! Dastgo jos gæstge læ valljogasvuotta, de su ællem i oro su obmudaǥai duokken.\x - \xo 12:15 \xt 1 Tim 6:9, 10; Matt 4:4\x*
\p
\v 16 Mutto son sarnoi værddadusa sigjidi ja celki: De læi muttom rigges olmus̄, gæn ænam læi guoddam ollo s̄addoid.
\p
\v 17 Ja son jurdas̄i jes̄aldsesis ja celki: Maid galgam mon dakkat? Dastgo i must læk sagje, gosa mon matam c̄okkit mu s̄addoidam.
\p
\v 18 Ja son celki: Dam mon daǥam: Mon gaikodam mu lađoidam vuolas ja daǥam daid stuorebun, ja mon c̄okkim dai sisa buok mu s̄addoidam ja obmudaǥaidam.
\p
\v 19 Ja mon cælkam mu sillusam: Silluc̄am! Dust læ ollo s̄iega varre ædnag jaǥidi; vuoiŋad, bora, juǥa, læǥe ilost!\x - \xo 12:19 \xt Sir 11:23, 24, 30\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Jak 5:5; Sard 2:1\x*
\p
\v 20 Mutto Ibmel celki sudnji: Don jalla! Odna ija gaibeduvvu du siello dust; gæsa galgga dalle dat gullat, maid don læk rakadam?\x - \xo 12:20 \xt Job 27:8; Salm 39:7; Jer 17:11\x*
\p
\v 21 Nuft gævva sudnji, gutte davverid aldsesis c̄okke ige læk rigges Ibmel siste.
\p
\v 22 Mutto son celki su mattajegjidasas: Damditi cælkam mon digjidi: Allet moras̄t din hægadek diti, maid di galggabetet borrat, alletge din rubmas̄ædek diti, maid di galggabetet garvvodet!\x - \xo 12:22 \xt Salm 55:23; Matt 6:25-31; 1 Tim 6:8; Filip 4:6; 1 Petr 5:7\x*
\p
\v 23 Hægga læ æmbo go borramus̄, ja rumas̄ æmbo go biktasak.
\p
\v 24 Vuttivalddet garanasaid! Æi dak gilve æige lagje; æi dain læk gællarak æige lađok, ja Ibmel biebma daid. Man sagga æmbo di lepet go loddek!\x - \xo 12:24 \xt Job 39:3; Salm 147:9\x*
\p
\v 25 Mutto guttemus̄ din gaskast matta lasetet ovtage allan su s̄addosis, vaiko son damditi moras̄tage?\x - \xo 12:25 \xt Matt 6:27\x*
\p
\v 26 Go di dalle epet mate vela dam uccemus̄ge dakkat, de manne moras̄tepet di dai æra daǥoi diti?
\p
\v 27 Gæc̄adeket liliaid, moft dak s̄addek! Æi dak barga æige bane; mutto mon cælkam digjidi, atte i vela Salomonge buok su hærvasvuođastes læm nuft garvotuvvum go okta dain.\x - \xo 12:27 \xt Matt 6:28; Sard 2:4-11\x*
\p
\v 28 Go nabbo dalle Ibmel nuft bivtasta rase, mi odne mæcest cægga ja itten suppijuvvu ommani, man sagga æmbo dalle din, di uccan oskolaʒ̄ak!
\p
\v 29 De damditi allet dige oca, maid di galggabetet borrat, daihe maid di galggabetet jukkat, ja allet læǥe æppedægjek!
\p
\v 30 Dastgo buok daggarvuođaid bivddek bakenak mailmest; mutto din ac̄c̄adek dietta, atte di daid darbas̄epet.\x - \xo 12:30 \xt Matt 6:8, 32\x*
\p
\v 31 Occet baica Ibmel rika, de buok dak digjidi addujuvvujek!\x - \xo 12:31 \xt 1 Gon 3:11; Salm 37:25; Matt 6:33\x*
\p
\v 32 Ale bala, don ucca elus̄! Dastgo din ac̄c̄asædek læ havske addet digjidi rika.
\p
\v 33 Vuvddet, mi dist læ, ja addet addaldaǥaid! Rabedeket aldsesædek sækaid, mak æi boarasmuva, davverid, mak æi noǥa, almidi, dokko, gosa suola i bæsa, ja gost muoca i billest!\x - \xo 12:33 \xt Matt 6:19-21; 19:21; Ap daǥ 2:45; 4:34; 1 Tim 6:8-10, 17-19; Luk 16:9\x*
\p
\v 34 Dastgo gost din davverak læk, dobbe vigga maidai din vaibmo orrot.
\p
\v 35 Lekusek din alemak boakkanastujuvvum ja din c̄uovgak buollemen!\x - \xo 12:35 \xt Efes 6:14; 1 Petr 1:13; Matt 25:1-13\x*
\p
\v 36 Ja leket di nuftgo dak olbmuk, gæk vurddek sin isedæsek boattem hæjain, vai, go son boatta ja goalkotis̄goatta, si dallanaǥa bæsas̄e sudnji rabastet!
\p
\v 37 Audogasak læk dak balvvalægjek, gæid ised gavdna goccemen, go son boatta. Duođai cælkam mon digjidi: Son boakkanasta jec̄as ja c̄okkanatta sin bævddai ja boatta ja balvval sin.\x - \xo 12:37 \xt Joh 13:4\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 38 Ja jos son boatta nubbe igjagoccem‐vuorost ja boatta goalmad igjagoccem‐vuorost ja gavdna dam nuft, de læk dak balvvalægjek audogasak.
\p
\v 39 Mutto dam galggabetet di diettet, atte jos dalo‐ised dieđas̄i, guđe dimo suola boatta, de gocas̄i son ige luoitas̄e su vissusis sisa gaikkot.\x - \xo 12:39 \xt Matt 24:43, 44; 1 Tess 5:2; 2 Petr 3:10; Alm 3:3; 16:15\x*
\p
\v 40 Leket dalle maidai digis garvvasak! Dastgo olbmu bardne boatta dam dimo, go di epet gadde.\x - \xo 12:40 \xt Matt 25:13; Mark 13:33; Luk 21:34; 1 Tess 3:13; 5:6\x*
\p
\v 41 Mutto Pietar celki sudnji: Hærra! Cælkakgo don dam værddadusa migjidi daihe maidai buokaidi?\x - \xo 12:41 \xt Mark 13:37\x*
\p
\v 42 Mutto Hærra celki: Gi læ dalle dat oskaldas ja jiermalas̄ dallodoalle, gæn hærra s̄adda bigjat su balvvalegjides bagjel addet sigjidi sin mærreduvvum borramus̄a vuoǥas aiggai?\x - \xo 12:42 \xt Matt 24:45\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Kor 4:1, 2\x*
\p
\v 43 Audogas læ dat balvvalægje, gæn su hærra gavdna boađededines nuft dakkamen.
\p
\v 44 Duođai cælkam mon digjidi: Son bigja su buok su obmudaǥaides bagjel.\x - \xo 12:44 \xt Matt 25:21, 23\x*
\p
\v 45 Mutto jos datanaǥa balvvalægje cælkka vaimostes: Mu hærra agjan boattemest, ja son cabmegoatta rængaid ja bigaid ja borragoatta ja jukkagoatta ja s̄adda jukkamidi,
\p
\v 46 de boatta damanaǥa balvvalægje hærra dam bæive, go son i jurdas̄, ja dam dimo, go son i dieđe, ja c̄uoppa su guovte sagjai ja adda sudnji su oase dai æppeoskolaʒ̄ai sækka.
\p
\v 47 Mutto dat balvvalægje, gutte dietta su hærras dato ige rakad jec̄as ige daǥa su dato mielde, son galgga oaʒ̄ʒ̄ot ædnag c̄askastaǥaid.\x - \xo 12:47 \xt Jak 4:17\x*
\p
\v 48 Mutto dat, gutte dam i dieđe, mutto dakka, mi cabmujume ansas̄, son galgga oaʒ̄ʒ̄ot uccan c̄askastaǥaid. Mutto juokkehaʒ̄ast, gæsa ollo læ addujuvvum, sust galgga ollo occujuvvut, ja gæsa ollo læ oskelduvvum, sust galgga æmbo gaibeduvvut.
\p
\v 49 Mon læm boattam dola ædnam ala suppit, ja man mielastam datus̄im mon, atte dat lifc̄i juo buollatuvvum!\x - \xo 12:49 \xt Matt 10:34\x*
\p
\v 50 Mutto mon ferttim gastain gastas̄uvvut, ja man sagga balam mon, gidda dassac̄i go dat ollas̄uvvu!\x - \xo 12:50 \xt Matt 20:22\x*
\p
\v 51 Gaddebetetgo di, atte mon læm boattam addet rafhe ædnam ala? Im, cælkam mon digjidi, mutto soappamættomvuođa.\x - \xo 12:51 \xt Matt 10:21, 34\x*
\p
\v 52 Dastgo dal dastmaŋas galggek viđas læt soappamættomak ovta viesost, golmas guoktas vuostai, ja guovtes golbmas vuostai.
\p
\v 53 Ac̄c̄e s̄adda soappamættosen barnes vuostai, ja bardne ac̄es vuostai, ædne nieidas vuostai, ja nieidda ædnes vuostai, vuone maŋes vuostai, ja maŋŋe vuodnames vuostai.
\p
\v 54 Mutto son celki maidai olbmuidi: Go di oaidnebetet balva oarjeld bagjanæmen, de di cælkkebetet dallanaǥa: Arvve boatta. Ja nuft dat s̄adda.\x - \xo 12:54 \xt Matt 16:2, 3\x*
\p
\v 55 Ja go di oaidnebetet lullebiega bossomen, de di cælkkebetet: Bakka boatta. Ja dat s̄adda.
\p
\v 56 Di guoktelaʒ̄ak! Ædnam ja alme hame mattebetet di galle arvvedet; mutto manne di dalle epet arvved dam aige?
\p
\v 57 Manne di epet maidai jes̄aldadek dubme, mi vuoiggad læ?
\p
\v 58 Dastgo go don læk du vuostaic̄uoʒ̄ʒ̄oinad eisevalde ouddi mannamen, de barga angeret maŧke alde bæssat soabademin su lutte erit, amas son duobmar ouddi du gæsset, ja amas duobmar giddagasa gattijægje gitti du addet, ja amas gattijægje giddagassi du suppit!\x - \xo 12:58 \xt Sanel 25:8; Matt 5:25\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 59 Mon cælkam dudnji: Ik don s̄adda eisegerakkau bæssat dobbe olgus, ouddalgo don mavsak vela maŋemus̄ evrege.
\c 13
\s1 13. Kapittal.
\s2 Ibmel duomok muttomi bagjel ja su gukkagierddavas̄vuotta ærrasi vuostai berrijek laiddit jorggalussi, 1–9. Jesus buored muttom daktesærgataǥast buocce nissona, 10–17, ouddandivvo værddadusaid senebgorne ja suvrrodaige birra, 18–21, oapat, atte harvvak s̄addek audogassan, ja atte bakenak galggek bestujuvvut, 22–30, i bala Herodesest, vaiddal Jerusalem bagjel, 31–35.
\p
\v 1 Mutto damanaǥa aige legje muttomak dast, guđek muittalegje sudnji dai Galilealaʒ̄ai birra, gæi varaid Pilatus læi sægotam sin oaffariguim.
\p
\v 2 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Doaivvobetetgo di, atte dak Galilealaʒ̄ak legje bahab suddolaʒ̄ak go buok æra Galilealaʒ̄ak, damditi go si dam gillajegje?
\p
\v 3 Æi læm, cælkam mon digjidi; mutto jos di epet jorggal jec̄aidædek, de galggabetet di buokak sæmma lakai hævvanet.\x - \xo 13:3 \xt Salm 7:13\x*
\p
\v 4 Daihe dak gavce nubbe loǥes, gæi ala Siloam toardna gac̄ai ja goddi sin, doaivvobetetgo di, atte si legje as̄alaʒ̄abuk go buok olbmuk, guđek Jerusalemest assek?
\p
\v 5 Æi læm, cælkam mon digjidi; mutto jos di epet jorggal jec̄aidædek, de galggabetet di buokak sæmma lakai hævvanet.
\p
\v 6 Mutto son celki dam værddadusa: Muttomest læi fikunmuorra, mi læi gilvvujuvvum su vidnegarddai, ja son bođi ja ocai dast s̄addoid ige gavdnam maidege.\x - \xo 13:6 \xt Es 5:2\x*
\p
\v 7 Mutto son celki vidnegarde olbmai: Gæc̄a, mon læm dal golbma jaǥe boattam ja læm occam s̄addoid dam fikunmuorast imge gavna maidege. C̄uopa dam erit! Manne galgga dat vela ædnamage dakkat avketæbmen?
\p
\v 8 Mutto son vastedi ja celki sudnji: Hærrac̄am! Divte dam vela dam jaǥege cæggat, dassac̄i go mon oaʒ̄om dam birra roggat ja duktit dam.
\p
\v 9 noago dat de s̄addoid s̄addad! Mutto jos i, de c̄uopa dam dasto erit!
\p
\v 10 Mutto son oapati muttom synagoga siste sabbaten.
\p
\v 11 Ja gæc̄a, dast læi muttom nisson, gæst læi læmas̄ buocalvasvuoigŋa gavce nubbe lokkai jaǥe, ja son læi c̄oakkai roankagam ige sattam obbanassige jec̄as bajas njulggit.
\p
\v 12 Mutto go Jesus oini su, de ravkai son su ja celki sudnji: Nisson! Don læk c̄ovddujuvvum du buocalvasastad.
\p
\v 13 Ja son bijai gieđaides su ala, ja de dallanaǥa njulggi son jec̄as bajas ja ramedi Ibmela.
\p
\v 14 De vastedi synagoga oudastc̄uoʒ̄ʒ̄o, gutte læi moarest damditi, go Jesus buoredi sabbaten, ja celki olbmuidi: Gutta bæive læk, main olmus̄ berre barggat; bottet damditi dain ja diktet jec̄aidædek buoreduvvut ja allet sabbat‐bæive!\x - \xo 13:14 \xt 2 Mos 20:8, 10; 5 Mos 5:13, 14\x*
\p
\v 15 De vastedi Hærra sudnji ja celki: Don guoktelas̄! Igo juokkehas̄ din gaskast c̄oavde su vuovsas daihe su asenes krubbast sabbaten ja doalvo daid dokko ja juǥat daid?\x - \xo 13:15 \xt Matt 12:11, 12; Mark 3:2; Luk 6:7; Luk 14:5; Joh 7:23\x*
\p
\v 16 Mutto dat, gutte læ Abraham nieidda, gæn Satan læi c̄adnam, jurdas̄, gavce nubbe lokkai jakkai, igo dat berrim c̄ovddujuvvut dam c̄adnagasast sabbat‐bæive?
\p
\v 17 Ja go son dam celki, de s̄adde buokak hæppad vuollai, guđek legje su vuostai, ja buok olbmuk illodegje buok dai hærvas daǥoi diti, mak sust dakkujuvvujegje.
\p
\v 18 Mutto son celki: Man lakasas̄ læ Ibmel rika, ja manen galgam mon dam værddedet?
\p
\v 19 Dat læ senebgordnec̄alme lakasas̄, maid olmus̄ valdi ja bijai su gilvagarddasis, ja dat stuoroi ja s̄addai stuora muorran, ja alme loddek dakke besid dam ovsidi.\x - \xo 13:19 \xt Matt 13:31\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 4:31, 32\x*
\p
\v 20 Ja son celki fastain: Manen galgam mon værddedet Ibmel rika?
\p
\v 21 Dat læ suvrrodaige lakasas̄, maid nisson valdi ja govc̄ai golma mitto jafoi sisa, gidda dassac̄i go dat buokrakkan suvroi.
\p
\v 22 Ja son manai gavpugi ja sidai c̄ađa ja oapati ja njulggi Jerusalem guvllui.
