\id JHN
\ide UTF8
\h Basse Johannes Evangelium
\toc1 Basse Johannes Evangelium
\toc2 Johannes
\toc3 Joh
\mt1 Basse Johannes Evangelium.
\c 1
\s1 1. Kapittal.
\s2 Jesus læ duotta Ibmel ja olmus̄, 1–14. Johannes gastas̄ægje duođas̄t Kristus birra, 15–36. Andreas ja muttom æra mattajægje boatteba Jesus lusa, 37–40, nuftgis maidai Pietar, Filip ja Natanael, 41–52.
\p
\v 1 Algost læi sadne, ja sadne læi Ibmel lutte, ja sadne læi Ibmel.\x - \xo 1:1 \xt 1 Joh 1:1, 2; Alm 19:13; 1 Joh 5:20\x*
\p
\v 2 Dat læi algost Ibmel lutte.\x - \xo 1:2 \xt Sanel 8:22, j. n. v.\x*
\p
\v 3 Buokrakkan læ dam bokte dakkujuvvum, ja alma damtaǥa i læk vela mikkege dakkujuvvum dast, mi læ dakkujuvvum.\x - \xo 1:3 \xt Salm 33:6; Kol 1:16; Ebr 1:2\x*
\p
\v 4 Dam siste læi ællem, ja ællem læi olbmui c̄uovgas.\x - \xo 1:4 \xt Joh 5:26; 1 Joh 5:11\x*
\p
\v 5 Ja c̄uovgas baitta sævdnjadasa siste, ja sævdnjadas i dam arvvedam.\x - \xo 1:5 \xt Joh 8:12; 9:5; 12:46; Es 60:1, j. n. v.; Joh 3:19\x*
\p
\v 6 De læi muttom olmus̄, gutte læi vuolgatuvvum Ibmelest; su namma læi Johannes.\x - \xo 1:6 \xt Matt 3:1; Ap daǥ 13:24\x*
\p
\v 7 Dat bođi duođas̄tussan, vai son duođas̄tifc̄i c̄uovggas birra, vai buokak oskus̄e su bokte.\x - \xo 1:7 \xt Kol 1:28\x*
\p
\v 8 I son læm c̄uovgas, mutto son bođi, vai son duođas̄tifc̄i c̄uovggas birra.\x - \xo 1:8 \xt Joh 5:35\x*
\p
\v 9 Dat læi dat duotta c̄uovgas, mi c̄uvgge juokke olbmu, gutte mailbmai boatta.\x - \xo 1:9 \xt Joh 1:5\x*
\p
\v 10 Son læi mailmest, ja mailbme læ dakkujuvvum su bokte, ja mailbme i dovddam su.
\p
\v 11 Son bođi su jec̄as olbmui lusa, ja su jec̄as olbmuk æi vuostaivalddam su.
\p
\v 12 Mutto nuft ædnagidi, guđek su vuostaivaldde, sigjidi læ son addam famo s̄addat Ibmel mannan, sigjidi, guđek oskuk su nama ala,\x - \xo 1:12 \xt Hos 1:10; Rom 8:15, 16, 17; Gal 3:26; 1 Petr 1:14; 2 Petr 1:4; 1 Joh 3:1\x*
\p
\v 13 guđek æi læk rieǥadam varast, æige oaʒ̄e datost, æige olbma datost, mutto Ibmelest.\x - \xo 1:13 \xt Joh 3:5; 1 Joh 5:4; Jak 1:18\x*
\p
\v 14 Ja sadne s̄addai oaʒ̄ʒ̄en ja asai min gaskast, ja mi oinimek su hærvasvuođa, nuftgo Ac̄e aidnorieǥadam barne hærvasvuođa, dievva armost ja duottavuođast.\x - \xo 1:14 \xt Es 7:14; Luk 1:31, 32; Es 40:5; 60:1; Matt 17:1, j. n. v.; 2 Petr 1:16, 17; Kol 1:19, 20; 2:3, 9; Luk 2:40\x*
\p
\v 15 Johannes duođas̄ti su birra ja c̄uorvoi, cælkededin: Dat læi dat, gæn birra mon celkkim: Dat, gutte boatta mu maŋŋel, læ læmas̄ mu ouddal; dastgo son læi ouddal go mon.\x - \xo 1:15 \xt Joh 1:27; 3:31\x*
\p
\v 16 Ja su dievasvuođast læp mi buokak oʒ̄ʒ̄om, ja vela armo armo bagjeli.\x - \xo 1:16 \xt Joh 1:14\x*
\p
\v 17 Dastgo laka læ addujuvvum Moses bokte; arbmo ja duottavuotta læ s̄addam Jesus Kristus bokte.\x - \xo 1:17 \xt 2 Mos 20:1, j. n. v.\x*
\p
\v 18 I oktage læk goassege Ibmel oaidnam; dat aidnorieǥadam bardne, gutte læ Ac̄e askest, son læ c̄ilggim su.\x - \xo 1:18 \xt 2 Mos 33:20; 1 Tim 6:16; 1 Joh 4:12; Matt 11:27\x*
\p
\v 19 Ja dat læ Johannes duođas̄tus, go Judalaʒ̄ak vuolgategje papaid ja Levitalaʒ̄aid Jerusalemest, vai si jæras̄e sust: Gi don læk?\x - \xo 1:19 \xt Joh 5:33\x*
\p
\v 20 Ja son dovdasti ige biettalam ja dovdasti: Im mon læk Kristus.\x - \xo 1:20 \xt Joh 3:28; Ap daǥ 13:25\x*
\p
\v 21 Ja si jerre sust: Mi dalle? Lækgo don Elias? Ja son celki: Im mon læk. Lækgo don dat profet? Ja son vastedi: Im.\x - \xo 1:21 \xt 5 Mos 18:15\x*
\p
\v 22 De celkke si sudnji: Gi don læk? — vai mi mattep addet sigjidi vastadusa, gæk læk min vuolgatam. Maid cælkak don jes̄jec̄ad birra?
\p
\v 23 Son celki: Mon læm su jiedna, gutte mæcest c̄uorvvo: Dakket Hærra gæino ujuolggaden! — nuftgo profet Esaias læ cælkkam.\x - \xo 1:23 \xt Es 40:3; Matt 3:3, j. n. v.\x*
\p
\v 24 Ja si, guđek legje vuolgatuvvum, legje Farisealaʒ̄ak.
\p
\v 25 Ja si jerre sust ja celkke sudnji: Manne gastas̄ak don dalle, go don ik læk Kristus, ikge Elias, ikge dat profet?
\p
\v 26 Johannes vastedi sigjidi ja celki: Mon gastas̄am galle c̄acin; mutto gasko din gaskast c̄uoʒ̄ʒ̄o son, gæn di epet dovda.\x - \xo 1:26 \xt Matt 3:11; Mark 1:8; Luk 3:16; Ap daǥ 1:5; 11:16\x*
\p
\v 27 Son læ dat, gutte boatta mu maŋŋel, gutte læ læmas̄ mu ouddal, gæn gamavuoddagid mon im læk dokkalas̄ nuollat.
\p
\v 28 Dat s̄addai Betabarast dom bælde Jordan, gost Johannes læi gastas̄æmen.
\p
\v 29 Nubbe bæive oini Johannes Jesusa boattemen lusas ja cælkka: Gæc̄a, dat Ibmel labbes, gutte guodda mailme suddo!\x - \xo 1:29 \xt 2 Mos 12:3, j. n. v.; Es 53:4, 12; 1 Petr 1:19\x*
\p
\v 30 Son læ dat, gæn birra mon celkkim: Mu maŋŋel boatta olmai, gutte læ læmas̄ mu ouddal; dastgo son læi ouddal go mon.\x - \xo 1:30 \xt Joh 1:15\x*
\p
\v 31 Ja im mon dovddam su; mutto vai son almostuvvus̄i Israeli, damditi læm mon boattam ja gastas̄am c̄acin.
\p
\v 32 Ja Johannes duođas̄ti ja celki: Mon oidnim Vuoiŋa luoittadæmen almest vuolas nuftgo duva, ja son oroi su bagjel.\x - \xo 1:32 \xt Matt 3:16, j. n. v.\x*
\p
\v 33 Ja im mon dovddam su; mutto dat, gutte muo vuolgati c̄ac̄in gastas̄et, son celki munji: Gæn ala don oainak Vuoiŋa vuolas luoittadæmen ja orromen su bagjel, son læ dat, gutte gastas̄ Bassevuoiŋain.\x - \xo 1:33 \xt Ap daǥ 1:5\x*
\p
\v 34 Ja mon læm oaidnam dam ja duođas̄tam, atte dat læ Ibmel bardne.\x - \xo 1:34 \xt Joh 6:7\x*
\p
\v 35 Nubbe bæive c̄uoʒ̄oi fastain Johannes ja guovtes su mattajegjin.
\p
\v 36 Ja go son gæc̄ai Jesus ala, gutte læi vagjolæmen, de celki son: Gæc̄a, dat Ibmel labbes!\x - \xo 1:36 \xt Joh 1:29\x*
\p
\v 37 Ja dak guokte mattajægje gulaiga su sardnomen, ja soai c̄uovvoleiga Jesus.
\p
\v 38 Mutto Jesus jorgeti ja oini sodno c̄uovvomen ja celki sodnoidi:
\p
\v 39 Maid doai occabætte? Mutto soai celkiga sudnji: Rabbi, — mi, go dat jorggaluvvu, maksa: Oapatægje, — gost don orok?
\p
\v 40 Son celki sodnoidi: Boatte ja oaidne! Soai bođiga ja oiniga, gost son oroi, ja bisaneiga dam bæive su lusa; dat læi loǥad dimo muddost\f + \fr 1:40 \ft njæljad dimo arvo gaskabæive maŋŋel.\f*.
\p
\v 41 Nubbe dam guoktasest, guđek gulaiga dom sane Johannesast ja c̄uovoiga su, læi Andreas, Simon Pietara viellja.\x - \xo 1:41 \xt Matt 4:18\x*
\p
\v 42 Dat gavnai vuost su vieljas Simona ja celki sudnji: Mi læp gavdnam Messias, — mi læ c̄ilggijuvvum: Kristus.\x - \xo 1:42 \xt Dan 9:25, 26\x*
\p
\v 43 Ja son doalvoi su Jesus lusa. Mutto go Jesus gæc̄ai su ala, de celki son: Don læk Simon, Jonas bardne; du namma galgga læt Kefas, — dat læ c̄ilggijuvvum: Pietar\f + \fr 1:43 \ft bakte.\f*. —
\p
\v 44 Nubbe bæive aigoi Jesus vuolgget Galileai, ja son gavnai Filip ja celki sudnji: C̄uovo muo!
\p
\v 45 Mutto Filip læi boattam Betsaidast, Andreas ja Pietar gavpugest.
\p
\v 46 Filip gavnai Natanael ja celki sudnji: Mi læp gavdnam dam, gæn birra Moses læ c̄allam laga siste, nuftgo maidai profetak, Jesusa, Josef barne, Nasarealaʒ̄a.\x - \xo 1:46 \xt 1 Mos 3:15; 22:18; 49:10; 5 Mos 18:18; 2 Sam 7:12, j. n. v.; Es 7:14; 9:6; 40:1, j. n. v.; 53:1, j. n. v.; Jer 23:5, 6; Esek 34:23; 37:24; Dan 9:24, j. n. v.; Mika 5:1, j. n. v.; Sak 6:12; 9:9, j. n. v.\x*
\p
\v 47 Ja Natanael celki sudnji: Mattago mikkege burid boattet Nasaretast? Filip celki sudnji: Boađe ja gæc̄a!\x - \xo 1:47 \xt Joh 7:41, 42\x*
\p
\v 48 Jesus oini Natanael boattemen jec̄as lusa ja celki su harrai: Gæc̄a, dat læ duođalas̄ Israelitalas̄, gæn duokken i læk betolas̄vuotta.\x - \xo 1:48 \xt Salm 32:2; 73:1\x*
\p
\v 49 Natanael celki sudnji: Mast don dovdak muo? Jesus vastedi ja celki sudnji: Ouddalgo Filip ravkai du, go don legjik fikunmuora vuolde, de oidnim mon du.
\p
\v 50 Natanael vastedi ja celki sudnji: Rabbi! Don læk Ibmel bardne; don læk Israel gonagas.\x - \xo 1:50 \xt Matt 14:33\x*
\p
\v 51 Jesus vastedi ja celki sudnji: Oskokgo don, dainago mon celkkim dudnji, atte mon oidnim du fikunmuora vuolde? Don oaʒ̄ok oaidnet stuoreb dingaid go dam.
\p
\v 52 Ja son celki sudnji: Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Dam rajest galggabetet di oaidnet alme rabasen ja Ibmel engelid goargŋomen bajas ja niegjamen vuolas olbmu barne bagjel.\x - \xo 1:52 \xt 1 Mos 28:11, 12; Matt 4:11; Luk 22:43; 24:4; Ap daǥ 1:10\x*
\c 2
\s1 2. Kapittal.
\s2 Kristus dakka c̄ace vidnen, 1–11, manna vuolas Kapernaumi, 12, manna Jerusalemi, gost son buttest tempela ja sardno bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæmes birra, 13–22. Ædnagak oskuk su ala; i daddeke oskeld son jec̄as juokkehaʒ̄ʒ̄i, 23–25.
\p
\v 1 Ja goalmad bæive dollujuvvujegje naitushæjak Kanast Galileast, ja Jesus ædne læi dast.
\p
\v 2 Mutto maidai Jesus ja su mattajægjek legje bovddijuvvum hæjaidi.
\p
\v 3 Ja go sist vaillogođi vidne, de celki Jesus ædne sudnji: Sist i læk vidne.
\p
\v 4 Jesus celki sudnji: Nisson! Mi must læ duina dakkamus̄s̄an? Mu dibmo i læk vela boattam.
\p
\v 5 Su ædne celki balvvalegjidi: Maid son cælkka digjidi, dam dakket!
\p
\v 6 Mutto dast legje gutta gæđge‐c̄accelitte, bigjujuvvum Judalaʒ̄ai buttastus‐viero mielde, mak gesse guokte daihe golbma mitto guttege.\x - \xo 2:6 \xt Mark 7:3\x*
\p
\v 7 Jesus celki sigjidi: Devddet c̄accelittid c̄acin! Ja si devdde daid gidda ravdai dassai.
\p
\v 8 Ja son celki sigjidi: Goivvot dal ja guddet hæjai oudastc̄uʒ̄ʒ̄ui! Ja si gudde dam su lusa.
\p
\v 9 Mutto go hæjai oudastc̄uoʒ̄ʒ̄o maisti c̄ace, mi læi vidnen s̄addam, — ige son diettam, gost dat bođi, mutto balvvalægjek, gæk legje c̄ace goivvom, ditte dam, — de ravkai hæjai oudastc̄uoʒ̄ʒ̄o irge ja celki sudnji:
\p
\v 10 Juokke olmus̄ bigja vuost dam buore vine ouddan, ja go si læk jukkam, de æska dam hæjob; don læk vurkkim dam buore vine gidda dassac̄i.
\p
\v 11 Dam algo daǥai Jesus su mærkaines Kanast Galileast ja almostatti su hærvasvuođas; ja su mattajægjek osku su ala.
\p
\v 12 Dastmaŋŋel manai son vuolas Kapernaumi, son ja su ædne ja su vieljak ja su mattajægjek, ja æi si orrom dast ædnag beivid.
\p
\v 13 Ja Judalaʒ̄ai bæssac̄ak legje lakka, ja Jesus manai bajas Jerusalemi.
\p
\v 14 Ja son gavnai tempel siste sin, guđek legje vuovddemen vuovsaid ja savcaid ja duvaid, ja rutta‐lonotallid c̄okkamen.\x - \xo 2:14 \xt Matt 21:12, 13; Mark 11:15, j. n. v.; Luk 19:45, 46\x*
\p
\v 15 Ja son daǥai oarain spic̄a ja vuojeti sin buokaid tempelest olgus oktan savcaiguim ja vuovsaiguim ja biđgi lonotalli ruđaid ja njeidi bevdid ædnami.
\p
\v 16 Ja son celki sigjidi, guđek legje duvaid vuovddemen: Valddet daid omid dast erit! Allet daǥa mu ac̄e vieso gavppeviesson!
\p
\v 17 Mutto su mattajægjek muittajegje, atte c̄allujuvvum læ: Angervuotta du vieso diti læ muo loapatam.\x - \xo 2:17 \xt Salm 69:10\x*
\p
\v 18 De vastedegje Judalaʒ̄ak ja celkke sudnji: Maid mærkaid c̄ajetak don migjidi, go don nuft daǥak?\x - \xo 2:18 \xt Matt 12:38; 16:1; Mark 8:11; Luk 11:29; Joh 6:30\x*
\p
\v 19 Jesus vastedi ja celki sigjidi: Gaikkot dam tempel vuolas, ja golma bæive gæc̄c̄ai mon dam fastain bajasrakadam!\x - \xo 2:19 \xt Matt 26:61; 27:40\x*
\p
\v 20 Damditi celkke Judalaʒ̄ak: Dam tempel ala læ barggujuvvum gutta viđad lokkai jaǥe, ja don aigok bajasrakadet dam golma bæive gæc̄c̄ai?
\p
\v 21 Mutto son sarnoi su rubmas̄es tempel birra.
\p
\v 22 Damditi, go son læi jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam, muittajegje su mattajægjek, atte son læi cælkkam dam sigjidi, ja si osku c̄allagi ja dam sadnai, maid Jesus læi cælkkam.\x - \xo 2:22 \xt Luk 24:8\x*
\p
\v 23 Mutto go son læi Jerusalemest bæssac̄in bassen, de osku ædnagak su nama ala, go si oidne su mærkaid, maid son daǥai.
\p
\v 24 Mutto Jesus jes̄ i oskeldam jec̄as sigjidi, dainago son dovdai buokaid,\x - \xo 2:24 \xt Joh 6:64; Alm 2:23\x*
\p
\v 25 ja dainago son i darbas̄am, atte guttege duođas̄tifc̄i olbmu birra; dastgo son diđi jes̄, mi læi olbmu siste.\x - \xo 2:25 \xt Salm 7:10; Ap daǥ 1:24\x*
\c 3
\s1 3. Kapittal.
\s2 Jesus sardno Nikodemusin ođđasist rieǥadæme, osko ja buri daǥoi birra, 1–21, gastas̄ Judeast, 22. Johannes gastas̄a maidai ja duođas̄t Kristus allagvuođa birra, 23–36.
\p
\v 1 Mutto de læi muttom olmus̄ Farisealaʒ̄ain, gæn namma læi Nikodemus, muttom oaivamus̄ Judalaʒ̄ai gaskast.\x - \xo 3:1 \xt Joh 7:50; 19:39\x*
\p
\v 2 Son bođi ikko Jesus lusa ja celki sudnji: Oapatægje! Mi diettep, atte don læk oapatægje, boattam Ibmel lutte; dastgo i oktage mate dakkat daid mærkaid, maid don daǥak, muđoigo Ibmel læ suina.\x - \xo 3:2 \xt Joh 9:16; Ap daǥ 2:22\x*
\p
\v 3 Jesus vastedi ja celki sudnji: Duođai, duođai cælkam mon dudnji: Ærrebgo guttege ođđasist rieǥad, i son mate oaidnet Ibmel rika\x - \xo 3:3 \xt Tit 3:5; Matt 18:3\x*
\p
\v 4 Nikodemus cælkka sudnji: Moft matta olmus̄ rieǥadattujuvvut, go son læ boares? Mattago son nubbe gærde bæssat su ædnes hæga sisa ja rieǥadattujuvvut?
\p
\v 5 Jesus vastedi: Duođai, duođai cælkam mon dudnji: Ærrebgo guttege rieǥad c̄acest ja Vuoiŋast, i son mate boattet Ibmel rika sisa.
\p
\v 6 Mi oaʒ̄est læ rieǥadam, oaʒ̄ʒ̄e læ, ja mi Vuoiŋast læ rieǥadam, vuoigŋa læ.\x - \xo 3:6 \xt Salm 51:12; Esek 36:26; Rom 3:23; Efes 2:3\x*
\p
\v 7 Ale imas̄tala, go mon celkkim dudnji: Di berrebetet ođđasist rieǥadet!
\p
\v 8 Biegga bosso, gost dat datto, ja don gulak dam s̄uvvam, mutto ik don dieđe, gost dat boatta, ja gosa dat manna; nuft læ maidai juokkehas̄, gutte læ Vuoiŋast rieǥadam.\x - \xo 3:8 \xt Salm 135:7\x*
\p
\v 9 Nikodemus vastedi ja celki sudnji: Moft matta dat s̄addat?\x - \xo 3:9 \xt Joh 6:52, 60\x*
\p
\v 10 Jesus vastedi ja celki sudnji: Lækgo don Israel oapatægje ja ik dieđe dam?
\p
\v 11 Duođai, duođai cælkam mon dudnji: Mi sardnop dam, maid mi diettep, ja duođas̄tep dam, maid mi læp oaidnam, ja epet di vuostaivalde min duođas̄tusa.\x - \xo 3:11 \xt Joh 7:16; 8:28; 12:49; 14:24; 3:12\x*
\p
\v 12 Jos mon cælkam digjidi ædnamlas̄ saǥaid, ja di epet osko, moft di oskus̄eidek, jos mon cælkas̄im digjidi almalas̄ saǥaid.\x - \xo 3:12 \xt Vis 9:15\x*
\p
\v 13 Ja i oktage læk mannam bajas albmai, ærrebgo dat, gutte luoittadi almest vuolas, olbmu bardne, gutte læ almest.\x - \xo 3:13 \xt Joh 6:62; Efes 4:9\x*
\p
\v 14 Ja nuftgo Moses bajas bajedi gærbmas̄a mæcest, nuft berre olbmu bardne bajas bajeduvvut,\x - \xo 3:14 \xt 4 Mos 21:8, 9; Vis 16:5-7; Joh 8:28; 12:32\x*
\p
\v 15 amas oktage, gutte su ala osko, lapput, mutto vai aǥalas̄ ællem son oaʒ̄ʒ̄o.\x - \xo 3:15 \xt Mark 16:16; Joh 6:40; Luk 19:10; 1 Joh 5:10, 11, 12\x*
\p
\v 16 Dastgo nuft læ Ibmel rakistam mailme, atte son læ addam su barnes, dam aidnorieǥadam, amas oktage, gutte su ala osko, lapput, mutto vai aǥalas̄ ællem son oaʒ̄ʒ̄o.\x - \xo 3:16 \xt Rom 5:8; 8:32; 1 Joh 4:9, 14\x*
\p
\v 17 Dastgo Ibmel i læk vuolgatam su barnes mailbmai, vai son dubmis̄i mailme, mutto vai mailbme su bokte bestujuvvus̄i.\x - \xo 3:17 \xt Luk 9:56; Joh 9:39; 12:47\x*
\p
\v 18 Gutte osko su ala, i dubmijuvvu; mutto gutte i osko, læ juo dubmijuvvum, dainago son i læk oskom Ibmel aidnorieǥadam barne nama ala.\x - \xo 3:18 \xt Joh 5:24; 6:40, 47; 20:31; 3:36\x*
\p
\v 19 Mutto dat læ duobmo, atte c̄uovgas læ boattam mailbmai, ja olbmuk rakistegje sævdnjadasa æmbo go c̄uovggasa; dastgo sin daǥok legje bahak.\x - \xo 3:19 \xt Joh 1:5, 9; 1 Joh 3:12\x*
\p
\v 20 Dastgo juokkehas̄, gutte dakka baha, vas̄ot c̄uovggasa ige boađe c̄uovggas ouddi, amasek su daǥok devddujuvvut su ala;\x - \xo 3:20 \xt Efes 5:13\x*
\p
\v 21 mutto gutte dakka duottavuođa, boatta c̄uovggas ouddi, vai su daǥok s̄addek almostuvvut; dastgo dak læk dakkujuvvum Ibmel siste.
\p
\v 22 Dastmaŋŋel bođi Jesus ja su mattajægjek Judea ædnami, ja son oroi dobbe singuim ja gastas̄i.\x - \xo 3:22 \xt Joh 4:1, 2\x*
\p
\v 23 Mutto Johannes maidai gastas̄i Ænonest, Salim lakka, dastgo dast læi ollo c̄acce; ja si botte dokko ja gastas̄uvvujegje.\x - \xo 3:23 \xt 1 Sam 9:4; Matt 3:6; Mark 1:5; Luk 3:7\x*
\p
\v 24 Dastgo Johannes i læm vela suppijuvvum giddagassi.\x - \xo 3:24 \xt Matt 14:3; Luk 3:20\x*
\p
\v 25 De c̄uoʒ̄ʒ̄eli dalle naggo Johannes mattajegji ja muttom Judalaʒ̄ai gaski buttastusa alde.
\p
\v 26 Ja si botte Johannes lusa ja celkke sudnji: Oapatægje! Dat, gutte læi du lutte dom bælde Jordan, gæsa don addik duođas̄tusa, gæc̄a, son gastas̄, ja buokak bottek su lusa.\x - \xo 3:26 \xt Matt 3:13; Joh 1:7, 15, 34\x*
\p
\v 27 Johannes vastedi ja celki: Olmus̄ i mate maidege valddet, muđoigo dat addujuvvu sudnji almest.\x - \xo 3:27 \xt Joh 19:11; 1 Kor 4:7; Jak 1:17\x*
\p
\v 28 Di lepet jec̄a mu duođas̄tægjek, atte mon celkkim: Im mon læk Kristus, mutto mon læm vuolgatuvvum su ouddal.\x - \xo 3:28 \xt Joh 1:20, 30; Matt 11:10\x*
\p
\v 29 Dat, gæst læ moarsse, læ irgge; mutto irge usteb, gutte c̄uoʒ̄ʒ̄o ja gulddal su, illod sagga irge jiena diti. Dat mu illo læ ollesen s̄addam.
\p
\v 30 Son berre stuorrot, mutto mon uccanet.
