\id JDG
\ide UTF8
\h Duobmari Girje
\toc1 Duobmari Girje
\toc2 Duobmari Girje
\toc3 Duob
\mt1 Duobmari Girje.
\c 1
\s1 1. Kapittal.
\s2 Juda sokkagodde algga Hærra goc̄c̄om mielde soattat dai baccam Kananitalaʒ̄ai vuostai, erithævata vækkalaǥai Simeon sokkagoddin stuora loǥo sist ja valdda ædnagid sin gavpugin; Hebron ja Debir valddujuvvuba, ja Kaleb oaʒ̄ʒ̄o Hebrona, 1–20. Kananitalaʒ̄ak æi goitge aibas erithævatuvvu, mutto bissuk assamest Israel manai gaskast, 21–36.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai Josva jabmem maŋŋel, de jerre Israel manak Hærrast ja celkke: Gi galgga oudemusta mannat bajas min oudast Kananitalaʒ̄ai vuostai soattam varas sin vuostai?\x - \xo 1:1 \xt 4 Mos 27:21; Duob 20:18\x*
\p
\v 2 Ja Hærra celki: Juda galgga mannat bajas; gæc̄a, mon læm addam ædnama su gitti.
\p
\v 3 De celki Juda Simeoni, su vielljasis: Mana bajas muina mu ædnam‐oassai, ja soatto moai Kananitalaʒ̄ai vuostai! De galgam mon maidai mannat duina du ædnam‐oassai. Ja Simeon manai suina.
\p
\v 4 Ja Juda manai bajas, ja Hærra addi Kananitalaʒ̄aid ja Ferisitalaʒ̄aid sodno gitti; ja soai c̄askiga sin Besekest, loǥe duhat olbma.
\p
\v 5 Soai bođiga Besekest Adoni‐Besek njæigga ja soađaiga su vuostai; ja soai c̄askiga Kananitalaʒ̄aid ja Ferisitalaʒ̄aid;
\p
\v 6 mutto Adoni‐Besek batari, ja soai doarredeiga su, ja soai doppiga su ja eritc̄uopaiga su belgid ja su juolggebelgid.
\p
\v 7 De celki Adoni‐Besek: C̄iec̄a loǥe gonagasa eritc̄uppujuvvum belgi ja juolggebelgiguim læk c̄oaggam moaloid mu bævde vuolde; nuft moft mon læm dakkam, læ Ibmel mavsatam munji. Ja si dolvvu su Jerusalemi, ja son jami dasa.\x - \xo 1:7 \xt 2 Mos 21:24; Visesv 11:17; Luk 6:38\x*
\p
\v 8 Ja Juda manak sotte Jerusalem vuostai ja valdde dam ja c̄aske dam mieke avjoin, ja si buollategje gavpuga.
\p
\v 9 Ja dastmaŋŋel manne Juda manak vuolas soattam varas dai Kananitalaʒ̄ai vuostai, guđek legje assamen varre‐ædnamest ja lulle‐ædnamest ja vuollegis ædnamest.
\p
\v 10 Ja Juda manai dai Kananitalaʒ̄ai vuostai, guđek legje assamen Hebronest, mutto Hebron namma læi doule Kirjat‐Arba, ja si c̄aske Sesai ja Ahiman ja Talmai.\x - \xo 1:10 \xt Josv 10:36\xta ; j. n. v.;\xta* 15:13\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 11 Ja son manai dast erit Debira assi vuostai, mutto Debira namma læi doule Kirjat‐Sefer.\x - \xo 1:11 \xt Josv 15:15-19\x*
\p
\v 12 Ja Kaleb celki: Dasa, gutte c̄aska Kirjat‐Sefera ja valdda dam, sudnji aigom mon addet mu nieiddam Aksa akkan.
\p
\v 13 Ja Otniel, Kenisitalas̄, Kaleba nuorab viellja, valdi dam; ja son addi sudnji su nieidas Aksa akkan.
\p
\v 14 Ja go son bođi [su boadnjas vissui], de hasti son su bivddet ovta ædnama su ac̄estes; ja son\f + \fr 1:14 \ft Aksa.\f* luoittadi hoapost asen alde vuolas, ja Kaleb celki sudnji: Maid don siđak?
\p
\v 15 Ja son celki sudnji: Adde munji buristsivdnadus‐addaldaǥa, dainago don læk bigjam muo lulleædnami, adde munji dal c̄acce‐agjagid! De addi Kaleb sudnji daid bajeb ja daid vuoleb agjagid.
\p
\v 16 Ja Kenitalaʒ̄a, Mosesa maǥa, manak manne bajas palbmegavpugest\f + \fr 1:16 \ft 5 Mos. 34, 3.\f* Juda manaiguim Juda mæccai, mi læ Arad lullelist; ja si manne dokko ja orru albmuga lutte.\x - \xo 1:16 \xt Duob 4:11; 4 Mos 10:29\x*
\p
\v 17 Ja Juda manai su vieljaines Simeonin, ja soai c̄askiga daid Kananitalaʒ̄id, guđek asse Sefatest; ja soai bijaiga gavpuga garrodusa vuollai, ja dam namma goc̄c̄ujuvvui Horman.\x - \xo 1:17 \xt 4 Mos 21:3\x*
\p
\v 18 Ja Juda valdi Gasa dam rajiguim ja Askalon dam rajiguim ja Ekrona dam rajiguim.
\p
\v 19 Ja Hærra læi Judain, ja son valdi varre‐ædnama oabmenes; dastgo i son vægjam erit agjet vuome assid, dainago sist legje ruovddevavnak.\x - \xo 1:19 \xt Josv 17:16\x*
\p
\v 20 Ja si adde Kalebi Hebron, nuft moft Moses læi sardnom; ja son erit aji dast dam golbma Anak barne.\x - \xo 1:20 \xt Josv 14:13; 15:13; 4 Mos 14:24\x*
\p
\v 21 Mutto Jebusitalaʒ̄aid, guđek asse Jerusalemest, æi erit agjam Benjamin manak; mutto Jebusitalaʒ̄ak bissu assamest Benjamin manaiguim Jerusalemest gidda dam bæive ragjai.\x - \xo 1:21 \xt Josv 15:63\x*
\p
\v 22 Josef viesso maidai manai bajas Betela vuostai, ja Hærra læi singuim.
\p
\v 23 Ja Josefa viesso vuolgati iskadegjid Betel lusa; mutto dam gavpuga namma læi doule Lus.\x - \xo 1:23 \xt 1 Mos 28:19\x*
\p
\v 24 Ja si, guđek faktijegje, oidne muttom olbma, gutte manai gavpugest olgus, ja si celkke sudnji: C̄ajet migjidi, goggo olmus̄ matta gavpuga sisa bæssat! De mi aiggop c̄ajetet vaibmolađesvuođa du vuostai.
\p
\v 25 Ja son c̄ajeti sigjidi, goggo si matte bæssat gavpuga sisa, ja si c̄aske gavpuga mieke avjoin; mutto olbma ja obba su soǥa luitte si mannat.\x - \xo 1:25 \xt Josv 6:25\x*
\p
\v 26 Ja olmai manai Hetitalaʒ̄ai ædnami, ja son huksi gavpuga ja goc̄oi dam nama Lusan; dat læ dam namma gidda dam bæive ragjai.
\p
\v 27 Mutto Manasse i erit agjam Bet‐Sean ja dai dasa gullevas̄ gavpugi assid ige Taanak ja dai dasa gullevas̄ gavpugi assid ige Dor ja dai dasa gullevas̄ gavpugi assid ige Jibleam ja dai dasa gullevas̄ gavpugi assid ige Megiddo ja dai dasa gullevas̄ gavpugi assid; ja Kananitalaʒ̄ak adne buorren bissot assamest dam ædnamest.\x - \xo 1:27 \xt Josv 17:11\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 28 Ja go Israel s̄addai gievrran, de daǥai dat Kananitalaʒ̄aid barggogædnegassan, mutto i dat erit agjam sin.
\p
\v 29 Ja Efraim i erit agjam daid Kananitalaʒ̄aid, guđek legje Geserest assamen, mutto Kananitalaʒ̄ak bissu assamest sin gaskast Geserest.\x - \xo 1:29 \xt Josv 16:10\x*
\p
\v 30 Sebulon i erit agjam Kitron assid ja Nahalol assid, mutto Kananitalaʒ̄ak bissu assamest sin gaskast ja s̄adde barggogædnegassan.
\p
\v 31 Aser i erit agjam Akko assid ige Sidon ja Ahlab ja Aksib ja Helba ja Afik ja Rehob assid,
\p
\v 32 mutto Aseritalaʒ̄ak asse Kananitalaʒ̄ai, ædnam assi, gaskast; dastgo æi si erit agjam sin.
\p
\v 33 Naftali i erit agjam BetSemesa assid ige Bet‐Anat assid, mutto asai Kananitalaʒ̄ai, ædnam assi, gaskast, ja Bet‐Semes ja Bet‐Anat assek s̄adde sigjidi barggogædnegassan.
\p
\v 34 Ja Amoritalaʒ̄ak bakkijegje Dan manaid dokko varre‐ædnami; dastgo æi si suovvam sin boattet vuolas vuobmai.
\p
\v 35 Ja Amoritalaʒ̄ak adne buorren assat Har‐Heresest, Ajalonast ja Saalbimast; mutto Josef vieso gietta oroi lossadet sin bagjelist, ja si s̄adde barggogædnegassan.
\p
\v 36 Ja Amoritalaʒ̄ai ragje manai Akrabbim goargŋaga rajest, Hasselast ja bajas guvllui.
\c 2
\s1 2. Kapittal.
\s2 Hærra engel cuigod Israela, dainago si æi læk erit agjam Kananitalaʒ̄aid, 1–5. Josva ja vuorrasi jabmem maŋŋel læ Israel hæittam Hærra, manditi son adda sin sin vas̄alaʒ̄ai halddoi; go hætte læ stuoremus, c̄uoʒ̄aldatta son duobmarid sin gaski ja bæsta sin sin vas̄alaʒ̄ai gieđast; daddeke æi si hæite sin ibmelmættomvuođastæsek erit, 6–19. Hærra dikta su moarestes bakenid bissot ædnamest orromest, 20–23.
\p
\v 1 Ja Hærra engel manai bajas Gilgalest Bokimi, ja son celki: Mon dolvvum din bajas Egyptenest, ja mon dolvvum din dam ædnami, maid mon vurdnum aiggot addet din vanhemidi, ja mon celkkim: Im mon aigo doagjet mu littom dinguim aǥalas̄vutti;\x - \xo 2:1 \xt 1 Mos 17:7-8\x*
\p
\v 2 mutto epet di galga dakkat litto dam ædnam assiguim; sin altarid galggabetet di vuolasgaikkot. Mutto epet di læk gullam mu jiena; mi dat læ, maid di lepet dakkam?\x - \xo 2:2 \xt 2 Mos 23:32; 34:12\xta ; j. n. v.;\xta* 4 Mos 33:52; 5 Mos 7:5\x*
\p
\v 3 Mon celkkim maidai: Im mon aigo erit agjet sin din muođoi oudast, mutto si galggek s̄addat digjidi sæc̄agassan din erttegidi, ja sin ibmelak galggek s̄addat digjidi giellan.\x - \xo 2:3 \xt 4 Mos 33:55; Josv 23:13\x*
\p
\v 4 Ja go Hærra engel sarnoi daid sanid buok Israel manaidi, de bajasbajedi almug su jienas ja c̄ieroi.
\p
\v 5 Ja si goc̄c̄u dam baike nama Bokimen\f + \fr 2:5 \ft c̄ierrok.\f*, ja si oaffarus̄s̄e dast Hærrai.
\p
\v 6 Go Josva læi luoittam albmuga mannat, ja Israel manak legje mannam jes̄ gutteg su arbbasis, valddem varas ædnama oabmenæsek,\x - \xo 2:6 \xt Josv 24:28\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 7 de balvvali almug Hærra buok Josva beivid ja buok dai vuorrasi beivid, guđek elle gukka Josva maŋŋel ja legje oaidnam buok dam Hærra stuora daǥo, maid son læi dakkam Israel oudast.
\p
\v 8 Mutto go Josva, Nun bardne, Hærra balvvalægje, læi jabmam c̄uođe ja loǥe jaǥe boaresen,
\p
\v 9 ja go si legje havddadam su su arbe sierraraji sisa TimnatHeresi Efraim vare ala, Gaas vare davveli.
\p
\v 10 ja go maidai obba dat sokka læi c̄oggujuvvum su vanhemides lusa, ja go nubbe sokka læi bagjanam sin maŋŋel, mi i dovddam Hærra, ige dam daǥo, maid son læi dakkam Israel oudast,\x - \xo 2:10 \xt 1 Mos 31:16\x*
\p
\v 11 de dakke Israel manak, mi baha læi Hærra c̄almi oudast, ja si balvvalegje Baalid\f + \fr 2:11 \ft bakeni æppe‐ibmelid; 4 Mos 25, 3.\f*.\x - \xo 2:11 \xt Duob 8:33; 2 Gon 1:6\x*
\p
\v 12 Ja si heitte Hærra, sin vanhemidesek Ibmela, gutte læi dolvvom sin olgus Egypten ædnamest, ja si vagjolegje æra ibmeli maŋest dai albmugi ibmelin, mak legje sin birra, ja si rokkadalle sin ja moaratutte Hærra.
\p
\v 13 Si heitte Hærra ja balvvalegje Baal ja Astarte‐govaid.\x - \xo 2:13 \xt Duob 10:6; 1 Gon 11:5, 33\x*
\p
\v 14 De cakkidi Hærra moarre Israela vuostai, ja son addi sin rievvari gitti, guđek stajedegje sin; ja son vuvdi sin sin vas̄alaʒ̄ai gitti birra buok, ja æi si mattam s̄atan æmbo bittet sin vas̄alaʒ̄aidæsek muođoi oudast.\x - \xo 2:14 \xt Duob 3:8; 4:2; 10:7\x*
\p
\v 15 Mietta buok, gosa si manne olgus, læi Hærra gietta sin vuostai bahabussi, nuftgo Hærra læi sardnom, ja nuftgo Hærra læi vurdnom sigjidi, ja sin aŧestus læi stuores.\x - \xo 2:15 \xt 3 Mos 26:17; 5 Mos 28:25\x*
\p
\v 16 Ja Hærra c̄uoʒ̄aldatti duobmarid, ja si beste sin sin rievvari gieđast.\x - \xo 2:16 \xt Duob 3:9, 15\x*
\p
\v 17 Mutto æi sin duobmaridasæsekge læm si gulolaʒ̄ak, dastgo si furrus̄egje æra ibmeliguim ja rokkadalle daid; si gaidde farga erit dam gæinost, man mielde sin vanhemak legje vagjolam jægadedinæsek Hærra bakkomid; æi si dakkam nuft.
\p
\v 18 Ja go Hærra c̄uoʒ̄aldatti sigjidi duobmarid, de læi Hærra duobmara mielde ja besti sin sin vas̄alaʒ̄ai gieđast buok duobmara beivin; dastgo Hærra arkalmasti sin bagjeli sin s̄uokatusai diti sin bagjel, guđek aŧestegje sin ja givsedegje sin.\x - \xo 2:18 \xt Duob 10:16\x*
\p
\v 19 Mutto go duobmar jami, de si macce fastain ruoktot ja mænnodegje bahabut go sin vanhemak vagjoledin æra ibmeli maŋest, balvvaledin daid ja rokkadaladedin daid; æi si hæittam maidege sin daǥoinæsek daihe sin gaʒ̄ʒ̄ares vagjolusasek.
\p
\v 20 De Hærra moarre cakkidi Israela vuostai, ja son celki: Dađemielde go dat almug læ bagjelduolbmam mu litto, maid mon goc̄c̄um sin vanhemidi, ja i læk gullam mu jiena,
\p
\v 21 de im monge aigo s̄atan æmbo erit agjet sin muođoi oudast guđege dain albmugin, maid Josva vela guđi, go son jami, —
\p
\v 22 vai Israel dai bokte gæc̄c̄aluvvus̄i, aiggukgo si vuttivalddet Hærra gæino dam mielde vagjoledin, nuft moft sin vanhemak dam vuttivaldde, daihe æi.\x - \xo 2:22 \xt Duob 3:1, 4; 5 Mos 8:2\x*
\p
\v 23 De divti Hærra daid albmugid orrot ige doabmam erit agjet daid, ja i son addam daid Josva gitti.
\c 3
\s1 3. Kapittal.
\s2 Dak bakenlas̄ albmugak bajaslokkujuvvujek, mak legje vela Kanaanest, 1–6. Israel jorrala Hærrast erit, ja son adda sin Kusan‐Risataim valde vuollai; Otniel bæsta sin, 7–11. Israel jorrala fastain Hærrast erit, ja son adda sin Eglon gitti; Ehud bæsta sin, 12–30. Samgar maidai bæsta Israel Filistalaʒ̄ai gieđast, 31.
\p
\v 1 Ja dak legje dak albmugak, maid Hærra divti baccet dai bokte gæc̄c̄alam diti sin buokaid Israelest, guđek æi dovddam buok sođid Kanaanin,
\p
\v 2 aivestassi vai Israel manai boatte soǥak dovdas̄e soađe, oapatam varas sigjidi soađe, aivestassi sigjidi, guđek ouddal æi dovddam dam:
\p
\v 3 Filistalaʒ̄ai vitta oaivamuʒ̄a ja buok Kananitalaʒ̄ak ja Sidonialaʒ̄ak ja Hevitalaʒ̄ak, guđek asse Libanon vare alde, Baal‐Hermon vare rajest, dassac̄i go Hamati boatta.\x - \xo 3:3 \xt Josv 13:2-6\x*
\p
\v 4 Ja si legje baccam, vai Israel sin bokte gæc̄c̄aluvvus̄i, vai fuomas̄uvvus̄i, aiggukgo si jægadet Hærra bakkomid, maid son læi addam sin vanhemidi Moses bokte.\x - \xo 3:4 \xt Duob 2:22\x*
\p
\v 5 Mutto go Israel manak dal asse Kananitalaʒ̄ai, Hetitalaʒ̄ai ja Amoritalaʒ̄ai ja Ferisitalaʒ̄ai ja Hevitalaʒ̄ai ja Jebusitalaʒ̄ai gaskast,
\p
\v 6 de si valdde aldsesæsek sin nieidaid akkan ja adde sin nieidaidæsek sin barnidi ja balvvalegje sin ibmelid.\x - \xo 3:6 \xt 2 Mos 34:16; 5 Mos 7:3\x*
\p
\v 7 Israel manak dakke, mi baha læi Hærra c̄almi oudast, ja vajaldatte Hærra, sin Ibmelæsek, ja balvvalegje Baalid ja Astartegovaid.\x - \xo 3:7 \xt Duob 2:11, 13\x*
\p
\v 8 De cakkidi Hærra moarre Israela vuostai, ja son vuvdi sin Kusan‐Risataim, Mesopotamia gonagasa, gitti; ja Israel manak balvvalegje Kusan‐Risataim gavce jaǥe.\x - \xo 3:8 \xt Duob 2:14, 20\x*
\p
\v 9 De c̄urvvu Israel manak Hærrai, ja Hærra c̄uoʒ̄aldatti Israel manaidi bæste, ja son besti sin, namalassi Otniel, Kenisitalas̄, Kaleba nuorab viellja.\x - \xo 3:9 \xt Duob 1:13\x*
\p
\v 10 Ja Hærra Vuoigŋa læi su bagjel, ja son dubmi Israela ja manai olgus soattai, ja Hærra addi Kusan‐Risataima, Mesopotamia gonagasa, su gitti; ja su gietta læi gievrra Kusan‐Risataim bagjel.