\p
\v 23 Mutto de muttom celki sudnji: Hærra! Lækgoson si harvvak, guđek audogassan s̄addek? De celki son sigjidi:
\p
\v 24 Bargget duođalaʒ̄at dam baskes uksaraige mielde sisac̄agŋat! Dastgo ædnagak, cælkam mon digjidi, s̄addek viggat sisa bæssat ja æi bæsa.\x - \xo 13:24 \xt Matt 7:13\x*
\p
\v 25 Go dalo‐ised læ bajaslikkam ja læ uvsa gidda dappam, ja di s̄addabetet c̄uoʒ̄ʒ̄ot olgobælde ja goalkotet uvsa ja cælkket: Hærra, Hærra, rabast migjidi! — de son vasted ja cælkka digjidi: Im mon dovda din, gost di boattebetet.\x - \xo 13:25 \xt Matt 25:11, 12; Luk 6:46; Matt 7:21, 23\x*
\p
\v 26 De riebmabetet di cælkket: Mi boraimek ja juǥaimek du c̄almi oudast, ja don oapatik min balggai alde.
\p
\v 27 Ja son cælkka: Mon cælkam digjidi: Im mon dovda din, gost di boattebetet; vulgget erit mu lutte, di buokak, guđek barggabetet vanhurskesmættomvuođa ala!\x - \xo 13:27 \xt Salm 6:9; Matt 25:41\x*
\p
\v 28 De galgga læt c̄ierrom ja bani gic̄c̄am, go di oaʒ̄ʒ̄obetet oaidnet Abraham ja Isak ja Jakob ja buok profetaid Ibmel rika siste, mutto jec̄aidædek olgobællai nordastuvvum.\x - \xo 13:28 \xt Matt 8:12; Matt 13:42; Matt 24:51\x*
\p
\v 29 Ja si galggek boattet nuorttan ja oarjen ja davven ja lullen ja c̄okkat bævdest Ibmel rika siste.\x - \xo 13:29 \xt Es 2:2; Mal 1:11; Matt 8:11\x*
\p
\v 30 Ja gæc̄a, de læk maŋemuʒ̄ak, guđek s̄addek vuostemuʒ̄ʒ̄an, ja de læk vuostemuʒ̄ak, guđek s̄addek maŋemuʒ̄ʒ̄an.\x - \xo 13:30 \xt Matt 19:30; Matt 20:16; Mark 10:31\x*
\p
\v 31 Damanaǥa bæive botte muttom Farisealaʒ̄ak ja celkke sudnji: Vuolge olgus ja mana dast erit! Dastgo Herodes aiggo du goddet.
\p
\v 32 Ja son celki sigjidi: Vulgget ja celkket dam riebani: Gæc̄a, mon olgus ajam bærgalaǥaid ja buoradalam odne ja itten, ja goalmad bæive de mon ollas̄uvam!
\p
\v 33 Daddeke berrim mon vagjolet odne ja itten ja bæive dastmaŋŋel; dastgo i dat heivve s̄addat, atte profet hævatuvvu Jerusalem olgobællai.
\p
\v 34 Jerusalem, Jerusalem, gutte profetaid goddak ja sin gæđgadak, guđek læk du lusa vuolgatuvvum! Man davja datus̄im mon c̄okkit du manaid, nuftgo vuonces c̄okke su c̄ivgaides soajaides vuollai! Ja epet di dattom!\x - \xo 13:34 \xt Matt 23:37; Salm 17:8; Salm 91:4\x*
\p
\v 35 Gæc̄a, din viesso galgga guđđujuvvut digjidi avddemen; mutto duođai cælkam mon digjidi: Epet di galga muo oaidnet, ouddalgo aigge joavdda, go di s̄addabetet cælkket: Buristsivdneduvvum lekus son, gutte boatta Hærra nammi!\x - \xo 13:35 \xt Mika 3:12; Salm 118:26\x*
\c 14
\s1 14. Kapittal.
\s2 Jesus buored c̄accedavdast buocce olbmu, 1–6, sardno boas̄s̄omusast c̄okkam birra ja bovddim birra vaivas̄id hæjaidi, 7–14, sardno dai stuora mallasi birra, 15–24, sardno jes̄jec̄as biettalæme birra, 25–35.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai, go son bođi muttom Farisealaʒ̄ai oaivamuʒ̄a vissui sabbaten mallasi doallam diti, atte si faktijegje su.\x - \xo 14:1 \xt Salm 37:32; Mark 3:2; Luk 6:7-9\x*
\p
\v 2 Ja gæc̄a, de læi muttom c̄accedavdast buocce olmus̄ su buotta.
\p
\v 3 Ja Jesus bakkodi ja sardnogođi lak’oappavaʒ̄aidi ja Farisealaʒ̄aidi ja celki: Lægo lobalas̄ sabbaten buoredet?\x - \xo 14:3 \xt Matt 12:10, 12\x*
\p
\v 4 Mutto si orru javotaǥa. Ja son guoskati sudnji ja buoredi su ja luiti su mannat.
\p
\v 5 Ja son vastedi ja celki sigjidi: Gi læ din gaskast, gutte, go su vuoksa daihe asen gac̄c̄a gaivvoi, i dam dallanaǥa bajasgæse sabbat‐bæive?\x - \xo 14:5 \xt Luk 13:15\x*
\p
\v 6 Ja æi si mattam addet sudnji maidege vastadusaid dasa.\x - \xo 14:6 \xt Matt 22:46\x*
\p
\v 7 Mutto son celki værddadusa gusidi, go son mærkas̄i, moft si valljijegje boas̄s̄omus̄ c̄okkamsajid bævde lutte, ja celki sigjidi:
\p
\v 8 Go don læk bovddijuvvum gæstege hæjaidi, de ale c̄okkan boas̄s̄omussi bævddai, amas gudnalaʒ̄ab go don soaittet læt sust bovddijuvvum,\x - \xo 14:8 \xt Sanel 25:6, 7; Sir 3:17\x*
\p
\v 9 ja amas dat, gutte bovddi du ja su, boattet ja cælkket dudnji: C̄akke dasa saje! — ja amad don s̄addat hæppanemin mannat uskemussi c̄okkanet!
\p
\v 10 Mutto go don læk bovddijuvvum, de mana ja c̄okkan uskemussi, vai, go son boatta, gutte du bovddi, son dalle dudnji cælkas̄i: Ustebam, c̄okkan boas̄s̄obuidi! De dust dalle læ gudne sin oudast, guđek duina c̄okkajek bævdest.
\p
\v 11 Dastgo juokkehas̄, gutte jes̄jec̄as aled, vuoleduvvu, ja gutte jes̄jec̄as vuoled, aleduvvu.\x - \xo 14:11 \xt Job 22:29; Sanel 29:23; Esek 21:26; Dan 4:37; Matt 23:12; Luk 1:51, 52; 18:14; 1 Petr 5:5; Jak 4:6\x*
\p
\v 12 Mutto son celki maidai dasa, gutte læi bovddim su: Go don daǥak gaskabæive‐daihe ækkedes‐mallasid, de ale bovdde ustebidad, alege vieljaidad, alege fulkidad, alege rigges sidaguimidad, amasek sigis fastain du bovddit, ja amas dudnji s̄addat maksujuvvut!\x - \xo 14:12 \xt Luk 6:33\x*
\p
\v 13 Mutto go don daǥak guossemallasid, de bovdde vaivas̄id, rambid, skiermaid, c̄uovgatemid!\x - \xo 14:13 \xt Neh 8:10; Sanel 3:9; Sard 11:1, 2; Tob 4:8\x*
\p
\v 14 De galgak don læt audogas; dastgo i sist læk mikkege addet dudnji fastain, mutto dat galgga addujuvvut dudnji fastain vanhurskasi bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme siste.\x - \xo 14:14 \xt Sanel 19:17; 1 Tim 6:17-19\x*
\p
\v 15 Mutto go muttom sist, guđek legje suina bævdest c̄okkamen, gulai dam, de celki son sudnji: Audogas læ dat, gutte borra laibe Ibmel rikast.\x - \xo 14:15 \xt Luk 13:29; 22:30; Alm 19:9\x*
\p
\v 16 Mutto son celki sudnji: De læi muttom olmus̄, gutte daǥai stuora mallasid ja bovddi ædnagid.\x - \xo 14:16 \xt Sanel 9:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Es 25:6; 55:1; Matt 22:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 17 Ja son vuolgati su balvvalægjes mallasi dimo, cælkket bovddijuvvumidi: Bottet! Dastgo dal læ buok rakaduvvum.
\p
\v 18 Ja si ribme buokak dallanaǥa bæsadallat. Vuostas celki sudnji: Mon læm oastam bældo ja darbas̄am vuolgget ja dam gæc̄c̄at; mon rokkadalam du, ane muo sivatæbmen!
\p
\v 19 Ja nubbe celki: Mon læm oastam vitta bara vuovsaid ja vuolgam daid gæc̄c̄alet; mon rokkadalam du, ane muo sivatæbmen!
\p
\v 20 Ja goalmad celki: Mon valddim aldsesam aka naittusi, ja damditi im mon mate boattet.
\p
\v 21 Ja balvvalægje bođi ja muittali hærrasis dam. De moaratuvai ised ja celki balvvalægjasis: Vuolge hoapost gavpug luodaidi ja balggaidi, ja buvte deiki sisa vaivas̄id ja rambid ja skiermaid ja c̄almetemid!
\p
\v 22 Ja balvvalægje celki: Hærra! Dat læ dakkujuvvum, nuftgo don goc̄c̄uk, ja ain læ sagje.
\p
\v 23 Ja hærra celki balvvalægjai: Mana balggai mielde ja aidde‐guoraid, ja nagge sin sisa boattet, vai mu viesso dievas̄i!\x - \xo 14:23 \xt Ap daǥ 13:46\x*
\p
\v 24 Dastgo mon cælkam digjidi, atte i oktage dain olbmain, guđek legje bovddijuvvum, galga muosatet mu mallasin.
\p
\v 25 Mutto ollo olbmuk manne su mielde, ja son jorgeti ja celki sigjidi:
\p
\v 26 Jos guttege boatta mu lusa ige vas̄ot su ac̄es ja ædnes ja akas ja manaides ja vieljaides ja oabaides ja vela su jec̄as hægage, de i son mate læt mu mattajægje.\x - \xo 14:26 \xt Luk 14:33; 5 Mos 13:6\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 33:9; Matt 10:37, 38; 19:29\x*
\p
\v 27 Ja gutte i guodde su ruosas ja boađe mu maŋest, i son mate læt mu mattajægje.\x - \xo 14:27 \xt Luk 9:23; Matt 16:24\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Dastgo guttemus̄ din gaskast, gutte aiggo toarna huksit, i vuost c̄okka ja rekinaste golo, lægo sust, mi darbas̄uvvu dam ollas̄uttemi,
\p
\v 29 amasek, go son læ bigjam vuođđodusa ige mate dam ollas̄uttet, si buokak, guđek dam oidnek, riebmat su bilkkedet ja cælkket:
\p
\v 30 Dat olmus̄ algi huksit ja i vægjam dam ollas̄uttet?
\p
\v 31 Daihe guttemus̄ gonagas, gutte vuolgga soattai soattat nubbe gonagasa vuostai, i vuost c̄okka ja arvval, vægjago son loǥin duhatin mannat su vuostai, gutte boatta su vuostai guokte loǥe duhatin?
\p
\v 32 Mutto jos son i væje dam, de bigja son sadnedoalvvoid, dam bale go dot læ ain gukken erit, ja bivdda rafhe.
\p
\v 33 Nuftgis maidai i oktage dist, gutte i biettal buok dam, mi sust læ, mate læt mu mattajægje.
\p
\v 34 Saltek læk buorek; mutto jos saltek væǥatuvvujek, maina galggek dak dalle salttijuvvut?\x - \xo 14:34 \xt Matt 5:13; Mark 9:50\x*
\p
\v 35 Æi dak dokke æi muolddan æige mukken; si balkestek daid olgus. Gæst bæljek læk maiguim gullat, son gullus!\x - \xo 14:35 \xt Luk 8:8\x*
\c 15
\s1 15. Kapittal.
\s2 Jesus bælos̄ta guoibmevuođas adnem tuollari ja suddolaʒ̄aiguim værddadusa bokte lappum savca birra, 1–7, lappum ruđa birra, 8–10, ja lappum barne birra, 11–32.
\p
\v 1 Mutto buok tuollarak ja suddolaʒ̄ak adne jec̄aidæsek su lakka gullam diti su.\x - \xo 15:1 \xt Matt 9:10\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 2:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 5:29\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Ja Farisealaʒ̄ak ja c̄al’oappavaʒ̄ak nimmuregje ja celkke: Dat vuostaivaldda suddolaʒ̄aid ja borra sin særvest.\x - \xo 15:2 \xt Luk 7:39\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 11:19\x*
\p
\v 3 Mutto son sarnoi dam værddadusa sigjidi ja celki:
\p
\v 4 Gi olbmuid dist, gæst læk c̄uotte savca, ja gutte læ lappam ovta dain, i guođe daid ovce loǥad lokkai mæccai ja mana dam lappum maŋŋai, gidda dassac̄i go son gavdna dam?\x - \xo 15:4 \xt Esek 34:11-16; Matt 18:12\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 19:10\x*
\p
\v 5 Ja go son læ dam gavdnam, de bigja son dam hardoides ala iloin.
\p
\v 6 Ja go son boatta ruoktot, de c̄oakkai goc̄c̄o son ustebides ja sidaguimides ja cælkka sigjidi: Illodeket muina! Dastgo mon læm gavdnam mu savccam, mi læi lappum.\x - \xo 15:6 \xt 1 Petr 2:25\x*
\p
\v 7 Mon cælkam digjidi: Nuft galgga læt illo almest ovta suddolaʒ̄a diti, gutte jec̄as jorggal, æmbo go ovce loǥad lokkai vanhurskasa diti, guđek jorggalusa æi darbas̄.\x - \xo 15:7 \xt Luk 5:32\x*
\p
\v 8 Daihe gi nissonid, gæst læk loǥe ruđa, jos son lappa ovta ruđa, i cakket c̄uovggas ja suopalaste vieso ja oca visut, gidda dassac̄i go son gavdna dam?
\p
\v 9 Ja go son læ dam gavdnam, de c̄oakkai goc̄c̄o son ustebides ja sidaguimides ja cælkka: Illodeket muina! Dastgo mon læm gavdnam dam ruđa, maid mon legjim lappam!
\p
\v 10 Nuft, cælkam mon digjidi, galgga læt illo Ibmel engelin ovta suddolaʒ̄a diti. gutte jec̄as jorggal.
\p
\v 11 Mutto son celki: Muttom olbmust læiga guokte barne.
\p
\v 12 Ja dat nuorab sodnost celki ac̄c̄asis: Ac̄ac̄am! Adde munji dam oase obmudaǥastad, mi munji boatta! Ja son juoǥadi obmudaǥas sodno gaski.\x - \xo 15:12 \xt Sanel 20:21\x*
\p
\v 13 Ja moadde bæive dastmaŋŋel c̄okki nuorab bardne buok obmudaǥas ja manai olggo‐ædnami nubbe riki, mi læi gukken erit, ja skittardi dobbe su obmudaǥas bagjelmæralas̄ ællemes bokte.
\p
\v 14 Mutto go son læi loaktam buok, de s̄addai stuora nælgge damanaǥa ædnami, ja son gillagođi vaile.
\p
\v 15 Ja son manai ja orrogođi muttom dalo‐ised lutte dam ædnamest, ja dat vuolgati su ædnamidasis spinid gæc̄c̄at.
\p
\v 16 Ja son halidi c̄oavjes dævddet daina, maid spinek borre, ja i oktage addam sudnji maidege.
\p
\v 17 Mutto go son jierbmagođi, de celki son: Man ædnag bæivvebalkolaʒ̄ain mu ac̄c̄am lutte læ valljogas laibbe, mutto mon nælggai jamam!\x - \xo 15:17 \xt Sanel 23:21\x*
\p
\v 18 Mon c̄uoʒ̄ʒ̄elam ja vuolgam mu ac̄c̄am lusa ja cælkam sudnji: Ac̄ac̄am! Mon læm suddodam alme vuostai ja du oudast,
\p
\v 19 ja im læk s̄atan dokkalas̄ goc̄c̄ujuvvut du bardnen; daǥa muo muttom bæivve‐balkolaʒ̄ad dassasaʒ̄ʒ̄an!