\p
\v 31 Dat, gutte boatta bagjen, læ buokai bagjel; dat, gutte boatta ædnamest, læ ædnam olmus̄ ja sardno ædnam saǥaid; dat, gutte boatta almest, læ buokai bagjel.\x - \xo 3:31 \xt Joh 8:23; 1 Kor 15:47\x*
\p
\v 32 Ja dam, maid son læ oaidnam ja gullam, duođas̄ta son, ja i oktage vuostaivalde su duođas̄tusa.\x - \xo 3:32 \xt Joh 5:19; 8:26, 28; 12:49; 14:10\x*
\p
\v 33 Dat, gutte vuostaivaldda su duođas̄tusa, læ nannim, atte Ibmel læ duođalas̄.\x - \xo 3:33 \xt Rom 3:4; 1 Joh 5:10\x*
\p
\v 34 Dastgo dat, gæn Ibmel læ vuolgatam, sardno Ibmel sanid; dastgo Ibmel adda sudnji Vuoiŋa alma mittotaga.
\p
\v 35 Ac̄c̄e rakista Barne ja læ addam buokrakkan su gitti.\x - \xo 3:35 \xt Salm 8:7; Matt 11:27; 28:18; Luk 10:22; Joh 5:22; 13:3; Ebr 2:8\x*
\p
\v 36 Gutte osko Barne ala, sust læ aǥalas̄ ællem; mutto gutte i osko Bardnai, son i galga oaidnet ællema, mutto Ibmel moarre orro su bagjelist.\x - \xo 3:36 \xt Joh 3:15, 18\x*
\c 4
\s1 4. Kapittal.
\s2 Jesus manna Judeast Samaria c̄ađa, sardno muttom nissonin ællem c̄ace birra, 1–15, sardno duotta rokkadallam birra ja dam birra, atte son læ Messias, 16–26, sardno mattajegjidesguim rievtes biemos birra, 27–38, jorggala ædnag Samaritanalaʒ̄aid, 39–42, i dato mannat Nasareti, boatta Kanai, buored muttom gonagaslas̄ amatolbma barne, 43–54.
\p
\v 1 Go Hærra dal oaʒ̄oi diettet, atte Farisealaʒ̄ak legje gullam, atte Jesus daǥai æmbo mattajegjid ja gastas̄i ænebuid, go Johannes,\x - \xo 4:1 \xt Joh 3:22, 26\x*
\p
\v 2 — vaiko Jesus jes̄ i gastas̄am, mutto su mattajægjek, —
\p
\v 3 de vulgi son Judeast erit ja manai fastain Galileai.
\p
\v 4 Mutto son fertti maŧkus̄tet Samaria c̄ađa.
\p
\v 5 Son bođi dalle muttom gavpugi Samariast, mi goc̄c̄ujuvvu Sikaren, dam ænam‐bitta lakka, maid Jakob addi Josefi, su bardnasis.\x - \xo 4:5 \xt 1 Mos 33:19; 48:22; Josv 24:32\x*
\p
\v 6 Mutto dast læi Jakoba galddo. Go Jesus dalle læi vaibbam maŧkest, de c̄okkani son galddogurri; dat læi guđad dimo lakka.
\p
\v 7 De bođi muttom Samaritanalas̄ nisson c̄ace bajasgæsset. Jesus celki sudnji: Adde munji jukkat!
\p
\v 8 Dastgo su mattajægjek legje mannam gavpugi oastet borramus̄a.
\p
\v 9 Samaritanalas̄ nisson celki dalle sudnji: Moft anotak don, gutte læk Judalas̄, must, gutte læm Samaritanalas̄ nisson, jukkamus̄a? Dastgo Judalaʒ̄ak æi guoibmadala Samaritanalaʒ̄aiguim.\x - \xo 4:9 \xt 2 Gon 17:24; Esr 4:1\xta , j. n. v.;\xta* Sir 50:33, 34; Luk 9:52, 53; Joh 8:48; Ap daǥ 10:28\x*
\p
\v 10 Jesus vastedi ja celki sudnji: Jos don dovdas̄ik Ibmel addaldaǥa, ja gi dat læ, gutte dudnji cælkka: Adde munji jukkat! de anus̄ik don sust, ja son addas̄i dudnji ælle c̄ace.\x - \xo 4:10 \xt Jer 2:13; Joh 6:35; 7:38, 39\x*
\p
\v 11 Nisson celki sudnji: Hærra! I alma dust læk mikkege, maina bajasgæsak, ja gaivvo læ c̄ieŋal; gost læ dust dalle dat ælle c̄acce?
\p
\v 12 Lækgo don stuoreb go min ac̄c̄e Jakob, gutte læ addam migjidi gaivo, ja son læ jes̄ jukkam dast, ja su barnek ja su oamek?
\p
\v 13 Jesus vastedi ja celki sudnji: Juokkehas̄, gutte jukka dam c̄acest, goikkagoatta fastain;
\p
\v 14 mutto gutte jukka dam c̄acest, maid mon addam sudnji, i galga aǥalas̄ aiggaige goikkat; mutto dat c̄acce, maid mon addam sudnji, galgga s̄addat su siste c̄acce‐ajan, mi golgga aǥalas̄ ællemi.\x - \xo 4:14 \xt Joh 6:27, 35; 7:38\x*
\p
\v 15 Nisson cælkka sudnji: Hærra! Adde munji dam c̄ace, amam mon goikkagoattet, amamge boattet deiki c̄ace bajasgæsset!
\p
\v 16 Jesus cælkka sudnji: Vuolge, ravka boadnjad ja boađe deiki!
\p
\v 17 Nisson vastedi ja celki: I must læk boadnja. Jesus cælkka sudnji: Don celkkik riekta: I must læk boadnja.
\p
\v 18 Dastgo dust læk læmas̄ vitta boadnja, ja dat, gutte dust dal læ, i læk du boadnja; dam celkkik don duođa.
\p
\v 19 Nisson cælkka sudnji: Hærra! Mon oainam, atte don læk profeta.\x - \xo 4:19 \xt Luk 7:16; 24:19; Joh 6:14\x*
\p
\v 20 Min vanhemak læk rokkadallam dam vare alde, ja di cælkkebetet, atte Jerusalemest læ dat baikke, gost olmus̄ berre rokkadallat.\x - \xo 4:20 \xt 5 Mos 12:5, 11; 1 Gon 8:27, j. n. v.; Joh 9:3\x*
\p
\v 21 Jesus cælkka sudnji: Nisson! Osko munji, atte dat dibmo boatta, go di epet dam vare alde epetge Jerusalemest galga rokkadallat Ac̄e.
\p
\v 22 Di rokkadallabetet dam, maid di epet dovda; mi rokkadallap dam, maid mi dovddap; dastgo audogassan dakkujubme boatta Judalaʒ̄ain.\x - \xo 4:22 \xt 2 Gon 17:29; 1 Mos 12:3; Es 2:3; Rom 3:2; 9:4\x*
\p
\v 23 Mutto dat dibmo boatta ja læ juo dal, go dak duotta rokkadallek galggek rokkadallat Ac̄e vuoiŋast ja duottavuođast; dastgo maidai Ac̄c̄e occa daggarid, guđek nuft rokkadallek su.
\p
\v 24 Ibmel læ vuoigŋa, ja dak, guđek su rokkadallek, berrijek rokkadallat su vuoiŋast ja duottavuođast.\x - \xo 4:24 \xt 2 Kor 3:17\x*
\p
\v 25 Nisson cælkka sudnji: Mon dieđam, atte Messias boatta, — gutte goc̄c̄ujuvvu Kristusen, — go son boatta, de son dieđeta migjidi buok.\x - \xo 4:25 \xt Joh 1:42\x*
\p
\v 26 Jesus cælkka sudnji: Mon læm Messias, mon, gutte duina sarnom.\x - \xo 4:26 \xt Joh 8:25; 9:37\x*
\p
\v 27 Ja aito dal de botte su mattajægjek, ja si imas̄talle damditi, go son sarnoi nissonin; i dadde cælkkam oktage: Maid don jærak, daihe maid don sarnok suina?
\p
\v 28 De guđi nisson c̄accelittes ja manai gavpugi ja celki olbmuidi dobbe:
\p
\v 29 Bottet, oidnet muttom olbmu, gutte celki munji buok dam, maid mon læm dakkam! Igoson dat læʒ̄a Kristus?
\p
\v 30 De vulgge si gavpugest olgus ja botte su lusa.
\p
\v 31 Mutto dam gaskast rokkadalle mattajægjek su ja celkke: Oapatægje, bora!
\p
\v 32 Mutto son celki sigjidi: Must læ borramus̄ borrat, maid di epet dovda.
\p
\v 33 De celkke mattajægjek gutteg guoibmasæsek: Lægoson guttege buktam sudnji maidege borrat?
\p
\v 34 Jesus celki sigjidi: Mu borramus̄ læ, atte mon daǥam su dato, gutte læ muo vuolgatam, ja ollas̄uttam su daǥo.\x - \xo 4:34 \xt Joh 5:30\x*
\p
\v 35 Epetgo di cælke: Njællje mano vela læk, de boatta lagjimaigge? Gæc̄a, mon cælkam digjidi: Bajedeket din c̄almidædek bajas ja gec̄c̄et bældoid, atte dak læk juo vilgodam lagjim‐muddoi.\x - \xo 4:35 \xt Matt 9:37; Luk 10:2\x*
\p
\v 36 Ja gutte lagje, oaʒ̄ʒ̄o balka ja c̄okke s̄addoid aǥalas̄ ællemi, vai soai illodifc̄iga ovtast, sikke son, gutte gilvva, ja son, gutte lagje.
\p
\v 37 Dastgo dam dafhost læ dat sadne duotta, atte nubbe læ, gutte gilvva, ja nubbe, gutte lagje.
\p
\v 38 Mon læm vuolgatam din lagjit dam, maid di epet læk barggam; ærrasak læk barggam, ja di lepet sin bargo ala boattam.\x - \xo 4:38 \xt 1 Petr 1:10-12\x*
\p
\v 39 Mutto ædnagak Samaritanalaʒ̄ain dam sæmma gavpugest osku su ala nisson sani diti, gutte duođas̄ti: Son læ cælkkam munji buok dam, maid mon læm dakkam.
\p
\v 40 Go dal Samaritanalaʒ̄ak botte su lusa, de rokkadalle si su, vai son orus̄i sin lutte; ja son oroi dast guokte bæive.
\p
\v 41 Ja ollo ænebuk oskogotte su sani diti.
\p
\v 42 Ja si celkke nissoni: Æp mi osko dal s̄atan du sani diti; dastgo mi læp jec̄a gullam ja diettep, atte dat læ duođai mailme bæste, Kristus.\x - \xo 4:42 \xt Joh 17:8\x*
\p
\v 43 Mutto guovte bæive gæc̄est vulgi son dast olgus ja manai Galileai.\x - \xo 4:43 \xt Matt 4:12; Mark 1:14\x*
\p
\v 44 Dastgo Jesus duođas̄ti jes̄, atte profeta i gudnest adnujuvvu su jec̄as vanhemi ædnamest.\x - \xo 4:44 \xt Matt 13:57\x*
\p
\v 45 Go son dal bođi Galileai, de vuostaivaldde Galilealaʒ̄ak su, guđek legje oaidnam buok dam, maid son daǥai Jerusalemest basi aige; dastgo si legje maidai boattam basidi.
\p
\v 46 De bođi Jesus fastain Kanai Galileast, gost son læi dakkam c̄ace vidnen. Ja de læi muttom gonagasa olbmain, gæn bardne læi buoccamen Kapernaumest.\x - \xo 4:46 \xt Joh 2:1, j. n. v.\x*
\p
\v 47 Go dat gulai, atte Jesus læi boattam Judeast Galileai, de manai son su lusa ja rokkadalai su, vai son boađas̄i vuolas ja buoredifc̄i su barne; dastgo son læi juo gosi jabmemen.
\p
\v 48 De celki Jesus sudnji: Jos di epet oaine mærkaid ja ovdulas̄ daǥoid, de epet di osko.\x - \xo 4:48 \xt Joh 2:18, 23; 1 Kor 1:22\x*
\p
\v 49 Olmai celki sudnji: Hærrac̄am! Boađe vuolas, ouddalgo mu manna jabma!
\p
\v 50 Jesus cælkka sudnji: Vuolge erit! Du bardne ælla. Ja olmus̄ oskoi dam sadnai, maid Jesus celki sudnji, ja vulgi erit.
\p
\v 51 Mutto go son dal læi vuolas mannamen, de botte su balvvalægjek su oudald ja muittalegje ja celkke: Du manna ælla.
\p
\v 52 De jærai son sist dam dimo, goas son læi buorranam, ja si celkke sudnji: Ikti c̄ic̄c̄id dimost guđi davdda su.
\p
\v 53 De dovdai ac̄c̄e, atte dat læi dapatuvvam damanaǥa dimost, goas Jesus læi cælkkam sudnji: Du bardne ælla. Ja son oskoi jes̄ ja obba su dallo.
\p
\v 54 Dam nubbe mærkas daǥai fastain Jesus, go son læi boattam Judeast Galileai.
\c 5
\s1 5. Kapittal.
\s2 Jesus buored muttom buocce Betesda laddo gaddest sabbaten ja doarradallujuvvu damditi, 1–16, bælos̄ta jec̄as ja duođas̄ta su ibmelvuođas hærvasvuođa birra, 17–30, sardno ac̄es, Johannes ja Moses duođas̄tusa birra, 31–47.
\p
\v 1 Dastmaŋŋel legje Judalaʒ̄ai basek, ja Jesus manai bajas Jerusalemi\x - \xo 5:1 \xt 5 Mos 16:1, 16\x*
\p
\v 2 Mutto Jerusalemest læ savccaporta guorast okta laddo, mi goc̄c̄ujuvvu Ebrealas̄ gilli Betesdan,\f + \fr 5:2 \ft dat læ: vaibmolađesvuođa viesso.\f* ja man gaddest læk vitta fæskara
\p
\v 3 Dai siste læi stuora ædnagvuotta buccin, c̄uovgatemin, skiermain, astam olbmuin, guđek legje vuorddemen c̄ace likkatusa.
\p
\v 4 Dastgo engel niejai visses aigidi vuolas laddoi ja likkati c̄ace. Gutte dalle niejai oudemusta vuolas, maŋŋelgo c̄acce læi likkatuvvum, son dærvasmuvai, miikkenessi davdaid sust læʒ̄ai.
\p
\v 5 Mutto dast læi muttom olmus̄, gutte læi vællam gavce njæljad lokkai jaǥe buocalvasa siste.
\p
\v 6 Go Jesus oini su vællamen dast ja diđi, atte son læi juo vællam gukka aige, de celki son sudnji: Datokgo don dærvasmattujuvvut?
\p
\v 7 Dat buocce vastedi sudnji: Hærra! I must læk olmus̄, gutte suppe muo laddoi, go c̄acce likkatuvvu; mutto go mon boađam, de niegja nubbe mu ouddal.
\p
\v 8 Jesus celki sudnji: Likka bajas, valde gavnidad ja mana!\x - \xo 5:8 \xt Matt 9:6; Ap daǥ 9:34\x*
\p
\v 9 Ja dallanaǥa dærvasmuvai olmus̄ ja valdi gavnides ja manai. Mutto de læi sabbat damanaǥa bæive.
\p
\v 10 Damditi celkke Judalaʒ̄ak sudnji, gutte læi dærvasmattujuvvum: Dat læ sabbat; i dudnji læk lobalas̄ gavnidad guoddet.\x - \xo 5:10 \xt 2 Mos 20:8; 5 Mos 5:12-14; Neh 13:15, j. n. v.; Jer 17:21, j. n. v.; Matt 12:2, 10; Luk 13:14; Joh 9:14, 16\x*
\p
\v 11 Son vastedi sigjidi: Dat, gutte dærvasmatti muo, son celki munji: Valde gavnidad ja mana!
\p
\v 12 De jerre si sust: Gi olbmuid dat læ, gutte celki dudnji: Valde gavnidad ja mana?
\p
\v 13 Mutto dat, gutte læi dærvasmattujuvvum, i diettam, gi son læi; dastgo Jesus læi mannam erit, go dam baikest legje ollo olbmuk.
\p
\v 14 Dastmaŋŋel gavnai Jesus su tempel siste ja celki sudnji: Gæc̄a, don læk dærvasmattujuvvum; ale s̄atan suddod, amas mikkege bahabuid dudnji dapatuvvat!\x - \xo 5:14 \xt Joh 8:11; Matt 12:43-45\x*
\p
\v 15 Olmus̄ manai erit ja dieđeti Judalaʒ̄aidi, atte dat læi Jesus, gutte læi dærvasmattam su.
\p
\v 16 Ja damditi doarradalle Judalaʒ̄ak Jesusa ja bivdde su goddet, dainago son læi dakkam dam sabbaten.
\p
\v 17 Mutto Jesus vastedi sigjidi: Mu ac̄c̄e bargga gidda dassac̄i, ja mon bargam.\x - \xo 5:17 \xt Joh 9:4; 14:10\x*
\p
\v 18 Damditi bivdde dalle Judalaʒ̄ak vela saggabut su goddet, dainago son i dus̄s̄efal rikkom sabbata, mutto goc̄oi maidai Ibmela su jec̄as ac̄c̄en ja daǥai jes̄jec̄as Ibmel lakasaʒ̄ʒ̄an.\x - \xo 5:18 \xt Joh 7:30; 8:37, 59; 10:33; Filip 2:6\x*
\p
\v 19 De vastedi Jesus ja celki sigjidi: Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Bardne i mate i maidege dakkat jes̄aldes, ærrebgo maid son oaidna Ac̄e dakkamen; dastgo daid daǥoid, maid son dakka, dakka maidai Bardne sæmma lakai.\x - \xo 5:19 \xt Joh 5:30; 8:38\x*
\p
\v 20 Dastgo Ac̄c̄e rakista Barne ja c̄ajet sudnji buok dam, maid son jes̄ dakka; ja son galgga c̄ajetet sudnji stuoreb daǥoid go daid, vai di s̄addabetet ovdus̄et.\x - \xo 5:20 \xt Joh 3:35\x*
\p
\v 21 Dastgo nuftgo Ac̄c̄e bajasbokta jabmid ja dakka ællen, nuft dakka maidai Bardne ællen, gæid son datto.
\p
\v 22 Dastgo ige Ac̄c̄e dubme ovtage, mutto læ addam Bardnai buok duomo,\x - \xo 5:22 \xt Ap daǥ 10:42; 17:31; Matt 28:18; Joh 17:2\x*
\p
\v 23 vai buokak galggek gudnijattet Barne, nuftgo si gudnijattek Ac̄e. Gutte i gudnijatte Barne, i gudnijatte Ac̄ege, gutte læ su vuolgatam.\x - \xo 5:23 \xt 1 Joh 2:23\x*
\p
\v 24 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Gutte gulla mu sane ja osko sudnji, gutte læ muo vuolgatam, sust læ aǥalas̄ ællem, ja i son boađe dubmui, mutto læ mannam jabmemest ællemi.\x - \xo 5:24 \xt Luk 23:43; Joh 3:18; 6:40, 47; 8:51; Rom 8:24; Efes 2:8\x*
\p
\v 25 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Dat dibmo boatta ja læ juo dal, go jabmek galggek gullat Ibmel barne jiena, ja dak, guđek dam gullek, galggek ællet.\x - \xo 5:25 \xt Rom 6:4; Gal 2:20; 1 Tim 5:6; Alm 3:1\x*
\p
\v 26 Dastgo nuftgo Ac̄est læ ællem jes̄aldes, nuft læ son maidai addam Bardnai adnet ællema jes̄aldes;
\p
\v 27 ja son læ addam sudnji famo maidai duomo doallat, dainago son læ olbmu bardne.\x - \xo 5:27 \xt Joh 5:22\x*
\p
\v 28 Allet ovdus̄ damditi! Dastgo dat dibmo boatta, goas buokak dak, guđek havdi siste læk, galggek gullat su jiena,\x - \xo 5:28 \xt 1 Kor 15:52; 1 Tess 4:16\x*
\p
\v 29 ja si galggek ouddan mannat, si, guđek læk dakkam burid, ællem bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæbmai, mutto si, guđek læk dakkam bahaid, duomo bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæbmai.\x - \xo 5:29 \xt Dan 12:2; Matt 25:46\x*
\p
\v 30 Im mon mate dakkat im maidege jes̄aldam; nuftgo mon gulam, nuft mon dubmim, ja mu duobmo læ vanhurskes; dastgo im mon bivde jec̄c̄am dato, mutto Ac̄e dato, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 5:30 \xt Joh 5:19; 6:38\x*
\p
\v 31 Jos mon duođas̄tam jes̄jec̄c̄am birra, de mu duođas̄tus i læk duotta.\x - \xo 5:31 \xt Joh 8:13, 14\x*
\p
\v 32 Nubbe æra læ, gutte duođas̄t mu birra, ja mon dieđam, atte dat duođas̄tus læ duotta, maid son duođas̄t mu birra.\x - \xo 5:32 \xt Es 42:1; Matt 3:17; 17:5\x*
\p
\v 33 Di lepet vuolgatam airrasid Johannes lusa, ja son læ duođas̄tam duottavuođa bæle.\x - \xo 5:33 \xt Joh 1:19\x*
\p
\v 34 Mutto im mon valde olbmust duođas̄tusa; mutto dam cælkam mon, vai di bestujuvvus̄eidek.
\p
\v 35 Son læi buolle ja baitte c̄uovgas; mutto di datoidek muttom aiggai avvodet su c̄uovggas siste.
\p
\v 36 Mutto must læ duođas̄tus, mi læ stuoreb go Johannes duođas̄tus; dastgo dak daǥok, maid Ac̄c̄e læ addam munji ollas̄uttet, dak daǥok, maid mon daǥam, duođas̄tek mu birra, atte Ac̄c̄e læ muo vuolgatam.\x - \xo 5:36 \xt Joh 1:33; 3:2; 7:31; 10:25; 14:11\x*
\p
\v 37 Ja Ac̄c̄e, gutte læ muo vuolgatam, læ jes̄ duođas̄tam mu birra; epet di læk goassege gullam su jiena epetge oaidnam su hame.\x - \xo 5:37 \xt Joh 5:15; 12:28; 2 Mos 33:20; 1 Tim 6:16; 1 Joh 4:12\x*
\p
\v 38 Ja æi su sanek læk bissomen din siste; dastgo gæn son læ vuolgatam, sudnji epet di osko.
\p
\v 39 Di guoratallabetet c̄allagid, dastgo di doaivvobetet, atte dist læ aǥalas̄ ællem dai siste; ja dak læk dak, mak duođas̄tek mu birra.\x - \xo 5:39 \xt Es 8:20; 34:16; Luk 16:29; Ap daǥ 17:11; 1 Tim 4:13; Luk 24:27; Joh 1:46\x*
\p
\v 40 Ja epet di dato boattet mu lusa, vai di oaʒ̄ʒ̄obetet ællema.
\p
\v 41 Im mon valde olbmuin gudne;
\p
\v 42 mutto mon dovdam din, atte din siste i læk Ibmel rakisvuotta.
\p
\v 43 Mon læm boattam mu ac̄c̄am nammi, ja epet di vuostaivalde muo; jos muttom æra boatta su jec̄as nammi, su di vuostaivalddebetet.
\p
\v 44 Moft mattebetet di oskot, di, guđek valddebetet gudne gutteg guoimestædek, ja dam gudne, mi dam aidno Ibmelest boatta, epet di bivde?\x - \xo 5:44 \xt Joh 12:43; Rom 2:29\x*
\p
\v 45 Allet jurdas̄, atte mon aigom din vaiddalet Ac̄e oudast! Gal dat læ, gutte din vaiddal, Moses, gæn ala di doaivvobetet.\x - \xo 5:45 \xt Ap daǥ 15:21\x*
\p
\v 46 Jos di oskus̄eidek Mosesi, de oskus̄eidek di munjige; dastgo son læ c̄allam mu birra.\x - \xo 5:46 \xt 1 Mos 3:15; 22:18; 49:10; 5 Mos 18:15, 18\x*
\p
\v 47 Mutto jos di epet osko su c̄allagidi, moft galgas̄eidek di dalle oskot mu sanidi?
\c 6
\s1 6. Kapittal.
\s2 Jesus borat 5000 olbma, 1–15, vaʒʒa javre alde, 16–21, sardno Kapernaumest ællem laibe birra, 22–59. Ædnagak værranek sust, 60–66; dak guokte nubbe loǥes æi dato guođđet su; Pietar dakka duođas̄tusas su birra; Judas læ bætte, 67–71.
\p
\v 1 Dastmaŋŋel manai Jesus Galilea javre rasta, mi læ Tiberias lakka.
\p
\v 2 Ja ollo olbmuk c̄uvvu su, dainago si oidne su mærkaid, maid son daǥai bucci ala.
\p
\v 3 Mutto Jesus manai vare ala ja c̄okkani dokko su mattajegjidesguim.
\p
\v 4 Mutto bæssac̄ak, Judalaʒ̄ai basek, legje lakka.\x - \xo 6:4 \xt 2 Mos 12:18; 4 Mos 28:16; 5 Mos 16:1, 16\x*
\p
\v 5 De bajedi Jesus c̄almides bajas, ja go son oini, atte ollo olbmuk botte su lusa, de celki son Filipi: Gost galggap mi oastet laibid, vai dak borrek?\x - \xo 6:5 \xt Matt 14:14, j. n. v.; Mark 6:34, j. n. v.; Luk 9:11, j. n. v.\x*
\p
\v 6 Mutto dam son celki su gæc̄c̄alam diti; dastgo son diđi jes̄, maid son datoi dakkat.
\p
\v 7 Filip vastedi sudnji: Laibbe guokte c̄uođe ruđa oudast i læk dam mađe sigjidi, atte juokkehas̄ sist matta oaʒ̄ʒ̄ot vehas̄ge.
\p
\v 8 Muttom su mattajegjin, Andreas, Simon Pietar viellja, cælkka sudnji:
\p
\v 9 Dast læ ucca barnas̄, gæst læk vitta bivggelaibe ja guokte ucca guolac̄a; mutto mibe dat læ nuft ædnagidi?