\p
\v 11 Ja ædnamest læi rafhe njællje loǥe jaǥe; de jami Otniel, Kenasa bardne.
\p
\v 12 Mutto Israel manak dakke fastain, mi baha læi Hærra c̄almi oudast; ja Hærra addi Egloni, Moab gonagassi, famo Israel bagjel, dainago si dakke, mi baha læi Hærra c̄almi oudast.\x - \xo 3:12 \xt Duob 4:1; 6:1\x*
\p
\v 13 Ja son c̄okki lusas Ammon manaid ja Amalek, ja son manai dokko ja c̄aski Israela, ja si valdde palbmegavpuga.\x - \xo 3:13 \xt Duob 1:16\x*
\p
\v 14 Ja Israel manak balvvalegje Eglona, Moab gonagasa, gavce nubbe lokkai jaǥe.
\p
\v 15 De c̄urvvu Israel manak Hærrai, ja Hærra c̄uoʒ̄aldatti sigjidi bæste, Benjaminitalaʒ̄a Ehud, Gera barne, muttom gurotgieđag olbma, Israel manak saddijegje su bokte addaldaǥa Egloni, Moab gonagassi.
\p
\v 16 De Ehud daǥai aldsesis mieke, mi læi guovte‐avjosas̄, ovta allan gukko, ja son c̄anai dam biras su biktasides vuollai su olgis̄ bæle alemes ala.
\p
\v 17 Ja son buvti addaldaǥa ouddan Egloni, Moab gonagassi; mutto Eglon læi sagga buoides olmai.
\p
\v 18 Ja go son læi gærggam ouddan buktemest addaldaǥa, de luiti son daid olbmaid vuolgget, guđek legje guoddam addaldaǥa.
\p
\v 19 Mutto jes̄ macai son ruoktot gæđgeluoddom baikest, mai læi Gilgal guorast, ja son cælketi: Okta c̄ieǥos sadne læ must dudnji, o gonagas! De dat celki: Jaska! Ja de manne si buokak olgus su lutte erit, guđek c̄uʒ̄ʒ̄u su lutte.
\p
\v 20 Ja Ehud bođi sisa su lusa, go son læi c̄okkamen okto dam galos bajemus̄ lanjast, mi sust læi, ja Ehud celki: Okta sadne Ibmelest læ must dudnji. De son c̄uoʒ̄ʒ̄eli stuolostes bajas.
\p
\v 21 Mutto Ehud geiggi su gurot gieđas olgus ja valdi mieke su olgis̄ bæle alemestes ja c̄uggi dam su c̄oavjai;
\p
\v 22 ja nađđa manai maidai sisa lađe maŋest, ja buoidde dapai gidda lađe birra, dastgo i son gæssam mieke olgus su c̄oavjest; ja dat manai olgus sælgebæle.
\p
\v 23 Ja Ehud manai olgus baʒʒefæskari, ja son dapai bajemus̄ lanja uvsa su oudast ja lassi gidda.
\p
\v 24 Ja go son læi mannam olgus, de botte dom balvvalægjek sisa ja oidne, ja gæc̄a, bajemus̄ lanja uksa læi gidda lassijuvvum; de si celkke: Son gokc̄a vissasi su julgides dam galos gammar siste.\x - \xo 3:24 \xt 1 Sam 24:4\x*
\p
\v 25 Ja si vurdde sagga gukka, ja gæc̄a, i son rappam bajemus̄ lanja uvsa; de valdde si c̄oavddaga ja rappe uvsa, ja gæc̄a, sin hærra læi gac̄c̄am jabmen ædnami.
\p
\v 26 Mutto Ehud læi eritbæssam, dam bodda go si agjanegje, ja son læi ollim gæđgeluoddom baike mæddel ja bæsai Seirai.
\p
\v 27 Ja go son bođi dokko, de bosadi son basunin Efraim vare alde; ja Israel manak manne suina vuolas varest, ja son manai sin njunnos̄est.\x - \xo 3:27 \xt 4 Mos 10:9\x*
\p
\v 28 Ja son celki sigjidi: Gac̄c̄et mu maŋest! Dastgo Hærra læ addam din vas̄alaʒ̄aid, Moabitalaʒ̄aid, din gitti. Ja si manne vuolas su maŋest, ja si oamastegje gallamid Jordan rasta Moabi ja æi luoittam ovtage mannat rasta.
\p
\v 29 Ja si godde dam aige loǥe duhat olbma arvo Moabest, buok famolas̄ ja buok soattai dokkalas̄ olbmaid; ja i erit bæssam oktage olmai.
\p
\v 30 De s̄addai Moab dalle dam bæive vuoleduvvut Israel gieđa vuollai, ja ædnamest læi rafhe gavce loǥe jaǥe.
\p
\v 31 Ja su maŋŋel c̄uoʒ̄ʒ̄eli Samgar, Anata bardne, ja son goddi gutta c̄uođe olbma Filistalaʒ̄ain vuoksa‐vuojetægje sobbin; de son maidai besti Israela.
\c 4
\s1 4. Kapittal.
\s2 Israel jorral fastain Hærrast erit, ja son dikta Jabina ja su soattehærra Sisera vaivvedet Israela guokte loǥe jaǥe, 1–3. Debora, muttom profetnisson, goc̄c̄o Baraka doallat soađe Sisera vuostai, 4–14. Dat vuoitatalla ja goddatalla Jaeli; Jabin maidai erithævatuvvu, 15–24.
\p
\v 1 Ja Israel manak dakke fastain, mi baha læi Hærra c̄almi oudast, go Ehud læi jabmam.\x - \xo 4:1 \xt Duob 3:12; 8:33\x*
\p
\v 2 Ja Hærra vuvdi sin Jabin, Kanaan gonagasa, gitti, gutte læi rađđimen Hasorest; ja su soattehærra læi Sisera, ja son asai Haroset‐Haggojimest.\x - \xo 4:2 \xt Duob 3:8; 1 Sam 12:9\x*
\p
\v 3 Ja Israel manak c̄urvvu Hærrai; dastgo sust legje ovce c̄uođe ruovddevavna, ja son vaivvedi Israel manaid vækkavaldin guokte loǥe jaǥe.
\p
\v 4 Ja Debora, muttom profetnisson, Lappidot akka, dubmi Israela dam aige:
\p
\v 5 son c̄okkai Debora palbmemuora vuolde Rama ja Betela gaskast Efraim vare alde, ja Israel manak manne bajas su lusa duomo varas.
\p
\v 6 Son bijai dalle sane ja ravkai Baraka, Abinoam barne, Kedesest Naftalist lusas; ja son celki sudnji: Gæc̄a, Hærra, Israel Ibmel, læ goc̄c̄om: Vuolge ja mana dokko Tabor vare ala ja valde mieldad loǥe duhat olbma Naftali manain ja Sebulon manain!\x - \xo 4:6 \xt Ebr 11:32\x*
\p
\v 7 Ja mon aigom gæsset Sisera, Jabin soattehærra, ja su joavko dokko du lusa, Kison joǥac̄a lusa, ja mon aigom addet su du gitti.
\p
\v 8 Ja Barak celki sudnji: Jos don aigok vuolgget mu mielde, de aigom mon vuolgget; mutto jos don ik aigo vuolgget mu mielde, de im mon aigo vuolgget.
\p
\v 9 Ja son celki: Vuolgget du mielde galgam mon galle: mutto gudne ik don galga dadde oaʒ̄ʒ̄ot dam gæino alde, man mielde don manak, dastgo nissona gitti galgga Hærra vuovddet Sisera. Ja Debora gærggadi jec̄as ja manai Barakin Kedesi.\x - \xo 4:9 \xt Duob 4:22\x*
\p
\v 10 Ja Barak goc̄oi Sebulon ja Naftali boattet Kedesi, ja loǥe duhat olbma manne bajas su maŋest: ja Debora manai bajas suina.
\p
\v 11 Mutto Kenitalas̄ Heber læi ærranam Kenitalaʒ̄ain, Hobaba, Moses maǥa, manain; ja son bajas daǥai su goađes gidda aika ragjai Saanaim guorast, mi læ Kedes guorast.\x - \xo 4:11 \xt Duob 4:17; 1:16; 4 Mos 10:29\x*
\p
\v 12 Ja Siserai dieđetuvvui, atte Barak, Abinoam bardne, læi mannam bajas Tabor vare ala.
\p
\v 13 De goc̄oi Sisera buok su vavnaides, ovce c̄uođe ruovddevavna, ja buok dam albmuga, mi læi suina, boattet Haroset‐Haggojimest Kison joǥac̄a lusa.
\p
\v 14 Mutto Debora celki Baraki: C̄uoʒ̄ʒ̄el! Dastgo dat læ dat bæivve, goas Hærra læ addam Sisera du gitti: igo Hærra læk olgusmannam du ouddalist? De manai Barak vuolas Tabor varest, ja loǥe duhat olbma su maŋest.
\p
\v 15 De moivvas̄utti Hærra Sisera ja buok vavnaid ja obba soattevæǥa mieke avjo bokte Baraka muođoi oudast; ja Sisera niejai vavnast vuolas ja batari juolgalassi.\x - \xo 4:15 \xt Duob 5:20; Josv 10:10; Salm 83:10\x*
\p
\v 16 Ja Barak doarredi vavnaid ja soattevæǥa gidda Haroset‐Haggojim ragjai, ja obba Sisera soattevækka gac̄ai mieke avjo oudast; i baccam i oktage heggi.
\p
\v 17 Mutto Sisera batari juolgalassi Jaela, Kenitalas̄ Hebera aka, goattai; dastgo rafhe læi Jabina, Hasor gonagasa, ja Kenitalas̄ Hebera vieso gaskast.\x - \xo 4:17 \xt Duob 4:11\x*
\p
\v 18 Ja Jael manai olgus Sisera oudald ja celki sudnji: Mana sisa, mu hærram, mana sisa mu lusa, ale bala! Ja son manai sisa su lusa goattai, ja son govc̄ai su ranoin.
\p
\v 19 Ja son celki sudnji: Addest munji vehas̄ c̄ace jukkat! Dastgo mon læm goikost. De rabai son mielkkelasko ja addi sudnji jukkat ja govc̄ai su.\x - \xo 4:19 \xt Duob 5:25\x*
\p
\v 20 Ja son celki sudnji: C̄uoʒ̄o goatte‐uksaraige oudast, ja jos guttege boatta ja jærra dust ja cælkka: Lægo dast guttege? de cælke: I læk.
\p
\v 21 Mutto Jael, Hebera akka, valdi goattec̄uolda ja valdi væc̄c̄era su giettasis ja manai suolggai sisa su lusa ja c̄aski c̄uolda su gæđas̄i, nuft atte dat manai vuolas ædnami; dastgo son ođi lossadet, dastgo son læi vaibbam. Ja nuft son jami.
\p
\v 22 Ja gæc̄a, go Barak doarredi Sisera, de manai Jael olgus su oudald ja celki sudnji: Boađe, de mon c̄ajetam dudnji dam olbma, gæn don ocak. Ja son manai sisa su lusa, ja gæc̄a, Sisera vællai dast jabmen, ja c̄uolda læi su gæđas̄est.
\p
\v 23 Nuft vuoledi Ibmel dam bæive Jabina, Kanaan gonagasa, Israel manai muođoi oudast.
\p
\v 24 Ja Israel manai gietta s̄addai lossadæbbun ja lossadæbbun Jabina, Kanaan gonagasa, bagjel, dassac̄i go si legje erithævatam Jabina, Kanaan gonagasa.
\c 5
\s1 5. Kapittal.
\s2 Debora ja Barak lavlloba Hærrai gitoslavllaga, man siste soai avc̄otæba buokaid ramedet su, dainago son hærvvaset læ almostattam jec̄as su albmugasas ja bæstam dam dam stuora hæđest, 1–11; soai maidnoba sin, guđek Debora avc̄otæme mielde ouddandivvu jec̄aidæsek soattai, mutto laitteba sin, guđek æi dattom dasa særvvat, 12–18; soai muittalæba soađe, vas̄alaʒ̄ai vuoitatallama ja batarusa birra ja c̄ilggeba erinoamac̄et Sisera jabmem Jaela gieđa oudast, 19–30; soai loapatæba vimag savadedin hævvanæme buok Ibmel vas̄alaʒ̄ai bagjeli ja buristsivdnadusa sin bagjeli, guđek su rakistek, 31.
\p
\v 1 De lavloiga Debora ja Barak, Abinoam bardne, damanaǥa bæive ja celkiga:
\p
\v 2 Maidnot Hærra, dainago Israel oaivamuʒ̄ak loaidastegje njunnos̄i, dainago almug ouddandivoi jec̄as mielastes!
\p
\v 3 Gullet, di gonagasak! Gulddaleket, di oaivamuʒ̄ak! Mon, Hærra birra aigom mon lavllot; mon aigom maidnoma lavllot Hærrai, Israel Ibmeli.
\p
\v 4 Hærra, go don olgusmannik Seirest, go don ouddanmannik Edom mæcest, de doargesti ænam, almek maidai goikku, balvak maidai goikku c̄acest.\x - \xo 5:4 \xt 5 Mos 33:2; Salm 68:8, 9; 97:5\x*
\p
\v 5 Varek doargestegje Hærra muođoi oudast, Sinai dobbe Hærra, Israel Ibmela, muođoi oudast.
\p
\v 6 Samgar, Anat barne, beivin, Jael beivin legje balggak avddem, ja maŧkalaʒ̄ak manne mokkas balggai mielde.
\p
\v 7 Joavddelassan legje ouddandoalvvok Israelest, joavddelassan, dassac̄i go mon, Debora, loaidastim ouddan, loaidastim ouddan, ædne Israel siste.
\p
\v 8 Si valljijegje ođđa ibmelid, dalle læi soatte portai oudast; galbba i oidnum, ige saitte njællje loǥe duhata duokken Israel siste.\x - \xo 5:8 \xt 5 Mos 32:17\x*
\p
\v 9 Mu vaibmo ravgga Israel oaivamuʒ̄aidi, guđek mielastæsek divvu jec̄aidæsek ouddan albmuga gaski. Ramedeket Hærra!
\p
\v 10 Di, guđek ridebetet vilggis njiŋŋelas aseni alde, di, guđek c̄okkabetet ranoi alde, ja di, guđek vagjolepet balgga mielde, lavllot!
\p
\v 11 Davggebac̄i jiedna gullu c̄accerenni gaskast; dobbe ramedek si Hærra vanhurskes daǥoid, su doalvvoma vanhurskes daǥoid Israel siste. Dalle nigje si vuolas portai lusa, dat Hærra almug.
\p
\v 12 Gocca, gocca, Debora, gocca, gocca, lavllogoađe! C̄uoʒ̄ʒ̄el, Barak, ja doalvo du fangaidad fanggavutti, don Abinoam bardne!
\p
\v 13 Dalle c̄uojai naft: Nieja vuolas, don bacatas, nieja dai hærvvasi lusa, don almug! Hærra, nieja vuolas mu oudast gievrai gaski!
\p
\v 14 Efraimest nigje si vuolas, gæi ruotas læ Amalek alde\f + \fr 5:14 \ft muttom varre Efraim sokkagoddest.\f*, du maŋest Benjamin du albmugi gaskast; Makirest nigje oaivamuʒ̄ak vuolas, ja Sebulonest si, guđek mannek ouddan soattevæǥa doalvvomsobbin,\x - \xo 5:14 \xt Duob 12:15\x*
\p
\v 15 ja oaivamuʒ̄ak Isaskarest Deborain, ja nuftgo Isaskar, nuft Barak; vuobmai fallijek si su farost. Ruben joǥai gaddest dollujuvvujegje stuora rađđadallamak.
\p
\v 16 Manne bissuk don c̄okkamest oabmegardi gaskast gullam varas oabmegæc̄c̄efløitaid? Ruben joǥai gaddest dollujuvvujegje stuora rađđadallamak.
\p
\v 17 Gilead, — dom bælde Jordana bisoi son rafhest, ja Dan, — manne agjani son skipai lutte? Aser bisoi c̄okkamest appegaddest, ja su luovtaides gaddest bisoi son rafhest.
\p
\v 18 Sebulon læ daggar almug, mi bagjelgæc̄ai su hægas gidda jabmem ragjai, nuftgis maidai Naftali ædnam dievai alde.
\p
\v 19 Gonagasak botte, si sotte, de sotte Kanaan gonagasak Taanak guorast, Megiddo c̄aci guorast; silbbasallas̄id æi si oʒ̄ʒ̄om.
\p
\v 20 Almest sotte dak, nastek sin gæinoidæsek alde, dak sotte Sisera vuostai.\x - \xo 5:20 \xt Duob 4:15; 2 Mos 14:25; Josv 10:14\x*
\p
\v 21 Kison joǥas̄ doalvoi sin erit, dat dolus̄‐aiggahas̄ joǥas̄, Kison joǥas̄. Lavkke ouddan, mu siello, famoin!\x - \xo 5:21 \xt Duob 4:13\x*
\p
\v 22 De dulbme hæstai gaʒak sin gievrai vuojetægje, vuojetægje jođo diti.