\p
\v 20 Ja son c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja bođi ac̄es lusa. Mutto go son læi ain gukken erit, de aicai su ac̄c̄e su ja arkalmasti vaimostes ja vieǥai su lusa ja doppi su c̄æbet birra ja cummesti su.\x - \xo 15:20 \xt Ap daǥ 2:39; Efes 2:13, 17\x*
\p
\v 21 Mutto bardne celki sudnji: Ac̄ac̄am! Mon læm suddodam alme vuostai ja du oudast. ja im læk s̄atan dokkalas̄ goc̄c̄ujuvvut du bardnen.
\p
\v 22 Mutto ac̄c̄e celki su balvvalegjidasas: Buktet ouddan daid buoremus biktasid ja garvoteket sudnji daid, ja addet sudnji suorbmas gitti ja gabmagid julgidi,
\p
\v 23 ja viʒ̄ʒ̄et deiki dam buoides galbe ja njuvvet dam, ja borrop mi ja lekop ilost!
\p
\v 24 Dastgo dat mu bardne læi jabmam ja læ fastain ællam ja læi lappum ja læ gavdnum. Ja si ribme illodet.
\p
\v 25 Mutto su boarrasæb bardne læi mæcest; ja go son boattegođi ja læi vieso lakka, de gulai son lavllom ja danssom.
\p
\v 26 Ja son ravkai muttoma balvvalegjin lusas ja jærai, mi dat læi.
\p
\v 27 Mutto son celki sudnji: Du vielljat læ boattam, ja ac̄c̄at læ njuovvam dam buoides galbe, dainago son læ oʒ̄ʒ̄om su fastain dærvasen ruoktot.
\p
\v 28 Mutto son moaratuvai ige aiggom mannat sisa. De manai su ac̄c̄e olgus ja rokkadalai su.
\p
\v 29 Mutto son vastedi ja celki ac̄c̄asis: Gæc̄a, nuft ollo jaǥid mon balvvalam du, imge læk goassege rikkom du bakkom vuostai, ja ik don læk goassege addam munji gicege, vai mon lifc̄im bæssam illodet mu ustebidamguim.
\p
\v 30 Mutto go dat du bardne bođi, gutte læ loaktam du obmudaǥaid fuoraiguim, de njuvvik don dam buoides galbe sudnji.
\p
\v 31 Mutto son celki sudnji: Barnac̄am! Don læk alelassi mu lutte, ja buok dat, mi must læ, læ du.
\p
\v 32 Mutto dal berris̄i olmus̄ læt arvok ja illodet, dainago dat du viellja læi jabmam ja læ fastain ællam ja læi lappum ja læ gavdnum.
\c 16
\s1 16. Kapittal.
\s2 Jesus sardno dam oskaldasmættom dallodoalle birra, nævvo hanesvuođa vuostai, 1–13, laitta Farisealaʒ̄ai c̄ævllaivuođa, go si bagjelgec̄c̄e evangeliuma æige arvvedam laǥa rievtoi, 14–18, ouddanbigja værddadusa dam rigges olbma birra, 19–31.
\p
\v 1 Mutto son celki maidai su mattajegjidasas: De læi muttom rigges olmus̄, gæst læi dallodoalle, ja dat guoddaluvvui su ouddi danen, gutte skittardi su obmudaǥaid.
\p
\v 2 Ja son ravkai su ja celki sudnji: Manne gulam mon dam du birra? Daǥa loǥo du dallodoallamad oudast! Dastgo ik don oaʒ̄o s̄atan dalo oudast c̄uoʒ̄ʒ̄ot.
\p
\v 3 Mutto dallodoalle celki jes̄aldsesis: Maid galgam mon dakkat, go mu hærra valdda dallodoallam must erit? Im mon væje roggat; mon hæppanadam gærjedæmest.\x - \xo 16:3 \xt Sir 40:31-33\x*
\p
\v 4 Mon dieđam, maid mon daǥam, vai si valddek muo viesoidasasek, go mon s̄addam erit bigjujuvvut dallodoallamestam.
\p
\v 5 Ja son ravkai juokke ovta su hærras velgolaʒ̄ain lusas ja celki dam vuostemuʒ̄ʒ̄i: Ollogo don læk mu hærrai velgolas̄?
\p
\v 6 Mutto dat celki: C̄uotte fata oljo. Ja son celki sudnji: Valde du girjad ja c̄okkan dallanaǥa vuolas ja c̄ale vitta loǥe!
\p
\v 7 Dastmaŋŋel celki son nubbai: Mutto don, ollogo don læk velgolas̄? Mutto dat celki: C̄uotte mitto nisoid. Ja son celki sudnji: Valde du girjad ja c̄ale gavce loǥe!
\p
\v 8 Ja hærra ramedi dam vanhurskesmættom dallodoalle, go son daǥai jiermalaʒ̄at. Dastgo dam mailme manak læk jiermalaʒ̄abuk go c̄uovggas manak sin sokkagoddestæsek.\x - \xo 16:8 \xt Efes 5:8; 1 Tess 5:5\x*
\p
\v 9 Ja mon cælkam digjidi: Dakket aldsesædek ustebid værre‐mammon bokte, vai, go di dabe ærranepet, si dalle valdas̄e din aǥalas̄ orromsajidi!
\p
\v 10 Gutte læ oskaldas dam uccanaʒ̄a alde, læ maidai oskaldas ædnag siste, ja gutte læ væralas̄ dam uccanaʒ̄a alde, læ maidai væralas̄ ædnag siste.\x - \xo 16:10 \xt Luk 19:17\x*
\p
\v 11 Jos di dalle epet læk læmas̄ oskaldasak værre‐mammon siste, gi aiggo dalle oskeldet digjidi duotta mammona?\x - \xo 16:11 \xt Luk 16:9\x*
\p
\v 12 Ja jos di epet læk læmas̄ oskaldasak vieres galvoi alde, gi aiggo dalle addet digjidi maidege oabmenædek?
\p
\v 13 I oktage balvvalægje mate balvvalet guokte hærra; dastgo son daihe vas̄ota dam nubbe ja dam nubbe fast rakista, daihe son adna jec̄as dam nubbe lutte ja dam nubbe fast bagjelgæc̄c̄a; epet di mate balvvalet Ibmela ja mammona.\x - \xo 16:13 \xt Matt 6:24\x*
\p
\v 14 Mutto buok dam gulle maidai Farisealaʒ̄ak, guđek legje ruttahadnasak, ja si bilkkedegje su.\x - \xo 16:14 \xt Matt 23:14\x*
\p
\v 15 Ja son celki sigjidi: Di lepet dak, guđek dakkabetet jes̄jec̄aidædek vanhurskesen olbmui oudast, mutto Ibmel dovdda din vaimoid; dastgo mi læ allag olbmui gaskast, dat læ fastevuottan Ibmel oudast.\x - \xo 16:15 \xt Luk 18:9; 1 Sam 16:7; Salm 7:10\x*
\p
\v 16 Laka ja profetak legje gidda Johannes ragjai; dam aige rajest maŋas sardneduvvu Ibmel rika evangelium bokte, ja juokkehas̄ bakke dam sisa væǥald.\x - \xo 16:16 \xt Matt 11:13\x*
\p
\v 17 Mutto dat læ gæppadæbbo, atte albme ja ædnam nokkaba, go atte oktage c̄uoggastaǥas̄ laǥast erit gac̄c̄a.\x - \xo 16:17 \xt Es 51:6; Matt 5:18; Es 40:8\x*
\p
\v 18 Juokkehas̄, gutte ærran su akastes ja naittal nubbin, furrus̄a, ja juokkehas̄, gutte suina naittal, gutte læ hilggujuvvum boadnjastes, furrus̄a.\x - \xo 16:18 \xt 5 Mos 24:1; Matt 5:31, 32; 19:3-9; Mark 10:2-12; 1 Kor 7:10, 11\x*
\p
\v 19 Mutto de læi muttom rigges olmus̄, ja son garvoti jec̄as purpurin ja divras lidnebiktasiguim ja eli juokke bæive hærvvaset ja ilo siste.
\p
\v 20 Mutto de læi muttom vaivas̄, gæn namma læi Lasarus, gutte læi suppijuvvum su uvsa ouddi, sarjin dievva,
\p
\v 21 ja son halidi dain moaloin galletuvvut, mak gac̄c̄e dam rigges olbmu bævdest; mutto maidai bædnagak botte ja njollu su sarjid.
\p
\v 22 Mutto de dapatuvai, atte dat vaivas̄ jami, ja atte son guddujuvvui engelin Abraham askai. Mutto dat rigges maidai jami ja havddaduvvui.
\p
\v 23 Ja go son c̄almides bajas bajedi helvetest, go son læi givsest, de oini son Abraham gukken ja Lasarusa su askest.
\p
\v 24 Ja son c̄uorvoi ja celki: Ac̄c̄e Abraham! Armet mu bagjeli ja vuolgat Lasarusa, vai son buonjostifc̄i su suorbmagæc̄es c̄acc̄ai ja laktadifc̄i mu njuokc̄am! Dastgo mon giksas̄uvvum sagga dam njuovc̄adola siste.\x - \xo 16:24 \xt Es 66:24; Mark 9:44\x*
\p
\v 25 Mutto Abraham celki: Barnac̄am! Muite, atte don læk niktim du buridad ælededinad, ja Lasarus fastain dam baha! Mutto dal jeđđijuvvu son, ja don giksas̄uvvuk.\x - \xo 16:25 \xt Salm 17:14\x*
\p
\v 26 Ja ærreb buok dam læ bigjujuvvum min ja din gaski stuora njiello, nuft atte dak, guđek datus̄e vuolgget dabe vuolas din lusa, æi mate, epetge dige mate bæssat dobbe rasta deiki min lusa.
\p
\v 27 Mutto son celki: De rokkadalam mon dust, ac̄ac̄am, vai don vuolgatifc̄ik su mu ac̄c̄am dalloi,
\p
\v 28 dastgo must læk vitta vielja, vai son duođas̄tifc̄i sigjidi, amasek maidai sigis boattet dam giksebaikkai.
\p
\v 29 Abraham celki sudnji: Sist læk Moses ja profetak; gullusek si sin!\x - \xo 16:29 \xt Es 34:16; Joh 5:39, 45; Ap daǥ 15:21; 17:11\x*
\p
\v 30 Mutto son celki: Æi si gula, ac̄c̄e Abraham! Mutto jos guttege dain jabmin boađas̄i sin lusa, de si jorggalifc̄e jec̄aidæsek.
\p
\v 31 Mutto son celki sudnji: Jos si æi gula Mosesa ja profetaid, de æige si oskus̄e, jos guttege jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elifc̄i.
\c 17
\s1 17. Kapittal.
\s2 Jesus sardno værranusai birra ja andagassi addem birra, 1–4, osko ja gulolas̄vuođa birra, 5–10, buored loǥe spittalaʒ̄a, 11–19, sardno boattemes birra, 20–37.
\p
\v 1 Mutto son celki mattajegjidasas: Dat læ vægjemættom, atte værranusak æi boađe; mutto vuoi sudnji, gæn bokte dak bottek!\x - \xo 17:1 \xt Matt 18:6, 7; 2 Kor 6:3; Rom 14:20\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Buoreb dat lifc̄i sudnji, jos millogæđge lifc̄i hængastuvvum su c̄æbet birra, ja son lifc̄i balkestuvvum appai, go atte son oʒ̄us̄i værranattet ovtage dain uccakaʒ̄ain.\x - \xo 17:2 \xt Mark 9:42\x*
\p
\v 3 Varoteket jes̄jec̄aidædek! Mutto jos du vielljat suddod du vuostai, de cuigod su, ja jos son jorggal jec̄as, de adde sudnji andagassi!\x - \xo 17:3 \xt 3 Mos 19:17; Sanel 17:10; Sir 19:13; Matt 18:15-22; Jak 5:19, 20\x*
\p
\v 4 Ja jos son suddod c̄iec̄a gærde bæivest du vuostai ja macca c̄iec̄a gærde bæivest ruoktot du lusa ja cælkka: Mon gađam dam, de galgak don sudnji andagassi addet.
\p
\v 5 Ja apostalak celkke Hærrai: Laset migjidi osko!\x - \xo 17:5 \xt Mark 9:24\x*
\p
\v 6 Mutto Hærra celki: Jos dist lifc̄i osko senebgordnec̄alme mađege, de oʒ̄us̄eidek di cælkket dam morbær‐murri: Gaiket jec̄ad ruottasiguim bajas ja gilve jec̄ad appai! ja dat galgas̄i læt digjidi gulolas̄.\x - \xo 17:6 \xt Matt 17:20; 21:21; Mark 11:23\x*
\p
\v 7 Mutto guttemus̄ dist, gæst læ balvvalægje, gutte ædnam jorggo daihe gæc̄c̄a omid, cælkka sudnji dallanaǥa, go son boatta mæcest ruoktot: Mana ja c̄okkan bævddai?
\p
\v 8 Igo son baica cælke sudnji: Rakad dam, mi galgga læt munji malesen, ja boakkanaste jec̄ad ja balvval muo, dam bodda go mon boram ja juǥam, ja dasto oaʒ̄ok dongis borrat ja jukkat?
\p
\v 9 Gittago son dam sæmma balvvalægjes, go son daǥai dam, mi sudnji læi goc̄c̄ujuvvum? Im mon doaivo dam.
\p
\v 10 Nuftgis galggabetet maidai di, go di lepet dakkam buok daid daǥoid, mak digjidi læk goc̄c̄ujuvvum, cælkket: Mi læp avketes balvvalægjek; dastgo mi læp dakkam dam, maid mi læimek gædnegasak dakkat.
\p
\v 11 Ja de dapatuvai, go son læi vagjolæmen Jerusalemi, de manai son Samaria ja Galilea c̄ađa.
\p
\v 12 Ja go son bođi muttom sidi, de botte loǥe spittalas̄ olbma su oudald, guđek c̄uʒ̄ʒ̄u gukken erit.
\p
\v 13 Ja si bajedegje jienasek ja celkke: Jesus oapatægje, armet min bagjeli!
\p
\v 14 Ja go son oini sin, de celki son sigjidi: Vulgget ja c̄ajeteket jec̄aidædek papaidi! Ja de dapatuvai, go si legje erit mannamen, de si buttasmuvve.\x - \xo 17:14 \xt 3 Mos 13:2; 14:2; Matt 8:4; Luk 5:14\x*
\p
\v 15 Mutto okta sist, go son oini, atte son læi dærvasmattujuvvum, de macai son ruoktot ja ramedi Ibmela alla jienain.
\p
\v 16 Ja son luoittadi muođoides ala su julgi ouddi ja gittali su; ja son læi muttom Samaritanalas̄.
\p
\v 17 De vastedi Jesus ja celki: Æigo loǥes buttestuvvum? Mutto gost læk dak ovces?
\p
\v 18 Igo oktage gavdnum, gutte macai ruoktot Ibmeli gudne addet, ærrebgo dat vieres olmus̄?
\p
\v 19 Ja son celki sudnji: C̄uoʒ̄ʒ̄el bajas, vuolge! Du osko læ bæstam du.\x - \xo 17:19 \xt Luk 7:50\x*
\p
\v 20 Mutto go Farisealaʒ̄ak sust jerre: Goas boatta Ibmel rika? de vastedi son sigjidi ja celki: Ibmel rika i boađe nuft, atte olmus̄ matta dam c̄ajetet.
\p
\v 21 Æige si oaʒ̄o cælkket: Gæc̄a dast, daihe gæc̄a duost! Dastgo gæc̄a, Ibmel rika læ din siste.\x - \xo 17:21 \xt Matt 24:23; Mark 13:21; Rom 14:17\x*
\p
\v 22 Mutto son celki mattajegjidasas: Dak bæivek bottek, go di halidepet oaidnet ovta olbmu barne beivin, ja epet di oaʒ̄o dam oaidnet.
\p
\v 23 Ja si celkkek digjidi: Gæc̄a dast, daihe gæc̄a duost! Allet dokko vuolge, ja alletge c̄uovo!
\p
\v 24 Dastgo nuftgo aldagas, mi aldagasta nubbe bælest alme vuolde, læđgo nubbe bællai alme vuolde, daggar galgga olbmu bardne læt jec̄as bæive.
\p
\v 25 Mutto son berre vuost ollo gillat ja hilggujuvvut dam sokkagoddest.\x - \xo 17:25 \xt Luk 9:22\x*
\p
\v 26 Ja nuftgo dat s̄addai Noah beivin, nuft galgga dat maidai s̄addat olbmu barne beivin;\x - \xo 17:26 \xt 1 Mos 6:11\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Matt 24:37\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Petr 3:20\x*
\p
\v 27 si borre, jukke, naittaladde, naittujuvvujegje, gidda dam bæive ragjai, go Noah manai arka sisa, ja suddo‐ulle bođi ja hævati buokaid.