\p
\v 10 Mutto Jesus celki: C̄okkanattet olbmuid! Mutto dam baikest legje ollo rasek. De c̄okkanegje olbmak, vitta duhat arvo loǥo mielde.\x - \xo 6:10 \xt Mark 8:19\x*
\p
\v 11 Mutto Jesus valdi laibid ja giti ja juoǥadi daid mattajegjidasas, mutto mattajægjek juoǥadegje sigjidi, guđek c̄okkanam legje; nuftgis maidai dain ucca guolac̄in, nuft ollo go si dattu.\x - \xo 6:11 \xt 1 Sam 9:13\x*
\p
\v 12 Mutto go si legje gallanam, de celki son su mattajegjidasas: C̄okkijeket baccam bittaid c̄oakkai, amas mikkege færranus̄s̄at!\x - \xo 6:12 \xt Matt 15:37; Mark 8:8\x*
\p
\v 13 De c̄okkijegje si ja devdde guokte nubbe lokkai væddelitte bittaiguim, mak dam viđa bivggelaibest sist baccam legje, guđek legje oʒ̄ʒ̄om borramus̄a.
\p
\v 14 Go olbmuk dalle oidne dam mærka, maid Jesus læi dakkam, de celkke si: Dat læ duođai dat profeta. gutte galgga mailbmai boattet.\x - \xo 6:14 \xt 5 Mos 18:15; Luk 7:16; 24:21; Joh 1:21, 46\x*
\p
\v 15 Go Jesus dalle diđi, atte si aiggu boattet ja doppit su væǥald dakkam diti su gonagassan, de gaidai son fastain vare ala, son okto jes̄.\x - \xo 6:15 \xt Joh 18:36\x*
\p
\v 16 Mutto go æked læi s̄addam, de manne su mattajægjek vuolas javrre‐gaddai,
\p
\v 17 ja si loaidastegje skipa sisa ja vulgge dom bællai javre Kapernaumi. Ja de læi juo sevnjudam, ja Jesus i læm boattam sin lusa.\x - \xo 6:17 \xt Matt 14:22; Mark 6:45\x*
\p
\v 18 Ja javrre stuimasgi, go garra biegga bossogođi.
\p
\v 19 Go si dal legje sukkam lakka vitta goalmad lokkai daihe golbma loǥe stadia duokkai, de oidne si Jesusa vagjolæmen javre alde ja lakkanæmen skippi; ja si ballagotte.
\p
\v 20 Mutto son celki sigjidi: Mon dat læm; allet bala!
\p
\v 21 De aiggu si valddet su skipa sisa; ja skippa læi dallanaǥa gadde lakka. gosa si legje mannamen.
\p
\v 22 Dam nubbe bæive, go olbmuk, guđek c̄uʒ̄ʒ̄u dom bælde javre, oidne, atte i oktage æra skippa læm dast, ærrebgo dat okta, man sisa su mattajægjek legje loaidastam, ja atte Jesus i læm loaidastam su mattajegjides mielde skipa sisa. mutto atte su mattajægjek legje vuolggam oktonessi erit.
\p
\v 23 — mutto æra skipak botte Tiberiasest dam baike lakka. gost si borre laibe, maŋŋelgo Hærra læi dakkam gittalusa,—\x - \xo 6:23 \xt Joh 6:11\x*
\p
\v 24 go olbmuk dalle oidne, atte i Jesus læm dast. æige su mattajægjek, de loaidastegje maidai si skipai sisa ja botte Kapernaumi ja occe Jesusa.
\p
\v 25 Ja go si gavdne su dom bælde javre, de celkke si sudnji: Rabbi! Goas don læk deiki boattam?
\p
\v 26 Jesus vastedi sigjidi ja celki: Duođai. duođai cælkam mon digjidi: Di occabetet muo, epet damditi go di oinidek mærkaid, mutto damditi go di boraidek laibin ja gallaneidek
\p
\v 27 Allet barga dam borramus̄a diti, mi læ nokkavas̄, mutto dam borramus̄a diti, mi bista aǥalas̄ ællemi, maid olbmu bardne aiggo digjidi addet! Dastgo sudnji læ Ac̄c̄e, Ibmel, duođas̄tusas addam.\x - \xo 6:27 \xt Joh 4:14; 6:40, 54; 8:18; Ap daǥ 10:38\x*
\p
\v 28 De celkke si sudnji: Maid galggap mi dakkat, vai mi mattep dakkat Ibmel daǥoid?
\p
\v 29 Jesus vastedi ja celki sigjidi: Dat læ Ibmel dakko, atte di galggabetet oskot su ala, gæn son læ vuolgatam.\x - \xo 6:29 \xt 1 Joh 3:23\x*
\p
\v 30 De celkke si sudnji: Maid mærkaid daǥak don dalle, vai mi mattep dam oaidnet ja oskot dudnji? Maid daǥoid daǥak don?\x - \xo 6:30 \xt Joh 2:18\x*
\p
\v 31 Min vanhemak borre manna mæcest, nuftgo c̄allujuvvum læ: Son addi sigjidi laibe almest borrat\x - \xo 6:31 \xt 2 Mos 16:14, 15; 4 Mos 11:7-9; Salm 78:24\x*
\p
\v 32 De celki Jesus sigjidi: Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Moses i læk addam digjidi dam laibe almest; mutto mu ac̄c̄e adda digjidi dam duotta laibe almest.
\p
\v 33 Dastgo Ibmel laibbe læ dat, mi boatta almest vuolas ja adda mailbmai ællema.
\p
\v 34 De celkke si sudnji: Hærra, adde migjidi alelassi dam laibe!
\p
\v 35 Mutto Jesus celki sigjidi: Mon læm ællem laibbe; gutte boatta mu lusa, i son galga nælggot, ja gutte osko mu ala, i son galga goassege goikkat.\x - \xo 6:35 \xt Es 55:1, j. n. v.; Sir 24:24, 25; Joh 4:14; 7:37\x*
\p
\v 36 Mutto mon læm cælkkam digjidi, atte di lepet oaidnam muo ja epet almake osko.\x - \xo 6:36 \xt Joh 6:40; 12:37\x*
\p
\v 37 Buok, maid Ac̄c̄e adda munji, dat boatta mu lusa; ja dam, gutte boatta mu lusa, im mon eisege olgus hoigad.\x - \xo 6:37 \xt Joh 17:9; 5:40\x*
\p
\v 38 Dastgo mon læm boattam almest vuolas, im jec̄c̄am dato dakkam varas, mutto su dato, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 6:38 \xt Matt 26:39; Joh 4:34; 5:30\x*
\p
\v 39 Mutto dat læ Ac̄e datto, gutte læ muo vuolgatam, atte im mon galga maidege masset buok dast, maid son læ munji addam, mutto atte mon galgam dam bajasc̄uoʒ̄aldattet dam maŋemus̄ bæive.\x - \xo 6:39 \xt Joh 10:28, 29; 17:12\x*
\p
\v 40 Dastgo dat læ su datto, gutte læ muo vuolgatam, atte juokkehas̄, gutte oaidna Barne ja osko su ala, galgga oaʒ̄ʒ̄ot aǥalas̄ ællema, ja mon galgam bajasc̄uoʒ̄aldattet su dam maŋemus̄ bæive.\x - \xo 6:40 \xt Joh 6:47, 54; 3:16; 4:14\x*
\p
\v 41 De nimmuregje Judalaʒ̄ak su vuostai, dainago son celki: Mon læm dat laibbe, mi bođi almest vuolas.
\p
\v 42 Ja si celkke: Igo dat læk Jesus, Josef bardne, gæn ac̄e ja ædne mi dovddap? Moft cælkka dalle dat: Mon læm almest vuolas boattam?\x - \xo 6:42 \xt Matt 13:55\x*
\p
\v 43 De vastedi Jesus ja celki sigjidi: Allet nimmur gaskanædek!
\p
\v 44 I oktage mate boattet mu lusa, ærrebgo Ac̄c̄e, gutte læ muo vuolgatam, oaʒ̄ʒ̄o gæsset su, ja mon galgam bajasc̄uoʒ̄aldattet su dam maŋemus̄ bæive.\x - \xo 6:44 \xt Jer 31:3, 18; Joh 6:65; 12:32\x*
\p
\v 45 C̄allujuvvum læ profetai c̄allagi siste: Ja si galggek buokak oapatuvvut Ibmelest. Juokkehas̄ damditi, gutte Ac̄est gulla ja oappa, boatta mu lusa.\x - \xo 6:45 \xt Es 54:13; Jer 31:33; Mika 4:2; 1 Tess 4:9\x*
\p
\v 46 I atte guttege læ oaidnam Ac̄e, ærrebgo dat, gutte læ boattam Ibmel lutte; son læ oaidnam Ac̄e.\x - \xo 6:46 \xt Matt 11:27; Joh 1:18\x*
\p
\v 47 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Gutte osko mu ala, sust læ aǥalas̄ ællem.\x - \xo 6:47 \xt Joh 6:40\x*
\p
\v 48 Mon læm ællem laibbe.
\p
\v 49 Din vanhemak borre manna mæcest ja jabme.\x - \xo 6:49 \xt 2 Mos 16:15; Vis 16:20; 1 Kor 10:3, 5; Ebr 3:17, 19\x*
\p
\v 50 Dat læ dat laibbe, mi boatta almest vuolas. vai olmus̄ dast borra ige jame.
\p
\v 51 Mon læm dat ælle laibbe. mi læ boattam almest vuolas; jos guttege borra dam laibest, son galgga ællet aǥalas̄ aiggai; ja dat laibbe, maid mon addam, læ mu oaʒ̄ʒ̄e, maid mon addam mailme ællem oudast.\x - \xo 6:51 \xt Joh 3:13; Ebr 10:5, 10\x*
\p
\v 52 De giʒ̄ʒ̄odegje Judalaʒ̄ak gaskanæsek ja celkke: Moft matta dat addet migjidi su oaʒ̄es borrat?\x - \xo 6:52 \xt Joh 3:9\x*
\p
\v 53 De celki Jesus sigjidi: Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Jos di epet bora olbmu barne oaʒ̄e ja juǥa su vara, de i din siste læk ællem.
\p
\v 54 Gutte borra mu oaʒ̄e ja jukka mu vara, sust læ aǥalas̄ ællem, ja mon galgam bajasc̄uoʒ̄aldattet su dam maŋemus̄ bæive.\x - \xo 6:54 \xt Joh 4:14\x*
\p
\v 55 Dastgo mu oaʒ̄ʒ̄e læ duođai borramus̄, ja mu varra læ duođai jukkamus̄.
\p
\v 56 Gutte borra mu oaʒ̄e ja jukka mu vara, son bisso mu siste, ja mon su siste.\x - \xo 6:56 \xt Joh 15:4\x*
\p
\v 57 Nuftgo dat ælle Ac̄c̄e læ muo vuolgatam, ja mon ælam Ac̄e bokte, nuft galgga maidai songis, gutte muo borra, ællet mu bokte.
\p
\v 58 Dat læ dat laibbe, mi læ boattam almest vuolas; i nuftgo din vanhemak borre manna ja jabme; gutte borra dam laibe, son ælla aǥalaʒ̄at.\x - \xo 6:58 \xt Joh 6:51, 49\x*
\p
\v 59 Dam celki son muttom synagoga siste, go son læi oapatæmen Kapernaumest.
\p
\v 60 Ædnagak su mattajegjin celkke, go si dam gulle: Dat læ garra sardne; gi matta dam gullat?
\p
\v 61 Mutto go Jesus diđi jes̄aldes, atte su mattajægjek nimmuregje dam diti, de celki son sigjidi: Værranattago dat din?
\p
\v 62 Nobai jos di oaʒ̄ʒ̄obetet oaidnet olbmu barne mannamen bajas dokko, gost son læi ouddal?\x - \xo 6:62 \xt Mark 16:19; Joh 3:13\x*
\p
\v 63 Dat læ vuoigŋa. gutte ællen dakka, oaʒ̄ʒ̄e i avkkod maidege; dak sanek. maid mon sarnom digjidi, læk vuoigŋa ja læk ællem.\x - \xo 6:63 \xt 2 Kor 3:6\x*
\p
\v 64 Mutto muttomak læk dist, guđek æi osko. Dastgo Jesus diđi juo algo rajest, guđek dak legje. guđek æi oskom, ja gutte dat læi, gutte aigoi su bættet.\x - \xo 6:64 \xt Joh 2:25; 13:11\x*
\p
\v 65 Ja son celki: Damditi celkkim mon digjidi, atte i oktage mate boattet mu lusa, ærrebgo dat læ addujuvvum sudnji mu ac̄est.\x - \xo 6:65 \xt Joh 6:44\x*
\p
\v 66 Dam rajest manne ædnagak su mattajegjin ruoktot æige s̄atan vagjolam su mielde.
\p
\v 67 De celki Jesus dam guokte nubbe lokkasi: Aiggobetetgo maidai digis mannat erit?
\p
\v 68 De vastedi Simon Pietar sudnji: Hærra! Gæn lusa galggap mi mannat? Dust læk aǥalas̄ ællem sanek,\x - \xo 6:68 \xt Joh 6:63; Ap daǥ 5:20\x*
\p
\v 69 ja mi læp oskom ja dovddam, atte don læk Kristus, dam ælle Ibmel bardne.\x - \xo 6:69 \xt Joh 11:27; Matt 16:16\x*
\p
\v 70 Jesus vastedi sigjidi: Imgo mon læk valljim din guokte nubbe lokkai? Ja okta dist læ bærgalak.\x - \xo 6:70 \xt Luk 6:13; Joh 8:44\x*
\p
\v 71 Mutto son sarnoi Judas, Simon barne, Iskariot birra; dastgo son dat læi, gutte galgai su bættet, ja son læi okta dam guokte nubbe lokkasest.\x - \xo 6:71 \xt Matt 26:47\x*
\c 7
\s1 7. Kapittal.
\s2 Jesus manna c̄ikkusist lastagođi basidi, 1–10. Judalaʒ̄ak dubmijek manga lakai su harrai, 11–13. Jesus oapat ja bælos̄t jec̄as, 14–24. Muttomak hilgguk su, ærrasak oskuk su ala, 25–31. Balvvalægjek njuorasmattujuvvujek su famolas̄ sarne bokte æige dato su gidda valddet; Nikodemus bælos̄ta su, 32–53.
\p
\v 1 Ja dastmaŋŋel birra vagjoli Jesus Galileast; dastgo i son dattom birra vagjolet Judeast, dainago Judalaʒ̄ak bivdde su goddet.
\p
\v 2 Mutto Judalaʒ̄ai basek, lastagođi basek, legje lakka.\x - \xo 7:2 \xt 3 Mos 23:34, j. n. v.\x*
\p
\v 3 De celkke su vieljak sudnji: Vuolge dast erit ja mana Judeai, vai maidai du mattajægjek oʒ̄ʒ̄uk oaidnet du daǥoid, maid don daǥak!\x - \xo 7:3 \xt Matt 12:46\x*
\p
\v 4 Dastgo i oktage daǥa maidege c̄ikkusist ja bivdda dadde jes̄ læt bæggalmas; jos don daǥak daggar daǥoid, de almostatte jec̄ad mailbmai!
\p
\v 5 Dastgo æi su vieljakge oskom su ala.\x - \xo 7:5 \xt Joh 6:64\x*
\p
\v 6 De celki Jesus sigjidi: Mu aigge i læk vela boattam; mutto din aigge læ alelassi garves.\x - \xo 7:6 \xt Joh 2:4\x*
\p
\v 7 Mailbme i mate din vas̄otet; mutto dat vas̄ot muo, dainago mon duođas̄tam dam birra, atte dam daǥok læk bahak.\x - \xo 7:7 \xt Joh 14:17; 15:18; 3:19\x*
\p
\v 8 Mannet di bajas daidi basidi! Im mon aigo vela mannat bajas daidi basidi; dastgo mu aigge i læk vela dievvam.\x - \xo 7:8 \xt Joh 6:30; 7:8, 20\x*
\p
\v 9 Mutto go son læi cælkkam sigjidi dam, de baci son Galileai.
\p
\v 10 Mutto go su vieljak legje mannam bajas, de manai maidai son jes̄ bajas basidi, i albmoset, mutto nuftgo c̄ikkusist.
\p
\v 11 De occe Judalaʒ̄ak su basi aige ja celkke: Gost son læ?\x - \xo 7:11 \xt Joh 11:56\x*
\p
\v 12 Ja de læi stuora mulaidæbme olbmui gaskast su diti. Muttomak celkke: Son læ buorre. Mutto ærrasak celkke: I, son fille olbmuid.\x - \xo 7:12 \xt Joh 9:16; 10:19; 6:14; Matt 21:46; 27:63\x*
\p
\v 13 I daddeke sardnom oktage albmosest su birra balo diti Judalaʒ̄ain.
\p
\v 14 Mutto go juo læi basi guovdas̄, de manai Jesus bajas tempel sisa ja oapati.
\p
\v 15 Ja Judalaʒ̄ak ovdus̄egje ja celkke: Moft dat dietta c̄allagid, go son i læk daidi oapatuvvum?\x - \xo 7:15 \xt Matt 13:54, 56\x*
\p
\v 16 De vastedi Jesus sigjidi ja celki: Mu oappo i læk mu, mutto su, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 7:16 \xt Joh 8:28; 12:49; 14:10, 24\x*
\p
\v 17 Jos guttege datto dakkat su dato, son s̄adda dovddat, boattago oappo Ibmelest, daihe sarnomgo mon jes̄aldam.\x - \xo 7:17 \xt Joh 8:32; Rom 1:16; Efes 5:14; 2 Petr 1:8\x*
\p
\v 18 Gutte sardno jes̄aldes, son bivdda su jec̄as gudne; mutto gutte bivdda su gudne, gutte læ su vuolgatam, son læ duođalas̄, ja su siste i læk værrevuotta.\x - \xo 7:18 \xt Joh 5:41\x*
\p
\v 19 Igo Moses læk addam digjidi laǥa? Ja i oktage dist doala laǥa. Manne bivddebetet di muo goddet?\x - \xo 7:19 \xt Joh 1:17; 2 Mos 24:3; Ap daǥ 7:53; Matt 12:14; Joh 7:1; 10:31, 39; 11:53\x*
\p
\v 20 Olbmuk vastedegje ja celkke: Dust læ bærgalak; gi bivdda du goddet?\x - \xo 7:20 \xt Joh 8:48, 52; 10:20\x*
\p
\v 21 Jesus vastedi ja celki sigjidi: Ovta daǥo mon dakkim, ja di ovdus̄epet buokak dam diti.\x - \xo 7:21 \xt Joh 5:5, j. n. v.\x*
\p
\v 22 Moses addi digjidi birrac̄uopatusa, — i atte dat boatta Mosesest, mutto vanhemin, — ja di birrac̄uoppabetet olbmu sabbaten.\x - \xo 7:22 \xt 1 Mos 17:10; 3 Mos 12:3\x*
\p
\v 23 Jos olmus̄ birrac̄uppujuvvu sabbaten, amas Moses laka dogjujuyvut, lepetgo di dalle moarest mu ala, go mon læm dakkam olles olbmu dærvasen sabbaten?
\p
\v 24 Allet dubme hame mielde, mutto dubmijeket vanhurskes duomo!\x - \xo 7:24 \xt 5 Mos 1:16, 17; Joh 16:19; Sanel 24:23; Jak 2:1\x*
\p
\v 25 De celkke muttomak Jerusalem assin: Igo dat læk son, gæn si bivddek goddet?
\p
\v 26 Ja gæc̄a, son sardno roakkadet, ja æi si cælke sudnji maidege; lækgoson oaivamuʒ̄ak duođai dovdidam, atte dat læ duođai Kristus?
\p
\v 27 Mutto dam birra mi diettep, gost son læ boattam; mutto go Kristus boatta, de i dieđe oktage, gost son boatta.\x - \xo 7:27 \xt Matt 13:55; Joh 9:29\x*
\p
\v 28 De c̄uorvoi Jesus, go son oapati tempelest ja celki: Sikke dovddabetet di muo, ja di diettebetet, gost mon læm boattam; ja jes̄aldam im mon læk boattam, mutto son læ duođalas̄, gutte læ muo vuolgatam, son, gæn di epet dovda.\x - \xo 7:28 \xt Joh 8:26, 42; Rom 3:4; Joh 8:55\x*
\p
\v 29 Mutto mon dovdam su; dastgo mon læm boattam su lutte, ja son læ muo vuolgatam.\x - \xo 7:29 \xt Matt 11:27\x*
\p
\v 30 De bivdde si su doppit; i daddeke bigjam oktage gieđas su ala, dastgo su dibmo i læm vela boattam.\x - \xo 7:30 \xt Joh 7:32; Mark 11:18; Luk 19:47; 20:19; Joh 8:20; Luk 22:53\x*
\p
\v 31 Mutto ædnagak olbmuin osku su ala ja celkke: Go Kristus boatta, de dakkago son æneb mærkaid go daid, maid dat læ dakkam?\x - \xo 7:31 \xt Joh 8:30\x*
\p
\v 32 Farisealaʒ̄ak gulle, atte olbmuk arvvalegje daggaraʒ̄aid su birra; ja Farisealaʒ̄ak ja bajemus̄ papak vuolgategje balvvalegjidæsek, vai si doppis̄e su.
\p
\v 33 De celki Jesus sigjidi: Mon læm ain ucca aigas̄ din lutte, ja de mon manam su lusa, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 7:33 \xt Joh 13:33; 8:21; 16:5\x*
\p
\v 34 Di s̄addabetet occat muo ja epet gavna, ja dokko, gost mon læm, epet di mate boattet.
\p
\v 35 De celkke Judalaʒ̄ak gutteg guoibmasæsek: Gosa dat aiggo mannat, go æp mi s̄adda gavdnat su? Jogo son aiggo mannat sin lusa, guđek læk bieđganam Grekalaʒ̄ai gaski, ja oapatet Grekalaʒ̄aid?
\p
\v 36 Mi saǥaid dat læ, go son cælkka: Di s̄addabetet occat muo ja epet gavna, ja dokko, gost mon læm, epet di mate boattet?\x - \xo 7:36 \xt Joh 16:18\x*
\p
\v 37 Mutto maŋemus̄, stuora bassebæive c̄uoʒ̄oi Jesus ja c̄uorvoi ja celki: Jos guttege goikka, son bottus mu lusa ja jukkus!\x - \xo 7:37 \xt 3 Mos 23:36; Es 55:1; Joh 4:14; Alm 22:17\x*
\p
\v 38 Gutte osko mu ala, su hægast galggek. nuftgo c̄ala cælkka, golggat ælle c̄acce‐joǥak.\x - \xo 7:38 \xt Es 12:3; 44:3; Joel 3:1; Sak 14:8; Ap daǥ 2:17\x*
\p
\v 39 Mutto dam celki son dam vuoiŋa birra, gæn si galgge vuostaivalddet, guđek osku su ala; dastgo Bassevuoigŋa i læm vela\f + \fr 7:39 \ft d. l. i læm vela golgatuvvum. Ap daǥ 2:17\f*, dainago Jesus i læm vela hærvasmattujuvvum\x - \xo 7:39 \xt Joh 14:17; 16:7; Ap daǥ 2:1, j. n. v.; Joh 10:44; Efes 1:13\x*
\p
\v 40 De celkke ædnagak olbmuin, guđek gulle dam sarne: Dat læ duođai dat profeta.\x - \xo 7:40 \xt Matt 21:46; Joh 4:19; 6:14; 9:17\x*
\p
\v 41 Ærrasak celkke: Son læ Kristus. Mutto ærrasak celkke: Boattabe dalle Kristus Galileast?\x - \xo 7:41 \xt Joh 1:47\x*
\p
\v 42 Igo c̄ala cælke, atte Kristus boatta David siebmanest ja Betleheimest, dam sidast, gost David læi?\x - \xo 7:42 \xt 2 Sam 7:12; Mika 5:1; Luk 2:4\x*
\p
\v 43 De s̄addai dalle riddo olbmui gaski su diti.\x - \xo 7:43 \xt Joh 7:12\x*
\p
\v 44 Mutto muttomak sist aiggu doppit su; mutto i oktage bigjam gieđaides su ala.\x - \xo 7:44 \xt Joh 7:30\x*
\p
\v 45 De botte balvvalægjek bajemus̄ papai ja Farisealaʒ̄ai lusa, ja dak celkke sigjidi: Manne di epet buktam su deiki?
\p
\v 46 Balvvalægjek vastedegje: I læk goassege olmus̄ nuft sardnom go dat olmus̄.
\p
\v 47 De vastedegje Farisealaʒ̄ak sigjidi: Lepetgo di maidai fillitallam?
\p
\v 48 Lægo guttege oaivamuʒ̄ain oskom su ala, daihe guttege Farisealaʒ̄ain?\x - \xo 7:48 \xt Joh 12:42; 1 Kor 1:17, j. n. v.; Joh 2:8\x*
\p
\v 49 Mutto dat almug, mi i dovda laǥa, læ garroduvvum.
\p
\v 50 Nikodemus, son, gutte læi boattam su lusa ikko, ja gutte læi okta sist, celki sigjidi:\x - \xo 7:50 \xt Joh 3:1, 2; 19:39\x*
\p
\v 51 Dubmebe min laka olbmu, ouddalgo olmus̄ vuost duŧka su ja oaʒ̄ʒ̄o diettet, maid son dakka?\x - \xo 7:51 \xt 2 Mos 23:1; 3 Mos 19:15; 5 Mos 17:8, j. n. v.; Joh 19:15\x*
\p
\v 52 Si vastedegje ja celkke sudnji: Lækgo dongis Galilealas̄? Guoratala ja gæc̄a, atte i læk oktage profet c̄uoʒ̄aldattum Galileast!\x - \xo 7:52 \xt Luk 22:59; Es 9:1, 2; Joh 1:47\x*
\p
\v 53 Ja jes̄gutteg manai su vissusis.
\c 8
\s1 8. Kapittal.