\p
\v 23 Garrodeket Merosa, celki Hærra engel, garrodeket, garrodeket dam assid, dainago si æi boattam Hærrai vækken, Hærrai vækken gievrai gaski.
\p
\v 24 Rameduvvum ouddali nissoni lekus Jael, Kenitalaʒ̄a Hebera akka! Ouddali nissoni gođi siste lekus son rameduvvum!\x - \xo 5:24 \xt Duob 4:17\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 25 C̄ace anoti son, mielke addi son; hærvas litte siste ouddan guddi son lavca.
\p
\v 26 Su gieđas geigge son c̄uolda maŋŋai ja su olgis̄ gieđas barggi væc̄c̄era maŋŋai; ja son dærppa Sisera ala, cuovkas cabma su oaive ja cuvkke ja c̄ađaraiggeda su gæđas̄a.
\p
\v 27 Su julgi ouddi vanai son, gac̄ai son, vællai son; su julgi ouddi vanai son, gac̄ai son; gosa son vanai, dasa gac̄ai son dus̄s̄en dakkujuvvum.
\p
\v 28 Ikkunraige gæc̄c̄a son ja c̄uorvvo, Sisera ædne c̄ærgalasa c̄ađa: Manne agjana su vavdna boattemest? Manne agjanek su vavnai lavkek?
\p
\v 29 Dak visasebmusak su oaivamus̄ nissonin vastedek sudnji, son maidai jes̄ adda aldsesis vastadusa su sanides ala:
\p
\v 30 Æigo si galgas̄e gavdnat, æige juoǥadet sallas̄a? Ovta nissona, guokte nissona juokke olbma vuollai, baidnujuvvum bivtas‐sallas̄a Sisera oudast, baidnujuvvum bivtas‐sallas̄a, hervvijuvvum bivtas‐sallas̄a, ovta baidnujuvvum garvo, guokte hervvijuvvum garvo sallas̄a c̄æbetidi!
\p
\v 31 Nuft hævvanekusek buok du vas̄alaʒ̄ak, o Hærra, ja si, guđek rakistek su, lekusek, dego go bæivas̄ manna ouddan su famostes! — Ja ædnamest læi rafhe njællje loǥe jaǥe.
\c 6
\s1 6. Kapittal.
\s2 Israel dakka fastain, mi baha læ Hærra c̄almi oudast, addujuvvu damditi Midianitalaʒ̄ai gitti ja rangas̄tuvvu muttom profetast, 1–10. Hærra engel goc̄c̄o Gideona bæstet Israela; dat vuostaivaldda goc̄c̄oma, maŋŋelgo son oavddodaǥo bokte læ oʒ̄ʒ̄om visses dieđo dam birra. atte dat læ Hærra engel, gutte læ goc̄c̄om su, 11–24. Son vuolas gaikko Hærra goc̄c̄om mielde Baal altara ja oaʒ̄ʒ̄o damditi Jerubbaal namman, 25–32. Son rakada jec̄as soattai Israel vas̄alaʒ̄ai vuostai ja nanosmattujuvvu fastain guovtegærddasas̄ mærka bokte Hærrast, 33–40.
\p
\v 1 Ja Israel manak dakke, mi baha læi Hærra c̄almi oudast, ja Hærra addi sin Midianitalaʒ̄ai gitti c̄iec̄a jakkai.\x - \xo 6:1 \xt Duob 3:12; 4:1\x*
\p
\v 2 Ja Midianitalaʒ̄ai gietta læi gievrra Israel bagjel; Midianitalaʒ̄ai diti rakadegje Israel manak aldsesæsek daid raigid, mak læk varin, ja biejoid ja ladnid.
\p
\v 3 Ja go Israel læi gilvvemen, de botte Midianitalaʒ̄ak ja Amalekitalaʒ̄ak ja nuortta‐ædnam manak ja manne bajas sin vuostai,\x - \xo 6:3 \xt 5 Mos 28:33\x*
\p
\v 4 ja si dakke soattesida sin vuostai ja dus̄s̄adegje ædnama s̄addoid gidda Gasa ragjai, ja æi si diktam maidege hæga bajasdoalatussan baccet Israeli, æi smavva omidge daihe stuora omid daihe asenid.
\p
\v 5 Dastgo si manne bajas sin æloidæsekguim ja sin gođidæsekguim; si botte nuftgo rasselokkok ædnagvuođast, nuft atte i læm lokko sist ja sin kamelin, ja si botte ædnami dam dus̄s̄adam varas.\x - \xo 6:5 \xt Duob 7:12\x*
\p
\v 6 Ja Israel gæfhoduvai sagga Midianitalaʒ̄ai bokte; de c̄urvvu Israel manak Hærrai.
\p
\v 7 Ja de dapatuvai, go Israel manak c̄urvvu Hærrai Midianitalaʒ̄ai diti,
\p
\v 8 de vuolgati Hærra muttom profeta Israel manai lusa, ja son celki sigjidi: Nuft cælkka Hærra. Israel Ibmel: Mon dolvvum din bajas Egyptenest ja olgusdolvvum din garra balvvalus‐viesost,
\p
\v 9 ja mon bestim din Egyptalaʒ̄ai gieđast ja sin buokai gieđast, guđek din givsedegje, ja mon olgusagjim sin din muođoi oudast ja addim digjidi sin ædnama.
\p
\v 10 Ja mon celkkim digjidi: Mon læm Hærra, din Ibmel; epet di galga ballat Amoritalaʒ̄ai ibmelin, gæi ædnamest di assabetet. Mutto epet di læk gullam mu jiena.\x - \xo 6:10 \xt 2 Gon 17:35, 38\x*
\p
\v 11 Ja Hærra engel bođi ja c̄okkani dom terebinta vuollai, mi læ Ofrast mi gulai Joasi Abieser soǥast, go su bardne Gideon læi raidnimen nisoid vidneboc̄c̄emgare siste sattem varas daid visses vuorkkai Midianitalaʒ̄ai oudast.
\p
\v 12 Ja Hærra engel almostatti jec̄as sudnji ja celki sudnji: Hærra læ duina, don gievras arjalas̄!
\p
\v 13 Mutto Gideon celki sudnji: Gula muo, mu hærram! Jos Hærra læ minguim, de manne læ dalle buok dat min dæivvedam, ja gost læk buok su oavddodaǥok, maid min vanhemak læk muittalam migjidi, go si celkke: Igo Hærra dolvvom min bajas Egyptenest? Mutto dal læ Hærra min guođđam ja addam min Midianitalaʒ̄ai gitti.\x - \xo 6:13 \xt 2 Mos 13:14\x*
\p
\v 14 De jorgeti Hærra su bællai ja celki: Vuolge dam du famod siste, ja don galgak bæstet Israela Midianitalaʒ̄ai gieđast; imgo mon læk du vuolgatam?
\p
\v 15 Mutto son celki sudnji: Gula muo, Hærra! Maina galgam mon bæstet Israela? Gæc̄a, mu sokka læ hæjomus Manasse siste, ja mon læm dat nuoramus mu ac̄c̄am viesost.
\p
\v 16 De celki Hærra sudnji: Mon aigom læt duina, ja don galgak c̄asket Midianitalaʒ̄aid dego ovta olbma.\x - \xo 6:16 \xt 2 Mos 3:12\x*
\p
\v 17 De celki son sudnji: Jos mon læm gavdnam armo du c̄almi oudast, de adde munji mærka dam ala, atte don dat læk, gutte muina sarnok!
\p
\v 18 Ale gaida dast erit, ouddalgo mon boađam du lusa ja buvtam mu addaldakkam olgus ja bijam dam du muođoi ouddi! Ja son celki: Mon galgam orrot, dassac̄i go don boađak ruoktot.
\p
\v 19 De manai Gideon sisa ja rakadi ovta gice ja ovta efa jafoid suvrokættes gakkon; biergo bijai son ovta væddelitte sisa, ja juvca bijai son ovta litte sisa, ja son buvti dam olgus su lusa terebinta vuollai ja bijai dam ouddan.
\p
\v 20 De celki Ibmel engel sudnji: Valde biergo ja daid suvrokættes gakoid ja bija daid dam bavte ala, ja leikke juvca olgus! Ja son daǥai nuft.
\p
\v 21 Ja Hærra engel geiggi dam soabbe gæc̄e, mi sust læi gieđast, ja guoskati birggui ja daidi suvrokættes gakoidi; de bagjani dolla bavtest bajas ja loapati biergo ja daid suvrokættes gakoid. dam bodda go Hærra engel manai erit su c̄almi oudast.\x - \xo 6:21 \xt 3 Mos 9:24\x*
\p
\v 22 De oini Gideon, atte dat læi Hærra engel; ja Gideon celki: Vuoi, Hærra, Hærra\f + \fr 6:22 \ft nuft ferttim mon c̄uorvvot.\f*! — dastgo mon læm oaidnam Hærra engel muođost muttui.\x - \xo 6:22 \xt 2 Mos 33:20; Duob 13:22\x*
\p
\v 23 Mutto Hærra celki suduji: Rafhe lekus duina! Ale bala! Ik don galga jabmet.
\p
\v 24 De huksi Gideon dasa altara Hærrai ja goc̄oi dam: Hærra læ rafhe. Gidda dam bæive ragjai læ dat ain Abiesera soǥa Ofrast.
\p
\v 25 Ja de dapatuvai dam sæmma ija, de celki Hærra sudnji: Valde dam nuorra vuovsa, mi du ac̄est læ, dam nubbe, c̄iec̄ajakkasas̄ vuovsa, ja don galgak vuolas gaikkot dam Baal‐altara, mi du ac̄est læ, ja vuolas c̄uoppat dam Astarte‐gova, mi dam lutte cægga,\x - \xo 6:25 \xt 5 Mos 7:5; 2 Gon 11:18; 23:12, 15; 2 Muit 14:3\x*
\p
\v 26 ja don galgak huksit altara Hærrai, du Ibmelasad, bajemussi dam nana dieva ala ja bigjat buok garvesen, ja don galgak valddet dam nubbe vuovsa ja oaffarus̄s̄at dam boalddemoaffaren Astarte‐gova muoraiguim, maid don galgak vuolas c̄uoppat.
\p
\v 27 De valdi Gideon loǥe olbma su balvvalegjines ja daǥai nuft, moft Hærra læi sardnom sudnji; ja go son balo diti su ac̄es viesost ja gavpuga olbmain i duostam dam bæivveg dakkat, de daǥai son dam ikko.
\p
\v 28 Ja gavpuga olbmak likke arrad iđđedest bajas, ja gæc̄a Baal altar læi vuolas gaikkujuvvum, ja Astarte‐govva, mi cæggai dam lutte, læi vuolas c̄uppujuvvum, ja dat nubbe vuoksa læi oaffarus̄s̄ujuvvum dam altar ala, mi læi huksijuvvum.
\p
\v 29 De celki nubbe nubbai: Gi dam læ dakkam? Ja si jerre, ja si duŧke, ja si celkke: Gideon, Joas bardne, læ dam dakkam.
\p
\v 30 Ja gavpuga olbmak celkke Joasi: Doalvo du barnad olgus, son galgga jabmet! Dastgo son læ vuolas gaikkom Baal altara, ja son læ vuolas c̄uoppam Astarte‐gova, mi cæggai dam lutte.
\p
\v 31 Mutto Joas celki sigjidi buokaidi, guđek c̄uʒ̄ʒ̄u su lutte: Aiggobetetgo di soattat Baal oudast, daihe aiggobetetgo di væketet su? Gutte su oudast soatta, galgga hægas masset ouddal ittas̄. Jos son læ Ibmel, de sottus son jes̄jec̄as oudast, dainago su altar læ vuolas gaikkujuvvum.\x - \xo 6:31 \xt 1 Gon 18:21, 27\x*
\p
\v 32 Ja son\f + \fr 6:32 \ft Gideon;\f* goc̄c̄ujuvvui dam sæmma bæive Jerubbaalen\f + \fr 6:32 \ft d. l. sottus Baal!\f*, go celkkujuvvui: Sottus Baal su vuostai, dainago son læ vuolas gaikkom su altara.\x - \xo 6:32 \xt Duob 7:1\x*
\p
\v 33 Ja buok Midianitalaʒ̄ak ja Amalekitalaʒ̄ak ja nuortta‐ædnam manak c̄oagganegje c̄oakkai; ja si manne rasta ja luoittalegje Jisreel vuobmai.
\p
\v 34 Ja Gideon garvotuvvui Hærra Vuoiŋain; ja son c̄uojaldatti basunin, ja Abiesera sokka c̄oaggani ja c̄uovoi su.\x - \xo 6:34 \xt 1 Muit 12:18; 2 Muit 24:20; Luk 24:49\x*
\p
\v 35 Ja son vuolgati airrasid obba Manasse lusa, ja si c̄oagganegje maidai ja c̄uovoiga su; ja son vuolgati airrasid Aser lusa ja Sebulon lusa ja Naftali lusa, ja si manne sin oudald.
\p
\v 36 De celki Gideon Ibmeli: Jos don aigok bæstet Israela mu gieđa bokte, nuftgo don læk sardnom,
\p
\v 37 gæc̄a, de mon bijam eritbæskeduvvum ullo gordneraidnimbaikkai; jos suoldne boatta aivestassi ullo ala, ja obba ænam læ goikes, de mon dieđam, atte don aigok bæstet Israela mu gieđa bokte, nuftgo don læk sardnom.
\p
\v 38 Ja de s̄addai nuft; go son dam maŋeb iđđeda likkai arrad bajas ja boc̄i ullo, de olgusboc̄i son suolne dast, ovta litte dievva c̄ace.
\p
\v 39 Ja Gideon celki Ibmeli: Allus du moarre cakkideku mu vuostai! Divte muo dus̄s̄e sardnot vela ovta have! Divte muo dus̄s̄e gæc̄c̄alet vela ovta have ulloin! Divte aivestassi ullo læt goikesen, ja divte suolne læt obba ædnam bagjel!\x - \xo 6:39 \xt 1 Mos 18:30\x*
\p
\v 40 Ja Ibmel daǥai nuft dam sæmma ija; ullo aivestassi læi goikes, mutto obba ædnam bagjel læi suoldne.
\c 7
\s1 7. Kapittal.
\s2 Gideon manna olgus su soattevæǥaines, mast son Ibmel goc̄c̄om mielde luttes adna dus̄s̄e golbma c̄uođe olbma, 1–8. Nanosmattujuvvum nieǥo bokte, maid son gulla muttom Midianitalaʒ̄a muittalæmen muttom ærai, de fallit son su ucca jovkuc̄ines vas̄alaʒ̄aid ja agja sin muttom soattegavvelvuođa batarussi, 9–22. Ænebuk dain æra Israelitalaʒ̄ain servvek suina ja doarredek vas̄alaʒ̄aid, guokte Midianitalas̄ oaivamuʒ̄a valddujuvvuba gidda ja goddujuvvuba, 23–25.
\p
\v 1 Ja Jerubbaal, dat læ Gideon, likkai arrad bajas, ja buok almug, mi læi suina, ja si luoittalegje Harod agjaga gaddai; ja Midianitalaʒ̄ai soattesida læi su davvelist, duoǥabælde More dieva, vuome siste.\x - \xo 7:1 \xt Duob 6:32\x*
\p
\v 2 De celki Hærra Gideoni: Dak olbmak, guđek læk duina læk bære ollo, atte mon galgas̄im addet Midianitalaʒ̄aid sin gitti, amas Israel ramedet jec̄as mu vuostai ja cælkket: Mu gietta læ bæstam muo.
\p
\v 3 De c̄uorvo dal albmuga beljidi ja cælke: Gutte læ argge ja suorgganam, son mannus ruoktot ja jorgidekus ruoktot Gilead varest! De manne guokte goalmad lokkai duhata albmugest ruoktot, ja loǥe duhata bacce vela.
\p
\v 4 Mutto Hærra celki Gideoni: Bære ollo læk ain olbmak; doalvo sin vuolas c̄accegaddai, de aigom mon sin dobbe gæc̄c̄alet du oudast, ja dat, gæn birra mon dudnji cælkam: Dat galgga duina mannat, son galgga duina mannat; mutto juokkehas̄, gæn birra mon dudnji cælkam: Dat i galga duina mannat, son i galga mannat.
\p
\v 5 De doalvoi son albmuga vuolas c̄accegaddai, ja Hærra celki Gideoni: Juokkehaʒ̄a, gutte c̄uokka su njuokc̄amines c̄ace, nuftgo bæna c̄uokka, su galgak don divvot sierranessi, ja nuftgis maidai juokkehaʒ̄a, gutte luoittad su c̄ibbides ala jukkam varas.
\p
\v 6 Ja sin lokko, guđek c̄ukke sin gieđainæsek sin njalbmasæsek, læi golbma c̄uođe olbma; mutto obba bacatas albmugest luoittadi su c̄ibbides ala jukkam varas c̄ace.
\p
\v 7 De celki Hærra Gideoni: Daina golmain c̄uđin olbmain, guđek c̄ukke, aigom mon bæstet din, ja mon aigom addet Midianitalaʒ̄aid du gitti; mutto buok dat æra almug oaʒ̄ʒ̄o mannat, jes̄ gutteg su baikkasis.\x - \xo 7:7 \xt 1 Sam 14:6; 2 Muit 14:11\x*
\p
\v 8 Ja dok valdde albmuga ællamus̄aid mieldesek ja dam basunid, ja buok daid æra Israel olbmaid luiti son mannat, jes̄ guđege su goattasis, mutto dam golbma c̄uođe olbma ani son luttes. Ja Midianitalaʒ̄ai soattesida læi su vuollelist vuome siste.
\p
\v 9 Ja de dapatuvai dam sæmma ija, atte Hærra celki sudnji: C̄uoʒ̄ʒ̄el ja mana vuolas dam soattesida vuostai! Dastgo mon læm addam dam du gitti.
\p
\v 10 Mutto jos don balak mannamest vuolas, de mana du rængainad Purain vuolas soattesidi
\p
\v 11 ja gulddal, maid si sardnuk, ja dastmaŋŋel galggek du gieđak s̄addat gievrran, ja don galgak mannat vuolas soattesida vuostai. Ja son ja su rængga Pura manaiga vuolas dai soatte‐olbmai lusa, guđek legje gocetæmen soattesida olgomus̄ ravdast.