\p
\v 28 Damanaǥa lakai maidai, nuftgo dat s̄addai Lot beivin — si borre, jukke, oste, vuvdde, gilvve, huksijegje,\x - \xo 17:28 \xt 1 Mos 19:14-25\x*
\p
\v 29 mutto dam bæive, go Lot manai olgus Sodomast, de arvi dolla ja ris̄s̄a almest ja hævati sin buokaid, — \x - \xo 17:29 \xt 5 Mos 29:23; Es 13:19; Jer 50:40; Amos 4:11; Jud 7\x*
\p
\v 30 nuft galgga gævvat dam bæive, go olbmu bardne almostuvvu.
\p
\v 31 Damanaǥa bæive, gutte læ dake alde, ja gæn bierggasak læk vieso siste, allus vuolas nigju daid valddem diti, ja damanaǥa lakai, gutte læ bældost, allus jorgideku dam lusa, mi læ su maŋŋa‐bælde!\x - \xo 17:31 \xt Matt 24:17; Mark 13:15, 16\x*
\p
\v 32 Muittet Lot aka!\x - \xo 17:32 \xt 1 Mos 19:26\x*
\p
\v 33 Gutte bargga su hægas bæstet, son dam massa, ja gutte dam massa, son dam gagjo.\x - \xo 17:33 \xt Matt 10:39; 16:25; Mark 8:35; Luk 9:24; Joh 12:25\x*
\p
\v 34 Mon cælkam digjidi: Damanaǥa ija læba guovtes ovta sængast; nubbe valddujuvvu, ja nubbe guđđujuvvu.\x - \xo 17:34 \xt Matt 24:40, 41\x*
\p
\v 35 Guovtes læba særvest malimen; nubbe valddujuvvu, ja nubbe guđđujuvvu.
\p
\v 36 Guovtes læba bældost; nubbe valddujuvvu, ja nubbe guđđujuvvu.
\p
\v 37 Ja si vastedegje ja celkke sudnji: Hærra! Gost galgga dat s̄addat? Mutto son celki sigjidi: Gost rabbe læ, dasa c̄oagganek goaskemak.\x - \xo 17:37 \xt Job 39:33; Matt 24:28\x*
\c 18
\s1 18. Kapittal.
\s2 Jesus sardno rokkadallam birra, 1–8, ouddanbigja værddadusa Farisealaʒ̄a ja tuollar harrai, 9–14, sardno ucca manac̄i birra, 15–17, sardno jes̄jec̄as biettalæme birra, 18–30, sardno gillamus̄as birra, 31–34, buored muttom c̄uovgatæme, 35–43.
\p
\v 1 Mutto son celki sigjidi maidai muttom værddadusa dam harrai, atte olmus̄ berre alelassi rokkadallat ige vaibbat.\x - \xo 18:1 \xt Luk 11:5\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 21:36; Rom 12:12; Efes 6:18; Kol 4:2; 1 Tess 5:17\x*
\p
\v 2 Ja son celki: De læi okta duobmar muttom gavpugest, gutte i ballam Ibmelest ige hæppanam guđege olbmu oudast.
\p
\v 3 Mutto de læi muttom læska damanaǥa gavpugest, ja son bođi su lusa ja celki: Adde munji vuoiggadvuođa mu vas̄alaʒ̄ʒ̄am bagjel!
\p
\v 4 Ja gukka i son dattom; mutto dastmaŋŋel celki son jes̄aldsesis: Vaiko mon im balage Ibmelest imge hæppanada guđege olbmu oudast,
\p
\v 5 de aigom mon almake, dainago dat læska dakka munji ollo muosetesvuođa, addet sudnji vuoiggadvuođa, amas son alelassi boattet ja mu vaivvedet.
\p
\v 6 Mutto Hærra celki: Gullet, maid dat vanhurskesmættom duobmar cælkka!
\p
\v 7 Mutto igo Ibmel dalle galgas̄e addet su olgusvalljijuvvumidasis vuoiggadvuođa, guđek c̄urvvuk sudnji ija bæive, vaiko son agjan sin væketæmest?\x - \xo 18:7 \xt Alm 6:10\x*
\p
\v 8 Mon cælkam digjidi: Son galgga farga addet sigjidi vuoiggadvuođa. Daddeke, go olbmu bardne boatta, gavdnago son dalle osko ædnam alde?
\p
\v 9 Mutto son celki maidai muttomidi, guđek lutte jes̄jec̄aidæsek ala, atte si legje vanhurskasak, ja guđek ærrasid bagjelgec̄c̄e, dam værddadusa:
\p
\v 10 Guokte olbmu manaiga bajas tempeli rokkadalam varas; nubbe læi Farisealas̄, ja nubbe læi tuollar.
\p
\v 11 Farisealas̄ c̄uoʒ̄oi sierranessi ja rokkadalai nuft: Mon gitam du, Ibmelam, go mon im læk nuftgo dak æra olbmuk, rievvarak, vanhurskesmættomak, furrus̄ægjek, daihe maidai nuftgo dat tuollar.\x - \xo 18:11 \xt Es 58:1, 2; Alm 3:17\x*
\p
\v 12 Mon anam borakættaivuođaid guovte gærde vakkost; mon addam loǥadasa buok dast, mi must læ.\x - \xo 18:12 \xt Luk 11:42\x*
\p
\v 13 Ja tuollar c̄uoʒ̄oi gukken erit ige dattom vela c̄almidesge bajedet alme guvllui, mutto c̄orbmadi su raddides ja celki: Ibmel, læǥe munji suddolaʒ̄ʒ̄i arbmogas!\x - \xo 18:13 \xt Salm 51:3\x*
\p
\v 14 Mon cælkam digjidi: Dat manai vanhurskesen dakkujuvvum vuolas su vissusis, mutto nubbe i; dastgo gutte jes̄jec̄as aled, vuoleduvvu, mutto gutte jes̄jec̄as vuoled, aleduvvu.\x - \xo 18:14 \xt Luk 14:11\x*
\p
\v 15 Mutto si gudde maidai ucca manac̄id su lusa, vai son guoskatifc̄i daidi; mutto go mattajægjek oidne dam, de s̄iggogotte si sin.\x - \xo 18:15 \xt Matt 19:13, 14; Mark 10:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 16 Mutto Jesus ravkai sin lusas ja celki: Diktet ucca manac̄id boattet mu lusa ja allet hette sin! Dastgo Ibmel rika gulla daggaraʒ̄aidi.\x - \xo 18:16 \xt Matt 18:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 17 Duođai cælkam mon digjidi: Gutte i vuostaivalde Ibmel rika nuftgo ucca manas̄, son i galga eisege boattet dam sisa.
\p
\v 18 Ja muttom oaivamuʒ̄ain jærai sust ja celki: Buorre oapatægje! Maid galgam mon dakkat, vai mon arbbim aǥalas̄ ællema?\x - \xo 18:18 \xt Matt 19:16\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 10:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 19 Mutto Jesus celki sudnji: Manne goc̄ok don muo buorren? I oktage læk buorre, ærrebgo okta, namalassi Ibmel.
\p
\v 20 Don dieđak bakkomid: Ik don galga furrus̄et, ik don galga goddet, ik don galga suoladet, ik don galga værre‐duođas̄tusa cælkket, gudnijatte du ac̄ad ja du ædnad!\x - \xo 18:20 \xt 2 Mos 20:12\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 21 De celki son: Daid buok mon læm doallam gidda mu nuorravuottam rajest.
\p
\v 22 Mutto go Jesus dam gulai, de celki son sudnji: Dust vaillo vela okta; vuovde buok, mi dust læ, ja adde dam vaivas̄idi, ja de dust galgga læt davver almest; de boađe ja c̄uovo muo!\x - \xo 18:22 \xt Luk 12:33\x*
\p
\v 23 Mutto go son dam gulai, de s̄addai son sagga morras̄i; dastgo son læi hui rigges.
\p
\v 24 Mutto go Jesus oini, atte son læi s̄addam morras̄i, de celki son: Man vaddes læ sigjidi, gæin læ riggesvuotta, boattet Ibmel rika sisa!\x - \xo 18:24 \xt Sanel 11:28\x*
\p
\v 25 Dastgo alkeb læ kameli mannat aibmes̄alme c̄ađa, go rigges olbmui boattet Ibmel rika sisa.
\p
\v 26 Mutto dak, guđek dam gulle, celkke: Gi matta dalle s̄addat audogassan?
\p
\v 27 Mutto son celki: Mi læ vægjemættom olbmuidi, dat læ vejolas̄ Ibmeli.\x - \xo 18:27 \xt Luk 1:37\x*
\p
\v 28 Mutto Pietar celki: Gæc̄a, mi læp guođđam buok ja c̄uvvom du.\x - \xo 18:28 \xt Luk 5:11\x*
\p
\v 29 Mutto son celki sigjidi: Duođai cælkam mon digjidi: I læk oktage, gutte læ guođđam vieso daihe vanhemid daihe vieljaid daihe aka daihe manaid Ibmel rika diti,
\p
\v 30 gutte i s̄adda oaʒ̄ʒ̄ot fastain ædnag‐gærddasaʒ̄at ruoktot dam aigest ja boatte mailmest aǥalas̄ ællema.
\p
\v 31 Mutto son valdi dam guokte nubbe lokkasa ouddasis ja celki sigjidi: Gæc̄a, mi mannap bajas Jerusalemi, ja buok dak, mak læk c̄allujuvvum profetai bokte, galggek ollas̄uvvut olbmu barne ala.\x - \xo 18:31 \xt Matt 20:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 10:32\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Salm 22:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Es 53:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 32 Dastgo son s̄adda addujuvvut bakeni gitti ja bilkkeduvvut ja higjeduvvut ja c̄olggujuvvut,\x - \xo 18:32 \xt Luk 9:22; Matt 27:2; Luk 23:1; Joh 18:28; Ap daǥ 2:23\x*
\p
\v 33 ja si rissijek ja goddek su, ja goalmad bæive galgga son bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.\x - \xo 18:33 \xt Joh 2:19\x*
\p
\v 34 Mutto æi si arvvedam maidege dast, ja dat sardne læi c̄ikkujuvvum sist, ja æi si arvvedam dam, mi celkkujuvvui.\x - \xo 18:34 \xt Luk 2:50; 9:45\x*
\p
\v 35 Mutto de dapatuvai, go son bođi Jeriko lakka, de læi muttom c̄uovgatæbme balgga guorast c̄okkamen ja gærjedæmen.\x - \xo 18:35 \xt Matt 20:30\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 10:46\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 36 Mutto go dat gulai olbmuid mannamen mæddel, de jærai son, mi dat læi.
\p
\v 37 Mutto si muittalegje sudnji, atte Jesus, Nasarealas̄, manai mæddel.
\p
\v 38 Ja son c̄uorvvogođi ja celki: Jesus, don David bardne, armet mu bagjeli!\x - \xo 18:38 \xt Matt 15:22; Luk 17:13\x*
\p
\v 39 Ja si, guđek manne oudast, s̄iggu su, vai son javotuvas̄i. Mutto son c̄uorvoi sagga æmbo: Don David bardne, armet mu bagjeli!
\p
\v 40 De c̄uoʒ̄ati Jesus ja goc̄oi su buktujuvvut lusas; mutto go son bođi lakka, de jærai son sust ja celki:
\p
\v 41 Maid don siđak, atte mon galgam dudnji dakkat? Mutto son celki: Hærrac̄am, atte mon s̄addam oaidnen.
\p
\v 42 Ja Jesus celki sudnji: S̄adda oaidnen! Du osko læ du bæstam.\x - \xo 18:42 \xt Luk 17:19\x*
\p
\v 43 Ja dallanaǥa s̄addai son oaidnen, ja son c̄uovoi su ja ramedi Ibmela; ja buok olbmuk, guđek dam oidne, maidnu Ibmela.\x - \xo 18:43 \xt Ap daǥ 3:8, 9\x*
\c 19
\s1 19. Kapittal.
\s2 Sakkeus jorggaluvvu Ibmel guvllui, 1–10. Jesus ouddanbigja værddadusa 10 ruda birra, 11–27, ride Jerusalem sisa, 28–40, c̄ierro gavpug bagjel, 41–44, butiesta tempela, 45:46. Papak aigguk su goddet, 47. 48.
\p
\v 1 Ja son manai sisa ja vagjoli Jeriko c̄ađa.
\p
\v 2 Ja gæc̄a, dast læi muttom olmai, gæn namma læi Sakkeus, ja son læi tuollari oaivamus̄ ja læi rigges.
\p
\v 3 Ja son bivdi oaidnet Jesusa, gi son læi, ja i oʒ̄ʒ̄om olbmui diti, dainago son læi ucce s̄addost.
\p
\v 4 Ja son vieǥai ouddali ja goarŋoi bajas muttom morbærmurri, vai son oʒ̄us̄i oaidnet su; dastgo son læi boattemen dam balgga mielde.
\p
\v 5 Ja go Jesus bođi dam baikkai, de gæc̄ai son bajas ja aicai su ja celki sudnji: Sakkeus! Gac̄a ja nieja vuolas! Dastgo mon berrim odne orrot du viesost.\x - \xo 19:5 \xt Joh 10:3\x*
\p
\v 6 Ja son gac̄ai ja niejai vuolas ja vuostaivaldi su iloin.
\p
\v 7 Ja go si oidne dam, de nimmuregje si buokak ja celkke: Son læ mannam orrot suddolas̄ olbma lutte.\x - \xo 19:7 \xt Luk 15:2\x*
\p
\v 8 Mutto Sakkeus loaidasti ouddan ja celki Hærrai: Gæc̄a, Hærrac̄am, bæle mu obmudaǥainam addam mon vaivas̄idi, ja jos mon læm dakkam gæsage verid gavvelvuođa c̄ađa, de addam mon dam fastain njælje‐gærddasaʒ̄at ruoktot.\x - \xo 19:8 \xt 2 Mos 22:1; Esek 33:15\x*
\p
\v 9 Mutto Jesus celki sudnji: Odna bæive læ dam vissui dapatuvvam bestujubme, dađemielde go maidai songis læ Abraham bardne;\x - \xo 19:9 \xt Luk 13:16\x*
\p
\v 10 dastgo olbmu bardne læ boattam occat ja bæstet dam, mi læ lappum.\x - \xo 19:10 \xt Matt 9:13; Luk 5:32\x*
\p
\v 11 Mutto go si dam gulle, de sarnoi son ain ja celki muttom værddadusa, dainago son læi Jerusalem lakka, ja si doivvu, atte Ibmel rika galgai dallanaǥa almostuvvut.
\p
\v 12 Son celki dalle: Muttom allanalag olmai vuolggegođi muttom ædnami gukkas erit, valddem diti aldsesis rika ja boattem diti dasto fastain ruoktot.\x - \xo 19:12 \xt Matt 25:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 13 Mutto son ravkai lokkasa su balvvalegjines ja addi sigjidi loǥe ruđa ja celki sigjidi: Gavpas̄eket, gidda dassac̄i go mon boađam.
\p
\v 14 Mutto su rika olbmuk vas̄otegje su ja vuolgategje sadnedoalvvoid su maŋŋai ja cælketegje: Æp mi dato, atte dat galgga rađđit min bagjel.\x - \xo 19:14 \xt Salm 2:3\x*
\p
\v 15 Ja de dapatuvai, go son bođi ruoktot, maŋŋelgo son læi valddam aldsesis rika, de celki son, atte dok balvvalægjek, gæidi son læi addam ruđaid, galgge ravkkujuvvut su lusa, vai son oʒ̄us̄i diettet, maid jes̄guttege læi vuoittam.
\p
\v 16 De bođi dat vuostemus̄ ja celki: Hærra! Du rutta læ vuoittam loǥe ruđa.
\p
\v 17 Ja son celki sudnji: Burist, don buorre balvvalægje! Dađemielde go don læk læmas̄ oskaldas dam uccemuʒ̄a alde, de galgga dust læt valdde loǥe gavpug bagjel.\x - \xo 19:17 \xt Luk 16:10\x*
\p
\v 18 Ja dat nubbe bođi ja celki: Hærra! Du rutta læ sisabuktam vitta ruđa.