\s2 Jesus i dato dubmit nisson, gutte læi doppitallam furrus̄edin, 1–11. Son duođas̄t jes̄jec̄as birra, 12–20, vaiddal Judalaʒ̄ai æppe‐osko bagjel, 21–24, duođas̄ta fastain jes̄jec̄as birra, 25–29. Ædnagak oskuk; son lopped luovos c̄oavddet daid oskolaʒ̄aid; Judalaʒ̄ak æi læk rievtoi frigja; æi si læk Abraham æige Ibmel manak, mutto bærgalaǥa manak, 30–47. Si bilkkedek su; son bælos̄ta jec̄as; si aigguk su gæđgadet, 48–59.
\p
\v 1 Mutto Jesus manai Olljovarrai.
\p
\v 2 Mutto arrad iđđedest bođi son fastain tempel sisa, ja buok olbmuk botte su lusa, ja son c̄okkani ja oapati sin.\x - \xo 8:2 \xt Joh 7:14\x*
\p
\v 3 Mutto c̄al’oappavaʒ̄ak ja Farisealaʒ̄ak bukte nisson su lusa, gutte læi doppitallam furrus̄edin, ja divvu su ouddan.
\p
\v 4 Ja si celkke sudnji: Oapatægje! Dat nisson læ doppitallam aito furrus̄edin.
\p
\v 5 Mutto Moses goc̄oi min laǥa siste, atte daggaraʒ̄ak galggek gæđgaduvvut; mutto maid don cælkak?\x - \xo 8:5 \xt 3 Mos 20:10; 5 Mos 22:22\x*
\p
\v 6 Mutto si celkke dam su gæc̄c̄alam diti, vai si oʒ̄us̄e maidege, manditi su vaiddet. Mutto Jesus gobmerdi jec̄as vuolas ja c̄ali suormain ædnam ala.
\p
\v 7 Mutto go si bissu sust gac̄adæmest, de likkai son bajas ja celki sigjidi: Dat din gaskast, gutte læ suddotæbme, balkestekus vuostas̄ gæđge su ala!\x - \xo 8:7 \xt 5 Mos 17:7\x*
\p
\v 8 Ja son gobmerdi fastain jec̄as vuolas ja c̄ali ædnam ala.
\p
\v 9 Mutto go si gulle dam ja legje cuigoduvvum oamedovdostæsek, de manne si olgus, ovtai ovtai, ja algge boarrasebmusi rajest gidda nuoramusai ragjai; ja Jesus guđđujuvvui okto dasa, ja nisson c̄uoʒ̄odedin gasko saje.
\p
\v 10 Mutto go Jesus likkai bajas ja i oaidnam ovtage ærrebgo nisson, de celki son sudnji: Nisson! Gost læk dok du guoddalægjek? Igo oktage læk du dubmim?
\p
\v 11 Mutto son celki: Hærra! I oktage. Mutto Jesus celki sudnji: Im monge dubme du; vuolge ja ale suddod s̄at!\x - \xo 8:11 \xt Joh 5:14\x*
\p
\v 12 De sarnoi Jesus fastain sigjidi ja celki: Mon læm mailme c̄uovgas; gutte muo c̄uovvo, i son galga vagjolet sævdnjad siste, mutto adnet ællem c̄uovggasa.\x - \xo 8:12 \xt Es 42:16; Luk 2:32; Joh 1:5, 9; 9:5; 12:46\x*
\p
\v 13 De celkke Farisealaʒ̄ak sudnji: Don duođas̄tak jes̄jec̄ad birra; du duođas̄tus i læk duotta.
\p
\v 14 Jesus vastedi ja celki sigjidi: Jos mon vela duođas̄tamge jes̄jec̄c̄am birra, de mu duođas̄tus læ duotta; dastgo mon dieđam, gost mon læm boattam, ja gosa mon manam; mutto epet di dieđe, gost mon boađam, ja gosa mon manam.\x - \xo 8:14 \xt Joh 5:31\x*
\p
\v 15 Di dubmebetet oaʒ̄e mielde; mon im dubme ovtage.
\p
\v 16 Mutto jos mon vela dubmimge, de mu duobmo læ duotta; dastgo im mon læk okto, mutto mon ja Ac̄c̄e, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 8:16 \xt Joh 8:29; 16:32\x*
\p
\v 17 Mutto din laǥa siste læ maidai c̄allujuvvum, atte guovte olbmu duođas̄tus læ duotta.\x - \xo 8:17 \xt 5 Mos 17:6; 19:15; 2 Kor 13:1\x*
\p
\v 18 Mon læm dat, gutte duođas̄tam jes̄jec̄c̄am birra, ja Ac̄c̄e, gutte læ muo vuolgatam, duođas̄ta mu birra.
\p
\v 19 De celkke si sudnji: Gost læ du ac̄c̄e? Jesus vastedi: Epet di dovda muo epetge mu ac̄e; jos di dovdas̄eidek muo, de di dovdas̄eidek maidai mu ac̄e.\x - \xo 8:19 \xt Joh 16:3; 14:7-10\x*
\p
\v 20 Daid sanid sarnoi Jesus tempel‐bumba guorast, go son læi oapatæmen tempel siste; ja i oktage doppim su, dainago su dibmo i læm vela boattam.\x - \xo 8:20 \xt Joh 7:8, 30, 44\x*
\p
\v 21 De celki Jesus fastain sigjidi: Mon manam erit, ja di s̄addabetet occat muo ja jabmet din suddodek sisa; dokko, gosa mon manam, epet di mate boattet.\x - \xo 8:21 \xt Joh 7:34, 35; 13:33\x*
\p
\v 22 De celkke Judalaʒ̄ak: Jogo son aiggo jes̄jec̄as goddet, dainago son cælkka: Dokko, gosa mon manam, epet di mate boattet?
\p
\v 23 Ja son celki sigjidi: Di lepet dago vuollen, mon læm dago bagjen; di lepet dam mailme olbmuk, mon im læk dam mailme olmus̄.\x - \xo 8:23 \xt Joh 3:13, 31\x*
\p
\v 24 Damditi celkkim mon digjidi, atte di s̄addabetet jabmet din suddoidædek sisa; dastgo jos di epet osko, atte mon læm Kristus, de s̄addabetet di jabmet din suddoidædek sisa.\x - \xo 8:24 \xt Mark 16:16\x*
\p
\v 25 De celkke si sudnji: Gi don læk? Ja Jesus celki sigjidi: Algo rajest dat, gænen mon cælkam digjidi.
\p
\v 26 Must læ ollo sardnomus̄ ja dubmimus̄ din birra; mutto dat, gutte læ muo vuolgatam, læ duođalas̄, ja daid, maid mon læm sust gullam, daid cælkam mon mailbmai.\x - \xo 8:26 \xt Joh 7:28; 15:15\x*
\p
\v 27 Æi si arvvedam, atte son sarnoi sigjidi Ac̄e birra.
\p
\v 28 Damditi celki Jesus sigjidi: Go di oaʒ̄ʒ̄obetet olbmu barne aledet, de s̄addabetet di dovddat, atte mon læm Kristus, ja atte im mon daǥa maidege jes̄aldam, mutto nuftgo mu ac̄c̄e læ oapatam munji, nuft mon sarnom.\x - \xo 8:28 \xt Joh 3:14; 12:32\x*
\p
\v 29 Ja dat, gutte læ muo vuolgatam, læ mu mielde; Ac̄c̄e i læk guođđam muo okto, dainago mon daǥam alelassi daid daǥoid, mak læk sudnji dokkalaʒ̄ak.\x - \xo 8:29 \xt Joh 14:10; 8:16\x*
\p
\v 30 Go son sarnoi dam, de osku ædnagak su ala.\x - \xo 8:30 \xt Joh 2:11; 7:31\x*
\p
\v 31 De celki Jesus daidi Judalaʒ̄aidi, guđek legje oskom su ala: Jos di bissobetet mu sane siste, de lepet di duođai mu mattajægjek,\x - \xo 8:31 \xt Joh 7:17; 15:10, 14\x*
\p
\v 32 ja di galggabetet dovdidet duottavuođa, ja duottavuotta galgga dakkat din frigjan.\x - \xo 8:32 \xt Joh 8:36; Rom 6:18; 8:2; Gal 5:1\x*
\p
\v 33 Si vastedegje sudnji: Mi læp Abraham nalle æpge læk goassege læmas̄ guđege balvvalægjek; moft cælkak don dalle: Di galggabetet s̄addat frigjan?
\p
\v 34 Jesus vastedi sigjidi: Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Juokkehas̄, gutte dakka suddo, læ suddo balvvalægje.
\p
\v 35 Mutto balvvalægje i biso aǥalaʒ̄at dalost; bardne bisso aǥalaʒ̄at.\x - \xo 8:35 \xt Gal 4:30\x*
\p
\v 36 Jos dalle bardne oaʒ̄ʒ̄o dakkat din frigjan, de galggabetet di duođai læt frigja.\x - \xo 8:36 \xt Joh 8:32\x*
\p
\v 37 Mon dieđam, atte di lepet Abraham nalle; mutto di bivddebetet muo goddet, dainago mu sardne i gavna din lutte saje.
\p
\v 38 Mon sarnom dam, maid mon læm oaidnam mu ac̄c̄am lutte; nuft dakkabetet di maidai dam, maid di lepet oaidnam din ac̄adek lutte.
\p
\v 39 Si vastedegje ja celkke sudnji: Abraham læ min ac̄c̄e, Jesus celki sigjidi: Jos di lifc̄idek Abraham manak, de daǥas̄eidek di Abraham daǥoid.\x - \xo 8:39 \xt Matt 3:9; Rom 2:28; Joh 9:7\x*
\p
\v 40 Mutto dal bivddebetet di muo goddet, olbmu, gutte læm cælkkam digjidi duottavuođa, maid mon læm gullam Ibmelest; dam i livc̄e Abraham dakkam.
\p
\v 41 Di dakkabetet din ac̄adek daǥoid. De celkke si sudnji: Æp mi læk rieǥadam furrudaǥa siste; mist læ okta ac̄c̄e. Ibmel.
\p
\v 42 De celki Jesus sigjidi: Jos Ibmel lifc̄i din ac̄c̄e, de rakistifc̄idek di muo; dastgo mon læm vuolggam ja boattam Ibmel lutte; dastgo im mon læk eisege boattam jes̄aldam, mutto son læ vuolgatam muo.\x - \xo 8:42 \xt Joh 16:27\x*
\p
\v 43 Manne di epet arvved mu sarne? Dainago di epet mate gullat mu sane.
\p
\v 44 Dat ac̄c̄e, gæn manak di lepet, læ bærgalak, ja di dattobetet dakkat din ac̄adek anestumid. Son læi olmus̄godde algo rajest ige biso duottavuođa siste; dastgo duottavuotta i læk su siste. Go son sardno giellasid, de sardno son, mi su jec̄as læ; dastgo son læ gielastalle ja giellasi ac̄c̄e.\x - \xo 8:44 \xt 1 Joh 3:8-10; 1 Mos 3:4; 2 Kor 11:3; 1 Gon 22:22\x*
\p
\v 45 Mutto damditi go mon cælkam duottavuođa, de epet di osko munji.
\p
\v 46 Guttemus̄ dist matta mange suddo mu ala dævddet? Mutto jos mon cælkam duottavuođa, manne di epet munji osko?\x - \xo 8:46 \xt 1 Petr 2:22; 1 Joh 3:5\x*
\p
\v 47 Gutte læ Ibmel olmus̄, son gulla Ibmel sanid; damditi epet di gula, dainago di epet læk Ibmel olbmuk.\x - \xo 8:47 \xt 1 Joh 4:6; Joh 6:36; 10:26\x*
\p
\v 48 De vastedegje Judalaʒ̄ak ja celkke sudnji: Æpgo mi cælke vuoiggadvuođain, atte don læk Samaritanalas̄ ja dust læ bærgalak?\x - \xo 8:48 \xt Joh 7:20\x*
\p
\v 49 Jesus vastedi: I must læk bærgalak, mutto mon gudnijattam mu ac̄c̄am, ja di æppegudnijattebetet muo.\x - \xo 8:49 \xt Joh 7:18\x*
\p
\v 50 Mutto im mon bivde jec̄c̄am gudne; gal dat læ, gutte dam bivdda ja dubme.\x - \xo 8:50 \xt Joh 6:15\x*
\p
\v 51 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Jos guttege doalla mu sane, i son galga oaidnet jabmem aǥalaʒ̄at.\x - \xo 8:51 \xt Joh 5:24; 11:25\x*
\p
\v 52 De celkke Judalaʒ̄ak sudnji: De dal dovddap mi, atte dust læ bærgalak; Abraham læ jabmam, ja profetak, ja don cælkak: Jos guttege doalla mu sane, i son galga muosatet jabmem aǥalaʒ̄at.
\p
\v 53 Lækgoson don stuoreb go min ac̄c̄e Abraham, gutte læ jabmam? Profetak læk maidai jabmam; gænen daǥak don jes̄jec̄ad?
\p
\v 54 Jesus vastedi: Jos mon gudnijattam jes̄jec̄c̄am, de mu gudne læ dus̄s̄e; mu ac̄c̄e læ dat, gutte adda munji gudne, son, gæn birra di cælkkebetet, atte son læ din Ibmel.\x - \xo 8:54 \xt Joh 5:31\x*
\p
\v 55 Ja epet di læk dovddam su, mutto mon dovdam su; ja jos mon cælkas̄im: Im mon dovda su, de lifc̄im mon gielastalle, nuftgo di. Mutto mon dovdam su ja doalam su sane.\x - \xo 8:55 \xt Joh 7:28\x*
\p
\v 56 Abraham, din ac̄c̄e, avvodi oaidnem diti mu bæive; ja son oini dam ja illodi.\x - \xo 8:56 \xt 1 Mos 12:3; Ebr 11:13, 17, j. n. v.; Luk 10:24\x*
\p
\v 57 De celkke Judalaʒ̄ak sudnji: Ik don læk vela vitta loǥe jaǥe boaresge ja læk oaidnam Abraham?
\p
\v 58 Jesus celki sigjidi: Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Ouddalgo Abraham s̄addai, læm mon.\x - \xo 8:58 \xt Joh 1:1, 15, 30\x*
\p
\v 59 De valdde si geđgid bajas balkestam diti su ala; mutto Jesus c̄ieǥai jec̄as ja vulgi tempelest olgus, vaʒededin gaskal sin c̄ađa, ja son bæsai nuft.\x - \xo 8:59 \xt Joh 10:31; Luk 4:30\x*
\c 9
\s1 9. Kapittal.
\s2 Jesus buored muttom c̄almetæbmen riegadam olbmu sabbaten, 1–7; dat sæmma olmus̄ dutkujuvvu, bælos̄ta Jesusa, hoiggaduvvu olgus Judalaʒ̄ain, jeđđijuvvu ja oapatuvvu Jesusest, 8–38. Jesus cuigod Farisealaʒ̄aid sin c̄almetesvuođa diti, 39–41.
\p
\v 1 Ja go son læi vaʒʒemen oudas guvllui, de oini son olbmu, gutte læi rieǥadam c̄almetæbmen.
\p
\v 2 Ja su mattajægjek jerre sust ja celke: Oapatægje! Gi læ suddodam, dat daihe su vanhemak, dainago son læ rieǥadam c̄almetæbmen?
\p
\v 3 Jesus vastedi: I dat læk suddodam æbage su vanhemak; mutto Ibmel daǥok galgge almostuvvut su ala.\x - \xo 9:3 \xt Luk 13:2, 4\x*
\p
\v 4 Mon berrim dakkat su daǥoid, gutte læ muo vuolgatam, dam bale go læ bæivve; igja boatta, goas i oktage mate barggat.
\p
\v 5 Dam bale go mon læm mailmest, de mon læm mailme c̄uovgas.\x - \xo 9:5 \xt Joh 8:12\x*
\p
\v 6 Go son læi dam cælkkam, de c̄olgai son ædnam ala ja daǥai daige c̄olgast ja vuoidai daige dam c̄almetæme c̄almi ala.\x - \xo 9:6 \xt Mark 8:23\x*
\p
\v 7 Ja son celki sudnji: Vuolge, basa jec̄ad Siloah laddost, — mi læ c̄ilggijuvvum: Vuolgatuvvum. De manai son erit ja basai jec̄as ja bođi oaidnen ruoktot.\x - \xo 9:7 \xt Neh 3:15\x*
\p
\v 8 De celkke su sidaguoimek ja si, guđek legje ouddal su oaidnam, atte son læi c̄almetæbme: Igo dat læk dat, gutte c̄okkai ja gærjedi?
\p
\v 9 Ærrasak celkke: Dat læ dat. Mutto ærrasak: Son læ su lakasas̄. Son jes̄ celki: Mon dat læm.
\p
\v 10 De celkke si sudnji: Moft rabastuvvuiga du c̄almek?
\p
\v 11 Son vastedi ja celki: Muttom olmus̄, gutte goc̄c̄ujuvvu Jesusen, daǥai daige ja vuoidai mu c̄almid ja celki munji: Vuolge Siloah laddo lusa ja basa jec̄ad! Mutto mon mannim erit ja bassim jec̄c̄am ja s̄addim oaidnen.
\p
\v 12 De celkke si sudnji: Gost son læ? Son celki: Im mon dieđe.
\p
\v 13 De dolvvu si su, gutte læi ouddal c̄almetæbme, Farisealaʒ̄ai lusa.
\p
\v 14 Mutto sabbat læi, go Jesus daǥai daige ja rabasti su c̄almid.\x - \xo 9:14 \xt Joh 5:9\x*
\p
\v 15 De jerre maidai Farisealaʒ̄ak fastain sust, moft son læi s̄addam oaidnen. Mutto son celki sigjidi: Son bijai daige mu c̄almi ala, ja mon bassim jec̄c̄am ja oainam.
\p
\v 16 De celkke soabmasak Farisealaʒ̄ain: I dat olmus̄ læk Ibmelest boattam, dainago son i doala sabbat. Ærrasak celkke: Moft matta s̄uddolas̄ olmus̄ dakkat daggar mærkaid? Ja sin gaskast læi riddo.\x - \xo 9:16 \xt Joh 7:12\x*
\p
\v 17 Si celkke fastain dam c̄almetæbmai: Maid cælkak don su harrai, dainago son rabasti du c̄almid? Mutto son celki: Son læ profeta.\x - \xo 9:17 \xt Luk 7:16\x*
\p
\v 18 De æi jakkam Judalaʒ̄ak su harrai, atte son læi læmas̄ c̄almetæbme ja læi s̄addam oaidnen, ouddalgo si ravkke su vanhemid, gutte læi s̄addam oaidnen.
\p
\v 19 Ja si jerre sodnost ja celkke: Lægo dat dodno bardne, gæn birra doai cælkkebætte, atte son læi rieǥadam c̄almetæbmen? Moft son dal oaidna?
\p
\v 20 Su vanhemguovtos vastedeiga sigjidi ja celkiga: Moai ditte, atte dat læ monno bardne, ja atte son læi c̄almetæbmen rieǥadam;
\p
\v 21 mutto moft son dal oaidna, æm moai dieđe, ja gi læ rabastam su c̄almid, æm damge moai dieđe. Sust aldes læ galle akke; jerret sust aldes! Gal son vasted jes̄ oudastes.
\p
\v 22 Dam celkiga su vanhemguovtos, dainago soai balaiga Judalaʒ̄ain; dastgo Judalaʒ̄ak legje juo nuft gaskanæsek soappam, atte jos guttege dovdastifc̄i su Kristusen, de galgas̄i son c̄ulddujuvvut synagogast erit.\x - \xo 9:22 \xt Joh 7:13; 12:42\x*
\p
\v 23 Damditi celkiga su vanhemguovtos: Sust aldes læ galle akke; jerret sust aldes!
\p
\v 24 De ravkke si nubbe gærde dam olbma lusasek, gutte læi læmas̄ c̄almetæbme, ja celkke sudnji: Adde Ibmeli gudne! Mi diettep, atte dat olmus̄ læ suddolas̄.
\p
\v 25 De vastedi son ja celki: Lægo son suddolas̄, dam im mon dieđe; ovta mon dieđam, atte mon, gutte legjim c̄almetæbme, dal oainam.
\p
\v 26 Mutto si celkke fastain sudnji: Maid son daǥai dudnji? Moft rabasti son du c̄almid?
\p
\v 27 Son vastedi sigjidi: Mon læm juo cælkkam digjidi dam, ja epet di gullam; manne dattobetet di fastain dam gullat? Aiggobetetgo di maidai s̄addat su mattajægjen?
\p
\v 28 De belkke si su ja celkke: Don læk su mattajægje, mutto mi læp Moses mattajægjek.
\p
\v 29 Mi diettep, atte Ibmel læ sardnom Mosesi; mutto dam birra æp mi dieđe, gost son læ boattam.\x - \xo 9:29 \xt Joh 7:27\x*
\p
\v 30 Dat olmai vastedi ja celki sigjidi: Dam dafhost læ dat galle ovdulas̄, go di epet dieđe, gost son læ boattam, ja son læ almake rabastam mu c̄almid.
\p
\v 31 Mutto mi diettep, atte Ibmel i gula suddolaʒ̄aid; mutto jos guttege læ ibmelbalolas̄ ja dakka su dato, de son gulla su.\x - \xo 9:31 \xt Job 27:9; 35:13; Salm 66:18; Sanel 15:29; 28:9; Es 1:15\x*
\p
\v 32 Mailme algo rajest i læk gullum, atte guttege læ rabastam c̄almetæbmen rieǥadam olbmu c̄almid.
\p
\v 33 Jos dat i livc̄e boattam Ibmel lutte, de i son matas̄e maidege dakkat.\x - \xo 9:33 \xt Joh 9:16\x*
\p
\v 34 Si vastedegje ja celkke sudnji: Don læk aibas suddo siste rieǥadam, ja don oapatak min? Ja si hoiggadegje su olgus.
\p
\v 35 Jesus gulai, atte si legje hoiggadam su olgus; ja go son gavnai su, de celki son sudnji: Oskokgo don Ibmel barne ala?
\p
\v 36 Son vastedi ja celki: Gi son læ, Hærra, vai mon matam oskot su ala?
\p
\v 37 Mutto Jesus celki sudnji: Don læk sikke oaidnam su, ja dat, gutte duina sardno, son læ dat.\x - \xo 9:37 \xt Joh 4:26\x*
\p
\v 38 Mutto son celki: Mon oskom, Hærrac̄am! Ja son rokkadalai su
\p
\v 39 Ja Jesus celki: Mon læm boattam duobmon dam mailbmai, vai dak, guđek æi oaine, s̄addas̄e oaidnen, ja dak, guđek oidnek, s̄addas̄e c̄uovgatæbmen.\x - \xo 9:39 \xt Matt 13:13; Joh 3:13; 12:47, 48\x*
\p
\v 40 Ja dam gulle dak Farisealaʒ̄ain, guđek legje su lutte, ja si celkke sudnji: Læpgoson mi maidai c̄uovgatæmek?
\p
\v 41 Jesus celki sigjidi: Jos di lifc̄idek c̄uovgatæmek, de dist i livc̄e suddo; mutto dal cælkkebetet di: Mi oaidnep. Damditi bisso din suddo.\x - \xo 9:41 \xt Joh 15:22\x*
\c 10
\s1 10. Kapittal.
\s2 Jesus værdded jec̄as savcca‐uvsa lakasaʒ̄ʒ̄an, 1–10, ja buore baiman lakasaʒ̄ʒ̄an, 11–18. Judalaʒ̄ak naggatallek su harrai, 19–21. Son dovdast, atte son læ Kristus, biekko Judalaʒ̄ai æppe‐osko diti ja bælos̄ta jec̄as sin vuostai, 22–39. Dom bælde Jordana oskuk ædnagak su ala, 40–42.
\p
\v 1 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Gutte i mana uksa‐raige savcca‐rinde sisa, mutto goargŋo æra saje bagjel, son læ suola ja rievvar.
\p
\v 2 Mutto dat, gutte sisa manna uksa‐raige, læ savcai gæc̄c̄e.\x - \xo 10:2 \xt Joh 14:6\x*
\p
\v 3 Sudnji rabasta uksafakta, ja savcak gullek su jiena; ja son ravkka su jec̄as savcaid nama mielde ja doalvvo daid olgus.\x - \xo 10:3 \xt Es 43:1\x*
\p
\v 4 Ja go son læ olgus vuojetam su jec̄as savcaid, de vaʒʒa son dai oudast; ja savcak c̄uvvuk su, dainago dak dovddek su jiena.
\p
\v 5 Mutto amas olbmu dak æi dato c̄uovvot, mutto batarek sust erit, dainago dak æi dovda amas olbmui jiena.
\p
\v 6 Dam værddadusa celki Jesus sigjidi; mutto æi si arvvedam, mi dat læi, maid son sarnoi sigjidi.\x - \xo 10:6 \xt Mark 9:32; Luk 18:34\x*
\p
\v 7 Damditi celki Jesus fastain sigjidi: Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Mon læm savcai uksa.
\p
\v 8 Buokak dak, guđek læk boattam mu ouddal, læk suollagak ja rievvarak; mutto savcak æi gullam sin.\x - \xo 10:8 \xt Jer 23:2\x*
\p
\v 9 Mon læm uksa; jos guttege sisamanna mu bokte, son galgga s̄addat audogassan, ja son galgga mannat sisa ja mannat olgus ja gavdnat biemo\x - \xo 10:9 \xt Ebr 10:19\x*
\p
\v 10 Suola i boađe ærrebgo suoladet ja sorbmit ja dus̄s̄adet; mon læm boattam, vai ællema si oʒ̄us̄e ja valjest oʒ̄us̄e\x - \xo 10:10 \xt Joh 1:4, 16; Salm 23:1; 2 Petr 1:4\x*
\p
\v 11 Mon læm dat buorre baiman; dat buorre baiman bigja su hægas savcaides oudast.\x - \xo 10:11 \xt Salm 80:2; Es 40:11; Esek 34:11, j. n. v.; 37:24; Joh 15:13\x*
\p
\v 12 Mutto balkolas̄ ja dat, gutte i læk baiman, gæsa savcak æi gula, oaidna gumpe boattemen ja guođđa savcaid ja batar; ja gumpe rieved daid ja biđge savcaid.
\p
\v 13 Mutto balkolas̄ batar, dainago son læ balkolas̄ ige ane morras̄a savcai oudast.