\p
\v 12 Ja Midianitalaʒ̄ak ja Amalekitalaʒ̄ak ja buok nuortta‐ædnam manak legje vuome siste nuftgo rasselokkok ædnagvuođast, ja sin kamelin i læm lokko; dak legje nuftgo saddok appe‐gaddest ædnagvuođast.\x - \xo 7:12 \xt Duob 6:5\x*
\p
\v 13 Ja Gideon bođi, ja gæc̄a, de muittali muttom olmai nubbe ærai ovta nieǥo ja celki: Gæc̄a, mon nieǥadim nieǥo, ja gæc̄a, okta bivggelaibbe fierai Midianitalaʒ̄ai soattesida vuostai, ja dat bođi dokko goađe njæigga ja njeidi dam vællot, nuft atte dat gac̄ai, ja dat balkesti dam vællot, ja goatte gac̄ai.
\p
\v 14 De vastedi dat nubbe ja celki: Dat i læk æra go Gideon, Joas barne, dam Israelitalas̄ olbma, miekke; Ibmel læ addam Midianitalaʒ̄aid ja obba dam soattesida su gitti.
\p
\v 15 Ja go Gideon gulai dam nieǥo muittalæme ja c̄ilggime, de rokkadalai son; ja son jorgidi ruoktot Israela soattesidi ja celki: C̄uoʒ̄ʒ̄eleket! Dastgo Hærra læ addam Midianitalaʒ̄ai soattesida din gitti.
\p
\v 16 Ja son juoǥadi dam golbma c̄uođe olbma golma jovkkui, ja son addi sigjidi buokaidi basunid gieđaidi ja guoros littid ja spaiddarid litti sisa.
\p
\v 17 Ja son celki sigjidi: Di galggabetet gæc̄c̄at munji ja dakkat nuftgo mon; ja gæc̄a, go mon boađam soattesida olgomus̄ ravddi, de galggabetet di dakkat, nuftgo mon daǥam.
\p
\v 18 Go mon c̄uojatam basuna, mon ja si buokak, guđek læk mu mielde, de galggabetet maidai di c̄uojatet basunid obba dam soattesida birra ja cælkket: Hærra oudast ja Gideon oudast!
\p
\v 19 De bođi Gideon ja c̄uođe olbma, guđek legje su mielde, soattesida olgomus̄ ravddi dam gaskamus igjagoccem vuoro algost; si legje aito bigjam favtaid. Ja si c̄uojategje basunid ja cuvkkijegje littid, mak legje sin gieđain.
\p
\v 20 Ja dak golbma joavko c̄uojategje basunid ja cuvkkijegje littid, ja si doppijegje spaiddarid sin gurot gieđainæsek ja sin olgis̄ gieđainæsek basunid c̄uojatam varas daiguim, ja si c̄urvvu: Miekke Hærra oudast ja Gideona oudast!
\p
\v 21 Ja si c̄uʒ̄ʒ̄u, juokkehas̄ su sajestes, birra soattesida; de vieǥadis̄gođi obba dat soattesida ja c̄uorvoi ja batari.
\p
\v 22 Ja si c̄uojategje dam golbma c̄uođe basuna, ja Hærra jorggali nubbe mieke nubbe vuostai, ja dam daǥai son obba dam soattesida mietta; ja soattesida batari Bet‐Hasittai Serera guvllui, gidda dædnogaddai Abel‐Mehola gurri Tabbat mæddel.
\p
\v 23 Ja Israel olbmak Naftalist ja Aserest ja obba Manassest ravkkujuvvujegje, ja si doarredegje Midianitalaʒ̄aid.
\p
\v 24 Ja Gideon vuolgati sadnedoalvvoid obba Efraim vare mietta ja cælketi: Mannet vuolas Midianitalaʒ̄ai vuostai ja oamasteket aldsesædek, sin ouddi c̄iđđem varas, c̄acid gidda Bet‐Bara ja Jordana ragjai! De ravkkujuvvui juokke olmai Efraimest, ja si oamastegje aldsesæsek c̄acid gidda Bet‐Bara ja Jordana ragjai.
\p
\v 25 Ja si doppijegje guoktasa Midianitalaʒ̄ai oaivamuʒ̄ain, Oreba ja Seeba. ja godde Oreba Oreb bavte alde, ja Seeba godde si Seeba vidneboc̄c̄emgarest, ja si doarredegje Midianitalaʒ̄aid; ja Oreba ja Seeba oivid bukte si Gideoni nubbe bællai Jordana.\x - \xo 7:25 \xt Salm 83:12; Es 9:4; 10:26\x*
\c 8
\s1 8. Kapittal.
\s2 Efraimitalaʒ̄ak nimmurek Gideon vuostai, mutto duttaduvvujek sust, 1–3. Sukkot ja Pnuel assek æi dato addet Gideon olbmaidi laibe, 4–9. Son valdda guokte Midianitalas̄ gonagasa gidda ja c̄aska sodno soattevæǥa, 10-12, rangas̄ta Sukkot ja Pnuel assid, 13-17, godda dam guokte Midianitalas̄ gonagasa, 18–21, i dato læt gonagas Israel bagjel, mutto adno sist addaldaǥa rakadatta oalggebiktasa ja bigja dam bajas Ofrai: Israel dakka daina æppe‐ibmelbalvvalusa. 22–29. Gideon manak ja su jabmem: Israel suddo Hærra vuostai ja Gideon fuolkkegodde vuostai, 30–35.
\p
\v 1 Ja Efraim olbmak celkke sudnji: Mi dat læ, maid don læk dakkam min vuostai, go don ik ravkkam min, go don mannik soattam varas Midianitalaʒ̄ai vuostai? Ja si riddalegje garraset suina.\x - \xo 8:1 \xt Duob 12:1\x*
\p
\v 2 Mutto son celki sigjidi: Maid læm mon dal dakkam, mi matta værddeduvvut daina, maid di lepet dakkam? Igo Efraim maŋŋelc̄oaggem læk buoreb go Abiesera vidnelagjo?\x - \xo 8:2 \xt Duob 6:11, 34\x*
\p
\v 3 Din gitti læ Ibmel addam Midianitalaʒ̄ai oaivamuʒ̄aid, Oreba ja Seeba. ja maid læm mon vægjam dakkat, mi matta værddeduvvut daina, maid di lepet dakkam? De lođkudi sin moarre su vuostai, go son sarnoi dam sane.
\p
\v 4 Ja Gideon bođi Jordan duokkai ja manai rasta, son ja dat golbma c̄uođe olbma, guđek legje suina, vaibasen ja doarredam barast.
\p
\v 5 De celki son Sukkot olbmaidi: Addet goit daidi olbmaidi, guđek muo c̄uvvuk, soames laibid! Dastgo si læk vaibbasak, ja mon doarredam Sebah ja Salmunna, Midianitalaʒ̄ai gonagasaid.
\p
\v 6 Mutto Sukkot oaivamuʒ̄ak celkke: Lækgo dalle Sebah ja Salmunna c̄ormak juo du gieđast, go mi galgas̄eimek addet du vekki laibe?
\p
\v 7 De celki Gideon: Damditi, go Hærra adda Sebah ja Salmunna mu gitti, de aigom mon cabmet din oaʒ̄e mæce bastelis lanjaiguim ja gaskalasaiguim.
\p
\v 8 Ja son manai dast erit Pnueli bajas ja sarnoi sigjidi sæmma lakai; mutto Pnuel olbmak vastedegje sudnji, nuftgo Sukkot olbmak legje vastedam.
\p
\v 9 De celki son maidai Pnuel olbmaidi: Go mon macam ruoktot rafhin, de aigom mon vuolasgaikkot dam toarna.
\p
\v 10 Mutto Sebah ja Salmunna læiga Karkorest, ja sodno soattevæǥak sodnoin, vitta nubbe lokkai duhat olbma arvo, buok dak, guđek legje baccam nuortta‐ædnam manai obba soattevægast; mutto dak gac̄c̄am olbmuk legje c̄uotte ja guokte loǥe duhat olbma, guđek matte mieke rottit.
\p
\v 11 Ja Gideon manai goatteassi gæino mielde bajas Nobah ja Jogbea nuorttalist; ja son c̄aski soattevæǥa, dallego dat læi oagjebas.\x - \xo 8:11 \xt 4 Mos 32:35, 42\x*
\p
\v 12 Ja Sebah ja Salmunna batareiga, ja son doarredi sodno; ja son doppi Midianitalaʒ̄ai gonagasaguovto, Sebah ja Salmunna, maŋŋelgo son læi suorgatam obba dam soattesida.
\p
\v 13 Ja Gideon, Joas bardne, macai ruoktot soađest, Heresa goargŋagest.
\p
\v 14 Ja son doppi muttom barnac̄a Sukkot assin ja jærati sust; ja dat c̄ali sudnji bajas Sukkot oaivamuʒ̄aid ja dam vuorrasid, c̄iec̄a gavcad lokkai olbma.
\p
\v 15 Ja son bođi Sukkot olbmai lusa ja celki: Gæc̄a, dast læba Sebah ja Salmunna, gæi diti di higjedeidek muo ja celkidek: Lækgo dalle Sebah ja Salmunna c̄ormak juo du gieđast, go mi galgas̄eimek addet du vaibbam olbmaidi laibe?
\p
\v 16 Ja son valdi gavpuga vuorrasid ja mæce bastelis lanjaid ja gaskalasaid ja sati daiguim Sukkot olbmaid jierme ala.
\p
\v 17 Ja Pnuela toarna vuolasgaikoi son ja goddi gavpuga olbmaid.
\p
\v 18 Ja son celki Sebahi ja Salmunnai: Maggarak legje dak olbmak, gæid di goddidek Tabor alde? Ja soai celkiga: Si legje nuftgo don, juokkehas̄ sist gonagasbarne habmasas̄.
\p
\v 19 De celki son: Si legje mu vieljak, mu ædne barnek; nuft duođai go Hærra ælla, jos di lifc̄idek diktam sin ællet, de im mon livc̄e dodno goddam.
\p
\v 20 Ja son celki Jeteri. su vuostasrieǥadægjasis: C̄uoʒ̄ʒ̄el, godde sodno! Mutto barnas̄ i rottim su miekes; dastgo son læi balost, dainago son læi ain bardneluntas̄.
\p
\v 21 De celkiga Sebah ja Salmunna: C̄uoʒ̄ʒ̄el don jes̄ ja godde monno! Dastgo daggar go olmai læ, daggar læ su gievrravuotta. Ja Gideon c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja goddi Sebah ja Salmunna, ja son valdi daid mannobelid, mak legje sodno kameli c̄æbeti birra.\x - \xo 8:21 \xt Salm 83:12\x*
\p
\v 22 De celkke Israel olbmak Gideoni: Rađđe min bagjel, sikke don ja du bardne ja du barne bardne! Dastgo don læk bæstam min Midianitalaʒ̄ai gieđast.
\p
\v 23 Mutto Gideon celki sigjidi: Im mon dato rađđit din bagjel, ja mu bardne i galga rađđit din bagjel; Hærra galgga rađđit din bagjel.
\p
\v 24 Ja Gideon celki sigjidi: Mon aigom adnot juoida dist: Addet munji, juokkehas̄ dist, daid rieggaid, maid son læ valddam salas̄en! Dastgo doin legje gollerieggak, dainago si legje Ismaelitalaʒ̄ak.
\p
\v 25 Ja si celkke: Mi aiggop mielastæmek addet daid. Ja si lebbijegje line, ja dam ala balkesti juokkehas̄ sist daid rieggaid, maid son læi valddam salas̄en.
\p
\v 26 Ja dai gollerieggai dæddo, maid son læi anotam, læi okta duhat ja c̄iec̄a c̄uođe sekel golle ærreb dai mannobeli ja bælljec̄iŋai ja purpurbiktasi, maid Midianitalaʒ̄ai gonagasak adne bagjelistesek, ja ærreb dai viđji, mak legje sodno kameli c̄æbeti birra.
\p
\v 27 Ja Gideon rakadi dam oalggebivtasen ja divoi dam bajas su gavpugasis, Ofrai; ja obba Israel daǥai æppe‐ibmelbalvvalusa dast daina, ja dat s̄addai Gideoni ja su vissui giellan.\x - \xo 8:27 \xt Duob 17:5; 2 Mos 28:4, 6, 28\x*
\p
\v 28 De vuoleduvvujegje Midianitalaʒ̄ak Israel manai muođoi oudast, ja æi si bajasbajedam s̄atan æmbo sin oaivesek; mutto ædnamest læi rathe njællje loǥe jaǥe, Gideon beivin.
\p
\v 29 Ja Jerubbaal, Joas bardne, manai dokko ja asai su viesostes.
\p
\v 30 Ja Gideonest legje c̄iec̄a loǥe barne, guđek legje vuolggam su alemin; dastgo sust legje ollo akak.
\p
\v 31 Ja su ligge‐akka, gutte læi Sikemest rieǥadatti maidai sudnji barne, ja son addi sudnji namman Abimelek.
\p
\v 32 Ja Gideon, Joas bardne, jami s̄iega boaresvuođast, ja son havddaduvvui su ac̄es, Joasa, havddai Ofrai, mi gulai Abiesera sokki.
\p
\v 33 Mutto de dapatuvai, go Gideon læi jabmam, de macce Israel manak fastain ruoktot ja furrus̄egje Baaliguim, ja si valdde aldsesæsek Baal‐Berit ibmelen.\x - \xo 8:33 \xt Duob 2:11; 9:4\x*
\p
\v 34 Ja Israel manak æi muittam Hærra, sin Ibmelæsek, gutte læi bæstam sin buok sin vas̄alaʒ̄ai gieđast birra buok,
\p
\v 35 ja æi si dakkam rakisvuođa Jerubbaal, Gideon, vieso vuostai buok dam buore mielde, maid son læi dakkam Israel vuostai.\x - \xo 8:35 \xt Duob 9:5\xta ; j. n. v.\x*
\c 9
\s1 9. Kapittal.
\s2 Abimelek, Gideon bardne, godda su c̄iec̄a loǥe vieljas Sikemitalaʒ̄ai væke bokte ja valljijuvvu sist gonagassan, 1–6. Jotam, dat aidno su vieljain, gutte erit bæsai, cuigod su ja Sikemitalaʒ̄aid sin suddo diti, einosta sin hævvanæme ja batara, 7–21. Vas̄alas̄vuotta s̄adda Abimeleka ja Sikemitalaʒ̄ai gaski; son dus̄s̄ad Sikema ja goddatalla jes̄ muttom nissoni, go son læ soattamen Tebesa vuostai, 22–57.
\p
\v 1 Ja Abimelek, Jerubbaal bardne, manai Sikemi, su ædnes vieljai lusa; ja son sarnoi sigjidi ja obba su ædnes ac̄e vieso sokkagoddai ja celki:\x - \xo 9:1 \xt Duob 8:31\x*
\p
\v 2 Sardnot goit buok Sikem olbmai belji ouddi ja celkket: Goabba læ buoreb digjidi, atte c̄iec̄a loǥe olbma, buok Jerubbaal barnek, rađđijek din bagjel, daihe atte okta olmai rađđe din bagjel? Muittet, atte mon læm din dakte ja din oaʒ̄ʒ̄e!
\p
\v 3 De sardnu su ædne vieljak buok daid sanid su birra buok Sikem olbmai belji ouddi; ja sin vaibmo sojai Abimeleka bællai, dastgo si celkke: Son læ min viellja.
\p
\v 4 Ja si adde sudnji c̄iec̄a loǥe sekel silba Baal‐Berit viesost; ja dai oudast balkati Abimelek luovos ja hæbotes olbmaid, ja si c̄uvvu su.
\p
\v 5 Ja son bođi su ac̄es vissui Ofrai ja goddi su vieljaides, Jerubbaal barnid, c̄iec̄a loǥe olbma, ovtag gæđge alde; mutto Jotam, Jerubbaal nuoramus bardne, baci heggi, dastgo son læi c̄iekkam jec̄as.\x - \xo 9:5 \xt 2 Gon 10:7; 11:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 6 De c̄oagganegje buok Sikem olbmak ja si buokak, guđek asse Millost\f + \fr 9:6 \ft d. l. Sikem ladne. 46. v.\f*, ja si manne dokko ja dakke Abimeleka gonagassan muittomærka aika guorast, mi læ Sikemest\f + \fr 9:6 \ft Josv. 24, 25:26.\f*.
\p
\v 7 Ja dat dieđetuvvui Jotami, ja son manai dokko ja c̄uoʒ̄oi Gerisim varrec̄okast ja bajasbajedi su jienas ja c̄uorvoi; ja son celki sigjidi: Gullet muo, di Sikem olbmak! De galgga Ibmel gullat din.
\p
\v 8 Muorak manne muttomin dokko vuoidadam varas gonagasa jec̄aidæsek bagjel, ja si celkke olljomurri: Læǥe don gonagas min bagjel!
\p
\v 9 Mutto olljomuorra celki sigjidi: Galgas̄imgo mon luoittet mannat mu buoiddevuottam, maid Ibmel ja olbmuk gudnijattek mu duokken, ja mannat dokko c̄oarram varas muorai bagjel?
\p
\v 10 De celkke muorak fikunmurri: Boađe don ja læǥe gonagas min bagjel!
\p
\v 11 Mutto fikunmuorra celki sigjidi: Galgas̄imgo mon luoittet mannat mu mailham ja mu buore s̄addom, ja mannat dokko c̄oarram varas muorai bagjel?
\p
\v 12 De celkke muorak vidnemurri: Boađe don ja læǥe gonagas min bagjel!
\p
\v 13 Mutto vidnemuorra celki sigjidi: Galgas̄imgo mon luoittet mannat mu lavtadassam, mi illodatta Ibmela ja olbmuid, ja mannat dokko c̄oarram varas muorai bagjel?
\p
\v 14 De celkke buok muorak bastelis lanjai miestagi: Boađe don ja læǥe gonagas min bagjel!
\p
\v 15 Ja bastelis lanjai miesta celki muoraidi: Jos di duođalas̄vuođain aiggobetet vuoidadet muo gonagassan jec̄aidædek bagjel, de bottet ja occet suoje mu suoivvan vuolde! Mutto jos epet, de galgga dolla olgus vuolgget bastelis lanjai miestagest ja loapatet Libanon sederid.