\p
\v 19 Mutto dasa maidai celki son: Ja don galgak læt viđa gavpug bagjel.
\p
\v 20 Ja goalmad bođi ja celki: Hærra! Gæc̄a, dast læ du rutta, mi must læ læmas̄ vuorkast line siste.
\p
\v 21 Dastgo mon ballim dust, dainago don læk garra olmus̄; don valdak dam, maid don ik bigjam, ja lagjik dam, maid don ik gilvvam.
\p
\v 22 Mutto son celki sudnji: Du jec̄ad njalme mielde mon dubmim du, don bahas balvvalægje! Don dittik, atte mon læm garra olmus̄, gutte valdam dam, maid mon im bigjam, ja lagjim dam, maid mon im gilvvam;\x - \xo 19:22 \xt 2 Sam 1:16\x*
\p
\v 23 manne don dalle ik addam mu ruđaid lonotægjai? Ja go mon legjim boattam, de lifc̄im mon daid ræntoin ruoktot gaibedam.
\p
\v 24 Ja son celki sigjidi, guđek c̄uʒ̄ʒ̄u lutte: Valddet dam ruđa sust erit ja addet dam sudnji, gæst læk dak loǥe ruđa;
\p
\v 25 — ja si celkke sudnji: Hærra, sust læk loǥe ruđa; —
\p
\v 26 dastgo mon cælkam digjidi, atte juokkehaʒ̄ʒ̄i, gæst læ, sudnji galgga addujuvvut; mutto sust, gæst i læk, sust galgga valddujuvvut vela datge erit, mi sust læ.\x - \xo 19:26 \xt Matt 13:12\x*
\p
\v 27 Mutto buktet deiki doid mu vas̄alaʒ̄aid, guđek æi dattom, atte mon galggim rađđit sin bagjel, ja goddet sin mu c̄almi oudast!
\p
\v 28 Ja go son læi dam cælkkam, de vulgi son dast ja manai bajas Jerusalemi.
\p
\v 29 Ja de dapatuvai, go son lakkani Betfagai ja Betaniai, dam varrai, mi goc̄c̄ujuvvu Olljovarren, de vuolgati son guoktas su mattajegjines ja celki:\x - \xo 19:29 \xt Matt 21:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 11:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 12:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 30 Manne dam sidi, mi læ dodno oudast! Go doai boattebætte dam sisa, de gavdnabætte doai c̄ivga c̄adnagasast, man alde i læk vela goassege oktage olmus̄ c̄okkam; c̄oavdde dam ja bukte dam deiki!
\p
\v 31 Ja jos guttege jærra dodnost: Manne doai dam c̄oavddebætte? de cælkke nuft sudnji: Hærra dam darbas̄a.
\p
\v 32 Mutto dak vuolgatuvvumak manaiga dokko ja gavnaiga dam, nuftgo son læi sodnoidi cælkkam.
\p
\v 33 Mutto go soai læiga c̄oavddemen c̄ivga, de celkke dam isedak sodnoidi: Manne c̄oavddebætte doai c̄ivga?
\p
\v 34 Mutto soai celkiga: Hærra dam darbas̄a.
\p
\v 35 Ja soai doalvoiga dam Jesus lusa ja bijaiga sodno biktasidesga c̄ivga ala ja c̄okkanattiga Jesusa dam ala.
\p
\v 36 Mutto go son vulgi ain, de lebbu si sin biktasidesek balgga ala.
\p
\v 37 Mutto go son bođi Olljovare niejaldaǥa lakka, de riemai su mattajegji obba joavkko ilolaʒ̄at maidnot Ibmela alla jienain buok dai væǥalas̄ daǥoi oudast, maid si legje oaidnam, ja celkke:
\p
\v 38 Buristsivdneduvvum lekus dat gonagas, gutte boatta Hærra nammi! Rafhe almest, ja gudne allagasast!\x - \xo 19:38 \xt Salm 118:26; Luk 2:14; Efes 2:14\x*
\p
\v 39 Ja muttomak Farisealaʒ̄ain joavko siste celkke sudnji: Oapatægje, cuigod du mattajegjidad!
\p
\v 40 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Mon cælkam digjidi, atte jos dak javotuvvus̄e, de gæđgek c̄uorvvogoađas̄e.\x - \xo 19:40 \xt Hab 2:11\x*
\p
\v 41 Ja go son bođi lakka ja oini gavpuga, de c̄ieroi son dam bagjel ja celki:
\p
\v 42 Jos don daddeke dieđas̄ik, vela odna dam du bæivadge, mi soappa du rafhai! Mutto dal læ dat c̄ikkujuvvum du c̄almi oudast.\x - \xo 19:42 \xt 5 Mos 32:29\x*
\p
\v 43 Dastgo dak bæivek bottek du bagjeli, go du vas̄alaʒ̄ak dakkek sæine du birra ja birrastattek du birra buok ja bakkijek du juokke guovlost,\x - \xo 19:43 \xt Esek 21:22; 23:24\x*
\p
\v 44 ja si aibas hævatek du ja du manaid du siste æige guođe gæđge gæđge ala du siste, dainago don ik dovddam du oappaladdamaigad.\x - \xo 19:44 \xt 1 Gon 9:7; Mika 3:12; Matt 24:2; Mark 13:2; Luk 21:6\x*
\p
\v 45 Ja son manai tempel sisa ja agjegođi sin olgus, guđek legje dam siste vuovddemen ja oastemen,\x - \xo 19:45 \xt Matt 21:12, 13; Mark 11:15-17; Joh 2:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 46 ja celki sigjidi: C̄allujuvvum læ: Mu viesso læ rokkadallam‐viesso. Mutto di lepet dakkam dam rievvarbiegjon.\x - \xo 19:46 \xt 1 Gon 8:19; Jer 7:11\x*
\p
\v 47 Ja son oapati bæivalaʒ̄at tempel siste. Mutto bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak ja olbmui oaivamuʒ̄ak bivdde su goddet.\x - \xo 19:47 \xt Mark 11:18; Joh 7:19; 8:37\x*
\p
\v 48 Ja æi si gavdnam, maid si galgge dakkat; dastgo buok olbmuk gessujegje sudnji ja gulddalegje su.\x - \xo 19:48 \xt Ap daǥ 4:21\x*
\c 20
\s1 20. Kapittal.
\s2 Jesus i dato cælkket, man famost son dakka su dagoides, 1–8; son ouddanbigja værddadusa vidnegardde‐barggi birra, 9–19, sardno værroruda birra, 20–26, bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme birra, 27–40, Messiasa birra, 41–44, c̄al’oappavaʒ̄ai guoktelas̄vuođa birra, 45–47.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai muttom bæive dain beivin, go son læi olbmuid oapatæmen tempel siste ja sardnedæmen evangeliuma, de botte bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak oktanaǥa vuorrasiguim,\x - \xo 20:1 \xt Matt 21:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 11:27\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 ja si sardnogotte sudnji ja celkke: Cælke migjidi, man famost daǥak don daid daǥoid, daihe gi dat læ, gutte læ addam dudnji dam famo?\x - \xo 20:2 \xt Ap daǥ 4:7\x*
\p
\v 3 Mutto son vastedi ja celki sigjidi: Mon maidai aigom gac̄c̄at dist ovta sane; celkket munji:
\p
\v 4 Johannes gasta, bođigo dat almest vai olbmuin?
\p
\v 5 Mutto si jurdas̄egje jes̄aldsesæsek ja celkke: Jos mi cælkkep: Almest, de cælkka son: Manne di dalle epet sudnji oskom?
\p
\v 6 Mutto jos mi cælkkep: Olbmuin, de gæđgadek buok olbmuk min; dastgo si læk c̄avgga dam oaivvelest, atte Johannes læi profet.\x - \xo 20:6 \xt Matt 14:5; Mark 6:20\x*
\p
\v 7 Ja si vastedegje, atte æi si dieđe, gost dat bođi.
\p
\v 8 Ja Jesus celki sigjidi: De im monge cælke digjidi, man famost mon daid daǥoid daǥam.
\p
\v 9 Mutto son sardnogođi olbmuidi dam værddadusa: Muttom olmus̄ rakadi vidnegarde ja laigoti dam vidnegardde‐barggidi ja manai olggo‐ædnami gukka aiggai.\x - \xo 20:9 \xt Es 5:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Jer 2:21; 12:10; Matt 21:33\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 12:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 10 Ja go aigge bođi, de vuolgati son muttom balvvalægje vidnegardde‐barggi lusa, vai si addas̄e sudnji vidnegarde s̄addoin; mutto vidnegardde‐barggek cabme su ja luitte su mannat guoros gieđai erit.
\p
\v 11 Ja son bisoi vuolgatæmest ja vuolgati nubbe æra balvvalægje; mutto si cabme maidai dam ja higjedegje su ja luitte su mannat guoros gieđai erit.
\p
\v 12 Ja son bisoi vuolgatæmest ja vuolgati goalmad æra; mutto si havvadutte maidai dam ja nordastegje su olgus.
\p
\v 13 Mutto vidnegarde hærra celki: Maid galgam mon dakkat? Mon vuolgatam mu bardnam, dam æcalaʒ̄a; go si oidnek su, de si daiddek hæppanet.
\p
\v 14 Mutto go vidnegardde‐barggek oidne su, de jurdas̄egje si jes̄aldsesæsek ja celkke: Dat læ arbolas̄; bottet, goddop mi su, vai arbbe migjidi bacca!\x - \xo 20:14 \xt Salm 2:8; Ebr 1:2; Matt 26:4; 27:1; Joh 11:53\x*
\p
\v 15 Ja si balkestegje su vidnegardest olgus ja godde su. Maid galgga dalle vidnegarde hærra dakkat sigjidi?
\p
\v 16 Son galgga boattet ja hævatet daid vidnegardde‐barggid ja laigotet ærrasidi su vidnegardes. Mutto go si gulle dam, de celkke si: Vare i goassege nuft s̄addas̄e!
\p
\v 17 Mutto son gæc̄ai sin ala ja celki: Mi læ dalle dat, mi læ c̄allujuvvum: Dat gæđge, maid huksijægjek hilggu, dat læ s̄addam oaivve‐c̄iekkagæđgen?\x - \xo 20:17 \xt Salm 118:22; Es 8:14, 15; 28:16\x*
\p
\v 18 Juokkehas̄, gutte jorral dam gæđge ala, njuvddujuvvu; mutto gæn ala dat gac̄c̄a, su dat cuvkke.\x - \xo 20:18 \xt Dan 2:34, 44\x*
\p
\v 19 Ja bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak bivdde bigjat gieđaidæsek su ala damanaǥa dimost, mutto si balle olbmuin; dastgo si arvvedegje, atte son celki dam værddadusa sin vuostai.\x - \xo 20:19 \xt Luk 19:48\x*
\p
\v 20 Ja si varotegje su ja bigje s̄ovc̄adegjid, guđek dakkaludde, dego si lifc̄e vanhurskasak, vai si gielas̄e su su saǥaidi, vai si oʒ̄us̄e addet su eisevalde gitti ja ædnamhærra valde vuollai.\x - \xo 20:20 \xt Matt 22:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 12:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 21 Ja si jerre sust ja celkke: Oapatægje! Mi diettep, atte don sarnok ja oapatak rievtoi ikge gæc̄a guđege olbmu hame bællai, mutto oapatak Ibmel gæino duottavuođa mielde.
\p
\v 22 Lægo migjidi lobalas̄ addet kæisari væro, daihe i?
\p
\v 23 Mutto go son fuomas̄i sin gavvelvuođa, de celki son sigjidi: Manne gæc̄c̄alepet di muo?
\p
\v 24 C̄ajeteket munji ruđa! Gæn govva ja bagjelc̄ala læ dast? Mutto si vastedegje ja celkke: Kæisara.
\p
\v 25 Mutto son celki sigjidi: De addet kæisari dam, mi kæisara læ, ja Ibmeli dam, mi Ibmela læ!\x - \xo 20:25 \xt Matt 17:27; Rom 13:7\x*
\p
\v 26 Ja æi si mattam giellat su su sanidi olbmui guladedin; ja si ovdus̄egje su vastadusa diti ja javotuvve.
\p
\v 27 Mutto muttomak Saddusealaʒ̄ain, guđek celkkek, atte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæbme i læk, botte su lusa ja gac̄c̄e sust ja celkke:\x - \xo 20:27 \xt Matt 22:23\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 12:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 23:8\x*
\p
\v 28 Oapatægje! Moses læ c̄allam migjidi, atte jos gænge viellja, gæst læ akka, jabma, ja son jabma manatæbmen, de galgga su viellja valddet su aka ja c̄uoʒ̄aldattet su vielljasis nale.\x - \xo 20:28 \xt 5 Mos 25:5\x*
\p
\v 29 Dal legje c̄iec̄a vieljac̄a; ja vuostemus̄ valdi aka ja jami manatæbmen.
\p
\v 30 Ja nubbe valdi su aka; son maidai jami manatæbmen.
\p
\v 31 Ja goalmad valdi su, ja nuft buok c̄iec̄as; æi si guođđam manaid ja jabme.
\p
\v 32 Mutto maŋemusta sist buokain jami maidai nisson.
\p
\v 33 Bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme siste nabbo dalle, gæn akka galgga son dalle sist læt? Dastgo dak c̄iec̄as læk adnam su akkan.
\p
\v 34 Ja Jesus vastedi ja celki sigjidi: Dam mailme manak naittalek ja naittujuvvujek;
\p
\v 35 mutto si, guđek adnujuvvujek dokkalaʒ̄ʒ̄an oaʒ̄ʒ̄ot oase dom ilmest ja bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæmest jabmi lutte, æi naittal æige naittujuvvu;
\p
\v 36 dastgo æi si mate s̄atan jabmet; dastgo si læk engeli lakasaʒ̄ak ja læk Ibmel manak, dainago si læk bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme manak.\x - \xo 20:36 \xt 1 Joh 3:2\x*
\p
\v 37 Mutto atte dak jabmek bajas c̄uoʒ̄aldattujuvvujek, dam læ maidai Moses dieđetam muittalusastes bastelis lanjai miestag birra, go son goc̄c̄o Hærra Abraham Ibmelen ja Isak Ibmelen ja Jakob Ibmelen.\x - \xo 20:37 \xt 2 Mos 3:6; Ebr 11:16\x*
\p
\v 38 Mutto i son læk jabmi Ibmel, mutto elli Ibmel; dastgo buokak ellek su oudast.
\p
\v 39 Mutto muttomak dain c̄al’oappavaʒ̄ain vastedegje ja celkke: Oapatægje, don sardnuk burist.
\p
\v 40 Mutto æi si duostam s̄atan æmbo gac̄c̄at sust mange birra.
\p
\v 41 Mutto son celki sigjidi: Moft celkkujuvvu, atte Kristus læ David bardne?\x - \xo 20:41 \xt Matt 22:41\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 12:35\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 Ja David jes̄ cælkka salmai girjest: Hærra celki mu hærrai: C̄okkan mu olgis̄ gieđa bællai,\x - \xo 20:42 \xt Salm 110:1; Ap daǥ 2:34; 1 Kor 15:25; Ebr 1:13; 10:13\x*
\p
\v 43 dassac̄i go mon bijam du vas̄alaʒ̄aid du julgi vuolos̄en!
\p
\v 44 De goc̄c̄o nabbo David su Hærran; moft læ son dalle su bardne?
\p
\v 45 Mutto go buok olbmuk dam gulle, de celki son su mattajegjidasas:
\p
\v 46 Varoteket jec̄aidædek c̄al’oappavaʒ̄ain, gæk mielastæsek dattuk vaʒʒet gukkes biktasi siste ja dattuk mielastæsek buorastattujuvvut s̄iljoin ja oaʒ̄ʒ̄ot bajemus̄ c̄okkamsajid synagogai siste ja c̄okkat boas̄s̄omusast bævdest mallasin,\x - \xo 20:46 \xt Matt 23:5\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 12:38\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Luk 11:43\x*
\p
\v 47 si, guđek borrek læskai daloid ja hame diti rokkadallek gukka! Dak galggek oaʒ̄ʒ̄ot dađe stuoreb rangas̄tusa.
\c 21
\s1 21. Kapittal.