\p
\v 14 Mon læm dat buorre baiman, ja mon dovdam mu savcaidam ja dovddujuvvum mu savcainam.\x - \xo 10:14 \xt 2 Tim 2:19\x*
\p
\v 15 nuftgo Ac̄c̄e dovdda muo, ja mon dovdam Ac̄e; ja mon bijam mu hæggam savcaidam oudast.\x - \xo 10:15 \xt Joh 6:46\x*
\p
\v 16 Must læk maidai æra savcak, mak æi læk dam savccarindest; daid berrim mon maidai deiki buktet, ja dak oʒ̄ʒ̄uk gullat mu jiena, ja de galgga s̄addat okta ællo, okta baiman.\x - \xo 10:16 \xt Ap daǥ 2:39; Efes 2:13, 14\x*
\p
\v 17 Damditi rakista Ac̄c̄e muo, dainago mon bijam mu hæggam, vai mon dam fastain ruoktot valdam.
\p
\v 18 I oktage valde dam must erit, mutto mon bijam dam jes̄aldam. Must læ fabmo dam bigjat, ja must læ fabmo dam fastain ruoktot valddet. Dam goc̄c̄oma vuostaivalddim mon mu ac̄estam.\x - \xo 10:18 \xt Joh 14:31\x*
\p
\v 19 De s̄addai fastain riddo Judalaʒ̄ai gaski dai sani diti.\x - \xo 10:19 \xt Joh 9:16\x*
\p
\v 20 Mutto ædnagak sist celkke: Sust læ bærgalak, ja son dagjo; manne gullabetet di su?\x - \xo 10:20 \xt Joh 7:20; 8:48, 52\x*
\p
\v 21 Ærrasak celkke: Æi dak læk bostatuvvum olbma sanek; mattago bærgalak rabastet c̄almetemi c̄almid?
\p
\v 22 Mutto tempel‐vihatam‐basek dollujuvvujegje Jerusalemest, ja dalvve læi.\x - \xo 10:22 \xt 1 Makk 4:59\x*
\p
\v 23 Ja Jesus læi birra vagjolæmen tempel siste Salomon fæskarest.\x - \xo 10:23 \xt 1 Gon 6:3, 5; Ap daǥ 3:11\x*
\p
\v 24 De birrastatte Judalaʒ̄ak su ja celkke sudnji: Man gukka doalak don min sieloid vuorddem vuollai? Jos don læk Kristus, de cælke migjidi dam vuiggistaǥa!
\p
\v 25 Jesus vastedi sigjidi: Mon læm cælkkam digjidi dam, ja epet di osko; dak daǥok, maid mon daǥam mu ac̄c̄am nammi, dak duođas̄tek mu birra.\x - \xo 10:25 \xt Joh 5:36\x*
\p
\v 26 Mutto epet di osko; dastgo epet di læk mu savcak, nuftgo mon celkkim digjidi.\x - \xo 10:26 \xt Joh 8:45\x*
\p
\v 27 Mu savcak gullek mu jiena, ja mon dovdam daid, ja dak c̄uvvuk muo,\x - \xo 10:27 \xt Joh 8:47\x*
\p
\v 28 ja mon addam daidi aǥalas̄ ællema, ja æi dak galga eisege lapput aǥalaʒ̄at, ja i oktage galga rottit sin mu gieđast erit.
\p
\v 29 Mu ac̄c̄e, gutte læ addam munji daid, læ stuoreb go buokak, ja i oktage mate rottit daid mu ac̄c̄am gieđast erit.\x - \xo 10:29 \xt Joh 14:28\x*
\p
\v 30 Mon ja Ac̄c̄e, moai ledne okta.\x - \xo 10:30 \xt Joh 5:19; 14:9; 17:11, 21\x*
\p
\v 31 De valdde Judalaʒ̄ak fastain geđgid bajas su gæđgadam diti.\x - \xo 10:31 \xt Joh 8:59\x*
\p
\v 32 Jesus vastedi sigjidi: Ædnag burid daǥoid c̄ajetim mon digjidi mu ac̄c̄am bælest; guđemus̄ diti dain daǥoin gæđgadepet di muo?
\p
\v 33 Judalaʒ̄ak vastedegje sudnji ja celkke: Æp mi gæđgad du buore daǥo diti, mutto Ibmelbilkkadusa diti, ja damditi go don, gutte læk olmus̄, daǥak jes̄jec̄ad Ibmelen.
\p
\v 34 Jesus vastedi sigjidi: Igo din lagast læk c̄allujuvvum: Mon læm cælkkam: Di lepet ibmelak?\x - \xo 10:34 \xt Salm 82:6\x*
\p
\v 35 Jos s̄on goc̄c̄o sin ibmelen, gæidi Ibmel sadne dapatuvai, ja c̄ala i mate dus̄s̄en dakkujuvvut,
\p
\v 36 cælkkebetetgo di dalle sudnji, gæn Ac̄c̄e læ basotam ja vuolgatam mailbmai: Don bilkkedak Ibmela, damditi go mon celkkim: Mon læm Ibmel bardne?\x - \xo 10:36 \xt Joh 5:17; Vis 2:13\x*
\p
\v 37 Jos mon im daǥa mu ac̄c̄am daǥoid, de allet munji osko!
\p
\v 38 Mutto jos mon daǥam daid, jos di dalle vela epet datoge munji oskot, de oskot daǥoidi, vai di mattebetet dovddat ja oskot, atte Ac̄c̄e læ mu siste, ja mon su siste!\x - \xo 10:38 \xt Joh 14:10, 11\x*
\p
\v 39 De bivdde si fastain su gidda valddet; ja son bæsai sin gieđast erit.\x - \xo 10:39 \xt Joh 8:59\x*
\p
\v 40 Ja son manai fastain erit dom bællai Jordana dam baikkai, gost Johannes algost gastas̄i, ja oroi dobbe.\x - \xo 10:40 \xt Joh 1:28\x*
\p
\v 41 Ja ædnagak botte su lusa ja celkke: I Johannes dakkam galle maidege mærkaid, mutto buok, maid Johannes celki su birra, læi duotta.
\p
\v 42 Ja ædnagak osku dobbe su ala.\x - \xo 10:42 \xt Joh 8:30\x*
\c 11
\s1 11. Kapittal.
\s2 Jesus bajasbokta Lasarusa; ædnagak oskuk su ala, 1–45. Kaifas arvvala Jesusa goddet, 46–53. Jesus gaiddad jec̄as; su birra sardnujuvvu ollo, 54–57.
\p
\v 1 Mutto de læi muttom buocce, Lasarus, gutte oroi Betaniast, Maria ja Marta, su oaba, sidast.\x - \xo 11:1 \xt Luk 10:38, 39\x*
\p
\v 2 Mutto Maria læi dat, gutte vuoidai Hærra vuoiddasin ja sikkoi su julgid su vuovtaidesguim; su viellja Lasarus læi buoccamen.\x - \xo 11:2 \xt Joh 12:3\x*
\p
\v 3 De saddiga dak oabas̄guovtos sudnji sane ja cælketeiga sudnji: Hærra! Gæc̄a, dat, gæn don rakistak, læ buoccamen.
\p
\v 4 Mutto go Jesus dam gulai, de celki son: I dat davdda læk jabmemen, mutto Ibmeli gudnen, vai Ibmel bardne dam bokte hærvasmattujuvvu.\x - \xo 11:4 \xt Joh 9:3\x*
\p
\v 5 Mutto Jesus rakisti Marta ja su oaba ja Lasarusa.
\p
\v 6 Go son dal gulai, atte son læi buoccamen, de oroi son almake guokte bæive dam baikest, gost son læi;
\p
\v 7 dasto maŋŋel celki son mattajegjidasas: Vulggop mi fastain Judeai!
\p
\v 8 Mattajægjek celkke sudnji: Oapatægje! Æska bivdde Judalaʒ̄ak du gæđgadet, ja don manak fastain dokko?\x - \xo 11:8 \xt Joh 8:59; 10:31\x*
\p
\v 9 Jesus vastedi: Æigobe guokte nubbe lokkai dimo læk bæivest? Jos guttege vagjol bæivveg, i son nordad jec̄as; dastgo son oaidna dam mailme c̄uovggasa.
\p
\v 10 Mutto jos guttege vagjola ikko, son nordad jec̄as; dastgo c̄uovgas i læk su siste.\x - \xo 11:10 \xt Joh 9:4\x*
\p
\v 11 Dam celki son; ja dastmaŋŋel cælkka son sigjidi: Lasarus, min usteb, læ oađđam; mutto mon vuolgam su bajasboktet nakkarin.\x - \xo 11:11 \xt Matt 9:24\x*
\p
\v 12 De celkke su mattajægjek: Hærra! Jos son oađđa, de son galle fastain dærvasmuvva.
\p
\v 13 Mutto Jesus sarnoi su jabmem birra; mutto si doivvu, atte son sarnoi lundolas̄ nakkari birra.
\p
\v 14 De celki Jesus vuiggistaǥa sigjidi: Lasarus læ jabmam,
\p
\v 15 ja mon læm ilost din diti, go mon im læm dobbe, vai di oskobetet; mutto vulggop mi su lusa!
\p
\v 16 De celki Tomas, gutte goc̄c̄ujuvvu jumic̄en, su mattajægje‐guimidasas: Vulggop maidai mige, vai mi suina jabmep!
\p
\v 17 Go Jesus bođi, de gavnai son su juo njællje bæive orromen havdest.
\p
\v 18 Mutto Betania læi Jerusalem lakka, vitta nubbe lokkai stadia arvo dast erit.
\p
\v 19 Ja ædnagak Judalaʒ̄ain legje boattam Marta ja Maria lusa jeđđim varas sodno sodno vieljasga diti.
\p
\v 20 Go Marta dal gulai, atte Jesus boatta, de manai son su oudald; mutto Maria c̄okkai vieso siste.
\p
\v 21 De celki Marta Jesusi: Hærrac̄am! Jos don lifc̄ik dast læmas̄, de mu viellja i livc̄e jabmam.
\p
\v 22 Mutto maidai dal dieđam mon, atte maidikkenessi don rokkadalak Ibmelest, dam Ibmel dudnji adda.
\p
\v 23 Jesus celki sudnji: Du viellja galgga bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet.
\p
\v 24 Marta cælkka sudnji: Mon dieđam, atte son galgga bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæme siste dam maŋemus̄ bæive.\x - \xo 11:24 \xt Dan 12:2; Luk 14:14; Joh 5:28, 29; 6:40, 54\x*
\p
\v 25 Jesus celki sudnji: Mon læm bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elæbme ja ællem; gutte mu ala osko, jos son vela jabmage, de galgga son almake ællet,\x - \xo 11:25 \xt Joh 14:6; 1 Joh 5:20\x*
\p
\v 26 ja juokkehas̄, gutte ælla ja osko mu ala, i galga agalaʒ̄atge jabmet. Oskokgo don dam?
\p
\v 27 Son cælkka sudnji: Oskom, Hærrac̄am! Mon læm oskom, atte don læk Kristus, Ibmel bardne, dat, gutte galgga boattet mailbmai.\x - \xo 11:27 \xt Joh 4:42; 6:69\x*
\p
\v 28 Ja go son læi dam cælkkam, de manai son erit ja ravkai su oabas Maria suolet ja celki: Oapatægje læ dast ja ravkka du.
\p
\v 29 Go son dam gulai, de c̄uoʒ̄ʒ̄eli son dallanaǥa ja bođi su lusa.
\p
\v 30 Mutto Jesus i læm vela boattam sida sisa, mutto læi dam baikest, gost Marta læi boattam su oudald.\x - \xo 11:30 \xt Joh 11:20\x*
\p
\v 31 Go dal dak Judalaʒ̄ak, guđek legje su lutte vieso siste ja legje su jeđđimen, oidne, atte Maria c̄uoʒ̄ʒ̄eli hoapost bajas ja manai olgus, de c̄uvvu si su ja celkke: Son manna havde lusa dobbe c̄ierrot.
\p
\v 32 Go Maria dal dokko bođi, gost Jesus læi, ja oini su, de luoittadi son su julgi ouddi vuolas ja celki sudnji: Hærrac̄am! Jos don lifc̄ik dast læmas̄, de mu viellja i livc̄e jabmam.
\p
\v 33 Go Jesus dal oini su c̄ierromen ja oini daid Judalaʒ̄aid c̄ierromen, guđek botte su mielde, de likkatuvvui son sagga vuoiŋastes ja njuorrani ja celki:
\p
\v 34 Gosa di lepet su bigjam? Si celkke sudnji: Hærra, boađe ja oaine!
\p
\v 35 Jesus c̄ieroi.\x - \xo 11:35 \xt Luk 19:41\x*
\p
\v 36 De celkke Judalaʒ̄ak: Gæc̄a, moft son rakisti su!\x - \xo 11:36 \xt Joh 11:3, 5\x*
\p
\v 37 Mutto muttomak sist celkke: Igo dat, gutte rabasti dam c̄almetæme c̄almid, livc̄e maidai mattam dakkat, atte i dat læm jabmet?\x - \xo 11:37 \xt Joh 9:6, 7\x*
\p
\v 38 De likkatuvvui Jesus fastain sagga ja bođi havde lusa. Mutto rogge læi, ja gæđge læi dam alde.\x - \xo 11:38 \xt Matt 27:60\x*
\p
\v 39 Jesus celki: Valddet gæđge erit! Marta, dam jabme oabba, cælkka sudnji: Hærra! Son bac̄c̄id juo; dastgo njællje bæive son læ orrom.
\p
\v 40 Jesus celki sudnji: Imgo mon cælkkam dudnji, atte jos don matas̄ik oskot, de don oainas̄ik Ibmel hærvasvuođa.\x - \xo 11:40 \xt Joh 11:26\x*
\p
\v 41 De valdde si gæđge dast erit, gosa dat jabme læi bigjujuvvum. Mutto Jesus bajedi su c̄almides bajas ja celki: Ac̄ac̄am! Mon gitam du, go don læk muo gullam.
\p
\v 42 Mutto mon dittim, atte don gulak muo alelassi; mutto olbmui diti, guđek birra c̄uʒ̄ʒ̄uk, celkkim mon dam, vai si oskuk, atte don læk muo vuolgatam.\x - \xo 11:42 \xt Joh 12:30\x*
\p
\v 43 Ja go son læi dam cælkkam, de c̄uorvoi son alla jienain: Lasarus, boađe deiki olgus!
\p
\v 44 Ja dat jabme bođi olgus, c̄adnujuvvum lika‐garvoiguim julgi ja gieđai birra, ja su amadagjo læi birra, gissujuvvum c̄albme‐sikkaldak‐linin. Jesus celki sigjidi: C̄ovddet su ja luittet su mannat!
\p
\v 45 De osku ædnagak dain Judalaʒ̄ain su ala, guđek legje boattam Maria lusa ja legje oaidnam, maid Jesus læi dakkam.
\p
\v 46 Mutto muttomak sist manne Farisealaʒ̄ai lusa ja celkke sigjidi, maid Jesus læi dakkam.
\p
\v 47 De c̄okkijegje bajemus̄ papak ja Farisealaʒ̄ak digge ja celkke: Maid mi dakkap? Dastgo dat olmus̄ dakka ædnag mærkaid.\x - \xo 11:47 \xt Matt 26:3; Mark 14:1; Luk 22:2; Ap daǥ 4:27\x*
\p
\v 48 Jos mi diktep su nuft dakkat, de oskuk buokak su ala, ja Romalaʒ̄ak bottek ja valddek sikke min ædnama ja olbmuid.
\p
\v 49 Mutto muttom sist, Kaifas, gutte læi dam jaǥe bajemus̄ pappa, celki sigjidi:
\p
\v 50 Epet di dieđe maidege, epetge di jurdas̄, atte dat læ migjidi avkalas̄, atte okta olmus̄ jabma albmuga oudast, amas obba almug hævatuvvut.\x - \xo 11:50 \xt Joh 18:14\x*
\p
\v 51 Mutto dam i cælkkam son jes̄aldes, mutto go son læi dam jaǥe bajemus̄ pappa, de einosti son, atte Jesus galgai jabmet albmuga oudast,
\p
\v 52 ja i dus̄s̄efal albmuga oudast, mutto vai son maidai galgai c̄okkit Ibmel bieđganam manaid ovta jovkkui.\x - \xo 11:52 \xt Efes 2:16\x*
\p
\v 53 De rađđadalle si dam bæive rajest su goddet.\x - \xo 11:53 \xt Matt 12:14\x*
\p
\v 54 De i vagjolam s̄atan Jesus albmoset Judalaʒ̄ai gaskast, mutto manai dast erit dam guvllui, mi læ mæce lakka, muttom gavpugi, mi goc̄c̄ujuvvu Efraimen; ja son oroi dobbe su mattajegjidesguim.
\p
\v 55 Mutto Judalaʒ̄ai bæssac̄ak legje lakka; ja ædnagak dam guovlost manne bajas Jerusalemi bæssac̄i ouddal jec̄aidæsek buttestet.
\p
\v 56 De occe si Jesusa ja sardnu gutteg guiminæsek, go si c̄uʒ̄ʒ̄u tempel siste: Moft din mielast orro, go son i boađe basidi?
\p
\v 57 Mutto sikke bajemus̄ papak ja Farisealaʒ̄ak legje addam dam goc̄c̄oma, atte jos guttege diđi, gost son læi, de galgai son dam dieđetet, vai si oʒ̄us̄e su gidda valddet.
\c 12
\s1 12. Kapittal.
\s2 Jesus vuiddujuvvu Betaniast, 1–8. Ædnagak bottek su lusa ja oskuk; Judalaʒ̄ak aigguk goddet maidai Lasarusa, 9–11. Jesus ride Jerusalem sisa, 12–19. Grekalaʒ̄ak dattuk su oaidnet; son sardno su jabmemes ja hærvasmattujumes birra, oaʒ̄ʒ̄o duođas̄tusa almest, 20–28. Jesus mattat ja nævvo olbmuid; almake æi si osko, 29–43, manditi son fastain nævvo sin, 44–50.
\p
\v 1 Jesus bođi dalle gutta bæive bæssac̄i ouddal Betaniai, gost Lasarus læi, gutte læi læmas̄ jabmam, ja gæn son læi bajasc̄uoʒ̄aldattam jabmi lutte.\x - \xo 12:1 \xt Matt 26:6, j. n. v.; Mark 14:3, j. n. v.\x*
\p
\v 2 De rakadegje si sudnji dast mallasid, ja Marta aitardi; mutto Lasarus læi muttom sist, guđek c̄okkajegje suina bævdest.
\p
\v 3 De valdi Maria ovta budde billedkættes, sagga divras nardusvuoiddasa ja vuoidadi Jesus julgid ja sikkoi su julgid su vuovtaidesguim; mutto viesso devddujuvvui vuoiddas hajain.\x - \xo 12:3 \xt Joh 11:2\x*
\p
\v 4 De celki muttom su mattajegjin, Judas, Simon bardne, Iskariot, gutte dasto maŋŋel su beti:
\p
\v 5 Manne dat vuoidas i vuvddujuvvum golbma c̄uođe ruđa oudast ja addujuvvum vaivas̄idi?
\p
\v 6 Mutto i son cælkkam dam damditi, go sust læi moras̄ vaivas̄i oudast, mutto damditi go son læi suola, ja sust læi burssa, ja son guddi, mi dam sisa bigjujuvvui.\x - \xo 12:6 \xt Joh 13:29\x*
\p
\v 7 De celki Jesus: Adde sudnji rafhe! Son læ vurkkim dam vuoiddas mu havddadume bæivvai.
\p
\v 8 Dastgo vaivas̄ak læk alelassi din lutte; mutto mon im læk alelassi din lutte.\x - \xo 12:8 \xt 5 Mos 15:11; Matt 26:11\x*
\p
\v 9 De oʒ̄ʒ̄u stuora joavkko Judalaʒ̄ain diettet, atte son læi dast; ja æi si boattam dus̄s̄efal Jesus diti, mutto maidai oaidnem diti Lasarusa, gæn son læi bajasc̄uoʒ̄aldattam jabmi lutte.\x - \xo 12:9 \xt Joh 11:43, 44\x*
\p
\v 10 Mutto bajemus̄ papak rađđadalle goddet maidai Lasarusa;
\p
\v 11 dastgo su diti manne ædnagak Judalaʒ̄ain dokko ja osku Jesus ala.\x - \xo 12:11 \xt Joh 11:45\x*
\p
\v 12 Nubbe bæive, go dat stuora ædnagvuotta, mi læi boattam basidi, gulai, atte Jesus boatta Jerusalemi,
\p
\v 13 de valdde si palbme‐ovsid ja manne olgus su oudald ja c̄urvvu: Hosanna! Buristsivdneduvvum lekus dat, gutte boatta Hærra nammi, Israel gonagas!\x - \xo 12:13 \xt Matt 21:1, j. n. v.; Mark 11:1, j. n. v.; Luk 19:29, j. n. v.; Salm 118:25, 26\x*
\p
\v 14 Mutto Jesus gavnai nuorra asen ja c̄okkani dam ala, nuftgo c̄allujuvvum læ:
\p
\v 15 Ale bala, Sion nieidda! Gæc̄a, du gonagas boatta ridededin njiŋŋelas asen c̄ivga alde.\x - \xo 12:15 \xt Es 62:11; Sak 9:9\x*
\p
\v 16 Mutto dam æi arvvedam su mattajægjek algost; mutto go Jesus læi hærvasen dakkujuvvum, de muittajegje si, atte dat læi c̄allujuvvum su birra, ja atte si legje dakkam dam su diti.
\p
\v 17 Mutto olbmuk, guđek legje su mielde, duođas̄tegje, atte son læi ravkkam Lasarusa havdest ja bajasc̄uoʒ̄aldattam su jabmi lutte.
\p
\v 18 Damditi manne maidai olbmuk su oudald, dainago si legje gullam, atte son læi dakkam dam mærka.
\p
\v 19 De celkke Farisealaʒ̄ak gutteg guoibmasæsek: Di oaidnebetet, atte epet di væje maidege dakkat; gæc̄a, obba mailbme viekka su maŋŋai.
\p
\v 20 Mutto dast legje soames Grekalaʒ̄ak sin gaskast, guđek legje boattam bajas rokkadallam varas basin.
\p
\v 21 Dak manne dalle Filip lusa, gutte læi boattam Betsaidast Galileast, ja rokkadalle su ja celkke: Hærra! Mi halidep oaidnet Jesusa.\x - \xo 12:21 \xt Joh 1:44, 45\x*
\p
\v 22 Filip boatta ja cælkka Andreasi dam, ja Andreas ja Filip cælkkeba fastain Jesusi dam.
\p
\v 23 Mutto Jesus vastedi sodnoidi ja celki: Dibmo læ boattam, go olbmu bardne galgga hærvasen dakkujuvvut.\x - \xo 12:23 \xt Joh 13:32; 17:1\x*
\p
\v 24 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Jos niso‐gordnec̄albme i gac̄a ædnami ja jame, de orro dat okto; mutto jos dat jabma, de s̄addad dat ollo s̄addoid.\x - \xo 12:24 \xt 1 Kor 15:36\x*
\p
\v 25 Gutte rakista su hægas, son galgga dam masset, ja gutte vas̄ot su hægas dam mailmest, son galgga dam varjalet aǥalas̄ ællemi.\x - \xo 12:25 \xt Matt 10:39; 16:25; Luk 17:33\x*
\p
\v 26 Jos guttege aiggo muo balvvalet, de c̄uvvus son muo, ja gost mon læm, dobbe galgga maidai mu balvvalægje læt; ja jos guttege muo balvvala, de galgga Ac̄c̄e su gudnijattet.\x - \xo 12:26 \xt Joh 14:3; 17:24; 1 Tess 4:17\x*
\p
\v 27 Dal læ mu siello suorgganam; ja maid galgam mon cælkket? Ac̄ac̄am, bæste muo dam dimost! Daddeke, damditi læm mon boattam dam dibmoi.\x - \xo 12:27 \xt Matt 26:38, 39\x*
\p
\v 28 Ac̄ac̄am, hærvasen daǥa du namad! De bođi jiedna almest: Sikke læm mon hærvasen dakkam ja aigom fastain dam hærvasen dakkat.
\p
\v 29 De celkke olbmuk, guđek c̄uʒ̄ʒ̄u ja gulle dam, atte bajan læi c̄erggom; ærrasak celkke: Engel læ sudnji sardnom.
\p
\v 30 Jesus vastedi ja celki: Dat jiedna i s̄addam mu diti, mutto din diti.\x - \xo 12:30 \xt Joh 11:42\x*
\p
\v 31 Dal dollujuvvu duobmo dam mailme bagjel; dal galgga dam mailme oaivamus̄ balkestuvvut olgus.\x - \xo 12:31 \xt Joh 16:11\x*
\p
\v 32 Ja mon, go mon bajeduvvum ædnamest bajas, de mon gæsam buokaid lusam.\x - \xo 12:32 \xt Joh 3:14; 6:44\x*
\p
\v 33 Mutto dam son celki arvvedattem diti, maid jabmemid son galgai jabmet.
\p
\v 34 Olbmuk vastedegje sudnji: Mi læp gullam laǥast, atte Kristus bisso aǥalas̄ aiggai; moft cælkak don dalle, atte olbmu bardne berre bajas bajeduvvut? Gi læ dat olbmu bardne?\x - \xo 12:34 \xt 2 Sam 7:13; Salm 89:30, 37, 38; 110:4; Es 9:6, 7; Esek 37:25; Dan 2:44; 7:14, 27\x*
\p
\v 35 De celki Jesus sigjidi: C̄uovgas læ ain oanekas̄ aige din lutte. Vagjoleket dam bodda, go dist læ c̄uovgas, amas sævdnjad boattet din bagjeli! Ja gutte sævdnjad siste vagjola, i dieđe, gosa son manna.\x - \xo 12:35 \xt Joh 8:12; 11:10\x*
\p
\v 36 Dam bodda go dist læ c̄uovgas, de oskot c̄uovggas ala, vai di s̄addabetet c̄uovggas mannan! Daid sarnoi Jesus ja manai erit ja c̄ieǥai jec̄as sin oudast.\x - \xo 12:36 \xt Efes 5:8\x*
\p
\v 37 Mutto vaiko son læi dakkam nuft ollo mærkaid sin c̄almi oudast, de æi si almake oskom su ala,
\p
\v 38 vai profet Esaias sadne ollas̄uvvus̄i, maid son læ cælkkam: Hærra! Gi læ oskom dam, maid son mist gulai, ja gæsa læ Hærra gietta almostuvvum?\x - \xo 12:38 \xt Es 53:1; Rom 10:16\x*
\p
\v 39 Damditi æi mattam si oskot; dastgo Esaias cælkka fastain:\x - \xo 12:39 \xt Es 6:9, 10; Matt 13:14\x*
\p
\v 40 Son læ sevnjudattam sin c̄almid ja buos̄s̄odam sin vaimo, amasek si oaidnet c̄almidæsekguim ja arvvedet vaimoin ja jorggalet jec̄aidæsek, vai mon buoredifc̄im sin.