\p
\v 16 Ja dal, jos di lepet mænnodam duođalas̄vuođain ja vuoiggadlas̄vuođain. go di lepet dakkam Abimeleka gonagassan, ja jos di lepet dakkam, mi buorre læ, Jerubbaal ja su vieso vuostai, ja jos di lepet mænnodam su vuostai su gieđai daǥo mielde,
\p
\v 17 go mu ac̄c̄e soađai din oudast ja suppi su hægas dokko\f + \fr 9:17 \ft d. l. halbben ani su hægas.\f* ja besti din Midianitalaʒ̄ai gieđast,
\p
\v 18 (mutto di lepet odna bæive c̄uoʒ̄ʒ̄elam mu ac̄c̄am vieso vuostai ja goddam su barnid, c̄iec̄a loǥe olbma, ovtag gæđge alde, ja dakkam Abimeleka, su balvvalægje nisson barne, gonagassan Sikem olbmai bagjel, dainago son læ din viellja)
\p
\v 19 jos di lepet mænnodam duođalas̄vuođain ja vuoiggadlas̄vuođain Jerubbaal vuostai ja su vieso vuostai dam bæive, de illodeket Abimelek diti, ja de illodekus maidai son din diti!
\p
\v 20 Mutto jos epet, de galgga dolla olgus vuolgget Abimelekest ja loapatet Sikema olbmaid ja sin, guđek assek Millost, ja Sikema olbmain galgga dolla olgus vuolgget ja sist, guđek assek Millost, ja loapatet Abimeleka.\x - \xo 9:20 \xt Duob 9:6\x*
\p
\v 21 Ja Jotam manai batarussi, ja son batari ja manai Beeri; ja son oroi dobbe su vieljas, Abimeleka, diti.
\p
\v 22 Ja Abimelek rađđi Israel bagjel golbma jaǥe.
\p
\v 23 De vuolgati Ibmel muttom baha vuoiŋa Abimeleka ja Sikem olbmai gaski, ja Sikem olbmak s̄adde oskaldasmættosen Abimeleka vuostai,
\p
\v 24 vai vækkavaldalas̄ dakko Jerubbaal c̄iec̄a loǥe barne vuostai boađas̄i Abimeleka bagjeli, ja vai sin varra bigjujuvvus̄i su, sin vielja, ala, gutte læi goddam sin, ja Sikem olbmai ala, guđek legje nannim su gieđaid goddet su vieljaides.
\p
\v 25 Ja Sikem olbmak bigje olbmuid njakkagassi su vuostai varrec̄okaidi, ja si rievedegje juokkehaʒ̄a, gutte manai sin mæddel gæino mielde; ja dat dieđetuvvui Abimeleki.
\p
\v 26 Mutto Gaal, Ebed bardne, ja su vieljak botte ja manne Sikema sisa; ja Sikem olbmak bigje dorvosek sudnji.
\p
\v 27 Ja si manne olgus mæccai ja c̄orggijegje sin vidnegardidæsek ja boc̄c̄e vidnemurjid ja adne illohæjaid; ja si manne sin ibmelæsek vieso sisa ja borre ja jukke ja garrodegje Abimeleka.
\p
\v 28 Ja Gaal, Ebed bardne, celki: Gi læ Abimelek, ja gi læ Sikem, go mi galgas̄eimek balvvalet su? Igo son læk Jerubbaal bardne, ja Sebul su oaivve‐olmai? Balvvaleket di Hemora\f + \fr 9:28 \ft 1 Mos. 34, 2.\f*, Sikem ac̄e, olbmaid! Mutto mi, manne galgas̄eimek mi balvvalet su?
\p
\v 29 Vare dat almug lifc̄i mu gieđast, de mon erit javkkadifc̄im Abimeleka. Ja son celki Abimeleka birra: Laset du soattevæǥad ja vuolge olgus!
\p
\v 30 Ja Sebul, gavpuga oaivamus̄, gulai Gaal, Ebed barne, sanid, ja su moarre cakkidi;
\p
\v 31 ja son vuolgati suollemasat sadnedoalvvoid Abimeleka lusa ja cælketi: Gæc̄a, Gaal, Ebed bardne, ja su vieljak læk boattam Sikemi, ja gæc̄a, si hattijek gavpuga du vuostai.
\p
\v 32 De garvest dal jec̄ad ikko, don ja dat almug, mi læ du lutte, ja bija jec̄ad njakkagassi mæccai,
\p
\v 33 ja iđđedest, go bæivas̄ bagjana, de likka arrad bajas ja gæva gavpuga ala! Ja gæc̄a, son ja dat almug, mi læ su lutte, s̄adda vuolgget olgus du vuostai, ja don galgak dakkat suina, maid don buorren gavnak.
\p
\v 34 Ja Abimelek garvesti jec̄as ikko, ja buok dat almug, mi læi su lutte, ja si bigje jec̄aidæsek njakkagassi Sikem vuostai njælje jovkkui.
\p
\v 35 Ja Gaal, Ebed bardne, manai olgus ja divoi jec̄as gavpuga porta uksaraige ouddi; mutto Abimelek ja dat almug, mi læi su lutte, likkai njakkagasast bajas.
\p
\v 36 Ja go Gaal oini albmuga, de celki son Sebuli: Gæc̄a, do boatta almug vuolas varrec̄okain. Mutto Sebul celki sudnji: Dat læ vari suoivan, maid don gaddak almugen.
\p
\v 37 Mutto Gaal bisoi ain sardnomest ja celki: Gæc̄a, do boatta almug vuolas ædnam alac̄in, ja okta joavkko boatta balgga mielde noaidde‐olbmai aika lusa.
\p
\v 38 De celki Sebul sudnji: Gost læ dal du njalbme, maina don celkkik: Gi læ Abimelek, go mi galgas̄eimek balvvalet su? Igo dat læk dat almug, maid don bagjelgec̄c̄ik? Mana dal olgus ja soađa dam vuostai!
\p
\v 39 Ja Gaal manai olgus Sikem olbmai muođoi oudast ja soađai Abimelek vuostai.
\p
\v 40 Mutto Abimelek doarredi su, ja son batari su muođoi oudast; ja ædnag goddujuvvum olbmuk gac̄c̄e gidda porta uksaraige ragjai.
\p
\v 41 Ja Abimelek oroi Arumast; mutto Sebul olgus aji Gaal ja su vieljaid, nuft atte æi si bissom Sikemest.
\p
\v 42 Ja de dapatuvai dam nubbe bæive, de manai almug olgus mæccai; ja dat dieđetuvvui Abimeleki.
\p
\v 43 De valdi son su olbmaides ja juoǥadi sin golma jovkkui ja bijai jec̄as njakkagassi mæccai; ja son oini, ja gæc̄a, almug manai gavpugest olgus, ja son c̄uoʒ̄ʒ̄eli bajas sin vuostai ja c̄aski sin.
\p
\v 44 Ja Abimelek ja dak joavkok, mak legje su lutte, gevve gavpuga bagjeli ja divvu jec̄aidæsek dam porta uksaraige ouddi, ja dak guokte joavko gevve sin buokai bagjeli, guđek legje mæcest, ja c̄aske sin.
\p
\v 45 Ja Abimelek soađai gavpuga vuostai gæc̄os dam bæive ja valdi gavpuga, ja dam albmuga, mi læi dam siste, goddi son; ja son vuolasgaikoi gavpuga ja boŧkoti dam saltiguim.
\p
\v 46 Go buok olbmak Sikem ladnest gulle dam, de manne si Berit‐ibmela vieso toarna sisa.
\p
\v 47 Ja dat dieđetuvvui Abimeleki, atte buok olbmak Sikem ladnest legje c̄oagganam.
\p
\v 48 De manai Abimelek bajas Salmon vare ala, son ja buok dat almug, mi læi suina, ja Abimelek valdi aks̄o su giettasis ja c̄uopai ovta oavse muorain ja valdi dam bajas ja bijai dam su oalges ala; ja son celki dam albmugi, mi læi suina: Maid di oaidnebetet muo dakkamen, dam gac̄c̄et maidai di dakkat, nuftgo mon!
\p
\v 49 De c̄uppe maidai buok almug, jes̄ gutteg su oavses gaskat, ja si manne Abimelek maŋest ja bigje daid bajas toarna lusa ja cakketegje daiguim toarna; de hævvanegje maidai buok Sikem ladne assek, duhat olbma ja nissona arvo.
\p
\v 50 Ja Abimelek manai Tebes lusa, ja son divoi jec̄as Tebesa vuostai ja valdi dam.
\p
\v 51 Mutto nana toardna læi gavpuga gasko; dokko bataregje buok olbmak ja nissonak ja buok gavpug isedak ja dappe gidda maŋestæsek; ja si gorgŋu bajas ladne dake ala.
\p
\v 52 De bođi Abimelek toarna lusa ja soađai dam vuostai; ja son manai toarna uksaraige lakka boalddem varas dam dolain.
\p
\v 53 Mutto muttom nisson balkesti ovta millogæđge Abimeleka oaive ala ja cuvkki su gallodavte.
\p
\v 54 De c̄uorvoi son hoapost dam balvvalægje, gutte guddi su værjoid, ja celki sudnji: Rotte du miekad ja godde muo, amasek si cælkket mu birra: Nisson goddi su! Ja su balvvalægje c̄ađac̄uggi su, ja son jami.\x - \xo 9:54 \xt 1 Sam 31:4\x*
\p
\v 55 Go Israel olbmak oidne, atte Abimelek læi jabmam, de manne si, jes̄ gutteg su baikkasis.
\p
\v 56 Nuft mavsati Ibmel Abimeleki dam bahavuođa, maid son læi dakkam su ac̄es vuostai, go son goddi su c̄iec̄a loǥe vieljas.\x - \xo 9:56 \xt Duob 1:7\x*
\p
\v 57 Ja buok Sikem olbmai bahavuođa addi Ibmel ruoktot boattet sin oaive bagjeli, ja Jotam, Jerubbaal barne, garrodus dæivai sin.\x - \xo 9:57 \xt Duob 9:20\x*
\c 10
\s1 10. Kapittal.
\s2 Tola ja Jair læba duobmaren Israelest, 1–5. Israel dakka æppe‐ibmelbalvvalusa, atestuvvu, c̄uorvvo Hærrai, 6–10. Hærra cuigod sin sin æppegulolas̄vuođa diti, si vuoledek jec̄aidæsek, Hærra arkalmasta sin bagjeli, 11–16. Ammonitalaʒ̄ak rakkanek sin vuostai, 17–18.
\p
\v 1 Ja Abimelek maŋŋel c̄uoʒ̄ʒ̄eli Tola, Pua, Dodo barne, bardne, muttom olmai Isaskarest Israeli bestujubmen; ja son asai Samirest Efraim vare alde.
\p
\v 2 Ja son dubmi Israela golbma goalmad lokkai jaǥe, ja son jami ja havddaduvvui Samiri.
\p
\v 3 Ja su maŋŋel c̄uoʒ̄ʒ̄eli Jair, Gileaditalas̄, ja son dubmi Israela guokte goalmad lokkai jaǥe.
\p
\v 4 Ja sust legje golbma loǥe barne, guđek ridijegje golbma loǥe nuorra asen alde, ja sist legje golbma loǥe gavpuga; dak goc̄c̄ujuvvujek Jair gavpugen gidda dam bæive ragjai; dak læk Gilead ædnamest.\x - \xo 10:4 \xt 4 Mos 32:41; 1 Muit 2:22\x*
\p
\v 5 Ja Jair jami ja havddaduvvui Kamoni.
\p
\v 6 Ja Israel manak dakke fastain, mi baha læi Hærra c̄almi oudast, ja balvvalegje Baalid ja Astarte‐govaid ja Aram ibmelid ja Sidon ibmelid ja Moab ibmelid ja Ammon manai ibmelid ja Filistalaʒ̄ai ibmelid, ja si heitte Hærra ja æi balvvalam su.\x - \xo 10:6 \xt Duob 2:11\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 7 De cakkidi Hærra moarre Israela vuostai, ja son vuvdi sin Filistalaʒ̄ai gitti ja Ammon manai gitti.
\p
\v 8 Ja si aŧestegje ja bakkijegje Israel manaid dam jaǥe; gavce nubbe lokkai jaǥe aŧestegje si buok Israel manaid, guđek legje dom bælde Jordana Amoritalaʒ̄ai ædnamest, Gileadest.\x - \xo 10:8 \xt 5 Mos 28:33\x*
\p
\v 9 Ja Ammon manak manne Jordan rasta soattam varas maidai Juda vuostai ja Benjamin vuostai ja Efraim vieso vuostai; ja Israel læi stuora aŧestusa siste.
\p
\v 10 De c̄urvvu Israel manak Hærrai ja celkke: Mi læp suddodam du vuostai, dastgo mi læp hæittam min Ibmelæmek ja balvvalam Baalid.\x - \xo 10:10 \xt Duob 3:9, 15; 4:3\x*
\p
\v 11 Ja Hærra celki Israel manaidi: Imgo mon læk bæstam din Egyptalaʒ̄ain ja Amoritalaʒ̄ain ja Ammon manain ja Filistalaʒ̄ain?
\p
\v 12 Ja Sidonialaʒ̄ak ja Amalek ja Maon givsedegje din, ja di c̄uorvoidek munji. ja mon bestim din sin gieđast.
\p
\v 13 Mutto di heitidek muo ja balvvaleidek æra ibmelid; damditi im mon aigo s̄atan æmbo din bæstet.\x - \xo 10:13 \xt 5 Mos 32:16, 20, 21; Jer 2:13\x*
\p
\v 14 Mannet dokko ja c̄urvvot daidi ibmelidi, gæid di lepet valljim aldsesædek! Bestusek si din din aŧestusa aige.\x - \xo 10:14 \xt 5 Mos 32:38; Jer 2:28\x*
\p
\v 15 De celkke Israel manak Hærrai: Mi læp suddodam; daǥa don minguim, aibas nuftgo buorre læ du c̄almi oudast; dus̄s̄efal bæste min dam bæive!\x - \xo 10:15 \xt 1 Sam 7:6; 12:10\x*
\p
\v 16 Ja si erit javkkadegje daid amas ibmelid gaskastæsek ja balvvalegje Hærra; de i son mattam gierddat Israel hæđe.\x - \xo 10:16 \xt 1 Sam 7:4\x*
\p
\v 17 Ja Ammon manak ravkkujuvvujegje ja luoittalegje Gileadi; ja Israel manak c̄oagganegje ja luoittalegje Mispai.
\p
\v 18 De celki almug, Gilead oaivamuʒ̄ak, nubbe nubbai: Gi læ dat olmai, gutte oudemusta aiggo soattat Ammon manai vuostai? Son galgga s̄addat oaivamuʒ̄ʒ̄an sin buokai bagjel, guđek assek Gileadest.\x - \xo 10:18 \xt Duob 11:6\xta ; j. n. v.\x*
\c 11
\s1 11. Kapittal.
\s2 Jeftah valljijuvvu Gileaditalaʒ̄ain ouddandoalvvon soađe siste Ammonitalaʒ̄ai vuostai, 1–11. Son bigja sane Ammonitalaʒ̄ai gonagassi ja gaibed, atte son galgga diktet Israela orrot rafhest. mutto dat i dato gulddalet su, 12–28. Hærra Vuoigŋa boatta Jeftah bagjeli: son lopped addet Hærrai dam, gutte oudemusta boatta su oudald su viesost jos son oaʒ̄ʒ̄o Ammonitalaʒ̄ai bagjel vuoittet; son vuoitta sin bagjel, 29–33. Su aidno nieidda manna su oudald: son s̄adda morras̄i, mutto adda su almake Hærrai, 34–40.
\p
\v 1 Ja Jeftah, Gileaditalas̄, læi væǥalas̄ soatte‐olmai. Mutto son læi fuora bardne; Gilead læi sakkanattam Jeftah.\x - \xo 11:1 \xt Ebr 11:32\x*
\p
\v 2 Ja Gilead akka rieǥadatti sudnji barnid; ja go aka barnek s̄adde stuoresen, de olgus agje si Jeftah ja celkke sudnji: Ik don galga arbbit min ac̄e viesost. dastgo don læk muttom æra nisson bardne.
\p
\v 3 De batari Jeftah su vieljaides muođoi oudast ja assagođi Tob ædnamest; ja luovos olbmak c̄oagganegje Jeftah lusa, ja si vulgge olgus suina.
\p
\v 4 Ja de dapatuvai muttom aige dastmaŋŋel, de sotte Ammon manak Israel vuostai.\x - \xo 11:4 \xt Duob 10:8\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 5 Ja go Ammon manak sotte Israel vuostai, de manne Gilead vuorrasak dokko vieʒ̄ʒ̄am varas Jeftah Tob ædnamest.
\p
\v 6 Ja si celkke Jeftahi: Boađe ja s̄adda ouddandoalvvon migjidi, vai mi bæssap soattat Ammon manai vuostai!
\p
\v 7 Mutto Jeftah celki Gilead vuorrasidi: Epetgo di læk muo vas̄otam ja agjam muo erit mu ac̄c̄am viesost? Manne boattebetet di mu lusa dal, go di lepet aŧestusa siste?
\p
\v 8 Ja Gilead vuorrasak celkke Jeftahi: Damditi læp mi dal fastain boattam du lusa: ja don galgak mannat minguim ja soattat Ammon manai vuostai, de galgak don s̄addat oaivamuʒ̄ʒ̄an min bagjel, sin buokai bagjel, guđek assek Gileadest.\x - \xo 11:8 \xt Duob 10:18\x*
\p
\v 9 De celki Jeftah Gilead vuorrasidi: Jos di doalvvobetet muo ruoktot soattam varas Ammon manai vuostai, ja Hærra adda sin mu halddoi, de mon læm dat, gutte galgam læt din oaivamus̄.
\p
\v 10 Ja Gilead vuorrasak celkke Jeftahi: Hærra galgga læt duođas̄tægjen min gaskast. Son rangas̄tekus min, jos mi æp daǥa du sane mielde!
\p
\v 11 De manai Jeftah Gilead vuorrasi mielde, ja almug bijai su jec̄as bagjeli oaivamuʒ̄ʒ̄an ja ouddandoalvvon. Ja Jeftah gærdoi buok su sanides Hærra muođoi oudast Mispast.
\p
\v 12 Ja Jeftah vuolgati sadnedoalvvoid Ammon manai gonagasa lusa ja cælketi: Mi must læ duina dakkamus̄s̄an, go don boađak mu lusa soattam varas mu ædnam vuostai?