\s2 Jesus sardno dam vaivas̄ læska addaldaga birra, 1–4, sardno tempel ja Jerusalem dus̄s̄adume birra, 5–24, sardno mailme loapa birra, 25–36, oapat bæivalaʒ̄at tempel siste, 37. 38.
\p
\v 1 Mutto go son gæc̄asti bajas, de aicai son daid riggasid, guđek bigje sin addaldaǥaidæsek tempel bumba sisa.\x - \xo 21:1 \xt Mark 12:41\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 2 Gon 12:9\x*
\p
\v 2 Mutto son oini maidai muttom vaivas̄ læska, gutte bijai guokte enkelbæle dam sisa.
\p
\v 3 Ja son celki: Duođai cælkam mon digjidi, atte dat vaivas̄ læska læ bigjam æmbo go buokak.\x - \xo 21:3 \xt 2 Kor 8:12\x*
\p
\v 4 Dastgo dak buokak bigje dast, mi sist læ ligas, addaldakkan Ibmeli; mutto dat bijai su vaivas̄vuođastes buok dam obmudaǥa, mi sust læi.
\p
\v 5 Ja go muttomak celkke tempel harrai, atte dat læi c̄iŋatuvvum c̄abba geđgiguim ja davveriguim, de celki son:\x - \xo 21:5 \xt Matt 24:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 13:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 6 Dai omi harrai, maid di oaidnebetet, de dak bæivek bottek, mai siste i galga guđđujuvvut gæđge gæđge ala, mi i s̄adda vuolas gaikkujuvvut.\x - \xo 21:6 \xt Luk 19:44\x*
\p
\v 7 De jerre si sust ja celkke: Oapatægje! Goas galgga dat s̄addat, ja mi læ dasa mærkkan, goas dat galgga s̄addat?
\p
\v 8 Mutto son celki: Varoteket, amadek di s̄addat fillijuvvut! Dastgo ædnagak bottek mu nammi ja celkkek: Mon læm Kristus, ja aigge læ lakka boattam. Allet nabbo vuolge sin maŋŋai!\x - \xo 21:8 \xt 2 Tess 2:3; 1 Joh 4:1\x*
\p
\v 9 Mutto go di oaʒ̄ʒ̄obetet gullat sođi ja vuostehaǥoi birra, de allet suorggan! Dastgo dat berre vuost s̄addat; mutto loappa i læk vela dallanaga.
\p
\v 10 De celki son sigjidi: Albmugak galggek c̄uoʒ̄ʒ̄elet albmugi vuostai, ja rikak rikai vuostai.
\p
\v 11 Ja stuora ædnam‐doargastusak galggek s̄addat duobbeld dabbeld ja nælgge ja rottadavdak, ja s̄addek suorggadlas̄ dapatusak ja stuora mærkak almest.
\p
\v 12 Mutto buok dam ouddal bigjek si gieđa din ala ja doarradallek din ja addek din synagogaidi ja giddagasaidi ja dolvvuk din gonagasai ja oaivamuʒ̄ai ouddi mu nama diti.\x - \xo 21:12 \xt Matt 10:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 16:2; Ap daǥ 4:3; 5:18; 16:24; 22:4; 24:23\x*
\p
\v 13 Mutto dat galgga dapatuvvat digjidi duođas̄tussan.
\p
\v 14 Bigjet dalle mieladek vuollai, amadek di ouddal jurdas̄et, moft di galggabetet jec̄aidædek bælos̄tet!\x - \xo 21:14 \xt Luk 12:11, 12\x*
\p
\v 15 Dastgo mon addam digjidi njalme ja visesvuođa, maid buok din vuostaic̄uoʒ̄ʒ̄ok æi galga mattet vuostainaggit æige vuostaic̄uoʒ̄ʒ̄ot.\x - \xo 21:15 \xt 2 Mos 4:12; Es 54:17; Ap daǥ 6:10\x*
\p
\v 16 Mutto di s̄addabetet bettujuvvut maidai vanheminadek ja vieljainædek ja fulkinædek ja ustebinadek, ja si goddek dist muttomid,\x - \xo 21:16 \xt Ap daǥ 7:59; 12:2\x*
\p
\v 17 ja di s̄addabetet buokain vas̄otuvvut mu nama diti;
\p
\v 18 ja i vuoktac̄albmege galga din oaivest dus̄s̄aduvvut.\x - \xo 21:18 \xt Matt 10:30; Luk 12:7\x*
\p
\v 19 Varjaleket din sieloidædek din gierddavas̄vuođadek bokte!\x - \xo 21:19 \xt Alm 2:10\x*
\p
\v 20 Mutto go di oaidnebetet Jerusalema birrastattujuvvum birra buok soattevæǥain, de dittet, atte dam dus̄s̄adubme læ boattam lakka!\x - \xo 21:20 \xt Dan 9:26\x*
\p
\v 21 De batarekusek si varidi, guđek læk Judeast, ja si, guđek læk gasko gavpug, gaiddusek dobbe erit, ja si, guđek læk ædnamest, allusek bottu dam sisa!
\p
\v 22 Dastgo dak læk mavso bæivek, vai buok, mi læ c̄allujuvvum, ollas̄uvvu.
\p
\v 23 Mutto vuoi æppevegjidi ja njamategjidi dain beivin! Dastgo stuora hætte galgga læt ædnam alde ja moarre dam albmuga bagjel.
\p
\v 24 Ja si galggek gac̄c̄at mieke avjo oudast ja dolvvujuvvut fanggan buok bakeni lusa, ja Jerusalem galgga vuolasdulbmujuvvut bakenin, dassac̄i go bakeni aigek devddujuvvujek.\x - \xo 21:24 \xt Rom 11:25\x*
\p
\v 25 Ja mærkak galggek s̄addat bæivac̄i ja mannoi ja nastidi, ja ædnam alde galggek olbmuk ballagoattet dorvotesvuođa siste, go appe ja barok maraidis̄gottek,\x - \xo 21:25 \xt Es 13:10; Esek 32:7; Joel 3:4, 20; Matt 24:29\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 13:24\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 2 Petr 3:10, 12; Alm 6:12\x*
\p
\v 26 go olbmuk vuoimetuvvek balost ja daid dapatusaid vuorddemest, mak galggek boattet ædnam‐rika bagjeli; dastgo alme vægak galggek likkatuvvut.
\p
\v 27 Ja de galggek si oaidnet olbmu barne boattemen balva siste ædnag famoin ja hærvasvuođain.\x - \xo 21:27 \xt Dan 7:13; Matt 16:27; 24:30; 25:31; 26:64; Ap daǥ 1:11; 2 Tess 1:10; Alm 1:7\x*
\p
\v 28 Mutto go dak dapatusak s̄addagottek, de gec̄c̄et bajas ja bajedeket din oividædek bajas, dađemielde go din bestujubme lakkanis̄goatta!\x - \xo 21:28 \xt Rom 8:21, 23\x*
\p
\v 29 Ja son celki sigjidi værddadusa: Gec̄c̄et fikunmuora ja buok muoraid!
\p
\v 30 Go dai urbek juo luoddanis̄gottek, ja di oaidnebetet dam, de diettebetet di jes̄aldadek, atte gæsse læ juo lakka.
\p
\v 31 Nuftgis maidai di, go di oaidnebetet daid dapatusaid s̄addamen, de dittet, atte Ibmel rika læ lakka!
\p
\v 32 Duođai cælkam mon digjidi: Dat sokkagodde i galga nokkat, ouddalgo dat buokrakkan s̄adda.
\p
\v 33 Albme ja ænam galggaba dus̄s̄at; mutto mu sanek æi galga eisege dus̄s̄at.\x - \xo 21:33 \xt Salm 102:27; Es 51:6; 2 Petr 3:7, 10; Ebr 1:11; Matt 5:18; Luk 16:17; 1 Petr 1:25\x*
\p
\v 34 Mutto varoteket jes̄jec̄aidædek, amasek din vaimok goassege losidattujuvvut boris̄vuođain ja juǥis̄vuođain ja morras̄in ælatusa diti, ja amas nuft dot bæivve boattet fuomas̄kættai din bagjeli!\x - \xo 21:34 \xt Rom 13:13; Efes 5:18; 1 Tess 5:6; 1 Petr 4:7\x*
\p
\v 35 Dastgo dat galgga boattet nuftgo giella sin buokai bagjeli, guđek assek obba dam ædnam vidodaǥa alde.\x - \xo 21:35 \xt 1 Tess 5:2; 2 Petr 3:10; Alm 3:3; 16:15\x*
\p
\v 36 Damditi goccet juokke aiggai ja rokkadallet, vai di adnujuvvubetet dokkalaʒ̄ʒ̄an vælttat buok dain dapatusain, mak galggek s̄addat, ja bissot olbmu barne oudast!\x - \xo 21:36 \xt Luk 12:40; 18:1; 2 Petr 3:11\x*
\p
\v 37 Mutto son oapati beivi tempel siste, mutto ijai manai son olgus ja oroi ija bagjel dam vare alde, mi goc̄c̄ujuvvu Olljovarren.\x - \xo 21:37 \xt Joh 8:1\x*
\p
\v 38 Ja buok olbmuk botte arrad su lusa tempel sisa su gullam diti.
\c 22
\s1 22. Kapittal.
\s2 Judalaʒ̄ak rađđadallek Jesus goddet, 1. 2. Judas aiggo bættet su, 3–6. Mattajægjek rakadæba bæssac̄id, 7–13. Jesus borra bæssas̄labba, asat altar sakramenta, 14–20, sardno su bættes birra, 21–23, nævvo vuollegas̄vutti, 24–27, jeđđe mattajegjides, 28–30, muittal Pietar jorralæme, 31–34, sardno dai lakkanægje gæc̄c̄alusai birra, 35–38, gilla urtasgardest, 39–46, bettujuvvu, 47. 48, buored Malkus bælje, 49–51, cuigod su vas̄alaʒ̄aides, 52. 53, biettaluvvu Pietarest, 54–62, bilkkeduvvu ja cabmujuvvu, 63–65, dovdast, atte son læ Kristus, 66–71.
\p
\v 1 Mutto suvrokættes laibi basek, mak goc̄c̄ujuvvujek bæssac̄en, legje lakka.\x - \xo 22:1 \xt 2 Mos 12:15; Matt 26:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:1, 2\x*
\p
\v 2 Ja bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak bivdde, moft si oʒ̄us̄e su goddet; dastgo si balle olbmuin.\x - \xo 22:2 \xt Joh 11:47; Ap daǥ 4:27; Luk 20:19\x*
\p
\v 3 Mutto Satan manai Judas sisa, gutte goc̄c̄ujuvvu Iskariotan, gutte læi okta dam guokte nubbe lokkasest.\x - \xo 22:3 \xt Matt 26:14-16; Mark 14:10, 11; Joh 13:2, 27\x*
\p
\v 4 Ja son manai dokko ja sarnoi bajemus̄ papaiguim ja oaivveolbmaiguim, moft son aigoi bættet su sin gitti.
\p
\v 5 Ja si s̄adde illoi ja loppedegje addet sudnji ruđaid.
\p
\v 6 Ja son loppedi dam ja bivdi vuoǥas aige bættet su sin gitti alma stoaǥotaǥa.
\p
\v 7 Mutto suvrokættes laibi bæivve bođi, goas bæssas̄labbes galgai njuvvujuvvut.\x - \xo 22:7 \xt Matt 26:17\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:12\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 8 Ja son vuolgati Pietar ja Johannes ja celki: Vuolgge dokko ja rakadække migjidi bæssas̄labba, vai mi bæssap dam borrat!
\p
\v 9 Mutto soai celkiga sudnji: Gosa datok don, atte moai galgge dam rakadet?
\p
\v 10 Mutto son celki sodnoidi: Gæc̄a, go doai boattebætte gavpug sisa, de galgga muttom olmus̄ boattet dodno oudald, gutte guodda c̄accelitte; c̄uovvo su vieso sisa, man sisa son manna,
\p
\v 11 ja cælkke dalo‐isedi: Oapatægje cælket dudnji: Gost læ dat guosseviesso, gost mon oaʒ̄om borrat bæssas̄labba mu mattajegjidamguim?
\p
\v 12 Ja son c̄ajet dodnoidi stuora stobo, mi læ rakaduvvum; rakadække dasa dam!
\p
\v 13 Mutto soai manaiga dokko ja gavnaiga dam, nuftgo son læi sodnoidi cælkkam; ja soai rakadeiga bæssas̄labba.\x - \xo 22:13 \xt Luk 19:32\x*
\p
\v 14 Ja go aigge bođi, de c̄okkani son, ja dak guokte nubbe lokkai apostala suina.\x - \xo 22:14 \xt Matt 26:20, 26\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:17, 18, 22\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 13:2\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Ja son celki sigjidi: Mon læm vaimolaʒ̄at halidam borrat dam bæssas̄labba dinguim, ouddalgo mon gillam.
\p
\v 16 Dastgo mon cælkam digjidi, atte im mon galga ollingerakkan s̄atan dast borrat, ouddalgo dat ollas̄uvvu Ibmel rikast.
\p
\v 17 Ja son valdi gæra, giti ja celki: Valddet dam ja juoǥadeket dam gaskanædek!
\p
\v 18 Dastgo mon cælkam digjidi, atte im mon galga jukkat vidnemuora s̄addost, ouddalgo Ibmel rika boatta.
\p
\v 19 Ja son valdi laibe, giti ja doagjali dam ja addi sigjidi ja celki: Dat læ mu rumas̄, mi addujuvvu din oudast; dam dakket mu muittem diti!\x - \xo 22:19 \xt 1 Kor 11:23\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 20 Nuft valdi son maidai gæra, maŋŋelgo si legje doallam ækkedes mallasid, ja celki: Dat gærra læ dat ođđa litto mu vara siste, mi golgatuvvu din oudast.\x - \xo 22:20 \xt 2 Mos 24:8\x*
\p
\v 21 Daddeke gæc̄a, su gietta, gutte muo bætta, læ muina bævde bagjel.\x - \xo 22:21 \xt Matt 26:21\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 13:18; Salm 41:10\x*
\p
\v 22 Ja olbmu bardne manna galle dokko, nuftgo dat læ asatuvvum; daddeke vuoi dam olbmui, gæn bokte son bettujuvvu!\x - \xo 22:22 \xt Ap daǥ 1:16; 2:23\x*
\p
\v 23 Ja si arvvalis̄gotte gaskanæsek dam birra, guttemus̄ sist dat læʒ̄ʒ̄a, gutte aiggo dam dakkat.
\p
\v 24 Mutto sin gaski s̄addai maidai riddo dam birra, guttemus̄ sist galgga adnujuvvut stuoremussan.
\p
\v 25 Mutto son celki sigjidi: Olbmui gonagasak rađđijek sin bagjel, ja si, gæin læ valdde sin bagjel, goc̄c̄ujuvvujek armolas̄ hærran.\x - \xo 22:25 \xt Matt 20:25\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 10:42\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 26 Mutto allet di nuft daǥa; mutto stuoremus din gaskast galgga læt nuftgo nuoramus, ja alemus nuftgo dat, gutte balvval.\x - \xo 22:26 \xt 1 Petr 5:3, 5, 6\x*
\p
\v 27 Dastgo goabba læ stuoreb, dat, gutte bævdest c̄okka, daihe dat, gutte balvval! Igo dat, gutte bævdest c̄okka? Mutto mon læm din gaskast nuftgo dat, gutte balvval.\x - \xo 22:27 \xt Joh 13:1-20; Filip 2:7\x*
\p
\v 28 Mutto di lepet dak, guđek lepet bissovaʒ̄ʒ̄an bissom mu lutte mu gæc̄c̄alusai siste.\x - \xo 22:28 \xt 1 Petr 4:13\x*
\p
\v 29 Ja mon asatam digjidi rika, nuftgo mu ac̄c̄am asati dam munji,\x - \xo 22:29 \xt Luk 12:32\x*
\p
\v 30 vai di bæssabetet borrat ja jukkat mu bævdest mu rika siste ja c̄okkat truonoi alde ja dubmit daid guokte nubbe lokkai Israel sokkagodde.\x - \xo 22:30 \xt Matt 8:11; 19:28; Alm 3:21\x*
\p
\v 31 Mutto Hærra celki: Simon! Simon! Gæc̄a, Satan bivdi sævllot din nuftgo nisojafoid.\x - \xo 22:31 \xt 1 Petr 5:8\x*
\p
\v 32 Mutto mon rokkadallim du oudast, amas du osko nokkat; ja go don okti jorggalak jec̄ad, de nanne vieljaidad!\x - \xo 22:32 \xt Joh 17:6\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 33 Mutto son celki sudnji: Hærrac̄am! Mon læm garves duina mannat sikke giddagassi ja jabmemi.