\p
\v 41 Dam celki Esaias, dallego son oini su hærvasvuođa ja sarnoi su birra.\x - \xo 12:41 \xt Es 6:1, j. n. v.\x*
\p
\v 42 Daddeke osku ædnagak vela oaivamuʒ̄ainge su ala; mutto Farisealaʒ̄ai diti æi si dovdastam dam, amasek si synagogast erit c̄ulddujuvvut;\x - \xo 12:42 \xt Joh 9:22\x*
\p
\v 43 dastgo si rakistegje olbmui gudne æmbo go Ibmel gudne.\x - \xo 12:43 \xt Joh 5:44\x*
\p
\v 44 Mutto Jesus c̄uorvoi ja celki: Gutte osko mu ala, i osko mu ala, mutto su ala, gutte læ muo vuolgatam;\x - \xo 12:44 \xt 1 Petr 1:21\x*
\p
\v 45 ja gutte muo oaidna, oaidna su, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 12:45 \xt Joh 10:30; 14:9\x*
\p
\v 46 Mon læm c̄uovgas, mi læ boattam mailbmai, amas oktage, gutte mu ala osko, orrot sævdnjad siste.\x - \xo 12:46 \xt Joh 12:35\x*
\p
\v 47 Ja jos guttege gulla mu sanid ja i osko, su im mon dubme; dastgo im mon læk boattam mailme dubmit, mutto bæstet mailme.\x - \xo 12:47 \xt Joh 3:17\x*
\p
\v 48 Gutte muo bagjelgæc̄c̄a ja mu sanid i vuostaivalde, sust læ dat, gutte su dubme; dat sadne, maid mon læm sardnom, dat galgga su dubmit dam maŋemus̄ bæive.\x - \xo 12:48 \xt Joh 3:18; 8:24\x*
\p
\v 49 Dastgo im mon læk sardnom jes̄aldam; mutto Ac̄c̄e, gutte læ muo vuolgatam, son læ addam munji goc̄c̄oma dam harrai, maid mon galgam cælkket, ja maid mon galgam sardnot;\x - \xo 12:49 \xt Joh 14:10\x*
\p
\v 50 ja mon dieđam, atte su goc̄c̄om læ aǥalas̄ ællem. Damditi, dam, maid mon sarnom, sarnom mon nuft, moft Ac̄c̄e læ munji cælkkam.
\c 13
\s1 13. Kapittal.
\s2 Jesus bassa mattajegjides julgid ja nævvo sin vuollegas̄vutti, 1–20, sardno su birra, gutte galgai su bættet, 21–30, sardno su hærvasen dakkujumes birra ja guim‐guoibmasas̄ rakisvnođa birra, 31–35, sardno Pietara jorralæme birra, 36–38.
\p
\v 1 Mutto bæssas̄basi ouddal, go Jesus diđi, atte su dibmo læi boattam, go son galgai dam mailmest erit vuolgget ac̄es lusa, de, nuftgo son læi rakistam su jec̄as mattajegjid, guđek legje mailmest, nuft rakisti son sin gidda loapa ragjai.\x - \xo 13:1 \xt Matt 26:2, j. n. v.; Mark 14:1; Luk 22:1, j. n. v.; Joh 7:6, 30\x*
\p
\v 2 Ja go ækkedes mallasak dollujuvvujegje, go bærgalak læi juo sisa bac̄am Judas Iskariota, Simon barne, vaibmoi, atte son galgai su bættet,
\p
\v 3 go Jesus diđi, atte Ac̄c̄e læi addam buok su gieđaidi, ja atte son læi boattam Ibmel lutte ja manai Ibmel lusa,\x - \xo 13:3 \xt Matt 11:27; Joh 3:35; 16:28\x*
\p
\v 4 de c̄uoʒ̄ʒ̄eli son mallasin ja nuolai su biktasides erit, ja son valdi lidne‐biktasa ja boakkanasti jec̄as.
\p
\v 5 Dasto maŋŋel leikki son c̄ace littai ja riemai bassat mattajegjides julgid ja sikkot daid lidne‐biktasin, maina son læi boakkanastum.
\p
\v 6 De bođi son Simon Pietar lusa; ja dat celki sudnji: Hærrac̄am! Basakgo don mu julgid?\x - \xo 13:6 \xt Matt 3:14\x*
\p
\v 7 Jesus vastedi ja celki sudnji: Maid mon dal daǥam, dam ik don dal dieđe, mutto don s̄addak arvvedet dam dastmaŋŋel.
\p
\v 8 Pietar cælkka sudnji: Ik don galga aǥalaʒ̄atge bassat mu julgid. Jesus vastedi sudnji: Jos mon im basa du, de dust i læk mikkege osid muina.
\p
\v 9 Simon Pietar cælkka sudnji: Hærrac̄am! Ale basa dus̄s̄efal mu julgid, mutto maidai gieđaid ja oaive!
\p
\v 10 Jesus cælkka sudnji: Gutte læ bassujuvvum, i darbas̄ bassat ærago julgid, mutto læ aibas buttes; ja di lepet buttasak, mutto epet buokak.\x - \xo 13:10 \xt Joh 15:3\x*
\p
\v 11 Dastgo son dovdai su, gutte su beti; damditi celki son: Epet di læk buokak buttasak.\x - \xo 13:11 \xt Joh 6:64, 70\x*
\p
\v 12 Go son dalle læi bassam sin julgid ja valddam su biktasides, de c̄okkani son fastain ja celki sigjidi: Diettebetetgo di, maid mon læm digjidi dakkam?
\p
\v 13 Di goc̄c̄obetet muo oapatægjen ja hærran, ja di sardnobetet riekta; dastgo mon læm dat.\x - \xo 13:13 \xt Matt 23:8, 10; 1 Kor 8:6\x*
\p
\v 14 Jos dalle mon, gutte læm hærra ja oapatægje, læm bassam din julgid, de lepet maidai di gædnegasak bassat gutteg guimidædek julgid.\x - \xo 13:14 \xt Luk 22:27\x*
\p
\v 15 Dastgo mon læm addam digjidi ouddamærka, vai, nuftgo mon dakkim digjidi, nuft galggabetet maidai di dakkat.\x - \xo 13:15 \xt 1 Petr 2:21; 1 Joh 2:6\x*
\p
\v 16 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Balvvalægje i læk stuoreb go su ised, ige airas stuoreb go son, gutte su vuolgati.\x - \xo 13:16 \xt Matt 10:24; Luk 6:40; Joh 15:20\x*
\p
\v 17 Jos di diettebetet daid, de lepet di audogasak, jos di dakkabetet daid.\x - \xo 13:17 \xt Matt 7:24\x*
\p
\v 18 Im mon sarno din buokai birra; mon dieđam, gæid mon læm valljim. Mutto — vai c̄ala ollas̄uvvus̄i: Dat, gutte laibe muina borra, læ bajedam s̄us̄mes mu vuostai.\x - \xo 13:18 \xt Salm 41:10; Ap daǥ 1:17\x*
\p
\v 19 Dam rajest cælkam mon digjidi dam, ouddalgo dat s̄adda, vai, go dat læ s̄addam, di oskobetet, atte mon læm Kristus.\x - \xo 13:19 \xt Joh 14:29\x*
\p
\v 20 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Gutte su vuostaivaldda, gæn mon vuolgatam, muo vuostaivaldda; mutto gutte muo vuostaivaldda, su vuostaivaldda, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 13:20 \xt Matt 10:40\x*
\p
\v 21 Go Jesus læi dam cælkkam, de likkatuvvui son sagga vuoiŋastes ja duođas̄ti ja celki: Duođai, duođai cælkam mon digjidi, atte okta dist bætta muo.\x - \xo 13:21 \xt Matt 26:21, j. n. v.; Mark 14:18, j. n. v.; Luk 22:21, j. n. v.\x*
\p
\v 22 De gæc̄c̄agotte mattajægjek gutteg guoimesek ala ja æppedegje, gæn birra son sarnoi.
\p
\v 23 Mutto de læi muttom su mattajegjin, gutte bævde lutte vællai Jesus aske vuostai, gæn Jesus rakisti.\x - \xo 13:23 \xt Joh 21:20\x*
\p
\v 24 Dasa nuvketi dalle Simon Pietar, vai son jæras̄i, gi dat læʒ̄ʒ̄a, gæn birra son sarnoi.
\p
\v 25 Mutto son sojaldatti jec̄as Jesus radde vuostai ja celki sudnji: Hærra! Gi dat læ?
\p
\v 26 Jesus vastedi: Dat læ dat, gæsa mon addam dam bitta, maid mon buonjostam. Ja son buonjosti bitta ja addi Judas Iskarioti, Simon bardnai, dam.
\p
\v 27 Ja maŋŋelgo son læi oʒ̄ʒ̄om dam bitta, de manai Satan su sisa. De celki Jesus sudnji: Maid don daǥak, de daǥa dam farga!
\p
\v 28 Mutto i oktage sist, guđek legje bævdest c̄okkamen, diettam, man varas son celki sudnji dam.
\p
\v 29 Dastgo muttomak doivvu, dađemielde go Judasest læi burssa, atte Jesus celki sudnji: Oaste, maid mi darbas̄ep basidi! daihe, atte son galgai addet maidege vaivas̄idi.\x - \xo 13:29 \xt Joh 12:6\x*
\p
\v 30 Go son dalle læi valddam dam bitta, de manai son dallanaǥa olgus. Mutto igja læi.
\p
\v 31 Go son dalle læi olgus mannam, de celki Jesus: Dal læ olbmu bardne hærvasen dakkujuvvum, ja Ibmel læ hærvasen dakkujuvvum su siste.
\p
\v 32 Jos Ibmel læ hærvasen dakkujuvvum su siste, de aiggo Ibmel maidai su hærvasen dakkat jes̄jec̄as siste, ja son aiggo farga su hærvasen dakkat.\x - \xo 13:32 \xt Joh 12:23\x*
\p
\v 33 Manac̄idam! Mon læm ain oanekas̄ boddus̄ din lutte. Di s̄addabetet occat muo, ja nuftgo mon celkkim Judalaʒ̄aidi: Gosa mon manam, dokko epet di mate boattet, nuft cælkam mon maidai digjidi dal.\x - \xo 13:33 \xt Joh 7:34; 8:21\x*
\p
\v 34 Mon addam digjidi ođđa bakkom, atte di galggabetet rakistet gutteg guimidædek, vai, nuftgo mon læm rakistam din, nuft galggabetet maidai di rakistet gutteg guimidædek.\x - \xo 13:34 \xt Matt 22:39; Joh 15:12, 17; Gal 5:6; Jak 2:8; 1 Petr 1:22; 1 Joh 3:11, 23; 4:21\x*
\p
\v 35 Dast galggek buokak dovddat, atte di lepet mu mattajægjek, jos dist læ gaskanædek rakisvuotta.\x - \xo 13:35 \xt 1 Joh 2:5; 4:20\x*
\p
\v 36 Simon Pietar celki sudnji: Hærra! Gosa don manak? Jesus vastedi sudnji: Gosa mon manam, dokko ik mate don dal muo c̄uovvot; mutto dasto maŋŋel galgak don muo c̄uovvot.\x - \xo 13:36 \xt Joh 7:34; 21:18; 2 Petr 1:14\x*
\p
\v 37 Pietar cælkka sudnji: Hærra! Manne mon im mate dal du c̄uovvot? Mon aigom bigjat mu hæggam du oudast.
\p
\v 38 Jesus vastedi sudnji: Hægad don aigok bigjat mu oudast? Duođai, duođai cælkam mon dudnji: Vuoncca‐vares i s̄adda bis̄kot, ouddalgo don læk biettalam muo golma gærde.\x - \xo 13:38 \xt Matt 26:34; Mark 14:30; Luk 22:34\x*
\c 14
\s1 14. Kapittal.
\s2 Jesus aiggo rakadet saje su olbmuidasas, 1–4; son læ jes̄ gæidno Ac̄e lusa, 5–7; son ja Ac̄c̄e læba okta, 8–20; son aiggo almostattet jec̄as su olbmuidasas ja vuolgatet sigjidi Vuoiŋa, 21–26; son jeđđe sin, 27–31.
\p
\v 1 Allusek din vaimok suorgganeku! Oskot Ibmel ala ja oskot mu ala!\x - \xo 14:1 \xt Joh 14:27; 12:44\x*
\p
\v 2 Mu ac̄e viesost læk ollo orromsajek. Mutto jos dat i livc̄e nuft, de lifc̄im mon cælkkam digjidi dam. Mon manam erit digjidi saje rakadet,\x - \xo 14:2 \xt 2 Kor 5:1; Ebr 11:10\x*
\p
\v 3 ja go mon læm mannam erit ja oaʒ̄om rakadet digjidi saje, de boađam mon fastain ja valdam din lusam, vai, gost mon læm, dobbe galggabetet maidai di læt.\x - \xo 14:3 \xt Joh 12:26; 17:24; Filip 1:23; 1 Tess 4:17\x*
\p
\v 4 Ja gosa mon manam, dam di diettebetet, ja di diettebetet gæino.
\p
\v 5 Tomas cælkka sudnji: Hærra! Æp mi dieđe, gosa don manak; ja moft mattep mi dalle diettet gæino?
\p
\v 6 Jesus cælkka sudnji: Mon læm gæidno ja duottavuotta ja ællem; i oktage boađe Ac̄e lusa ærrebgo mu bokte.\x - \xo 14:6 \xt Es 35:8; Ebr 9:8; 10:19, 20; Joh 11:25; 10:9\x*
\p
\v 7 Jos di lifc̄idek muo dovddam, de di lifc̄idek maidai dovddam mu ac̄e, ja dam rajest dovddabetet di su ja lepet su oaidnam.
\p
\v 8 Filip cælkka sudnji: Hærra! C̄ajet migjidi Ac̄e, ja dast læ migjidi galle!
\p
\v 9 Jesus cælkka sudnji: Nuft gukkes aige læm mon læmas̄ din lutte, ja ik don læk dovddam muo, Filip? Gutte muo læ oaidnam, læ oaidnam Ac̄e; ja moft cælkak don dalle: C̄ajet migjidi Ac̄e?\x - \xo 14:9 \xt Joh 12:45; 14:20; 17:21, 23\x*
\p
\v 10 Ikgo don osko, atte mon læm Ac̄e siste, ja Ac̄c̄e læ mu siste? Daid sanid, maid mon sarnom digjidi, im mon sarno jes̄aldam; mutto Ac̄c̄e, gutte bisso mu siste, son dakka daǥoid.\x - \xo 14:10 \xt Joh 10:38; 5:19; 8:28, 38\x*
\p
\v 11 Oskot munji, atte mon læm Ac̄e siste, ja Ac̄c̄e læ mu siste! Mutto jos di epet dato, de oskot munji almake aito daǥoi diti!\x - \xo 14:11 \xt Joh 5:36; 10:25\x*
\p
\v 12 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Gutte osko mu ala, son oaʒ̄ʒ̄o maidai dakkat daid daǥoid, maid mon daǥam, ja son oaʒ̄ʒ̄o dakkat stuorebuid go daid; dastgo mon manam mu ac̄c̄am lusa,
\p
\v 13 ja maidikkenessi di rokkadallabetet mu nammi, dam mon daǥam, vai Ac̄c̄e hærvasmattujuvvu Barne bokte.\x - \xo 14:13 \xt Joh 16:23, 24; Matt 7:7, 11; 21:22; Luk 11:19\x*
\p
\v 14 Jos di rokkadallabetet maidege mu nammi, de mon daǥam dam.
\p
\v 15 Jos di rakistepet muo, de dollet mu bakkomid!\x - \xo 14:15 \xt Joh 15:10; 1 Joh 5:3\x*
\p
\v 16 Ja mon aigom rokkadallat Ac̄e, ja son adda digjidi nubbe bælos̄tægje, vai son bisso din lutte aǥalaʒ̄at,
\p
\v 17 duottavuođa vuoiŋa, gæn mailbme i mate vuostaivalddet, dastgo dat i oaine su ige dovda su; mutto di dovddabetet su, dastgo son bisso din lutte ja galgga orrot din siste.\x - \xo 14:17 \xt Vis 1:5; Joh 7:39; Ap daǥ 5:32\x*
\p
\v 18 Im mon guođe din oarbesen; mon boađam din lusa.\x - \xo 14:18 \xt Matt 28:20\x*
\p
\v 19 Vela ain oanekas̄ boddus̄, ja mailbme i oaine muo s̄atan, mutto di oaidnebetet muo; dastgo mon ælam, ja di galggabetet ællet.
\p
\v 20 Dam bæive s̄addabetet di dovddat, atte mon læm mu ac̄c̄am siste, ja di mu siste, ja mon din siste.
\p
\v 21 Gæst læk mu bakkomak ja doalla daid, son læ dat, gutte muo rakista; mutto gutte muo rakista, son galgga rakistuvvut mu ac̄est, ja mon aigom rakistet su ja almostattet jec̄c̄am sudnji.
\p
\v 22 Judas — i Iskariot — cælkka sudnji: Hærra! Mast dat boatta, go don aigok almostattet jec̄ad migjidi ja ik mailbmai?
\p
\v 23 Jesus vastedi ja celki sudnji: Jos guttege muo rakista, de son doalla mu sane, ja mu ac̄c̄e su rakista, ja moai botte su lusa ja dakke orrom‐saje su lutte.\x - \xo 14:23 \xt Sanel 8:17; 1 Kor 3:16; 6:19\x*
\p
\v 24 Gutte muo i rakist, i son doala mu sanid, ja dat sadne, maid di gullabetet, i læk mu sadne, mutto ac̄c̄am sadne, gutte læ muo vuolgatam.
\p
\v 25 Dam mon læm digjidi sardnom, go mon ain orom din lutte;
\p
\v 26 mutto bælos̄tægje, Bassevuoigŋa, gæn Ac̄c̄e vuolgat mu nammi, son galgga oapatet digjidi buok ja muitotet digjidi buok dai birra, maid mon læm digjidi cælkkam.\x - \xo 14:26 \xt Luk 24:49; Joh 15:26; 16:7; 1 Joh 2:20, 27\x*
\p
\v 27 Rafhe guođam mon digjidi, mu rafham addam mon digjidi; im mon adde digjidi, nuftgo mailbme adda. Allusek din vaimok suorgganeku ja allusek ballu!\x - \xo 14:27 \xt Filip 4:7; Joh 14:1\x*
\p
\v 28 Di lepet gullam, atte mon celkkim digjidi: Mon vuolgam erit ja boađam fastain din lusa. Jos di anas̄eidek muo rakisen, de illodifc̄idek di damditi, go mon celkkim: Mon manam ac̄c̄am lusa; dastgo mu ac̄c̄e læ stuoreb go mon.\x - \xo 14:28 \xt Joh 10:29, 30\x*
\p
\v 29 Ja dal læm mon cælkkam digjidi dam, ouddalgo dat s̄adda, vai, go dat læ s̄addam, di dalle oskobetet.\x - \xo 14:29 \xt Joh 13:19\x*
\p
\v 30 Dastmaŋas im mon sarno dinguim ollo; dastgo dam mailme oaivamus̄ boatta, ja sust i læk i mikkege mu siste;\x - \xo 14:30 \xt Joh 16:11; 2 Kor 4:4\x*
\p
\v 31 mutto vai mailbme s̄adda dovddat, atte mon rakistam ac̄c̄am ja daǥam nuft, moft Ac̄c̄e læ muo goc̄c̄om, — c̄uoʒ̄ʒ̄eleket, vulggop mi dast erit!\x - \xo 14:31 \xt Joh 10:18; Matt 26:46\x*
\c 15
\s1 15. Kapittal.
\s2 Jesus sardno vuoiŋalas̄ okti ovtastattujume birra jec̄aines, 1–8, nævvo guim‐guoibmasas̄ rakisvutti, 9–17, nævvo gierddavas̄vutti ja dorvolas̄vutti doarradallujume siste, 18–27.
\p
\v 1 Mon læm dat duotta vidnemuorra, ja mu ac̄c̄e læ vidnegarde ised.
\p
\v 2 Juokke oavse must, mi i s̄addad s̄addoid, dam erit valdda son; ja juokke oavse, mi s̄addad s̄addoid, buttesta son, vai dat s̄addad æneb s̄addoid.\x - \xo 15:2 \xt Matt 15:13\x*
\p
\v 3 Di lepet juo buttasak dam sane bokte, maid mon læm digjidi sardnom.\x - \xo 15:3 \xt Joh 13:10\x*
\p
\v 4 Bissot mu siste, de bisom mon din siste. Nuftgo oakse i mate s̄addadet s̄addoid jes̄aldes, muđoigo dat bisso vidnemuorast, nuft epet dige mate, muđoigo di bissobetet mu siste.\x - \xo 15:4 \xt Joh 6:56\x*
\p
\v 5 Mon læm vidnemuorra, di lepet oavsek; gutte bisso mu siste, ja mon su siste, son s̄addad ollo s̄addoid; dastgo alma mutaǥa epet di mate maidege dakkat.\x - \xo 15:5 \xt 2 Kor 3:5; Filip 2:13; Es 26:12\x*
\p
\v 6 Jos guttege i biso mu siste, de son olgus balkestuvvu nuftgo oakse ja mieska; ja dak c̄oggujuvvujek ja balkestuvvujek dolli, ja dak bullek.\x - \xo 15:6 \xt Matt 3:10; 7:19\x*
\p
\v 7 Jos di bissobetet mu siste, ja mu sanek bissuk din siste, de rokkadallet, maidikkenessi di dattobetet, ja dat galgga digjidi dapatuvvat!\x - \xo 15:7 \xt Joh 15:16; 14:13, 14; Matt 21:22; Luk 11:9, 10; Jak 1:5; 1 Joh 3:22\x*
\p
\v 8 Daggo bokte hærvasmattujuvvu mu ac̄c̄e, go di s̄addadepet ollo s̄addoid, ja di galggabetet s̄addat mu mattajægjen.\x - \xo 15:8 \xt Matt 5:16; Filip 1:11\x*
\p
\v 9 Nuftgo Ac̄c̄e læ muo rakistam, nuft læm maidai mon din rakistam; bissot mu rakisvuođa siste!
\p
\v 10 Jos di doallabetet mu bakkomid, de di bissobetet mu rakisvuođa siste, nuftgo mon læm doallam mu ac̄c̄am bakkomid ja bisom su rakisvuođa siste.\x - \xo 15:10 \xt Joh 14:15; 1 Joh 5:3\x*
\p
\v 11 Dam mon læm sardnom digjidi, vai mu illo bisus̄i din siste, ja vai din illo s̄addas̄i ollesen.\x - \xo 15:11 \xt Joh 16:24\x*
\p
\v 12 Dat læ mu bakkom, atte di galggabetet rakistet gutteg guimidædek, nuftgo mon læm din rakistam.\x - \xo 15:12 \xt Joh 13:34; Efes 5:2; 1 Tess 4:9; 1 Petr 4:8; 1 Joh 3:11; 4:21\x*
\p
\v 13 I ovtastge læk stuoreb rakisvuotta go dat, atte son bigja su hægas su ustebides oudast.\x - \xo 15:13 \xt Rom 5:7, 8; Efes 5:2; 1 Joh 3:16; Joh 10:11, 15\x*
\p
\v 14 Di lepet mu ustebak, jos di dakkabetet, maid mon digjidi goc̄om.\x - \xo 15:14 \xt Matt 12:50; Joh 8:31\x*
\p
\v 15 Im mon goc̄o din s̄atan balvvalægjen, dastgo balvvalægje i dieđe, maid su ised dakka; mutto din læm mon goc̄c̄om usteben, dastgo buok dam, maid mon læm gullam mu ac̄estam, læm mon digjidi dieđetam.\x - \xo 15:15 \xt Joh 8:26\x*
\p
\v 16 Epet di læk valljim muo, mutto mon læm valljim din ja bigjam din, vai di manas̄eidek dokko ja s̄addadifc̄idek s̄addoid, ja din s̄addok bisus̄e, vai, maidikkenessi di rokkadallabetet Ac̄est mu nammi, son adda digjidi.
\p
\v 17 Dam goc̄om mon digjidi, atte di galggabetet rakistet gutteg guimidædek.\x - \xo 15:17 \xt Joh 15:12\x*
\p
\v 18 Jos mailbme din vas̄ot, de dittet, atte dat læ vas̄otam muo ouddalgo din!\x - \xo 15:18 \xt 1 Joh 3:13\x*
\p
\v 19 Jos di lifc̄idek mailme olbmuk, de rakistifc̄i mailbme su jec̄as olbmuid; mutto dađemielde go di epet læk mailme olbmuk, mutto mon læm valljim din mailmest, damditi vas̄ot mailbme din.\x - \xo 15:19 \xt 1 Joh 4:5; Joh 17:14; Gal 1:10\x*
\p
\v 20 Muittet dam sane, maid mon celkkim digjidi: Balvvalægje i læk stuoreb go su ised! Jos si læk doarradallam muo, de si doarradallek maidai din; jos si læk doallam mu sane, de dollek si maidai din sane.\x - \xo 15:20 \xt Matt 10:24; Luk 6:40; Joh 13:16; 16:2; Matt 24:9\x*
\p
\v 21 Mutto buok dam dakkek si digjidi mu nama diti, dainago si æi dovda dam, gutte læ muo vuolgatam.\x - \xo 15:21 \xt Joh 16:3\x*
\p
\v 22 Jos mon im livc̄e boattam ja sardnom sigjidi, de sist i livc̄e suddo; mutto dal i læk sist i mikkege, maina sin suddosek bælos̄tet.\x - \xo 15:22 \xt Luk 12:47; Joh 9:41\x*
\p
\v 23 Gutte muo vas̄ot, vas̄ot maidai mu ac̄e.