\p
\v 13 De celki Ammon manai gonagas Jeftah sadnedoalvvoidi: Dainago Israel, dalle go son manai bajas Egyptenest, valdi mu ædnama Arnon rajest ja gidda Jabok ragjai ja gidda Jordan ragjai; adde dam dal rafhin ruoktot.\x - \xo 11:13 \xt 4 Mos 21:24\x*
\p
\v 14 Mutto Jeftah vuolgati fastain sadnedoalvvoid Ammon manai gonagasa lusa
\p
\v 15 ja cælketi sudnji: Nuft cælkka Jeftah: Israel i læk valddam Moab ædnama daihe Ammon manai ædnama.\x - \xo 11:15 \xt 5 Mos 2:9, 18\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 16 Dastgo dalle go si manne bajas Egyptenest, de vagjoli Israel mæcest gidda ruksis mæra ragjai, ja si botte Kadesi.
\p
\v 17 Ja Israel vuolgati sadnedoalvvoid Edom gonagasa lusa ja cælketi: Luoite muo mannat du ædnamad c̄ađa! Mutto Edom gonagas i gullam. Moab gonagassi maidai vuolgategje si sane; mutto i son dattom. De oroi Israel Kadesest.\x - \xo 11:17 \xt 4 Mos 20:14\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 18 Ja si vagjolegje mæcest ja manne birra Edom ædnama ja Moab ædnama ja botte dam guovlost, mi læ Moab ædnam nuorttalist, ja luoittalegje dom bællai Arnon; mutto æi si boattam Moab ædnam sisa. dastgo Arnon læ Moaba ragje.\x - \xo 11:18 \xt 4 Mos 21:13\x*
\p
\v 19 Ja Israel vuolgati sadnedoalvvoid Sihona, Amoritalaʒ̄ai gonagasa, Hesbon gonagasa, lusa, ja Israel cælketi sudnji: Luoite min mannat du ædnamad c̄ađa min baikkasæmek!\x - \xo 11:19 \xt 4 Mos 21:21\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 20 Mutto Sihon i oskeldam Israeli dam mađe, atte son luiti sin mannat su ædnames c̄ađa, ja de c̄okki Sihon buok su albmuges, ja si luoittalegje Jahsai, ja son soađai Israel vuostai.
\p
\v 21 Ja Hærra, Israel Ibmel, addi Sihona ja buok su albmuga Israel gitti, ja si c̄aske sin; ja Israel valdi obba dam ædnama, mi gulai Amoritalaʒ̄aidi, dam ædnam assidi;
\p
\v 22 si valdde obba Amoritalaʒ̄ai ædnama Arnon rajest ja gidda Jabok ragjai ja mæce rajest ja gidda Jordan ragjai.
\p
\v 23 De læ dal Hærra. Israel Ibmel, erit agjam Amoritalaʒ̄aid su albmuges, Israel, muođoi oudast; ja don aigok valddet dam ædnama oabmenad?
\p
\v 24 Igo dat læk nuft, atte maid du ibmel Kamos adda dudnji oabmen dam valdak don oabmenad, ja buok, maid Hærra, min Ibmel, dakka æigadkættajen min muođoi oudast, dam valddep mi oabmenæmek.
\p
\v 25 Ja dal, lækgo don dalle buoreb go Balak, Sippor bardne, Moab gonagas? Belkigo son Israelin, daihe doalaigo son soađe sin vuostai?\x - \xo 11:25 \xt 4 Mos 22:2\x*
\p
\v 26 Go Israel læ assam Hesbonest ja dain dasa gullevas̄ gavpugin ja Aroerest ja dain dasa gullevas̄ gavpugin ja buok dain gavpugin, mak læk Arnon gaddin, golbma c̄uođe jaǥe, manne epet di læk daid bæstam dam aige sisa?
\p
\v 27 Im mon læk suddodam du vuostai, mutto don læk dakkagoattemen bahaid mu vuostai soattam bokte mu vuostai; Hærra, gutte læ duobmar, galgga dubmit odne Israel manai ja Ammon manai gaskast.
\p
\v 28 Mutto Ammon manai gonagas i gullam Jeftah sanid, maid son vuolgati sudnji.
\p
\v 29 De bođi Hærra Vuoigŋa Jeftah bagjeli, ja son manai Gilead ja Manasse c̄ađa, ja son manai ouddan Mispai Gileadest; ja Mispest Gileadest manai son ouddan Ammon manai lusa.\x - \xo 11:29 \xt Duob 3:10; 6:34\x*
\p
\v 30 Ja Jeftah daǥai Hærrai loppadusa ja celki: Jos don addak Ammon manaid mu gitti,
\p
\v 31 de galgga dat, gutte vuolgga olgus, gutte vuolgga mu oudald olgus mu vieso uvsast, go mon boađam ruoktot rafhin Ammon manai lutte, dat galgga gullat Hærrai, ja mon galgam oaffarus̄s̄at su boalddemoaffaren.
\p
\v 32 De manai Jeftah dokko Ammon manai lusa soattam varas sin vuostai, ja Hærra addi sin su gitti;
\p
\v 33 son c̄aski sin Aroer rajest ja gidda Minnit ragjai, guokte loǥe gavpuga, ja gidda AbelKeramim ragjai, sagga stuora sođin, ja Ammon manak vuoleduvvujegje Israel manai muođoi oudast.
\p
\v 34 Ja Jeftah bođi Mispai su vissusis, ja gæc̄a, su nieidda manai olgus su oudald paukaiguim ja dansomin; ja son læi su aidno manna, ærreb su i læm sust i bardne ige nieidda.\x - \xo 11:34 \xt 1 Sam 18:6\x*
\p
\v 35 Ja de dapatuvai, go son oini su, de gaikodi son su biktasides ja celki: Vuoi, mu nieidac̄am, don læk hærdotuttam muo sagga, ja don læk dakkam munji ollo morras̄a; dastgo mon læm rabastam mu njalbmam Hærrai, ja im mon mate dam ruoktot valddet.\x - \xo 11:35 \xt 4 Mos 30:3; 5 Mos 23:21\x*
\p
\v 36 Ja son celki sudnji: Mu ac̄ac̄am! Jos don læk rabastam du njalmad Hærrai, de daǥa muina nuft, moft dat læ olgus mannam du njalmest, dađemielde go Hærra læ doaimatam dudnji mavso du vas̄alaʒ̄ai, Ammon manai, bagjel.
\p
\v 37 Ja son celki vela ain su ac̄c̄asis: Divte dam dapatuvvat munji: Adde munji guovte mano maŋedæme, vai mon oaʒ̄om mannat dokko ja niegjat vuolas vari ala ja c̄ierrot mu nieiddavuođa dillam bagjel, mon ja mu ustebak.
\p
\v 38 Ja son celki: Mana dokko! Ja son luiti su mannat guovte mannoi; ja son manai dokko su ustebidesguim ja c̄ieroi su nieiddavuođa diles bagjel vari alde.
\p
\v 39 Ja go guokte mano legje gollam, de bođi son ruoktot su ac̄es lusa, ja son daǥai suina su loppadusas mielde, maid son læi loppedam; ja i son diettam olbmast. De dat s̄addai vierron Israeli:
\p
\v 40 Jaǥest jakkai mannek Israel nieidak ramedet Jeftah, Gileaditalaʒ̄a, nieida njællje bæive jaǥest.
\c 12
\s1 12. Kapittal.
\s2 Efraimitalaʒ̄ak fallitek Jeftah, dainago son i læm valddam sin mieldes soattai Ammon manai vuostai; si vuoitatallek Jeftahi; son jabma, 1–7. Ibsan, Elon ja Abdon dubmijek Israela, 8–15.
\p
\v 1 Ja Efraim olbmak ravkkujuvvujegje ja manne davas guvllui; ja si celkke Jeftahi: Manne mannik don dokko soattat Ammon manai vuostai ja ik goc̄c̄om min mannat mieldad? Mi aiggop boalddet du vieso du bagjeli dolain.\x - \xo 12:1 \xt Duob 8:1\x*
\p
\v 2 De celki Jeftah sigjidi: Mon ja mu almug læimek lossis soađest Ammon manaiguim, ja mon ravkkim din, mutto epet di bæstam muo sin gieđast.
\p
\v 3 Go mon dal oidnim, atte ik don aiggom bæstet, de bigjim mon mu hæggam mu giettasam\f + \fr 12:3 \ft d. l. bigjim hæggam hættai.\f* ja mannim dokko Ammon manai vuostai, ja Hærra addi sin mu gitti; manne lepet di dalle mannam bajas mu vuostai dam bæive soattam varas mu vuostai?
\p
\v 4 Ja Jeftah c̄okki buok Gilead olbmaid ja soađai Efraim vuostai, ja Gilead olbmak c̄aske Efraim; dastgo si\f + \fr 12:4 \ft Efraimitalaʒ̄ak.\f* legje cælkkam: Efraim batarægjek di lepet, Gileaditalaʒ̄ak, Efraim gasko ja Manasse gasko.
\p
\v 5 Ja Gileaditalaʒ̄ak oamastegje galabaikid Jordan rasta Efraimi; ja de dapatuvai, go guttege Efraim bataregjin celki: Adde muo bæssat rasta, de celkke Gilead olbmak sudnji: Lækgo don Efraimitalas̄? Ja son celki: Im.
\p
\v 6 Ja si celkke sudnji: Cælke: S̄ibbolet! Mutto son celki: Sibbolet, ja i son cælkkam dam rievtoi. De doppijegje si su ja godde su Jordan galabaikin; ja de gac̄c̄e dam aige Efraimest guokte viđad lokkai duhata.
\p
\v 7 Ja Jeftah dubmi Israela gutta jaǥe; ja Jeftah, Gileaditalas̄. jami ja havddaduvvui muttomi Gilead gavpugin.
\p
\v 8 Ja su maŋŋel dubmi Ibsan, gutte læi Betleheimest erit, Israela.
\p
\v 9 Ja sust legje golbma loǥe barne, ja golbma loǥe nieida vuolgati son olgus, ja golbma loǥe nieida buvti son sisa su barnidasas olggon; ja son dubmi Israela c̄iec̄a jaǥe.
\p
\v 10 Ja Ibsan jami ja havddaduvvui Betleheibmi.
\p
\v 11 Ja su maŋŋel dubmi Elon, Sebulonitalas̄, Israela; ja son dubmi Israela loǥe jaǥe.
\p
\v 12 Ja Elon, Sebulonitalas̄, jami ja havddaduvvui Ajaloni Sebulon ædnamest.
\p
\v 13 Ja su maŋŋel dubmi Abdon, Hillel bardne, Piratonitalas̄. Israela.
\p
\v 14 Ja sust legje njællje loǥe barne ja golbma loǥe barne barne, guđek ridijegje c̄iec̄a loǥe nuorra asena alde; ja son dubmi Israela gavce jaǥe.
\p
\v 15 Ja Abdon, Hillel bardne, Piratonitalas̄, jami ja havddaduvvui Piratoni Efraim ædnamest Amalekitalaʒ̄ai vare alde.
\c 13
\s1 13. Kapittal.
\s2 Israel suddod fastain Hærra vuostai ja addujuvvu Filistalaʒ̄ai gitti; Danitalas̄ Manoaha s̄addotes akka oaʒ̄ʒ̄o Hærra engel bokte dam loppadusa, atte son galgga rieǥadattet barne, gutte galgga bæstet Israela, 1–5. Hærra engel almostatta jec̄as maidai Manoahi ja gærddo su loppadusas. 6–14. Manoah aiggo oaffarus̄s̄at engeli, mutto dat gieldda sust dam; son oaffarus̄s̄a Hærrai, engel javkka, Samson rieǥad, 15–25.
\p
\v 1 Ja Israel manak dakke fastain, mi baha læi Hærra c̄almi oudast; ja Hærra addi sin Filistalaʒ̄ai gitti njællje loǥe jaǥe sisa.\x - \xo 13:1 \xt Duob 3:12\x*
\p
\v 2 Ja de læi muttom olmai Sorast Danitalaʒ̄ai soǥast, ja su namma læi Manoah; ja su akka læi s̄addotæbme ja i rieǥadattam.
\p
\v 3 Ja Hærra engel almostatti jec̄as nissoni ja celki sudnji: Gæc̄a, don læk s̄addotæbme ja ik læk rieǥadattam; mutto don galgak s̄addat manai vuostai ja rieǥadattet barne.
\p
\v 4 De varot dal jec̄ad, ja ale juǥa vine ige garra jukkamus̄a, ja ale bora maidege buttesmættosid!\x - \xo 13:4 \xt 4 Mos 6:2\xta ; j. n. v.;\xta* Luk 1:15\x*
\p
\v 5 Dastgo gæc̄a, don galgak s̄addat manai vuostai ja rieǥadattet barne, ja rakimnibbe i galga boattet su oaive ala, dastgo manna galgga læt Ibmel Nasirealas̄ gidda ædne hæga rajest; ja son galgga algget bæstet Israela Filistalaʒ̄ai gieđast.\x - \xo 13:5 \xt 1 Sam 1:11\x*
\p
\v 6 Ja nisson bođi ja celki su boadnjasis: Muttom Ibmel olmai bođi mu lusa, ja su habme læi nuftgo Ibmel engela habme, sagga suorggadlas̄, ja im mon jærram sust, gost son læi erit, ja i son dieđetam munji su namas.
\p
\v 7 Mutto son celki munji: Gæc̄a, don galgak s̄addat manai vuostai ja rieǥadattet barne; ja dal, ale juǥa vine ige garra jukkamus̄a, ja ale bora maidege buttesmættosid! Dastgo manna galgga læt Ibmel Nasirealas̄ ædne hæga rajest gidda su jabmembæives ragjai.
\p
\v 8 De rokkadalai Manoah Hærrai ja celki: Gula muo, Hærra! Divte goit dam Ibmel olbma, gæn don vuolgatik, fastain boattet monno lusa ja oapatet monnoidi, maid moai galgge dakkat daina manain, gi galgga rieǥadet!
\p
\v 9 Ja Ibmel gulai Manoah jiena; ja Ibmel engel bođi fastain nisson lusa, go son læi c̄okkamen mæcest, ja Manoah, su boadnja, i læm su lutte.
\p
\v 10 De gac̄ai nisson ja viekkali dokko ja muittali su boadnjasis dam ja celki sudnji: Gæc̄a, dat olmai, gutte dom bæive bođi mu lusa, læ almostattam jec̄as munji.
\p
\v 11 Ja Manoah c̄uoʒ̄ʒ̄eli ja manai su akas maŋest; ja son bođi olbma lusa ja celki sudnji: Lækgo don dat olmai, gutte sardnuk nissoni? Ja son celki: Læm.
\p
\v 12 Ja Manoah celki: Go dal du sanek ollas̄uvvek, moft galgge moai dasto gævatet manain, ja maid galgge moai dakkat suina?
\p
\v 13 Ja Hærra engel celki Manoahi: Buok dast, maid mon læm cælkkam nissoni, galgga son jec̄as varotet.
\p
\v 14 I son oaʒ̄o borrat maidegeikkenessi dast, mi boatta vidnemuorast, ja i son oaʒ̄o jukkat vine ige garra jukkamus̄a, ja i borrat maidege buttesmættosid; buok dam, maid mon læm sudnji goc̄c̄om, galgga son vuttivalddet.
\p
\v 15 De celki Manoah Hærra engeli: Divte monno goit ajetestet jec̄ad ja rakadet dudnji gice.
\p
\v 16 Mutto Hærra engel celki Manoahi: Jos don ajetakge muo, de im mon bora goitge du borramus̄ast; mutto jos don aigok rakadet boalddemoaffara, de don galgak oaffarus̄s̄at dam Hærrai. Dastgo Manoah i diettam, atte dat læi Hærra engel.
\p
\v 17 Ja Manoah celki Hærra engeli: Mi læ du namma? Dastgo go du sanek ollas̄uvvek, de aiggu moai du gudnijattet.\x - \xo 13:17 \xt 1 Mos 32:29\x*
\p
\v 18 Mutto Hærra engel celki sudnji: Manne jærak don mu nama? Dastgo dat læ ovdulas̄?\x - \xo 13:18 \xt Es 9:6\x*
\p
\v 19 De valdi Manoah gice ja borramus̄oaffara ja oaffarus̄ai bavte ala Hærrai. Ja son divti ibmas̄a s̄addat, dam bodda go Manoah ja su akka dasa gæc̄aiga;
\p
\v 20 go dollanjuovc̄a bagjani bajas altarest alme guvllui, de bajas manai Hærra engel altar dollanjuokc̄ama siste, dam bodda go Manoah ja su akka gæc̄aiga dasa, ja soai gac̄aiga sodno muođoidæsga ala ædnami.
\p
\v 21 Mutto Hærra engel i s̄atan æmbo almostattam jec̄as Manoahi ja su akkai; de arvvedi Manoah, atte dat læi Hærra engel.
\p
\v 22 Ja Manoah celki su akkasis: Moai ferttijedne vissasi jabmet; dastgo moai ledne Ibmela oaidnam.\x - \xo 13:22 \xt Duob 6:22\x*
\p
\v 23 Mutto su akka celki sudnji: Jos Hærrast lifc̄i hallo monno goddet, de i son livc̄e vuostaivalddam boalddemoaffara ja borramus̄oaffara monno gieđast ja i livc̄e diktam monno buok dam oaidnet ja i livc̄e dal diktam monno gullat daggaraʒ̄aid.
\p
\v 24 Ja nisson rieǥadatti barne, ja son goc̄oi su nama Samsonen; ja barnas̄ s̄addai stuoresen, ja Hærra buristsivdnedi su.
\p
\v 25 Ja Hærra Vuoigŋa viggatis̄gođi su Dan soattesidast Sora ja Estaol gaskast.\x - \xo 13:25 \xt Duob 18:11, 12\x*
\c 14
\s1 14. Kapittal.
\s2 Samson anota muttoma Filistalaʒ̄ai nieidain naittusi ja godda ovta legjona, 1–7. Son oappaladda su moarses, gavdna honniga legjon rabbest, doalla hæjaid, ouddanbigja Filistalaʒ̄aidi arvvedebmus̄a, maid si æi mate c̄ilggit, ja vætta singuim dam alde, 8–14. Si oʒ̄ʒ̄uk dam c̄ilggitusa diettet su akast; son godda golbma loǥe Filistalaʒ̄a ja adda sin biktasid sigjidi, guđek legje c̄ilggim arvvedebmus̄a; su akka addujuvvu ærrasi, 15–20.
\p
\v 1 Ja Samson manai vuolas Timnatai ja oini muttom nissona Timnatast Filistalaʒ̄ai nieidain.