\p
\v 34 Mutto son celki: Pietar! Mon cælkam dudnji: Vuoncca‐vares i s̄adda bis̄kot odne, ouddalgo don læk golma gærde biettalam muo dovddamest.\x - \xo 22:34 \xt Matt 26:34; Mark 14:30; Joh 13:38\x*
\p
\v 35 Ja son celki sigjidi: Go mon vuolgatim din alma bursa ja lavka ja gabmagitaǥa, vailoigo dist dalle mikkege? Mutto si celkke: I mikkege.\x - \xo 22:35 \xt Matt 10:9, 10; Mark 6:8; Luk 9:3; 10:4; Salm 23:1\x*
\p
\v 36 De celki son sigjidi: Mutto dal, gæst læ burssa, valddus dam, nuftgis maidai lavka, ja gæst i læk mikkege, vuvddus son biktasides ja ostus mieke!
\p
\v 37 Dastgo mon cælkam digjidi: Dat berre vela ollas̄uvvut mu ala, mi læ c̄allujuvvum: Son læ lokkujuvvum bagjeldulbmi gaski. Dastgo dak dapatusak, mak læk c̄allujuvvum mu birra, ollas̄uvvek.\x - \xo 22:37 \xt Es 53:12; Mark 15:28\x*
\p
\v 38 Mutto si celkke: Hærra! Gæc̄a, dast læk guokte mieke. Mutto son celki sigjidi: Dast læ galle.
\p
\v 39 Ja son vulgi olgus ja manai vieros mielde Olljovarrai; mutto maidai su mattajægjek c̄uvvu su.\x - \xo 22:39 \xt Matt 26:36\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:32\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:1\x*
\p
\v 40 Mutto go son bođi dam baikkai, de celki son sigjidi: Rokkadallet, amadek di gæc̄c̄alussi s̄addat!
\p
\v 41 Ja son rotti jec̄as gæđgebalkestaǥa duokkai sist erit ja luoittadi c̄ibbides ala, rokkadalai ja celki:
\p
\v 42 Ac̄ac̄am! Jos don aigok valddet dam gæra must erit, — allus almake s̄addu mu datto, mutto du!\x - \xo 22:42 \xt Joh 6:38; 12:27; Ebr 5:7\x*
\p
\v 43 Mutto engel almest almostuvvui sudnji ja apasmatti su.
\p
\v 44 Ja go son læi garraset soattamen jabmem baloin, de rokkadalai son angeræbbut; mutto su bivastaǥak s̄adde nuftgo varragoaikanasak, mak gac̄c̄e vuolas ædnam ala.
\p
\v 45 Ja go son læi likkam bajas rokkadallamest ja bođi su mattajegjides lusa, de gavnai son sin oađđemen morras̄est.
\p
\v 46 Ja son celki sigjidi: Manne oađđebetet di? Likket bajas ja rokkadallet, amadek di gæc̄c̄alussi s̄addat.
\p
\v 47 Mutto go son læi ain sardnomen, gæc̄a, de bođi joavkko, ja okta dam guokte nubbe lokkasest, gutte goc̄c̄ujuvvui Judasen, manai sin oudast ja lakkani Jesusi cummestam diti su.\x - \xo 22:47 \xt Matt 26:47\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:43\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:3\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 48 Mutto Jesus celki sudnji: Judas! Bætakgo don olbmu barne cummain?
\p
\v 49 Mutto go si, guđek legje su birra, oidne, mi s̄addagođi, de celkke si sudnji: Hærra! Galggapgo mi mikin c̄asket?
\p
\v 50 Ja muttom sist c̄aski bajemus̄ papa balvvalægje ja c̄uopai su olgis̄ bælje erit.\x - \xo 22:50 \xt Matt 26:51\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:47; Joh 18:10, 11\x*
\p
\v 51 Mutto Jesus vastedi ja celki: Diktet sin dam ragjai boattet! Ja son guoskati su bælljai ja buoredi su.
\p
\v 52 Mutto Jesus celki bajemus̄ papaidi ja tempel oaivve‐olbmaidi ja vuorrasidi, guđek legje boattam su lusa: Di lepet vuolggam, dego rievvar lusa, miki ja staggoiguim.\x - \xo 22:52 \xt Matt 26:55, 56; Mark 14:48, 49\x*
\p
\v 53 Go mon legjim bæivalaʒ̄at din lutte tempel siste, de epet di geiggim gieđaidædek mu vuostai; mutto dat læ din dibmo ja sævdnjadasa fabmo.
\p
\v 54 Mutto go si legje doppim su, de dolvvu si su erit ja bukte su bajemus̄ papa vieso sisa; mutto Pietar c̄uovoi gukken maŋŋelist.\x - \xo 22:54 \xt Matt 26:57, 58; Mark 14:53; Joh 18:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 55 Mutto go si legje dola cakketam gasko s̄iljo ja c̄okkanam dasa c̄oakkai, de c̄okkai Pietar sin gaskast.\x - \xo 22:55 \xt Matt 26:69\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 14:54, 66\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 56 Mutto muttom biga oini su c̄okkamen dollagaddest ja gavkai su ala ja celki: Dat læi maidai suina.
\p
\v 57 Mutto son biettali su ja celki: Nisson! Im mon dovda su.
\p
\v 58 Ja vehas̄ dastmaŋŋelas̄ oini nubbe æra su ja celki: Don læk maidai muttom sist. Mutto Pietar celki: Olmus̄! Im mon læk.
\p
\v 59 Ja lakka ovta dimo dastmaŋŋel nanni muttom æra dam ja celki: Duođai, dat læi maidai suina; dastgo son læ maidai Galilealas̄.
\p
\v 60 Mutto Pietar celki: Olmus̄! Im mon dieđe, maid don cælkak. Ja dallanaǥa, go son læi ain sardnomen, de bis̄koi vuoncca‐vares.
\p
\v 61 Ja Hærra jorgeti ja gæc̄ai Pietar ala; ja Pietar muittai Hærra sane, moft son læi sudnji cælkkam: Ouddalgo vuoncca‐vares bis̄ko, de biettalak don muo golma gærde.\x - \xo 22:61 \xt Luk 22:34\x*
\p
\v 62 Ja Pietar manai olgus ja c̄ieroi bac̄c̄aget.
\p
\v 63 Ja dak olbmak, guđek dolle Jesusa, bilkkedegje su ja cabme su.\x - \xo 22:63 \xt Job 16:10; Es 50:6; Matt 26:67, 68; Joh 18:22\x*
\p
\v 64 Ja si suppijegje biktas su bagjeli ja cabme su muođoid ja jerre sust ja celkke: Einost! Gi dat læ, gutte cabmi du?
\p
\v 65 Ja ædnag æra bilkkadusaid celkke si su vuostai.
\p
\v 66 Ja go bæivve s̄addai, de c̄oagganegje albmug vuorrasak, bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak, ja si dolvvu su sin diggesek ouddi\x - \xo 22:66 \xt Salm 2:2; Matt 26:59\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 27:1; Mark 14:55\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 15:1; Joh 18:24\x*
\p
\v 67 ja celkke: Lækgo don Kristus? Cælke migjidi dam! Mutto son celki sigjidi: Jos mon cælkam digjidi dam, de epet di dam osko;
\p
\v 68 mutto jos mon maidai gac̄am, de epet di vasted munji epetge luoite muo luovos.
\p
\v 69 Dalac̄est galgga olbmu bardne c̄okkat Ibmel famo olgis̄ gieđa bælde.\x - \xo 22:69 \xt Luk 21:27\x*
\p
\v 70 Mutto si celkke buokak: Lækgo don dalle Ibmel bardne? Mutto son celki sigjidi: Di cælkkebetet dam; dastgo mon læm dat.
\p
\v 71 Mutto si celkke: Maid darbas̄ep mi vela æmbo duođas̄tusa? Dastgo mi læp jec̄a gullam dam su njalmest.
\c 23
\s1 23. Kapittal.
\s2 Pilatus dubme Jesusa as̄etæbmen, 1–4, vuolgat su Herodes lusa, 5–12, luoitta Barrabasa luovos ja dubme Jesusa, 13–25. Simon guodda su ruosa, 26. Jesus goc̄c̄o Jerusalem nieidaid c̄ierrot jes̄jec̄aidæsek, 27–31; son russinavllijuvvu guovte rievvar gaski, rokkadalla su vas̄alaʒ̄aides oudast, 32–34, bilkkeduvvu, 35–37. Bagjelc̄ala c̄allujuvvu, 38. Rievvar jorggaluvvu. 39–43. Bæivas̄ sevnjud, 44. 45. Jesus jabma, oaivve‐olmai osko, 46–48. Nissonak gec̄c̄ek dasa; Josef havddad Jesus rubmas̄a, 49–56.
\p
\v 1 Ja sin obba joavkko c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja doalvoi su Pilatus ouddi.\x - \xo 23:1 \xt Matt 27:2; Mark 15:1; Joh 18:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Mutto si ribme guoddalet su ja celkke: Mi læp gavdnam, atte dat fille olbmuid ja gieldda addemest kæisari væro ja cælkka jec̄as læt Kristusen, gonagassan.\x - \xo 23:2 \xt Matt 17:25\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 22:21; Luk 20:25; Ap daǥ 17:7; Rom 13:7\x*
\p
\v 3 Mutto Pilatus jærai sust ja celki: Lækgo don Judalaʒ̄ai gonagas? Mutto son vastedi sudnji ja celki: Don cælkak dam.\x - \xo 23:3 \xt Matt 27:11\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 15:2\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 1 Tim 6:13\x*
\p
\v 4 Mutto Pilatus celki bajemus̄ papaidi ja olbmuidi: Im mon gavna maidege as̄id dam olbmu duokken.
\p
\v 5 Mutto si bissu guoddalæmest ja celkke: Son moivvas̄utta olbmuid, oapatedines obba Judea mietta Galilea rajest, gost son algi, ja gidda dam ragjai.
\p
\v 6 Mutto go Pilatus gulai Galilea birra, de jærai son, lægo dat olmus̄ Galilealas̄.
\p
\v 7 Ja go son oaʒ̄oi diettet, atte son gulai Herodes hærravuođa vuollai, de vuolgati son su Herodes lusa, gutte læi maidai Jerusalemest dain sæmma beivin.\x - \xo 23:7 \xt Luk 3:1\x*
\p
\v 8 Mutto go Herodes oini Jesusa, de s̄addai son sagga illoi; dastgo son læi juo aigga mielastes dattom oaidnet su, dainago son læi gullam ollo su birra ja doaivoi oaʒ̄ʒ̄ot sust mærka oaidnet.\x - \xo 23:8 \xt Luk 9:9\x*
\p
\v 9 Mutto son jæradi sust ollo saniguim; mutto i son vastedam sudnji maidege.
\p
\v 10 Mutto bajemus̄ papak ja c̄al’oappavaʒ̄ak c̄uʒ̄ʒ̄u ja vaiddalegje su garraset.
\p
\v 11 Mutto go Herodes su soatte‐olbmuidesguim læi higjedam ja bilkkedam su, de suppi son baittevas̄ biktas su birra ja vuolgati su fastain Pilatus lusa.
\p
\v 12 Dam bæive s̄addaiga Pilatus ja Herodes ustebaʒ̄ʒ̄an goabbag guiminæsga; dastgo soai læiga ouddal goabbag guoimesga vas̄alaʒ̄ak.\x - \xo 23:12 \xt Ap daǥ 4:27\x*
\p
\v 13 Mutto Pilatus c̄oakkai goc̄oi bajemus̄ papaid ja oaivamuʒ̄aid ja olbmuid
\p
\v 14 ja celki sigjidi: Di lepet buktam dam olbmu mu lusa dego dam, gutte fille olbmuid; ja gæc̄a, mon læm duŧkam su din oudast imge gavna maidege as̄id dam olbmu duokken, man diti di guoddalepet su.\x - \xo 23:14 \xt Matt 27:15\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 15:6\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 18:38\xta ; j. n. v.;\xta* \xt 19:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 15 Mutto i Herodesge; dastgo mon vuolgatim din su lusa, ja gæc̄a, i sust læk mikkege dakkujuvvum, man diti son læ as̄alas̄ jabmet.
\p
\v 16 Damditi aigom mon su ranggot ja luoittet su luovos.
\p
\v 17 Mutto son fertti luoittet sigjidi ovta luovos basidi.
\p
\v 18 Mutto si c̄urvvu buokak ovta njalbmai ja celkke: Javkkad dam erit, mutto luoite migjidi Barrabasa luovos!\x - \xo 23:18 \xt Ap daǥ 3:14\x*
\p
\v 19 Dat læi suppijuvvum giddagassi vuostehaǥo diti, mi læi dakkujuvvum gavpug siste, ja olmus̄goddem diti.
\p
\v 20 Pilatus sardnogođi dalle fastain sigjidi, go son aigoi luoittet Jesusa luovos.
\p
\v 21 Mutto si c̄urvvu sudnji ja celkke: Russinavlle, russinavlle su!
\p
\v 22 Mutto son celki goalmad gærde sigjidi: Maid bahaid læ dalle dat dakkam! Im mon gavna maidege jabmem‐as̄id su duokken; damditi aigom mon su ranggot ja luoittet su luovos.
\p
\v 23 Mutto si gevve stuora bis̄komin su bagjeli ja gaibedegje, atte son galgai russinavllijuvvut; ja sin ja bajemus̄ papai bis̄kom vuoittegođi.
\p
\v 24 Mutto Pilatus dubmi, atte dat, maid si gaibedegje, galgai dakkujuvvut.
\p
\v 25 Mutto son luiti sigjidi dam luovos, gutte læi suppijuvvum giddagassi vuostehaǥo ja olmus̄goddem diti, gæn si gaibedegje; mutto Jesusa addi son sin dato vuollai.
\p
\v 26 Ja go si legje doalvvomen su erit, de valdde si gidda muttom Simona, Syrenalaʒ̄a, gutte bođi mæcest, ja bigje ruosa su ala, vai son guoddas̄i dam Jesus maŋest.\x - \xo 23:26 \xt Matt 27:32; Mark 15:21\x*
\p
\v 27 Mutto stuora joavkko olbmuk ja nissonak c̄uvvu su, guđek sikke arkalmastalegje ja c̄irru su.
\p
\v 28 Mutto Jesus jorgeti sin guvllui ja celki: Di Jerusalem nieidak! Allet c̄iero mu bagjel, mutto c̄irrot jes̄jec̄aidædek bagjel ja din manaidædek bagjel!
\p
\v 29 Dastgo gæc̄a, dak bæivek bottek, goas olmus̄ s̄adda cælkket: Audogasak læk s̄addotæmek ja dak hægak, mak æi rieǥadattam, ja dak c̄iʒ̄ʒ̄ek, mak æi njamatam.\x - \xo 23:29 \xt Es 54:1; Matt 24:19\x*
\p
\v 30 Dalle galggek si cælkkegoattet varidi: Gac̄c̄et min bagjeli! ja dievaidi: C̄ikket min!\x - \xo 23:30 \xt Es 2:19; Hos 10:8; Alm 6:16; 9:6\x*
\p
\v 31 Dastgo jos si dakkek dam ruonas murri dam, mi s̄adda dalle dakkujuvvut dam astam murri?\x - \xo 23:31 \xt Jer 25:29; 1 Petr 4:17\x*
\p
\v 32 Mutto maidai guokte æra, værredakkek, dolvvujuvvuiga oktanaga suina hægatuttujuvvut.\x - \xo 23:32 \xt Es 53:12; Joh 19:17, 18\x*
\p
\v 33 Ja go si legje boattam dam baikkai, mi goc̄c̄ujuvvu oaivvegallobaikken, de russinavllijegje si su dast ja værredakkid, nubbe su olgis̄, mutto nubbe su gurot bællai.\x - \xo 23:33 \xt Matt 27:33, 38; Mark 15:22, 27\x*
\p
\v 34 Mutto Jesus celki: Ac̄ac̄am, adde sigjidi andagassi! Dastgo æi si dieđe, maid si dakkek. Mutto si juoǥadegje su biktasid ja vuorbbadalle daid.\x - \xo 23:34 \xt Es 53:12; Matt 5:44; Ap daǥ 7:60; 1 Kor 4:12; Ap daǥ 3:17; Salm 22:19; Matt 27:35; Mark 15:24; Joh 19:23, 24\x*
\p
\v 35 Ja olbmuk c̄uʒ̄ʒ̄u ja gec̄c̄e dasa. Mutto maidai oaivamuʒ̄ak bilkkedegje su oktanaǥa singuim ja celkke: Son læ bæstam ærrasid; bestus son jes̄jec̄as, jos son læ Kristus, dat Ibmela valljijuvvum.\x - \xo 23:35 \xt Matt 27:39\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 15:29\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 36 Mutto maidai soatte‐olbmak bilkkedegje su, go si loaidastegje su lusa ja geiggijegje sudnji eddika ja celkke:
\p
\v 37 Jos don læk Judalaʒ̄ai gonagas, de bæste jes̄jec̄ad!