\p
\v 24 Jos mon im livc̄e dakkam daid daǥoid sin gaskast, maid i oktage æra læk dakkam, de sist i livc̄e suddo; mutto dal læk si oaidnam daid ja almake vas̄otam sikke muo ja mu ac̄e.\x - \xo 15:24 \xt Joh 10:37\x*
\p
\v 25 Mutto dat s̄adda, vai dat sadne, mi læ c̄allujuvvum sin laǥa siste, ollas̄uvvu: Si vas̄otegje muo as̄etaǥa.\x - \xo 15:25 \xt Salm 35:19\x*
\p
\v 26 Mutto go bælos̄tægje boatta, gæn mon vuolgatam digjidi Ac̄e lutte, duottavuođa vuoigŋa, gutte Ac̄est olgus manna, son galgga duođas̄tet mu birra.\x - \xo 15:26 \xt Joh 14:16, 26; 16:7; Luk 24:49\x*
\p
\v 27 Mutto di maidai galggabetet duođas̄tet; dastgo di lepet læmas̄ mu mielde gidda algo rajest.\x - \xo 15:27 \xt Ap daǥ 1:8; 5:32\x*
\c 16
\s1 16. Kapittal.
\s2 Jesus sardno vela æmbo doarradallujume birra, 1–4, sardno Bassevuoiŋa vuolgatume ja duji birra, 5–15, sardno eritvuolggemes birra, 16–23 sardno rokkadusa famo birra, 24–27, sardno fastain eritvuolggemes birra, 28–33.
\p
\v 1 Dam læm mon digjidi sardnom, amadek di værranet.
\p
\v 2 Si olgus c̄ulddek din synagogain; ja boatta vela dat aigge, atte juokkehas̄, gutte din godda, doaivvo, atte son c̄ajet Ibmeli balvvalusa.\x - \xo 16:2 \xt Matt 24:9; Mark 13:9; Luk 21:12; Ap daǥ 9:1, j. n. v.\x*
\p
\v 3 Ja dam dakkek si din vuostai, dainago si æi dovda Ac̄e, æige muo.\x - \xo 16:3 \xt Joh 15:21; 1 Kor 2:8\x*
\p
\v 4 Mutto dam læm mon digjidi sardnom, vai, go dibmo boatta, di dalle muittebetet, atte mon læm cælkkam digjidi dam; mutto dam im mon cælkkam digjidi algost, dainago mon legjim din lutte.\x - \xo 16:4 \xt Joh 13:19; 14:29; Matt 9:15\x*
\p
\v 5 Mutto dal manam mon su lusa, gutte læ muo vuolgatam, ja i oktage dist jæra must: Gosa don manak?\x - \xo 16:5 \xt Joh 7:33\x*
\p
\v 6 Mutto dainago mon læm sardnom digjidi dam, de læ moras̄ dævddam din vaimo.
\p
\v 7 Mutto mon cælkam digjidi duottavuođa: Dat læ digjidi avkalas̄, atte mon manam erit; dastgo jos mon im mana erit, de bælos̄tægje i boađe din lusa; mutto jos mon manam erit, de vuolgatam mon su din lusa.\x - \xo 16:7 \xt Joh 15:26\x*
\p
\v 8 Ja go son boatta, de dævdda son mailme ala suddo ja vanhurskesvuođa ja duomo,
\p
\v 9 suddo, dainago si æi osko mu ala,
\p
\v 10 mutto vanhurskesvuođa, dainago mon manam mu ac̄c̄am lusa, ja epet di oaine muo s̄atan gukkeb,
\p
\v 11 mutto duomo, dainago dam mailme oaivamus̄ læ dubmijuvvum.\x - \xo 16:11 \xt Joh 12:31; 14:30\x*
\p
\v 12 Must læ ain ollo digjidi cælkket, mutto epet di mate dal dam guoddet.
\p
\v 13 Mutto go son, duottavuođa vuoigŋa, boatta, de galgga son oapestet din buok duottavutti; dastgo i son sarno jes̄aldes, mutto maidikkenessi son gulla, dam son sardno, ja boatte dapatusaid son muittal digjidi.\x - \xo 16:13 \xt Joh 15:26; 12:49\x*
\p
\v 14 Son galgga muo hærvasen dakkat; dastgo son valdda dast, mi mu læ, ja muittal digjidi.
\p
\v 15 Buok, mi læ Ac̄est, læ mu; damditi celkkim mon, atte son valdda dast, mi mu læ, ja muittal digjidi.\x - \xo 16:15 \xt Joh 17:10\x*
\p
\v 16 Oanekas̄ boddus̄ gæc̄est de epet di oaine muo, ja fastain oanekas̄ boddus̄ gæc̄est de di oaidnebetet muo; dsatgo mon manam Ac̄e lusa.\x - \xo 16:16 \xt Joh 7:33-36; 13:33\x*
\p
\v 17 De celkke muttomak su mattajegjin gutteg guoibmasæsek: Mi dat læ, maid son cælkka migjidi: Oanekas̄ boddus̄ gæc̄est de epet di oaine muo, ja fastain oanekas̄ boddus̄ gæc̄est de di oaidnebetet muo, ja: Dastgo mon manam Ac̄e lusa?
\p
\v 18 Da celkke si: Mi dat læ, maid son cælkka: Oanekas̄ boddus̄ gæc̄est? Æp mi arvved, maid son sardno.
\p
\v 19 De diđi Jesus, atte si aiggu sust jærrat, ja son celki sigjidi: Dam birra jærrabetet di gutteg guoimestædek, go mon celkkim: Oanekas̄ boddus̄ gæc̄est de epet di oaine muo, ja fastain oanekas̄ boddus̄ gæc̄est de di oaidnebetet muo.
\p
\v 20 Duođai, duođai cælkam mon digjidi: Di s̄addabetet c̄ierrot ja luoibmat, mutto mailbme s̄adda illodet; di s̄addabetet morras̄i, mutto din moras̄ galgga s̄addat illon.\x - \xo 16:20 \xt Salm 30:6, 12\x*
\p
\v 21 Go nisson rieǥadatta, de læ sust moras̄, dainago su dibmo læ boattam; mutto go son læ mana rieǥadattam, de i son s̄at bakc̄as muite ilo diti, go olmus̄ læ rieǥadam mailbmai.\x - \xo 16:21 \xt Es 26:17\x*
\p
\v 22 Maidai distge læ dal moras̄; mutto mon aigom din fastain oaidnet, ja din vaibmo galgga illodet, ja i oktage valde din ilo dist erit.\x - \xo 16:22 \xt Es 35:10; 51:11\x*
\p
\v 23 Ja damanaǥa bæive epet di s̄adda jærrat must maidege. Duođai, duođai cælkam mon digjidi, atte maidikkenessi di rokkadallabetet Ac̄est mu nammi, dam adda son digjidi.\x - \xo 16:23 \xt Joh 15:7; Mark 11:24\x*
\p
\v 24 Dam ragjai epet di læk rokkadallam maidege mu nammi; rokkadallet, ja de di oaʒ̄ʒ̄obetet, vai din illo s̄addas̄i ollesen!
\p
\v 25 Dam læm mon sardnom digjidi værddadusai c̄ađa; mutto dat dibmo boatta, go mon im s̄atan sarno digjidi værddadusai c̄ađa, mutto vuiggistaǥa muittalam digjidi Ac̄e birra.
\p
\v 26 Duom bæive rokkadallabetet di mu nammi, ja im mon cælke digjidi, atte mon aigom rokkadallat Ac̄e din oudast;\x - \xo 16:26 \xt Joh 14:20, 21\x*
\p
\v 27 dastgo Ac̄c̄e jes̄ din rakista, dađemielde go di lepet rakistam muo ja oskom, atte mon læm vuolggam Ibmel lutte.\x - \xo 16:27 \xt Joh 17:8, 25\x*
\p
\v 28 Mon læm vuolggam Ac̄e lutte ja boattam mailbmai; mon guođam fastain mailme ja manam Ac̄e lusa.\x - \xo 16:28 \xt Joh 13:3\x*
\p
\v 29 Su mattajægjek celkkek sudnji: Gæc̄a, dal sarnok don vuiggistaǥa ikge cælke maidege værddadusaid.\x - \xo 16:29 \xt Joh 16:25\x*
\p
\v 30 Dal diettep mi, atte don dieđak buok ikge darbas̄, atte guttege gac̄a dust; damditi oskop mi, atte don læk vuolggam Ibmel lutte.\x - \xo 16:30 \xt Joh 21:17\x*
\p
\v 31 Jesus vastedi sigjidi: Dal oskobetet di.
\p
\v 32 Gæc̄a, dat dibmo boatta ja læ juo boattam, go di bieđganepet, jes̄gutteg guvllusis, ja guođđebetet muo okto; im mon daddeke læk okto, dastgo Ac̄c̄e læ muina.\x - \xo 16:32 \xt Sak 13:7; Matt 26:31; Joh 8:16\x*
\p
\v 33 Dam læm mon sardnom digjidi, vai di anas̄eidek rafhe mu siste. Mailmest læ dist aŧestus; mutto leket dorvolaʒ̄ak! Mon læm vuoittam mailme.\x - \xo 16:33 \xt Joh 14:27; Rom 5:1; Efes 2:14; Kol 1:20\x*
\c 17
\s1 17. Kapittal.
\s2 Jesus rokkadalla, vai Ac̄c̄e datto hærvasen dakkat su barnes, 1–5, bajasdoallat su mattajegjid, guđek læk vuostaivalddam su sanid, 6–19, ja oktiovtastattet buok oskolaʒ̄aid suina, 20–26.
\p
\v 1 Dam sarnoi Jesus, ja son bajedi su c̄almides bajas alme guvllui ja celki: Ac̄ac̄am! Dibmo læ boattam; hærvasen daǥa du barnad, vai maidai du bardne hærvasen daǥas̄i du,\x - \xo 17:1 \xt Joh 12:23\x*
\p
\v 2 nuftgo don læk addam sudnji famo buok oaʒ̄e bagjel, vai son adda daidi buokaidi, gæid don læk sudnji addam, aǥalas̄ ællema!\x - \xo 17:2 \xt Joh 3:35\x*
\p
\v 3 Mutto dat læ dat aǥalas̄ ællem, atte si dovddek du, dam ovta aidno duotta Ibmela, ja dam, gæn don vuolgatik, Jesus Kristusa.\x - \xo 17:3 \xt Es 53:11\x*
\p
\v 4 Mon læm hærvasmattam du ædnam alde; mon læm ollas̄uttam dam daǥo, maid don addik munji dakkat.\x - \xo 17:4 \xt Joh 4:34\x*
\p
\v 5 Ja dal hærvasen daǥa don muo, ac̄ac̄am, du jec̄ad lutte daina hærvasvuođain, mi must læi du lutte, ouddalgo mailbme læi.\x - \xo 17:5 \xt Ap daǥ 3:13\x*
\p
\v 6 Mon læm almostattam du nama daidi olbmuidi, gæid don læk munji addam mailmest; si legje du, ja don læk addam sin munji, ja si læk vurkkim du sane.\x - \xo 17:6 \xt Joh 6:37\x*
\p
\v 7 Dal dittek si, atte buok dat, maid don læk munji addam, boatta dust.
\p
\v 8 Dastgo daid sanid, maid don læk munji addam, læm mon sigjidi addam, ja si læk vuostaivalddam daid ja dovddam duottavuođast, atte mon læm vuolggam du lutte, ja si læk oskom, atte don læk vuolgatam muo.\x - \xo 17:8 \xt Joh 16:27, 30\x*
\p
\v 9 Mon rokkadalam sin oudast: im mon rokkadala mailme oudast, mutto sin oudast, gæid don læk munji addam; dastgo si læk du.
\p
\v 10 Ja buok dat, mi mu læ, dat læ du, ja dat, mi du læ, dat læ mu; ja mon læm hærvasen dakkujuvvum sin siste.\x - \xo 17:10 \xt Joh 16:15\x*
\p
\v 11 Ja im mon læk s̄atan mailmest, mutto dak læk mailmest, ja mon boađam du lusa. Basse ac̄ac̄am! Varjal sin, gæid don læk munji addam, du nammi, vai si lifc̄e okto, nuftgo moai!\x - \xo 17:11 \xt Joh 17:21; 10:30\x*
\p
\v 12 Dallego mon legjim sin lutte mailmest, de varjalim mon sin du nammi; sin, gæid don læk munji addam, læm mon gattim, ja i oktage lappum sist, ærrebgo dat gađotusa manna, vai c̄ala ollas̄uvvus̄i.\x - \xo 17:12 \xt Joh 6:39; 10:28; 18:9; Salm 109:8\x*
\p
\v 13 Mutto dal boađam mon du lusa, ja dam sarnom mon mailmest, vai si galggek adnet mu ilo ollesen sistesek.\x - \xo 17:13 \xt Joh 16:5; 15:11\x*
\p
\v 14 Mon læm addam sigjidi du sane, ja mailbme læ vas̄otam sin, dainago si æi læk mailme olbmuk, nuftgo im monge læk mailme olmus̄.\x - \xo 17:14 \xt Joh 15:18, 19; 18:36\x*
\p
\v 15 Im mon rokkadala, atte don galgak valddet sin mailmest erit, mutto vai don varjalifc̄ik sin bahast erit.\x - \xo 17:15 \xt 2 Tess 3:3\x*
\p
\v 16 Æi si læk mailme olbmuk, nuftgo im monge læk mailme olmus̄.
\p
\v 17 Basotifc̄ik sin du duottavuođad siste! Du sadne læ duottavuotta.\x - \xo 17:17 \xt Joh 8:40\x*
\p
\v 18 Nuftgo don læk vuolgatam muo mailbmai, nuft læm maidai mongis vuolgatam sin mailbmai.\x - \xo 17:18 \xt Joh 20:21\x*
\p
\v 19 Ja mon basotam jes̄jec̄c̄am sin oudast, vai maidai sigis lifc̄e basotuvvum duottavuođa siste.\x - \xo 17:19 \xt 1 Kor 1:2, 30; Ebr 2:11\x*
\p
\v 20 Mutto im mon rokkadala dus̄s̄efal dai oudast, mutto maidai sin oudast, ǥuđek sin sane bokte oskuk mu ala,\x - \xo 17:20 \xt Ap daǥ 10:43\x*
\p
\v 21 vai si buokak lifc̄e okta, nuftgo don læk, ac̄ac̄am, mu siste, ja mon du siste, vai maidai sigis lifc̄e okta monno siste, vai mailbme osko, atte don læk vuolgatam muo.\x - \xo 17:21 \xt Joh 17:11; Gal 3:28; Joh 10:38; 14:20; 1 Joh 1:3; 3:24\x*
\p
\v 22 Ja mon læm addam sigjidi dam hærvasvuođa, maid don læk addam munji, vai si lifc̄e okta, nuftgo moai ledne okta,
\p
\v 23 mon sin siste, ja don mu siste, vai si s̄addas̄e ollasi oktan, ja vai mailbme dovdas̄i, atte don læk vuolgatam muo ja læk rakistam sin, nuftgo don læk rakistam muo.\x - \xo 17:23 \xt 1 Kor 6:17\x*
\p
\v 24 Ac̄ac̄am! Mon datom, atte si, gæid don læk munji addam, lifc̄e maidai mu lutte, gost mon læm, vai si oainas̄e mu hærvasvuođa, maid don læk munji addam; dastgo don læk rakistam muo, ouddalgo mailme vuođđo bigjujuvvui.\x - \xo 17:24 \xt Joh 12:26; 14:3; 17:5; 1 Tess 4:17; Alm 3:21\x*
\p
\v 25 Vanhurskes ac̄ac̄am! I mailbme læk dovddam du, mutto mon læm dovddam du, ja dak læk dovddam, atte don læk vuolgatam muo.\x - \xo 17:25 \xt Joh 15:21; 16:3; 7:28, 29; 8:55; 16:27; 17:8\x*
\p
\v 26 Ja mon læm dieđetam sigjidi du nama ja aigom dieđetet sigjidi dam, vai dat rakisvuotta, maina don rakistak muo, lifc̄i sin siste, ja mon sin siste.\x - \xo 17:26 \xt Joh 15:9\x*
\c 18
\s1 18. Kapittal.
\s2 Jesus bettujuvvu Judasest, 1–9; Pietar erit c̄uoppa Malkusa bælje, 10:11. Jesus c̄adnujuvvu, dolvvujuvvu Annas lutte Kaifas lusa; Pietar c̄uovvo maŋest, 12–18. Jesus vasted bajemus̄ pappi ja cabmujuvvu, 19–24. Pietar biettal su, 25–27. Jesus dolvvujuvvu Pilatus lusa ja duođas̄t su rikas birra, 28–40.
\p
\v 1 Go Jesus læi dam sardnom, de manai son olgus su mattajegjidesguim Kedron joǥac̄a rasta, gost læi urtasgardde, man sisa son ja su mattajægjek manne.\x - \xo 18:1 \xt Matt 26:36; Mark 14:32; Luk 22:39; 2 Sam 15:23\x*
\p
\v 2 Mutto maidai Judas, gutte su beti, diđi baike; dastgo Jesus c̄oaggani davja dasa su mattajegjidesguim.
\p
\v 3 Go dalle Judas læi valddam favtaid ja bajemus̄ papai ja Farisealaʒ̄ai balvvalegjid mieldes, de bođi son dokko c̄uovgai ja lampai ja værjoiguim.\x - \xo 18:3 \xt Matt 26:47; Ap daǥ 1:16\x*
\p
\v 4 Go Jesus dalle diđi buok dam, mi galgai boattet su bagjeli, de manai son olgus ja celki sigjidi: Gæn di occabetet?
\p
\v 5 Si vastedegje sudnji: Jesusa, Nasarealaʒ̄a. Jesus cælkka sigjidi: Mon dat læm. Mutto Judas, gutte su beti, c̄uoʒ̄oi maidai sin lutte.
\p
\v 6 Go son dalle celki sigjidi: Mon dat læm, de gaidde si ruoktot guvllui ja gac̄c̄e ædnami.
\p
\v 7 De jærai son fastain sist: Gæn di occabetet? Mutto si celkke: Jesusa, Nasarealaʒ̄a.
\p
\v 8 Jesus vastedi: Mon celkkim digjidi, atte mon dat læm; jos di dalle occabetet muo, de diktet daid mannat!
\p
\v 9 — vai dat sadne ollas̄uvvus̄i, maid son læi cælkkam: Im mon massam vela ovtage sist, gæid don læk munji addam.\x - \xo 18:9 \xt Joh 17:12\x*
\p
\v 10 Go dal Simon Pietarest læi miekke, de rotti son dam olgus ja c̄aski bajemus̄ papa balvvalægje ja c̄uopai su olgis̄ bælje erit. Mutto dam balvvalægje namma læi Malkus.\x - \xo 18:10 \xt Matt 26:51, j. n. v.; Luk 22:50\x*
\p
\v 11 De celki Jesus Pietari: Naket miekad doppi! Imgo mon galga jukkat dam gæra, maid mu ac̄c̄e læ munji addam?
\p
\v 12 De valdde favtak ja bajemus̄ oaivve‐olmai ja Judalaʒ̄ai balvvalægjek Jesusa ja c̄adne su.
\p
\v 13 Ja si dolvvu su vuoc̄c̄an Annas lusa; dastgo son læi Kaifasa vuoppa, gutte læi dam jaǥe bajemus̄ pappa.
\p
\v 14 Mutto dat læi Kaifas, gutte læi addam Judalaʒ̄aidi dam rađe, atte dat læi avkalas̄, atte okta olmus̄ jamas̄i albmuga oudast.\x - \xo 18:14 \xt Joh 11:50\x*
\p
\v 15 Mutto Simon Pietar ja muttom æra mattajægje c̄uovoiga Jesusa; mutto dat sæmma mattajægje læi oapes bajemus̄ pappi ja manai Jesusa mielde bajemus̄ papa vieso sisa.\x - \xo 18:15 \xt Matt 26:58\x*
\p
\v 16 Mutto Pietar c̄uoʒ̄oi olggobælde uksa‐guorast. De manai dat nubbe mattajægje, gutte læi oapes bajemus̄ pappi, olgus ja sarnoi uksafakti ja doalvoi Pietara sisa.
\p
\v 17 De cælkka dat biga, gutte læi uksafakta, Pietari: Ikgoson maidai don læk muttom dam olbmu mattajegjin? Son celki: Im mon læk.
\p
\v 18 Mutto balvvalægjek ja rængak c̄uʒ̄ʒ̄u ja legje dakkam hilladola, dainago c̄oaskes læi, ja biktalegje jec̄aidæsek; mutto Pietar c̄uoʒ̄oi sin lutte ja biktali jec̄as.
\p
\v 19 De jærai bajemus̄ pappa Jesusest su mattajegji birra ja su oapo birra.
\p
\v 20 Jesus vastedi sudnji: Mon læm sardnom albmoset mailbmai; mon læm alelassi oapatam synagoga siste ja tempel siste, dast, gosa Judalaʒ̄ak c̄oakkai bottek buok baikin, ja c̄ieǥosvuođast im mon læk maidege sardnom.\x - \xo 18:20 \xt Joh 7:26\x*
\p
\v 21 Manne don jærak must? Jæra sist, guđek læk gullam, maid mon sigjidi sardnum! Gæc̄a, si dittek, maid mon læm cælkkam.
\p
\v 22 Mutto go son læi dam sardnomen, de doars̄kali muttom dain balvvalegjin, guđek lutte c̄uʒ̄ʒ̄u, Jesusa njalme vuostai ja celki: Vastedakgo nuft bajemus̄ pappi?
\p
\v 23 Jesus vastedi sudnji: Jos mon læm boastot sardnom, de c̄ajet dam boaston! Mutto jos mon læm burist sardnom, de manne cabmak don muo?
\p
\v 24 Annas læi vuolgatam su c̄adnagasast bajemus̄ papa Kaifas lusa.\x - \xo 18:24 \xt Joh 18:13; Matt 26:57\x*
\p
\v 25 Mutto Simon Pietar c̄uoʒ̄oi ja biktali jec̄as. De celkke si sudnji: Ikgo maidai don læk muttom su mattajegjin? Son biettali dam ja celki: Im mon læk.\x - \xo 18:25 \xt Matt 26:58, 69, j. n. v.; Mark 14:54, 66, j. n. v.; Luk 22:54, j. n. v.\x*
\p
\v 26 Muttom bajemus̄ papa balvvalegjin, gutte læi su fuolkke, gæn bælje Pietar læi erit c̄uoppam, cælkka: Imgo mon oaidnam du urtasgarde siste suina?
\p
\v 27 De biettali Pietar fastain; ja de dallanaǥa bis̄koi vuonccavares.
\p
\v 28 De dolvvu si dalle Jesusa Kaifas lutte duobmovissui. Mutto de læi arrad, ja æi si mannam duobmovieso sisa, amasek si s̄addat buttesmættosen, mutto vai si oʒ̄us̄e borrat bæssas̄mallasid.\x - \xo 18:28 \xt Matt 27:2; Mark 15:1; Luk 23:1; Ap daǥ 11:3; 4 Mos 28:17-24\x*
\p
\v 29 De manai Pilatus olgus sin lusa ja celki: Maid vaiddemus̄aid adnebetet di dam olbmu vuostai?
\p
\v 30 Si vastedegje ja celkke sudnji: Jos dat i livc̄e værredakke, de æp mi livc̄e addam su du gitti.
\p
\v 31 De celki Pilatus sigjidi: De valddet di su ja dubmijeket su din lagadek mielde! De celkke Judalaʒ̄ak sudnji: I læk migjidi lobalas̄ guđege hægatuttet,\x - \xo 18:31 \xt Joh 19:6\x*
\p
\v 32 — vai Jesus sanek ollas̄uvvus̄e, maid son celki, go son dieđeti, maid jabmemid son galgai jabmet.\x - \xo 18:32 \xt Matt 20:19; Mark 10:33, 34; Luk 18:32, 33; Joh 3:14\x*
\p
\v 33 De manai Pilatus fastain duobmovieso sisa ja ravkai Jesusa ja celki sudnji: Lækgo don Judalaʒ̄ai gonagas?\x - \xo 18:33 \xt Matt 27:11; Mark 15:2; Luk 23:3\x*
\p
\v 34 Jesus vastedi sudnji: Sarnokgo don dam jes̄aldad, daihe lækgo ærrasak cælkkam dudnji dam mu birra?
\p
\v 35 Pilatus vastedi: Læmgo mon Judalas̄? Du olbmuk ja bajemus̄ papak læk addam du mu gitti; maid læk don dakkam?
\p
\v 36 Jesus vastedi: Mu rika i læk dam mailmest; jos mu rika lifc̄i dam mailmest, de lifc̄e mu balvvalægjek soattam, amam mon addujuvvut Judalaʒ̄ai gitti; mutto dal i læk mu rika dam mailmest.\x - \xo 18:36 \xt Joh 6:15; 17:14; 1 Tim 6:13\x*
\p
\v 37 De celki Pilatus sudnji: De don læk almake gonagas? Jesus vastedi: Don dam cælkak; mon læm gonagas. Dam varas mon læm rieǥadam ja dam varas boattam mailbmai, vai mon galgam duođas̄tet duottavuođa birra. Juokkehas̄, gutte læ duottavuođa olmus̄, gulla mu jiena.