\p
\v 2 Ja son manai bajas ja muittali su ac̄c̄asis ja su ædnasis dam ja celki: Mon læm oaidnam muttom nissona Timnatast Filistalaʒ̄ai nieidain, ja dal, valdde su munji akkan!
\p
\v 3 De celkiga su ac̄c̄e ja su ædne sudnji: Igo lækge du vieljai nieidai gaskast ja obba mu albmugest muttom nisson, go don manak dokko valddem varas aka dai birrac̄uopakættes Filistalaʒ̄ai gaskast? Mutto Samson celki su ac̄c̄asis: Valde su munji, dastgo son læ dat rievtes mu c̄almi oudast.\x - \xo 14:3 \xt 2 Mos 34:16; 5 Mos 7:3\x*
\p
\v 4 Mutto su ac̄c̄e ja su ædne æba diettam, atte Hærrast dat bođi; dastgo son bivdi riddalamas̄e Filistalaʒ̄aiguim. Ja dam aige rađđijegje Filistalaʒ̄ak Israel bagjel.\x - \xo 14:4 \xt Duob 13:1\x*
\p
\v 5 De manai Samson ja su ac̄c̄e ja su ædne vuolas Timnatai, ja go si botte Timnata vidnegardidi, gæc̄a, de bođi muttom nuorra legjon giljodedin su vuostai.
\p
\v 6 De bođi Hærra Vuoigŋa su bagjeli, ja son gaikodi dam, nuftgo olmus̄ gaikod gice, ja i sust læm mikkege gieđastes; ja i son addam su ac̄c̄asis ige su ædnasis diettevassi, maid son læi dakkam.
\p
\v 7 Ja son manai vuolas ja sarnodi nissonin, ja son læi dat rievtes Samsona c̄almi oudast.
\p
\v 8 Ja go son muttom aige dastmaŋŋel bođi ruoktot su valddem varas, de ærrani son balggast gæc̄c̄am varas legjona rabbe, ja gæc̄a, honnigloddas̄moatte ja honnig læi legjona gorodest.
\p
\v 9 Ja son valdi dam su gieđaidasas ja vaʒi ja borai, go son læi vaʒʒemen, ja son manai su ac̄es ja su ædnes lusa ja addi sodnoidi, ja soai boraiga: mutto i son addam sodnoidi diettevassi, atte dat læi legjona gorod, mast son læi valddam honniga.
\p
\v 10 De manai su ac̄c̄e vuolas nissona lusa; ja Samson daǥai dobbe guossemallasid, dastgo nuft lavvijegje dak nuorra olbmak dakkat.
\p
\v 11 Ja, go si oidne su, de viʒ̄ʒ̄e si golbma loǥe hægja‐olbma, ja si orru su lutte.
\p
\v 12 Ja Samson celki sigjidi: Diktet muo ouddanbigjat digjidi ovta arvvedebmus̄a! Jos di c̄ilggebetet munji dam dam c̄iec̄a hægjabæivest ja arvvedepet dam, de aigom mon addet digjidi golbma loǥe baide ja golbma loǥe garvoid molsastakkan;
\p
\v 13 mutto jos di epet mate munji dam c̄ilggit, de galggabetet di addet munji golbma loǥe baide ja golbma loǥe garvoid molsastakkan. Ja si celkke sudnji: Ouddanbija du arvvedebmus̄ad, vai mi oaʒ̄ʒ̄op dam gullat!
\p
\v 14 Ja son celki sigjidi: Borrest olgus bođi borramus̄, ja gievrast olgus bođi njalgak. Ja æi si mattam c̄ilggit arvvedebmus̄a golma bæivest.
\p
\v 15 Ja de dapatuvai c̄ic̄c̄id bæive, de celkke si Samson akkai: Fille du boadnjad c̄ilggit migjidi arvvedebmus̄a, amamek mi boalddet du ja du ac̄e vieso dolain! Lægo dat min spægjam varas, atte di lepet bovddim min? Igo nuft læk?
\p
\v 16 Ja Samson akka vuorjai su c̄ierromin ja celki: Don dus̄s̄e vas̄otak muo, ja ik don rakist muo; don læk ouddanbigjam arvvedebmus̄a mu albmugam manaidi, ja munji ik don læk dam c̄ilggim. Mutto son celki sudnji: Gæc̄a, im mon læk dam c̄ilggim mu ac̄c̄asam ja mu ædnasam; galgas̄imgo mon dalle c̄ilggit dam dudnji?
\p
\v 17 Ja go son læi vuorjam su c̄ierromin dam c̄iec̄a bæive, go sist legje guossemallasak, de c̄ilggi son dam sudnji dam c̄ic̄c̄id bæive, dainago son læi vuorjam su; ja son c̄ilggi arvvedebmus̄a su albmuges manaidi.
\p
\v 18 De celkke gavpuga olbmak sudnji dam c̄ic̄c̄id bæive, ouddalgo bæivas̄ luoittadi: Mi læ njalggab go honnig, ja mi læ gievrab go legjon? Mutto son celki sigjidi: Jos di epet livc̄e jorggom mu galbin, de epet di læm arvvedet mu arvvedebmus̄a.
\p
\v 19 Ja Hærra Vuoigŋa bođi su bagjeli, ja son manai vuolas Askaloni ja goddi golbma loǥe olbma sist ja valdi sin biktasid ja addi sigjidi, guđek legje c̄ilggim arvvedebmus̄a, garvoid molsastakkan; ja su moarre cakkidi, ja son manai bajas su ac̄es vissui.\x - \xo 14:19 \xt Duob 13:25\x*
\p
\v 20 Mutto Samson akka addujuvvui su hægja‐olbmai, gæn son læi aldsesis valljim.
\c 15
\s1 15. Kapittal.
\s2 Samson mavsat jec̄as Filistalaʒ̄ai ala su akas diti; si goddek su aka ja su aka ac̄e: son c̄aska sin, 1–8. Si mannek bajas Juda vuostai; Samson dikta jec̄as Juda olbmain c̄adnujuvvut ja addujuvvut sin gitti, mutto boŧkod baddid ja godda ovta duhata sist asen oaloldavtin. 9–16; son læ gosi vuoimetuvvamen goikost, Hærra adda sudnji c̄ace, 17–19. Son dubme Israela guokte loǥe jaǥe, 20.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai muttom aige dastmaŋŋel nisoc̄uoppam beivin, atte Samson oappaladai su akas ja doalvoi gice mieldes, ja son celki: Diktet muo mannat sisa mu akkam lusa gammari! Mutto su ac̄c̄e i suovvam su mannat sisa.
\p
\v 2 Ja su ac̄c̄e celki: Mon jurdas̄im, atte don vas̄otik su, ja mon addim su du hægja‐olbmai; igo su nuorab oabba læk c̄abbab go son? Valde dam su sagjai!\x - \xo 15:2 \xt Duob 14:20\x*
\p
\v 3 De celki Samson sigjidi: Dam have læm mon alma sivataǥa Filistalaʒ̄ai diti, go mon dal daǥam bahast sin vuostai.
\p
\v 4 Ja Samson manai‐dokko ja gidda valdi golbma c̄uođe riebana, ja son valdi spaiddarid ja jorggali sæibe sæibe vuostai ja bijai ovta spaiddara dam guovte sæibe gaski.
\p
\v 5 Ja son cakketi spaiddarid ja luiti daid\f + \fr 15:5 \ft riebanid.\f* Filistalaʒ̄ai cæggo gorni sisa, ja son boldi sikke gordnegipoid ja cæggo gornid ja olljobældoid.
\p
\v 6 De celkke Filistalaʒ̄ak: Gi dam læ dakkam? Ja de celkkujuvvui: Samson, Timnitalaʒ̄a vivva, dainago dat valdi su aka ja addi su su hægja‐olbmai. De manne Filistalaʒ̄ak bajas ja boldde su\f + \fr 15:6 \ft Samson aka.\f* ja su ac̄e dolain.\x - \xo 15:6 \xt Duob 14:15\x*
\p
\v 7 Ja Samson celki sigjidi: Go di dakkabetet daggarid, de im mon aigo hæittet, ouddal go mon oaʒ̄om jec̄c̄am mavsatet din ala.
\p
\v 8 Ja son c̄aski sin sikke julgidi ja c̄oarbelidi\f + \fr 15:8 \ft moallon ja dus̄s̄en.\f* garra c̄askemin; de manai son vuolas ja oroi Etam bakteskoarost.
\p
\v 9 De manne Filistalaʒ̄ak bajas ja luoittalegje Judai, ja si viddedegje jec̄aidæsek Leki.
\p
\v 10 Ja Juda olbmak celkke: Manne lepet di mannam bajas min vuostai? Ja si celkke: Mi læp mannam bajas c̄adnam diti Samsona dakkam varas su vuostai, nuftgo son læ dakkam min vuostai.
\p
\v 11 De manne golbma duhat olbma Judast vuolas Etam bakteskorrui, ja si celkke Samsoni: Ikgo don dieđe, atte Filistalaʒ̄ak rađđijek min bagjel? Manne læk don dalle dam dakkam min vuostai? Mutto son celki sigjidi: Nuftgo si læk dakkam mu vuostai, nuft læm mon dakkam sin vuostai.
\p
\v 12 Ja si celkke sudnji: Mi læp mannam vuolas du c̄adnam varas, addem varas du Filistalaʒ̄ai gitti. Ja Samson celki sigjidi: Vurdnot munji, atte epet di aigo muo goddet!
\p
\v 13 De celkke si sudnji: Æp! Mutto mi aiggop du c̄adnat ja de addet du sin gitti, mutto æp mi aigo du goddet. Ja si c̄adne su guvtin ođđa baddin ja dolvvu su bavtest bajas.
\p
\v 14 Go son bođi Leki, de c̄urvvu Filistalaʒ̄ak su oudald ilo diti; mutto Hærra Vuoigŋa bođi su bagjeli, ja dak baddek, mak legje su gieđai birra, s̄adde nuftgo bællevas‐arppon, mak læk dolast buollam, ja su baddek gac̄c̄e moallon su gieđain erit.\x - \xo 15:14 \xt Duob 14:6\x*
\p
\v 15 Ja son gavnai varas asen oaloldavte, ja son geiggi su gieđas ja valdi dam ja c̄aski daina duhat olbma.
\p
\v 16 De celki Samson: Ovtain asen oaloldavtin ovta joavko, guokte joavko, ovtain asen oaloldavtin c̄askim mon duhat olbma.
\p
\v 17 Ja go son læi gærggam sardnomest, de balkesti son oaloldavte erit su gieđastes; ja dat baikke goc̄c̄ujuvvui Ramat‐Lekin\f + \fr 15:17 \ft oaloldavte dievva.\f*
\p
\v 18 Mutto son goikai saggarakkan; de c̄uorvoi son Hærrai ja celki: Don læk addam dam stuora bestujume du balvvalægjad gieđa bokte, ja dal galgam mon jabmet goikkoi ja gac̄c̄at dai birrac̄uopakættes olbmui gieđaidi!
\p
\v 19 De luddi Ibmel gobe, mi læ Lekist, ja dast olgus bođi c̄acce, ja son juǥai, ja su ællemvuoiŋanas bođi ruoktot, ja son arvosmuvai; damditi goc̄c̄ujuvvui dam namma En‐Hakkoren\f + \fr 15:19 \ft dam c̄uorvvo olbmu aja.\f*, ja dat læ Lekist gidda dam bæive ragjai.
\p
\v 20 De son dubmi Israela Filistalaʒ̄ai beivin guokte loǥe jaǥe.\x - \xo 15:20 \xt Duob 2:16, 18\x*
\c 16
\s1 16. Kapittal.
\s2 Samson manna Gasai; go Filistalaʒ̄ak aigguk valddet su gidda, de valdda son gavpuga portaid ja guodda daid erit, 1–3. Son oaʒ̄ʒ̄o rakisvuođa Dalilai, gutte maŋemuʒ̄ʒ̄i sarnot su cælkket, man bokte su gievrravuotta læ nuft stuores, ja adda su vuovtaid erit rakijuvvut, 4–20. Filistalaʒ̄ak valddek su gidda, c̄ugguk su c̄almid erit ja bigjek su doaimatet garra balvvalusbargo; muttom illodambæive vuolasnjæidda son vieso man sisa Filistalaʒ̄ak læk c̄oagganam, ja jabma oktanaǥa stuora loǥoin sist, 21–31.
\p
\v 1 Ja Samson manai Gasai, ja son oini dobbe muttom fuora ja manai sisa su lusa.
\p
\v 2 Ja Gasa assidi celkkujuvvui: Samson læ deiki boattam. Ja si birrastatte su ja njaǥadegje su gæc̄os ija gavpug porta lutte: ja si orru jaska gæc̄os ija ja celkke: Go iđed c̄uvgoda, de aiggop mi su goddet.\x - \xo 16:2 \xt Josv 15:47\x*
\p
\v 3 Ja Samson ođi gidda gaska‐ija ragjai, ja son likkai bajas gaska‐ija aige ja doppi gidda gavpugporta uvsaidi ja goabbas̄aǥaidi porttastoalpoidi ja gaiketi daid bajas oktanaǥa smartin ja bijai daid su olgides ala; ja son guddi daid bajas dam varrec̄oka ala, mi læ Hebron buotta.
\p
\v 4 Ja de dapatuvai dastmaŋŋel, atte son oaʒ̄oi rakisvuođa muttom nissoni Sorek vuomest, ja su namma læi Dalila.
\p
\v 5 De manne Filistalaʒ̄ai oaivamuʒ̄ak bajas su lusa ja celkke sudnji: Fille su ja gæc̄a, man siste su stuora gievrravuotta orro, ja man bokte mi matas̄eimek suina naǥadet ja su c̄adnat su vuollanattem varas! De mi aiggop addet dudnji jes̄ gutteg okta nubbe lokkai c̄uođe\f + \fr 16:5 \ft d. l. bagjel duhat.\f* sekel silba.\x - \xo 16:5 \xt Duob 14:15\x*
\p
\v 6 Ja Dalila celki Samsoni: Adde munji goit diettet, man siste du stuora gievrravuotta orro, ja maina don matak c̄adnujuvvut, vai don matak vuollanattujuvvut!
\p
\v 7 Ja Samson celki sudnji: Jos mon c̄adnujuvvum c̄iec̄ain ođđa suonain, mak æi læk goikkam, de mon s̄addam nuollen ja nuftgo ærage olmus̄.
\p
\v 8 De bukte Filistalaʒ̄ai oaivamuʒ̄ak sudnji c̄iec̄a ođđa suona, mak æi læm goikkam, ja son c̄anai su daiguim.
\p
\v 9 Ja sust legje s̄okc̄ek c̄okkamen gammarest, ja son celki sudnji: Filistalaʒ̄ak læk du bagjelist, Samson! Mutto son gaikodi suonaid, nuftgo nuovve‐arppo gaikoduvvu, go dat haksa dola; ja i su gievrravuotta boattam albma.
\p
\v 10 De celki Dalila Samsoni: Gæc̄a, don læk muo bættam ja sardnom munji giellasid; rakkasam, adde munji dal diettet, maina don matak c̄adnujuvvut!
\p
\v 11 Ja son celki sudnji: Jos mon c̄adnujuvvum ođđa baddiguim, maiguim i læk mikkege bargoid dakkujuvvum, de mon s̄addam nuollen ja nuftgo ærage olmus̄.
\p
\v 12 De valdi Dalila ođđa baddid ja c̄anai su daiguim ja celki sudnji: Filistalaʒ̄ak læk du bagjelist, Samson! Ja s̄okc̄ek legje gammarest c̄okkamen. Mutto son gaiketi daid su gieđaines erit dego arpo.
\p
\v 13 Ja Dalila celki Samsoni: Dassac̄i læk don muo bættam ja sardnom giellasid munji; adde munji dal diettet, maina don matak c̄adnujuvvut. Ja son celki sudnji: Go don gođak mu oaive c̄iec̄a bargaldaǥa okti c̄uoʒ̄ʒ̄amiguim.
\p
\v 14 Ja son c̄aski daid gidda nisamuorain ja celki sudnji: Filistalaʒ̄ak læk du bagjelist, Samson! Ja son goccai su nakkarines ja gaiketi nisamuora ja c̄uoʒ̄ʒ̄amid olgus.
\p
\v 15 De celki son sudnji: Moft matak don cælkket: Mon rakistam du, go du vaibmo i dadde læk muina? Dal læk don golma gærde muo bættam ja ik addam munji diettet, man siste du stuora gievrravuotta orro.
\p
\v 16 Ja de dapatuvai, go son vuorjai su su sanidesguim juokke bæive ja bakki garraset su ala, de s̄addai su siello gierddamættosen gidda jabmem ragjai.\x - \xo 16:16 \xt Duob 14:17\x*
\p
\v 17 Ja son rabasti obba su vaimos sudnji ja celki sudnji: Rakimnibbe i læk boattam mu oaive ala, dastgo mon læm Ibmela Nasirealas̄ gidda mu ædnam hæga rajest; jos mon s̄addam rakijuvvut, de gaidda mu gievrravuotta must erit, ja mon s̄addam nuollen ja s̄addam nuftgo buok æra olbmukge.\x - \xo 16:17 \xt Duob 13:5\x*
\p
\v 18 Ja go Dalila oini, atte son læi rabastam obba su vaimos sudnji, de vuolgati son sane ja ravkati Filistalaʒ̄ai oaivamuʒ̄aid ja cælketi: Bottet dal bajas, dastgo son læ rabastam obba su vaimos munji. De botte Filistalaʒ̄ai oaivamuʒ̄ak bajas su lusa, ja si bukte silba sin gieđastæsek.
\p
\v 19 Ja son divti su nokkat su c̄ibbides ala ja ravkai olbma ja divti su oaive c̄iec̄a bargaldaǥa erit rakijuvvut; ja son riemai su vuollanattet, ja su gievrravuotta gaidai sust erit.
\p
\v 20 Ja son celki: Filistalaʒ̄ak læk du bagjelist, Samson! Ja son goccai bajas su nakkarines ja celki: Mon aigom mannat olgus dam have, nuftgo ouddalge, ja gaiketet jec̄c̄am luovos. Mutto i son diettam, atte Hærra læi gaiddam sust erit.
\p
\v 21 De valdde Filistalaʒ̄ak su gidda ja erit c̄uggu su c̄almid; ja si dolvvu su vuolas Gasai ja c̄adne su guvtin væikkelakkin, ja son mali gornid fanggaviesost.\x - \xo 16:21 \xt 2 Gon 25:7; 2 Mos 11:5\x*
\p
\v 22 Mutto su vuovtak s̄addagotte, dallanaǥa maŋŋelgo son læi rakijuvvum.