\p
\v 38 Mutto de læi maidai bagjelc̄ala c̄allujuvvum su bajeld Grekalas̄ ja Latinalas̄ ja Ebrealas̄ gilli: Dat læ Judalaʒ̄ai gonagas.\x - \xo 23:38 \xt Matt 27:37; Mark 15:26; Joh 19:19-29\x*
\p
\v 39 Mutto nubbe dain værredakkin, guđek læiga russinavllijuvvum, bilkkedi su ja celki: Jos don læk Kristus, de bæste jes̄jec̄ad ja monno!
\p
\v 40 Mutto dat nubbe vastedi ja cuigodi su ja celki: Ikgo donge bala Ibmelest, go don læk damanaǥa duomo vuolde?
\p
\v 41 Ja moai galle vuoiggadvuođa mielde; dastgo moai oʒ̄ʒ̄u dam, maid monno daǥok læk ansas̄am; mutto dat i dakkam maidege boastovuođaid.
\p
\v 42 Ja son celki Jesusi: Hærrac̄am, muite muo, go don boađak du rikad siste!
\p
\v 43 Ja Jesus celki sudnji: Duođai cælkam mon dudnji: Odne galgak don læt muina paradisa siste.\x - \xo 23:43 \xt Alm 2:7\x*
\p
\v 44 Mutto dat læi guđad dimo muddost, ja de s̄addai sævdnjadvuotta obba ædnam mietta gidda ovcad dimo ragjai.\x - \xo 23:44 \xt Matt 27:45, 51; Mark 15:33, 38\x*
\p
\v 45 Ja bæivas̄ sevnjudi, ja tempel ouddaloavda gaikkani guovddat.
\p
\v 46 Ja Jesus c̄uorvoi alla jienain ja celki: Ac̄ac̄am! Mon ravvim mu vuoigŋam du gieđaidi. Ja go son dam celki, de addi son vuoiŋas.\x - \xo 23:46 \xt Salm 31:6; Matt 27:50; Mark 15:37; Ap daǥ 7:59, 60\x*
\p
\v 47 Mutto go oaivve‐olmai oini dam, mi s̄addai, de ramedi son Ibmela ja celki: Duođai, dat olmus̄ læi vanhurskes.\x - \xo 23:47 \xt Matt 27:54; Mark 15:39\x*
\p
\v 48 Ja go buok dak olbmuk, guđek legje c̄oakkai boattam dam gæc̄c̄am diti, oidne daid dapatusaid, mak s̄adde, de c̄orbmadegie si sin raddidæsek ja macce ruoktot.
\p
\v 49 Mutto buok su oapes olbmuk c̄uʒ̄ʒ̄u mælggadest erit, nuftgis maidai dak nissonak, guđek legje c̄uvvom su mielde Galileast, ja oidne dam.\x - \xo 23:49 \xt Matt 27:55\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 15:40\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 50 Ja gæc̄a, muttom olmai, gæn namma læi Josef, gutte læi digge‐olmai, buorre ja vanhurskes olmai.\x - \xo 23:50 \xt Joh 19:38\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 51 gutte i læm mieđetam sin arvvalussi ja dakkoi, Judalaʒ̄ai gavpugest Arimateast, ja gutte maidai jes̄ vurdi Ibmel rika,\x - \xo 23:51 \xt Luk 2:25, 38\x*
\p
\v 52 son manai Pilatus lusa ja anoti Jesus rubmas̄.
\p
\v 53 Ja son valdi dam vuolas ja giesai dam fina line sisa ja bijai dam havddai, mi læi c̄uppujuvvum bavte sisa, masa i læm vela oktage bigjujuvvum.
\p
\v 54 Ja dat læi rakadume bæivve, ja sabbat lakkanis̄gođi.
\p
\v 55 Mutto maidai nissonak, guđek legje boattam su mielde Galileast, c̄uvvu maŋest ja oidne havde, ja moft su rumas̄ bigjujuvvui havddai.\x - \xo 23:55 \xt Luk 8:2, 3\x*
\p
\v 56 Mutto si macce ruoktot ja rakadegje njalggahajag urttasid ja vuoiddasid, ja sabbat bagjel orru si jaska laǥa mielde.\x - \xo 23:56 \xt 2 Mos 20:10\x*
\c 24
\s1 24. Kapittal.
\s2 Engelak muittalek nissonidi Jesus bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme, 1–11. Pietar gæc̄c̄a havde, 12. Jesus almostuvvu dam guoktasi, guđek læiga mannamen Emmausi, 13–35, almostuvvu loǥe apostali, 36–49, manna bajas albmai, 50–53.
\p
\v 1 Mutto vuostas̄ bæive vakkost hui arrad botte si havde lusa ja gudde njalggahajag urttasid, maid si legje rakadam, ja soabmasak manne sin mielde.\x - \xo 24:1 \xt Matt 28:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 16:1\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Joh 20:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 2 Mutto si gavdne gæđge erit fieratuvvum havde alde.
\p
\v 3 Ja si manne sisa æige gavdnam Hærra Jesus rubmas̄.
\p
\v 4 Ja de dapatuvai, go si legje æppadusast damditi, gæc̄a, de c̄uoʒ̄oiga guokte olbma sin lutte baittevas̄ biktasi siste.\x - \xo 24:4 \xt Ap daǥ 1:10\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 5 Mutto go si ballagotte ja sojaldatte muođoidæsek ædnam guvllui, de celkiga soai sigjidi: Manne occabetet di su, gutte ælla, jabmi gaskast?
\p
\v 6 I son læk dast, mutto son læ bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam; muittet, moft son sarnoi digjidi, dallego son ain læi Galileast, ja celki:\x - \xo 24:6 \xt Matt 16:21; 17:22, 23; 20:18\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Mark 8:31; 9:30, 31\x*
\p
\v 7 Olbmu bardne berre addujuvvut suddolas̄ olbmui gieđaidi ja russinavllijuvvut ja goalmad bæive bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet!
\p
\v 8 Ja si muittajegje su sanid.\x - \xo 24:8 \xt Joh 2:22\x*
\p
\v 9 Ja si manne fastain havde lutte erit ja dieđetegje buok daid dapatusaid dam okta nubbe lokkasi ja buok daidi ærrasidi.
\p
\v 10 Mutto dak legje Maria Magdalena ja Johanna ja Maria, Jakob ædne, ja dak æra nissonak singuim, guđek celkke apostalidi daid dapatusaid.\x - \xo 24:10 \xt Luk 8:2, 3\x*
\p
\v 11 Ja sin sanek orru sin mielast dus̄s̄e joavddelas sakkan, ja æi si oskom sigjidi.
\p
\v 12 Mutto Pietar c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja vieǥai havde lusa; ja go son guovlai dam sisa, de oini son lidnebiktasid orromen oktonessi, ja son manai erit ja imas̄talai okto aldsesis dam diti, mi læi s̄addam.
\p
\v 13 Ja gæc̄a, guovtes sist læiga mannamen damanaǥa bæive muttom sidi, mi læi gutta loǥe stadia\f + \fr 24:13 \ft ovta Daro mila arvo.\f* duokken erit Jerusalemest, man namma læi Emmaus.
\p
\v 14 Ja soai sarnoiga goabbag guiminæsga buok dai dapatusai birra, mak legje s̄addam.
\p
\v 15 Ja de dapatuvai, go soai læiga sardnomen ja arvvalæmen goabbag guiminæsga, de bođi maidai Jesus jes̄ lakka ja vagjoli sodno mielde.\x - \xo 24:15 \xt Matt 18:20; Luk 24:36\x*
\p
\v 16 Mutto sodno c̄almek legje dappujuvvum, nuft atte æba soai dovddam su.
\p
\v 17 Mutto son celki sodnoidi: Mak saǥaid dak læk, maid doai sardnobætte goabbag guiminæde, go doai læppe vaʒʒemen ja læppe morras̄est.
\p
\v 18 Mutto nubbe sodnost, gæn namma læi Kleofas, vastedi ja celki sudnji: Lækgo don oktonessi amas olmus̄ Jerusalemest ikge dieđe daid dapatusaid, mak dast læk s̄addam dain beivin?
\p
\v 19 Ja son celki sodnoidi: Maid? Mutto soai celkiga sudnji: Daid dapatusaid Jesus Nasarealaʒ̄a birra, gutte læi profet, famolas̄ daǥoidi ja sanidi Ibmel ja buok olbmui oudast,\x - \xo 24:19 \xt Matt 21:11; Luk 7:16; Joh 4:19; 6:14; Ap daǥ 2:22\x*
\p
\v 20 ja moft bajemus̄ papak ja min oaivamuʒ̄ak læk addam su jabmem‐duomo vuollai ja russinavllim su.
\p
\v 21 Mutto mi doaivoimek, atte son læi dat, gutte galgai lonestet Israel. Mutto ærreb buok dai læ odne goalmad bæivve, maŋŋelgo dat s̄addai.
\p
\v 22 De læk maidai muttomak min nissonin suorgatam min, go si legje arrad havde lutte,\x - \xo 24:22 \xt Matt 28:8; Mark 16:8-10; Joh 20:18\x*
\p
\v 23 ja go si æi gavdnam su rubmas̄, de botte si ja celkke, atte si legje maidai oaidnam engelid oainatusa siste, guđek celkke, atte son ælla.
\p
\v 24 Ja muttomak sist, guđek legje min mielde, manne dokko havde lusa ja gavdne dam nuft, moft nissonak legje cælkkam; mutto su æi si oaidnam.
\p
\v 25 Ja son celki sodnoidi: Vuoi doai jallak ja hilljanis‐vaimogak buok dam oskot, maid profetak læk cælkkam!
\p
\v 26 Igo Kristus berrim buok dam gillat ja mannat sisa su hærvasvuottasis?\x - \xo 24:26 \xt Es 50:6; 53:11\xta ; j. n. v.;\xta* \xt Ap daǥ 17:3; 1 Petr 1:11; Ebr 12:2\x*
\p
\v 27 Ja son algi Moses rajest ja buok profetai rajest ja c̄ilggi sodnoidi buok c̄allagi siste dam, mi læi c̄allujuvvum su birra.\x - \xo 24:27 \xt 1 Mos 3:15; 22:18; Job 19:25; Salm 16:9, 10; 8:6; 22:12, 19; Es 53:10; Dan 9:24\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Ja si botte dam sida lakka, gosa soai læiga mannamen, ja son dakkaludai, dego son aigus̄i mannat gukkebuidi.
\p
\v 29 Ja soai naggiga su sagga ja celkiga: Oro monno lutte! Dastgo ækked bællai juo læ, ja bæivve vuollan! Ja son manai sisa orrom diti sodno lutte.
\p
\v 30 Ja de dapatuvai, go son læi c̄okkamen sodnoin bævdest, de valdi son laibe, buristsivdnedi ja doagjali dam ja addi sodnoidi.
\p
\v 31 Mutto sodno c̄almek rabastuvvujegje, ja soai dovdaiga su; ja son s̄addai sodnoidi oaidnemættosen.
\p
\v 32 Ja soai celkiga goabbag guoibmasæsga: Igo monno vaibmo læm buollemen monno siste, go son sarnoi monnoidi maŧke alde, ja go son c̄ilggi monnoidi c̄allagid?
\p
\v 33 Ja soai c̄uoʒ̄ʒ̄eleiga dam sæmma dimost ja macaiga ruoktot Jerusalemi ja gavnaiga dam okta nubbe lokkasa c̄oakest ja sin, guđek legje sin lutte, guđek celkke:
\p
\v 34 Hærra læ duođai bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam ja oidnujuvvum Simonest.\x - \xo 24:34 \xt 1 Kor 15:5, 6\x*
\p
\v 35 Ja soai muittaleiga daid dapatusaid, mak legje s̄addam maŧke alde, ja moft son dovddujuvvui sodnost, go son doagjali laibe.
\p
\v 36 Mutto go soai læiga dam sardnomen, de c̄uoʒ̄oi Jesus jes̄ gasko sin gaskast ja celki sigjidi: Rafhe lekus dinguim!\x - \xo 24:36 \xt Mark 16:14; Joh 20:19\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 37 De si suorgganegje ja doppitalle balloi ja doivvu, atte si oidne muttom vuoiŋa.\x - \xo 24:37 \xt Matt 14:26\x*
\p
\v 38 Ja son celki sigjidi: Manne lepet di nuft suorgganam, ja manne bagjanek daggar jurddagak din vaimoidi?
\p
\v 39 Gec̄c̄et mu gieđaid ja mu julgid, atte mon dat læm jes̄! Gulddaleket muo ja gec̄c̄et! Dastgo vuoiŋast i læk oaʒ̄ʒ̄e æige davtek, nuftgo di oaidnebetet must læmen.
\p
\v 40 Ja go son dam celki, de c̄ajeti son sigjidi gieđaides ja julgides.
\p
\v 41 Mutto go si æi vela oskom ilo diti ja imas̄talle, de celki son sigjidi: Lægo dist mikkege dast borramus̄s̄an?\x - \xo 24:41 \xt Joh 21:9\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 42 Mutto si adde sudnji bassum guolle‐bitta ja honniggakkobitta.
\p
\v 43 Ja son valdi dam ja borai dam sin oainededin.
\p
\v 44 Mutto son celki sigjidi: Dak læk dak sanek, maid mon celkkim digjidi, dallego mon legjim ain din lutte, atte buok dat berre ollas̄uvvut, mi læ c̄allujuvvum Moses laǥa ja profetai ja salmai siste mu birra.\x - \xo 24:44 \xt Luk 24:6\x*
\p
\v 45 De rabasti son sin jierme, nuft atte si arvvedegje c̄allagid.
\p
\v 46 Ja son celki sigjidi: Nuft læ c̄allujuvvum, ja nuft berri Kristus gillat ja goalmad bæive jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet,\x - \xo 24:46 \xt Salm 22:7; Luk 24:26; Ap daǥ 17:3\x*
\p
\v 47 ja su nammi sardneduvvut jorggalæbme ja suddoi andagassi addujubme buok olbmuidi, mi galgga algget Jerusalemest.\x - \xo 24:47 \xt Ap daǥ 10:42, 43; 13:38; 1 Joh 2:12\x*
\p
\v 48 Mutto di lepet dai dapatusai duođas̄tægjek.
\p
\v 49 Ja gæc̄a, mon vuolgatam mu ac̄c̄am loppadusa din bagjeli. Mutto di galggabetet orrot Jerusalem gavpugest, dassac̄i go di garvotuvvubetet famoin allagasast.\x - \xo 24:49 \xt Joh 14:26; 15:26; 16:7; Ap daǥ 1:4; 2:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 50 Mutto son doalvoi sin olgus Betania guvllui, ja son bajasbajedi su gieđaides ja buristsivdnedi sin.\x - \xo 24:50 \xt Ap daǥ 1:12\x*
\p
\v 51 Ja de dapatuvai, go son sin buristsivdnedi, de ærrani son sist ja manai bajas albmai.\x - \xo 24:51 \xt Mark 16:19; Ap daǥ 1:9\x*
\p
\v 52 Ja si rokkadalle su ja macce ruoktot Jerusalemi stuora iloin.
\p
\v 53 Ja si legje oktelassi tempel siste ja maidnu ja ramedegje Ibmela. Amen.