\p
\v 38 Pilatus celki sudnji: Mi læ duottavuotta? Ja go son læi dam cælkkam, de manai son fastain olgus Judalaʒ̄ai lusa ja celki sigjidi: Im mon gavna maidege as̄id su duokken.\x - \xo 18:38 \xt Matt 27:23, j. n. v.; Luk 23:13, j. n. v.\x*
\p
\v 39 Mutto dist læ vierro, atte mon galgam luoittet digjidi ovta luovos bæssac̄idi; dattobetetgo di dalle, atte mon luoitam digjidi Judalaʒ̄ai gonagasa luovos?\x - \xo 18:39 \xt Matt 27:15, j. n. v.; Mark 15:6, j. n. v.; Luk 23:17, j. n. v.\x*
\p
\v 40 De c̄urvvu si fastain buokak ja celkke: Ale luoite dam, mutto Barrabasa! Mutto Barrabas læi rievvar.
\c 19
\s1 19. Kapittal.
\s2 Jesus rissiiuvvu ja higjeduvvu, 1–3. Pilatus vigga luoittet su luovos, mutto dubme su maŋemusta, 4–16. Son russinavllijuvvu guovte rievvara gaski, 17:18. Bagjelc̄ala c̄allujuvvu, 19–22; su biktasak juoǥaduvvujek, 23:24; son jeđđe su ædnes, 25–27; son juǥatuvvu eddikin; son jabma, 28–30. Su davtek æi cuvkkijuvvu, mutto su erteg raiggeduvvu, 31–37. Son havddaduvvu Joseiest ja Nikodemusest, 38–42.
\p
\v 1 De valdi Pilatus Jesusa ja addi su rissijuvvut.\x - \xo 19:1 \xt Matt 27:26, j. n. v.; Mark 15:15; Luk 23:22\x*
\p
\v 2 Ja soatte‐olbmak bargedegje bastelis lanjain kruono ja bigje dam su oaivvai, ja si suppijegje purpurbiktasa su birra ja celkke:
\p
\v 3 Burist dudnji, don Judalaʒ̄ai gonagas! Ja si doars̄kalegje su njalme vuostai.\x - \xo 19:3 \xt Joh 18:22\x*
\p
\v 4 De manai Pilatus fastain olgus ja celki sigjidi: Gæc̄a, mon buvtam su olgus din lusa, vai di diettebetet, atte im mon gavna maidege as̄id su duokken.\x - \xo 19:4 \xt Joh 18:29, 38\x*
\p
\v 5 De manai Jesus olgus ja guddi bastelis ladnja‐kruono ja purpurbiktasa. Ja Pilatus celki sigjidi: Gæc̄a, maggar olmus̄!
\p
\v 6 Go dal bajemus̄ papak ja balvvalægjek oidne su, de c̄urvvu si ja celkke: Russinavlle, russinavlle! Pilatus cælkka sigjidi: Valddet di su ja russinavllijeket su! Dastgo im mon gavna as̄e su duokken.\x - \xo 19:6 \xt Joh 18:31\x*
\p
\v 7 Judalaʒ̄ak vastedegje sudnji: Mist læ laka, ja dam min laǥa mielde læ son as̄alas̄ jabmet, dainago son læ dakkam jes̄jec̄as Ibmel bardnen.\x - \xo 19:7 \xt 3 Mos 24:15, 16; 5 Mos 18:20\x*
\p
\v 8 Go dalle Pilatus gulai dam sane, de ballagođi son ain æmbo.
\p
\v 9 Ja son manai fastain duobmovieso sisa ja celki Jesusi: Guđe baike olmus̄ don læk? Mutto Jesus i addam sudnji vastadusa.\x - \xo 19:9 \xt Joh 18:33\x*
\p
\v 10 De cælkka Pilatus sudnji: Ikgo don sarno munji? Ikgo don dieđe, atte must læ fabmo du russinavllit, ja atte must læ fabmo luoittet du luovos?
\p
\v 11 Jesus vastedi: I dust livc̄e mikkege famoid mu bagjel, jos dat i livc̄e addujuvvum dudnji bagjen; damditi læ sust, gutte addi muo du gitti, stuoreb suddo.
\p
\v 12 Dastmaŋŋel viggai Pilatus luoittet su luovos. Mutto Judalaʒ̄ak c̄urvvu ja celkke: Jos don luoitak dam luovos, de ik don læk kæisara usteb. Juokkehas̄, gutte dakka jec̄as gonagassan, bigja jec̄as kæisara vuostai.
\p
\v 13 Go Pilatus gulai dam sarne, de doalvoi son Jesusa olgus ja c̄okkani duobmo‐stuolo ala dam baikkai, mi goc̄c̄ujuvvu geđgiguim borddujuvvum, mutto Ebrealas̄ gilli Gabbatan.
\p
\v 14 Mutto dat læi rakadusa bæivve bæssac̄idi ja lakka guđad dimo muddost. Ja son cælkka Judalaʒ̄aidi: Gec̄c̄et, din gonagasadek!
\p
\v 15 Mutto si c̄urvvu: Javkkad, javkkad su! Russinavlle su! Pilatus celki sigjidi: Galgamgo mon russinavllit din gonagasa? Bajemus̄ papak vastedegje: I mist læk mikkege gonagasaid, ærrebgo kæisar.
\p
\v 16 De addi son su sin gitti russinavllijuvvut. Mutto si valdde Jesusa ja dolvvu su erit.
\p
\v 17 Ja son guddi su ruosas ja manai olgus dam baikkai, mi goc̄c̄ujuvvu oaivvegallo‐baikken, mi goc̄c̄ujuvvu Ebrealas̄ gilli Golgatan;\x - \xo 19:17 \xt Matt 27:33; Mark 15:22; Luk 23:33\x*
\p
\v 18 dast si russinavllijegje su ja guokte ærrasa suina, ovta goabbage bællai, mutto Jesusa gasko sodno gaski.
\p
\v 19 Mutto Pilatus læi maidai c̄allam bagjelc̄allag ja bigjam dam ruosa ala. Mutto c̄allujuvvum læi: Jesus Nasarealas̄, Judalaʒ̄ai gonagas.\x - \xo 19:19 \xt Matt 27:37; Mark 15:26; Luk 23:38\x*
\p
\v 20 Dam bagjelc̄allag lokke dalle ædnagak Judalaʒ̄ain, dastgo dat baikke, gost Jesus russinavllijuvvui, læi gavpug lakka, ja dat læi c̄allujuvvum Ebrealas̄, Grekalas̄ ja Latinalas̄ gilli.
\p
\v 21 De celkke Judalaʒ̄ai bajemus̄ papak Pilatussi: Ale c̄ale: Judalaʒ̄ai gonagas, mutto, atte son celki: Mon læm Judalaʒ̄ai gonagas!
\p
\v 22 Pilatus vastedi: Maid mon c̄allim, dam mon c̄allim.
\p
\v 23 Go dalle soatte‐olbmak legje russinavllim Jesusa, de valdde si su biktasid ja dakke njællje oase, ovta oase guđege soatte‐olbmai, nuftgis maidai gavte; mutto gakte læi goarokættai, gođđujuvvum bajemus̄ ravdast mietta.\x - \xo 19:23 \xt Matt 27:35; Mark 15:24; Luk 23:34\x*
\p
\v 24 De celkke si gutteg guoibmasæsek: Allop mi dam gaikod, mutto vuorbbadallop dam, gæn dat galgga læt! — vai c̄ala ollas̄uvvus̄i, mi cælkka: Si juoǥadegje mu biktasid gaskanæsek ja vuorbbadalle mu gavte. Dam dakke dalle soatte‐olbmak.\x - \xo 19:24 \xt Salm 22:19\x*
\p
\v 25 Mutto Jesusa ruosa guorast c̄uoʒ̄oi su ædne ja su ædne oabba, Maria, Kleofas akka, ja Maria Magdalena.\x - \xo 19:25 \xt Matt 27:61\x*
\p
\v 26 Go Jesus dalle oini su ædnes ja dam mattajægje, gæn son rakisti, c̄uoʒ̄ʒ̄omen lutte, de cælkka son su ædnasis: Nisson! Gæc̄a, dat læ du bardne.
\p
\v 27 Dastmaŋŋel cælkka son mattajægjasis: Gæc̄a, dat læ du ædne. Ja dam dimo rajest valdi dat mattajægje su lusas.
\p
\v 28 Dastmaŋŋel, go Jesus diđi, atte buok læi dal ollas̄uvvum, vai c̄ala ollas̄uvvus̄i, de celki son: Mon goikam.\x - \xo 19:28 \xt Joh 18:4; Salm 69:22\x*
\p
\v 29 Dast læi litte dievva eddikin. Mutto si devdde spabba eddikin ja bigje dam isopgæc̄c̄ai ja dolle dam su njalme ouddi.\x - \xo 19:29 \xt Matt 27:48\x*
\p
\v 30 Go Jesus dalle læi valddam eddika, de celki son: De læ ollas̄uvvum. Ja son sojaldatti oaives ja addi vuoiŋas Ibmel gitti.\x - \xo 19:30 \xt Luk 23:46\x*
\p
\v 31 Amasek dal rubmas̄ak s̄addat orrot ruosa alde sabbat bagjel, dađemielde go rakadusa bæivve læi, — dastgo dat sabbatbæivve læi stuores, — de rokkadalle Judalaʒ̄ak Pilatusast, vai sin davtek dogjujuvvus̄e, ja vai si vuolas valddujuvvus̄e.\x - \xo 19:31 \xt Luk 23:54, 56\x*
\p
\v 32 De botte soatte‐olbmak ja cuvkkijegje vuostac̄a ja nubbe davtid, guđek læiga suina russinavllijuvvum.
\p
\v 33 Mutto go si botte Jesus lusa ja oidne, atte son læi juo jabmam, de æi si cuvkkim su davtid.
\p
\v 34 Mutto muttom soatte‐olbmain c̄uggi su erttegi saitin, ja dallanaǥa golggagođi varra ja c̄acce olgus.
\p
\v 35 Ja dat, gutte læ dam oaidnam, læ dam duođas̄tam, ja su duođas̄tus læ duotta; ja son dietta, atte son cælkka duođa, vai di oskobetet.
\p
\v 36 Dastgo dat dapatuvai, vai c̄ala ollas̄uvvus̄i: I mikkege davtid galga sust cuvkkijuvvut.\x - \xo 19:36 \xt 2 Mos 12:46\x*
\p
\v 37 Ja fastain nubbe baikest cælkka c̄ala: Si galggek gæc̄c̄at su guvllui, gæn si læk c̄ađarettim.\x - \xo 19:37 \xt Sak 12:10; Alm 1:7\x*
\p
\v 38 Mutto Josef Arimateast, gutte læi Jesus mattajægje, daddeke c̄ikkusist balo diti Judalaʒ̄ain, rokkadalai dastmaŋŋel Pilatusast, vai son oʒ̄us̄i vuolas valddet Jesus rubmas̄a, ja Pilatus suovai dam; de bođi son ja vuolas valdi Jesus rubmas̄a.\x - \xo 19:38 \xt Matt 27:57, j. n. v.; Mark 15:43, j. n. v.; Luk 23:50, j. n. v.; Joh 12:42\x*
\p
\v 39 Mutto Nikodemus maidai bođi, son, gutte ouddal læi boattam ikko Jesus lusa, ja son buvti myrra ja aloe okti sæǥotuvvum, lakka c̄uođe budde.\x - \xo 19:39 \xt Joh 3:1, 2\x*
\p
\v 40 De valdiga soai Jesus rubmas̄a ja giesaiga dam lidnebiktasi sisa njalggahajag urttasiguim, nuftgo Judalaʒ̄ai vierro læ ragjat rubmas̄id havddai.
\p
\v 41 Mutto lakka dam baike, gost son russinavllijuvvui, læi urtasgardde, ja urtasgarde siste ođđa havdde, man sisa i læm vela oktage bigjujuvvum;
\p
\v 42 dasa bijaiga soai dalle Jesusa Judalaʒ̄ai rakadusa bæive diti, dainago havdde læi lakka.
\c 20
\s1 20. Kapittal.
\s2 Maria Magdalena, Pietar ja Johannes iskek havde, 1–10. Jesus almostuvva Maria Magdalenai, 11–18, almostuvva 10 apostali, 19–25, almostuvva buok 11 apostali, 26–29. Johannes evangelium oaivvadus, 30:31.
\p
\v 1 Mutto vuostas̄ bæive vakkost bođi Maria Magdalena arrad, go sævdnjad ain læi, havde lusa ja oini, atte gæđge læi valddujuvvum havde alde erit.\x - \xo 20:1 \xt Matt 28:1, j. n. v.; Mark 16:1, j. n. v.; Luk 24:1, j. n. v.\x*
\p
\v 2 De viekkali son ja bođi Simon Pietar lusa ja dam nubbe mattajægje lusa, gæn Jesus rakisti, ja celki sodnoidi: Si læk valddam Hærra havdest erit, ja æp mi dieđe, gosa si læk bigjam su.
\p
\v 3 De manaiga Pietar ja dat nubbe mattajægje olgus, ja soai bođiga havde lusa.\x - \xo 20:3 \xt Luk 24:12\x*
\p
\v 4 Mutto dak guovtes vieǥaiga ovtast; ja dat nubbe mattajægje vieǥai ouddalist, jottelæbbut go Pietar, ja bođi vuoc̄c̄an havde lusa.
\p
\v 5 Ja go son guovlai sisa, de oini son lidne‐biktasid orromen; i son mannam almake sisa.
\p
\v 6 De bođi Simon Pietar, gutte su c̄uovoi, ja manai havde sisa ja oini lidne‐biktasid orromen dobbe
\p
\v 7 ja c̄albmesikkaldak‐line, mi læi læmas̄ su oaive alde, i lidne‐biktasi lutte orromen, mutto c̄oakkai gissujuvvum sierra sagjai.
\p
\v 8 De manai maidai dat nubbe mattajægje sisa, gutte læi boattam vuoc̄c̄an havde lusa, ja son oini ja oskoi;
\p
\v 9 dastgo æba soai arvvedam vela c̄allaga, atte son berri bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elet jabmi lutte.
\p
\v 10 De manaiga mattajægjek fastain ruoktot.
\p
\v 11 Mutto Maria c̄uoʒ̄oi havde olggobælde ja c̄ieroi. Go son dalle læi c̄ierromen, de guovlai son havde sisa,\x - \xo 20:11 \xt Mark 16:5\x*
\p
\v 12 ja son oini guokte engela c̄okkamen vilggis biktasi siste, ovta oaive gæc̄c̄en ja ovta julgi gæc̄c̄en, dast, gost Jesus rumas̄ læi orrom.
\p
\v 13 Ja soai celkiga sudnji: Nisson! Manne don c̄ierok? Son celki sodnoidi: Dainago si læk valddam mu hærra erit, ja im mon dieđe, gosa si læk bigjam su.
\p
\v 14 Ja go son læi dam cælkkam, de jorgeti son ja oini Jesusa dast c̄uoʒ̄ʒ̄omen; ja i son diettam, atte dat læi Jesus.\x - \xo 20:14 \xt Matt 28:9; Mark 16:9; Luk 24:16\x*
\p
\v 15 Jesus cælkka sudnji: Nisson! Manne don c̄ierok? Gæn don ocak? Son doaivoi su urtasgarde iseden ja cælkka sudnji: Hærra! Jos don læk guoddam su erit, de cælke munji, gosa don læk bigjam su, de valdam mon su!
\p
\v 16 Jesus cælkka sudnji: Maria! De jorgeti son ja cælkka sudnji: Rabbuni! — mi maksa oapatægje.
\p
\v 17 Jesus cælkka sudnji: Ale munji guoska, dastgo im mon læk vela bajas mannam mu ac̄c̄am lusa! Mutto mana mu vieljaidam lusa ja cælke sigjidi: Mon manam bajas mu ac̄c̄am ja din ac̄e lusa ja mu Ibmelam ja din Ibmel lusa!\x - \xo 20:17 \xt Salm 22:23\x*
\p
\v 18 Mutto Maria Magdalena boatta ja muittala mattajegjidi, atte son læi oaidnam Hærra, ja atte son læi cælkkam sudnji dam.\x - \xo 20:18 \xt Mark 16:10\x*
\p
\v 19 Go dalle æked læi dam sæmma bæive, mi læi vuostemus̄ bæivve vakkost, ja uvsak legje dappujuvvum dast, gosa mattajægjek legje c̄oagganam, balo diti Judalaʒ̄ain, de bođi Jesus ja c̄uoʒ̄oi gasko sin gaskast ja celki sigjidi: Rafhe lekus dinguim!\x - \xo 20:19 \xt 1 Kor 15:6; Duob 6:23; 19:20\x*
\p
\v 20 Ja go son dam celki, de c̄ajeti son sigjidi su gieđaides ja su ertteges. De s̄adde mattajægjek illoi, go si oidne Hærra.
\p
\v 21 De celki Jesus fastain sigjidi: Rafhe lekus dinguim! Nuftgo Ac̄c̄e læ muo vuolgatam, nuft vuolgatam maidai mon din.\x - \xo 20:21 \xt Es 61:1; Joh 17:18\x*
\p
\v 22 Ja go son dam celki, de vuoiŋai son sin ala ja celki sigjidi: Vuostaivalddet Bassevuoiŋa!
\p
\v 23 Jos di andagassi addebetet gæidige sin suddoid, de dak læk sigjidi andagassi addujuvvum; jos di doallabetet gæidige sin suddoid, de dak læk sigjidi dollujuvvum.\x - \xo 20:23 \xt Matt 16:19; 18:18\x*
\p
\v 24 Mutto Tomas, okta dam guokte nubbe lokkasest, gutte goc̄c̄ujuvvu jumic̄en, i læm sin lutte, go Jesus bođi.
\p
\v 25 Damditi celkke dak æra mattajægjek sudnji: Mi læp oaidnam Hærra. Mutto son celki sigjidi: Ærrebgo mon oaʒ̄om oaidnet navlleraige su gieđain ja naketet mu suorbmam navlleraiggai ja naketet mu giettam su ertteg sisa, de im mon aigo eisege oskot.
\p
\v 26 Ja gavce bæive dastmaŋŋel legje fastain su mattajægjek siste, ja Tomas sin lutte. Jesus bođi. go uvsak legje dappujuvvum, ja c̄uoʒ̄oi gasko sin gaskast ja celki: Rafhe lekus dinguim!\x - \xo 20:26 \xt Mark 16:14; Luk 24:33, j. n. v.\x*
\p
\v 27 Dastmaŋŋel cælkka son Tomasi: Geigge suormad deiki ja gæc̄ad mu gieđaid, ja geigge gieđad deiki ja naket dam mu ertteg sisa, ja ale læǥe æppe‐oskolas̄, mutto oskolas̄!
\p
\v 28 Ja Tomas vastedi ja celki sudnji: Mu Hærram ja mu Ibmelam!
\p
\v 29 Jesus cælkka sudnji: Dainago don læk oaidnam muo, Tomas, de læk don oskom; audogasak læk si, guđek æi læk oaidnam ja læk almake oskom.\x - \xo 20:29 \xt 1 Petr 1:8\x*
\p
\v 30 Maidai ædnag æra mærkaid læ Jesus dakkam su mattajegjides c̄almi oudast, mak æi læk c̄allujuvvum dam girjai.\x - \xo 20:30 \xt Joh 21:25\x*
\p
\v 31 Mutto dat læ c̄allujuvvum, vai di oskobetet, atte Jesus læ Kristus, Ibmel bardne, ja vai di, guđek oskobetet, adnebetet ællema su nammi.\x - \xo 20:31 \xt 1 Joh 5:13\x*
\c 21
\s1 21. Kapittal.
\s2 Jesus almostuvva c̄iec̄a mattajægjai Galileast ja borra singuim, 1–14, jærra Pietarest golma gærde, rakistago son su, ja sardno su jabmem ja gillamus̄ai birra, 15–19, i dato; atte son galgga gulaskuddat Johannes harrai, 20–24. Loapatam‐sanek, 25.
\p
\v 1 Dastmaŋŋel almostatti Jesus jec̄as fastain mattajegjidasas Tiberias javrregaddest; mutto son almostatti jec̄as nuft:\x - \xo 21:1 \xt Joh 6:1\x*
\p
\v 2 Simon Pietar ja Tomas, gutte goc̄c̄ujuvvu jumic̄en, ja Natanael Kanast Galileast ja Sebedeus barne‐guovtos ja guokte ærrasa su mattajegjin legje c̄oakest.\x - \xo 21:2 \xt Joh 20:24; 1:46, j. n. v.; 2:1; Luk 5:10\x*
\p
\v 3 Simon Pietar cælkka sigjidi: Mon vuolgam gulid bivddet. Si celkkek sudnji: Mi maidai boattep du mielde. Si vulgge olgus ja loaidastegje dallanaǥa skipa sisa, ja dam ijast æi si fidnim maidege.\x - \xo 21:3 \xt Luk 5:4, j. n. v.\x*
\p
\v 4 Mutto go dal læi iđed s̄addam, de c̄uoʒ̄oi Jesus javrregaddest; mutto mattajægjek æi diettam, atte dat læi Jesus.\x - \xo 21:4 \xt Joh 20:14; Luk 24:16\x*
\p
\v 5 Jesus cælkka dalle sigjidi: Manac̄idam! Lægo dist mikkege borramus̄s̄an? Si vastedegje sudnji: I.
\p
\v 6 Mutto son celki sigjidi: Suppot fierme skipa olgis̄ bællai, de di fattebetet! De suppu si dam olgus, ja æi si vægjam dam s̄atan æmbo gæsset guli ædnagvuođa diti.
\p
\v 7 De cælkka dat mattajægje, gæn Jesus rakisti, Pietari: Dat læ Hærra. Go dalle Simon Pietar gulai, atte dat læi Hærra, de boakkanasti son gavte birras, dastgo son læi alas, ja luiti jec̄as javrrai.\x - \xo 21:7 \xt Joh 13:23\x*
\p
\v 8 Mutto dak æra mattajægjek botte skipain, dastgo æi si læm gukken gaddest erit, dus̄s̄e lakka guokte c̄uođe allan, ja si gesse fierme guliguim.
\p
\v 9 Go si dalle loaidastegje gaddai, de oidne si hilladola ja guole dam alde ja laibe.
\p
\v 10 Jesus cælkka sigjidi: Buktet deiki dain gulin, maid di dal fidnidek!
\p
\v 11 Simon Pietar goarŋoi bajas ja gesi fierme gaddai, dievva stuora gulin, c̄uođe ja golbma guđad lokkai; ja vaiko dak legje nuft ollo, de i almake fierbme gaikkanam.
\p
\v 12 Jesus cælkka sigjidi: Bottet, dollet mallasid! Mutto i oktage mattajegjin duostam jærrat sust: Gi don læk? Dastgo si ditte, atte dat læi Hærra.
\p
\v 13 De bođi Jesus ja valdi laibe ja addi sigjidi, ja nuft maidai guole.
\p
\v 14 Dat læi dal goalmad gærde, go Jesus almostatti jec̄as su mattajegjidasas, maŋŋelgo son læi jabmi lutte bajasc̄uoʒ̄ʒ̄elam.
\p
\v 15 Go si dalle legje doallam mallasid, de cælkka Jesus Simon Pietari: Simon, Jonas bardne, rakistakgo don muo æmbo go dak? Son cælkka sudnji: Duođai, Hærrac̄am! Don dieđak, atte mon rakistam du. Son cælkka sudnji: Biema mu labbaid!\x - \xo 21:15 \xt Matt 26:33\x*
\p
\v 16 Son cælkka fastain nubbe gærde sudnji: Simon, Jonas bardne, rakistakgo don muo? Son cælkka sudnji: Duođai, Hærrac̄am! Don dieđak. atte mon rakistam du. Son cælkka sudnji: Gæc̄a mu savcaid!
\p
\v 17 Son cælkka goalmad gærde sudnji: Simon, Jonas bardne, rakistakgo don muo? Pietar s̄addai morras̄i damditi, go son celki goalmad gærde sudnji: Rakistakgo don muo? Ja son celki sudnji: Hærrac̄am! Don dieđak buok; don dieđak, atte mon rakistam du. Jesus cælkka sudnji: Biema mu savcaid!
\p
\v 18 Duođai, duođai cælkam mon dudnji: Go don legjik nuorab, de boakkanastik don jes̄jec̄ad ja mannik, gosa don dattuk; mutto go don s̄addak boaresen, de gæigotak don du gieđaidad, ja nubbe æra boakkanasta du ja doalvvo du dokko, gosa don ik dato.
\p
\v 19 Mutto dam celki son dieđetam diti, maggar jabmemin son galgai gudnijattet Ibmela. Ja go son læi dam cælkkam, de cælkka son sudnji: C̄uovo muo!\x - \xo 21:19 \xt 2 Petr 1:14\x*
\p
\v 20 Mutto Pietar jorgeti ja oini dam mattajægje c̄uovvomen, gæn Jesus rakisti, ja gutte vællai su radde vuostai ækkedes mallasin ja celki: Hærra! Gi dat læ, gutte du bætta?\x - \xo 21:20 \xt Joh 13:23-25\x*
\p
\v 21 Go Pietar oini dam, de cælkka son Jesusi: Hærra! Moft galgga dalle dasa gævvat?
\p
\v 22 Jesus cælkka sudnji: Jos mon datom, atte son galgga orrot, dassac̄i go mon boađam, de mi dast dudnji guoska? C̄uovo don muo!
\p
\v 23 Damditi bođi dat sakka vieljac̄i gaski: Dat mattajægje i jame, vaiko Jesus i cælkkam sudnji: I son jame, mutto: Jos mon datom, atte son galgga orrot, dassac̄i go mon boađam, de mi dast dudnji guoska?
\p
\v 24 Dat læ dat mattajægje, gutte duođas̄ta dai dapatusai birra ja læ c̄allam daid dapatusaid; ja mi diettep, atte su duođas̄tus læ duotta.\x - \xo 21:24 \xt Joh 15:27; 19:35\x*
\p
\v 25 Mutto de læk maidai ædnag æra daǥok, maid Jesus læ dakkam, ja jos dak galgas̄e c̄allujuvvut, jes̄guttege sierra, de doaivom mon, atte i vela mailbmege jes̄ matas̄i gæsset daid girjid, mak s̄addas̄e c̄allujuvvut. Amen.\x - \xo 21:25 \xt Joh 20:30\x*