\p
\v 23 Ja Filistalaʒ̄ai oaivamuʒ̄ak c̄oagganegje oaffarus̄s̄at stuora njuovvamoaffara sin ibmelasasek Dagoni ja illodet; dastgo si celkke: Min ibmel læ addam Samsona, min vas̄alaʒ̄a, min gitti.
\p
\v 24 Ja go almug oini su, de maidnu si sin ibmelæsek; dastgo si celkke: Min ibmel læ addam min vas̄alaʒ̄a min gitti, su, gutte hævati min ædnama, ja gutte goddi ædnagid min olbmuin.
\p
\v 25 Ja de dapatuvai, go si legje sagga buore mielast, de si celkke: Ravkket Samsona deiki, vai son oaʒ̄ʒ̄o stullat min oudast! De ravkke si Samsona olgus fanggaviesost, ja son stulai sin muođoi oudast, ja si divvu su baʒi gaski.
\p
\v 26 De celki Samson dam barnac̄i, gutte doalai su gieđast: Luoite muo ja divte muo doppit daid baʒid, mai alde viesso orro, vai mon bæsam mieiggat dai vuostai.
\p
\v 27 Mutto viesso læi dievva olbmain ja nissonin, ja buok Filistalaʒ̄ai oaivamuʒ̄ak legje dast, ja dake alde legje golbma duhat arvo olbma ja nissona, guđek gec̄c̄e dasa, go Samson stuladi.
\p
\v 28 De c̄uorvoi Samson Hærrai ja celki: Hærra, Hærra! Muite muo ja nanne muo dus̄s̄e dam have, o Ibmelam, vai mon matam mavsatet jec̄c̄am Filistalaʒ̄ai ala nubbe oudast mu guovte c̄almestam.\x - \xo 16:28 \xt Judit 13:7, 9; Ebr 11:32\x*
\p
\v 29 Ja Samson doppi dam guovte gaskamus̄ baʒe birra, mai alde viesso oroi, ja mieigai dai vuostai; nubbe birra doppi son su olgis̄ gieđaines, ja nubbe birra su gurot gieđaines.
\p
\v 30 Ja Samson celki: Jabmus mu siello Filistalaʒ̄aiguim! Ja son sojati [baʒid] famoin; de gac̄ai viesso oaivamuʒ̄ai bagjeli ja buok albmuga bagjeli, mi læi dam siste, ja dak jabmek, gæid son goddi su jamededines, legje ænebuk go dak, gæid son læi goddam su ælededines.
\p
\v 31 Ja su vieljak ja obba su ac̄e viesso manne vuolas ja valdde su ja manne bajas ja havddadegje su Sora ja Estaol gaski Manoah, su ac̄es, havddai. Dalle son læi dubmim Israela guokte loǥe jaǥe.\x - \xo 16:31 \xt Duob 13:25\x*
\c 17
\s1 17. Kapittal.
\s2 Muttom Efraimitalas̄ nisson rakadatta æppe‐ibmelgova, 1–4. Su bardne Mika rakad æppe‐ibmelbalvvalusa su vissusis ja dakka muttom Levitalaʒ̄a aldsesis pappan, 5–13.
\p
\v 1 De læi muttom olmai Efraim varest, ja su namma læi Mika.
\p
\v 2 Ja son celki su ædnasis: Dak okta nubbe lokkai c̄uođe\f + \fr 17:2 \ft 16, 5.\f* sekel silba, mak læk dust erit valddujuvvum, ja mai bagjel don læk cælkkam garrodusa, maidai mu belji gullotge. gæc̄a. dat silbba læ mu duokken, mon læm dam valddam. De celki su ædne: Buristsivdneduvvum lekus mu bardne Hærrast!
\p
\v 3 Ja son addi su ædnasis dam okta nubbe lokkai c̄uođe sekel silba ruoktot; mutto su ædne celki: Mon basotam Hærrai silba mu gieđastam mu bardnasam, vai son rakad dast c̄uppujuvvum gova ja leikkijuvvum vuođđobitta, ja dal addam mon dam dudnji ruoktot.
\p
\v 4 Son addi dalle su ædnasis silba ruoktot; ja su ædne valdi guokte c̄uođe sekel silba ja addi dam gollec̄æppai, ja son daǥai dam c̄uppujuvvum govvan ja leikkijuvvum vuođđobittan, ja dat læi Mika vieso siste.\x - \xo 17:4 \xt Es 40:19; Visesv 15:8\x*
\p
\v 5 Ja dam olbmast Mikast læi okta ibmel‐viesso, ja son læi dakkam ovta oalggebiktasa ja viessoibmelid ja læi dævddam muttoma gieđa su barnines, nuft atte son læi s̄addam su pappan.\x - \xo 17:5 \xt Duob 8:27; 1 Mos 31:19; 2 Mos 28:41\x*
\p
\v 6 Dain beivin i læm oktage gonagas Israelest; juokke olmai daǥai, mi vuoiggad læi su c̄almi oudast.\x - \xo 17:6 \xt Duob 18:1; 19:1; 21:25\x*
\p
\v 7 Ja muttom nuorra olmai læi Betleheimest Judast, Juda sokkagoddest, ja son læi Levitalas̄ ja oroi dast nuftgo vierro‐olmus̄.
\p
\v 8 Ja dat olmai vulgi gavpugest. Betleheimest Judast, assam varas. gost son gavnas̄ baike; ja son bođi su vagjoledines Efraim varrai. Mika vissui.
\p
\v 9 De celki Mika sudnji: Gost don boađak? Ja son celki sudnji: Mon læm Levitalas̄ Betleheimest Judast, ja mon manam assam varas, gost mon gavnam baike.
\p
\v 10 Mutto Mika celki sudnji: Oro mu lutte ja læǥe mu ac̄c̄e ja pappa! De mon aigom dudnji addet loǥe sekel silba jaǥest ja ovtaid garvoid ja du biemo. De manai Levitalas̄ sisa su lusa.
\p
\v 11 Ja Levitalas̄ mieđeti orrot olbma lutte, ja dat nuorra olmai læi sudnji nuftgo muttom su barnin.
\p
\v 12 Ja Mika devdi Levitalaʒ̄a gieđa, ja dat nuorra olmai s̄addai su pappan; ja son læi Mika viesost.\x - \xo 17:12 \xt Duob 17:5\x*
\p
\v 13 Ja Mika celki: Dal mon dieđam, atte Hærra aiggo dakkat burist mu vuostai. dađemielde go mon dal læm oʒ̄ʒ̄om Levitalaʒ̄a pappan.
\c 18
\s1 18. Kapittal.
\s2 Muttom oasse Dan sokkagoddest manna Laisi valddem varas dam, 1–12. Maŧke alde dokko bottek si Mika vissui ja valddek su æppe‐ibmelgovaid ja su papa mieldesek, 13–26. Si valddek Lais. orrogottek dast, dakkek æppe‐ibmelbalvvalusa, 27–31.
\p
\v 1 Dain beivin i læm oktage gonagas Israelest; ja dain sæmma beivin ocai Danitalaʒ̄ai sokkagodde aldsesis arbbe‐oase, dam siste assam varas, dastgo gidda dam bæive ragjai i læm boattam sigjidi mikkege arbben Israel sokkagoddi gaskast\f + \fr 18:1 \ft d. l. dat sigjidi jukkum arbbe i læm vela s̄addam sin halddoi. Josv. 19, 40. j. n. v. Duob 1, 34.\f*.\x - \xo 18:1 \xt Duob 17:6\x*
\p
\v 2 Ja Dan manak vuolgategje obba sin soǥastæsek vitta olbma, arjalas̄ olbmaid, Sorast ja Estaolest, iskadam varas ædnama ja dam diđus̄tam varas, ja si celkke sigjidi: Mannet dokko, diđus̄teket ædnama! Ja si botte Efraim varrai, Mika vissui, ja orru dast ikko.\x - \xo 18:2 \xt Duob 17:1\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 3 Go si legje Mika vieso guorast ja dovdde dam nuorra olbma, Levitalaʒ̄a, jiena, de si ærranegje dokko ja celkke sudnji: Gi du læ dolvvom deiki, ja maid don daǥak dabe, ja moft don ælak dast?\x - \xo 18:3 \xt Duob 17:7\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 4 Ja son celki sigjidi: Nuft ja nuft læ Mika dakkam mu vuostai; son læ balkatam muo, ja mon læm s̄addam su pappan.
\p
\v 5 De celkke si sudnji: Jæra goit Ibmelest, vai mi oʒ̄us̄eimek diettet, galggago min gæidno, man mielde mi vagjolep, s̄addat oasalaʒ̄ʒ̄an!
\p
\v 6 Ja pappa celki sudnji: Mannet rafhin! Din gæidno, man mielde di vagjolepet, læ Hærra muođoi oudast.
\p
\v 7 De manne dak vitta olbma, ja si botte Laisi ja oidne, atte dat almug, mi læi dobbe, asai oagjebasvuođa siste, Sidonialaʒ̄ai viero mielde, rafhalaʒ̄at ja oagjebasat, ja i læm oktage valdastalle ædnamest, gutte daǥai sigjidi boastot guđege dafhost; ja si legje gukken erit Sidonialaʒ̄ain, ja i sist læm mikkege dakkamus̄s̄an guđinge olbmuin.
\p
\v 8 Ja si botte sin vieljaidæsek lusa Sorai ja Estaoli; ja sin vieljak celkke sigjidi: Moft læ gævvam digjidi?
\p
\v 9 Ja si celkke: Bajas, mannop mi bajas sin vuostai! Dastgo mi læp oaidnam ædnama, ja gæc̄a, dat læ sagga buorre. Ja di orrobetet javotaǥa? Allet læǥe hilljanak vuolgget maŧkai boattem varas dokko ja valddem varas ædnama oabmenædek!
\p
\v 10 Go di boattebetet dokko, de di boattebetet oagjebas albmuga lusa, ja ænam læ viddes ja govddag; dastgo Ibmel læ addam dam din gitti, daggar baike, gost i læk vagjegvuotta mange mailme oame dafhost.
\p
\v 11 De likkasegje maŧkai dast erit, Sorast ja Estaolest, gutta c̄uođe olbma Danitalaʒ̄ai soǥast, boakkanastujuvvum soatteværjoiguim.
\p
\v 12 Ja si manne maŧkai ja luoittalegje Kirjat‐Jearimi Judast; damditi goc̄c̄ujuvvu dat baikke Dan soattesidan gidda dam bæive ragjai; gæc̄a, dat læ Kirjat‐Jearim oarjabælde.\x - \xo 18:12 \xt Josv 15:9, 60\x*
\p
\v 13 Ja dast erit manne si Efraim varrai ja botte gidda Mika vieso ragjai.
\p
\v 14 De sardnogotte dak vitta olbma, guđek legje mannam dokko iskadam varas Lais ædnama, ja celkke sin vieljaidasasek: Diettebetetgo di, atte dai viesoi siste læ oalggebivtas ja viesso‐ibmelak ja c̄uppujuvvum govva ja leikkijuvvum vuođđobitta? De arvvedeket dal, maid di galggabetet dakkat!\x - \xo 18:14 \xt Duob 17:4, 5\x*
\p
\v 15 Ja si ærranegje dokko ja botte dam nuorra olbma, Levitalaʒ̄a, vissui. Mika vissui; ja si jerre sust, gævaigo sudnji burist.
\p
\v 16 Mutto dak gutta c̄uođe olbma Dan manain c̄uʒ̄ʒ̄u porta uksaraige oudast, boakkanastujuvvum sin soatteværjoidæsekguim.
\p
\v 17 Ja dak vitta olbma. guđek legje mannam dokko iskadam diti ædnama, goarŋastegje bajas, manne sisa ja valdde dam c̄uppujuvvum gova ja oalggebiktasa ja viesso‐ibmelid ja dam leikkijuvvum vuođđobitta, dam bodda go pappa c̄uoʒ̄oi porta uksaraige oudast oktanaǥa dai gutta c̄uođe olbmaiguim, guđek legje boakkanastujuvvum soatteværjoiguim.
\p
\v 18 Ja go dok dal legje mannam sisa Mika vissui ja legje valddam dam c̄uppujuvvum gova oktan oalggebiktasin ja viesso‐ibmelid ja dam leikkijuvvum vuođđobitta, de celki pappa sigjidi: Maid di dakkabetet?
\p
\v 19 Ja si celkke sudnji: Oro javotaǥa, bija du gieđad du njalmad ala ja vuolge min mielde ja læǥe min ac̄c̄e ja pappa! Goabba læ buoreb dudnji, læt pappan ovta olbma vissui daihe læt pappan ovta sokkagoddai ja ovta sokki Israelest?
\p
\v 20 De s̄addai pappa buore milli, ja son valdi oalggebiktasa ja viesso‐ibmelid ja dam c̄uppujuvvum gova ja manai sisa olbmui gaski.
\p
\v 21 Ja si jorgetegje ja manne erit, ja si dikte manaid ja omid ja divras galvoid mannat jec̄aidæsek ouddalist.
\p
\v 22 Go si legje boattam gukkas erit Mika viesost, de dak olbmak, guđek legje viesoi siste Mika vieso guorast, c̄oakkai goc̄c̄ujuvvujegje, ja si jokse Dan manaid.
\p
\v 23 Ja si c̄urvvu Dan manaidi, ja dak jorggalegje jec̄aidæsek maŋas ja celkke Mikai: Mi dust vaillo, go don læk c̄oakkai goc̄c̄om du olbmuidad?
\p
\v 24 Ja son celki: Di lepet valddam mu ibmelid, maid mon læm dakkam, oktan papain ja lepet vuolggam erit; mi munji dalle bacca? Moft di mattebetet dalle cælkket munji: Mi dust vaillo?
\p
\v 25 De celkke Dan manak sudnji: Ale divte du jienad gullujuvvut min lutte, amasek olbmak moaratuvvam mielain boattet din bagjeli, nuft atte don massedak du jec̄ad ja du viesod hæga.
\p
\v 26 De manne Dan manak gæidnosæsek, ja go Mika oini, atte si legje gievrabuk go son, de jorgidi son ja manai ruoktot su vissusis.
\p
\v 27 Mutto si valdde, maid Mika læi addam dakkat, ja papa, gutte sust læi; ja si botte Lais bagjeli, rafhalas̄ ja oagjebas albmuga bagjeli, ja si c̄aske sin mieke avjoin, ja gavpuga boldde si dolain.
\p
\v 28 Ja i læm oktage, gutte bođi sigjidi vækken; dastgo gavpug læi gukken erit Sidonest, ja i sist læm mikkege dakkamus̄s̄an guđinge olbmuin, ja dat læi dam vuome siste, mi læ Bet‐Rekob guorast. Ja si huksijegje gavpuga ja asse dast.\x - \xo 18:28 \xt 2 Sam 10:6\x*
\p
\v 29 Ja si goc̄c̄u gavpuga nama Danen Dan, sin ac̄esek, nama mielde, gutte læi rieǥadam Israeli; mutto gavpuga namma læi ouddal Lais.\x - \xo 18:29 \xt Josv 19:47\x*
\p
\v 30 Ja Dan manak bajasceggijegje aldsesæsek dam c̄uppujuvvum gova; ja Jonatan, Gerson, Moses barne\f + \fr 18:30 \ft 2 Mos 2, 22; 18, 3.\f*, bardne, son ja su barnek legje pappan Danitalaʒ̄ai sokkagoddai, dassac̄i go ædnam assek erit dolvvujuvvujegje.
\p
\v 31 Ja sist læi Mika c̄uppujuvvum govva, maid son læi dakkam, bajasdivvujuvvum sin lusa buok daid beivid, go Ibmel viesso læi Silost.\x - \xo 18:31 \xt Josv 18:1\x*
\c 19
\s1 19. Kapittal.
\s2 Muttom Levitalas̄, gæn ligge‐akka læ sudnji oskaldasmættom ja hæitta su, vuolgga su maŋŋai vieʒ̄ʒ̄am varas su ruoktot, 1–8. Ruoktot maŧkus̄tedines manna son suina sisa Gibeai; olbmak dast hæppas̄uttek su aka, nuft atte son jabma; son doalvvo su lika ruoktot, juoǥad dam guokte nubbe lokkai bittai ja vuolgat daid obba Israel birra oaʒ̄ʒ̄om varas mavsatæme Gibea olbmai bagjel, 9–30.
\p
\v 1 Ja de dapatuvai dain sæmma beivin, dallego i læm oktage gonagas Israelest, atte læi muttom olmai Levi sokkagodest, gutte oroi nuftgo vierro‐olmus̄ Efraim vare siskeb baikin, ja son valdi aldsesis ligge‐aka Betleheimest Judast.\x - \xo 19:1 \xt Duob 17:6\x*
\p
\v 2 Mutto su ligge‐akka furrus̄i su lutte ja manai erit su lutte su ac̄es vissui Betleheibmi Judast, ja son oroi dobbe njællje mano arvo.
\p
\v 3 De gærggadi su boadnja jec̄as ja manai su maŋŋai sardnom varas rakkaset sudnji ja buktem varas su ruoktot, ja son valdi su rængas ja guokte asena mieldes; ja son doalvoi su sisa su ac̄es vissui, ja go dam nuorra nissona ac̄c̄e oini su, de manai son iloin su oudald.
\p
\v 4 Ja su vuoppa, dam nuorra nissona ac̄c̄e, doalai su, nuft atte son oroi su lutte golbma bæive; ja si borre ja jukke ja orru dast ija bagjel.
\p
\v 5 Ja dam njæljad bæive likke si arrad iđđedest bajas, ja son gærggadi jec̄as vuolgget; de celki dam nuorra nissona ac̄c̄e su vivvasis: Arvosmatte jec̄ad laibbebittac̄in, ja dastmaŋŋel oaʒ̄ʒ̄obetet di vuolgget erit.
\p
\v 6 Ja soai c̄okkaneiga ja boraiga, goabbas̄aǥak ovtast, ja juǥaiga; de celki dam nuorra nissona ac̄c̄e olbmai: Mieđet goit orrot ija bagjel ja læǥe buore mielast!
\p
\v 7 Ja go olmai gærggadi jec̄as vuolgget, de naggi su vuoppa su, nuft atte son macai ruoktot ja oroi dast ija bagjel.
\p
\v 8 Ja son likkai arrad iđđedest bajas dam viđad bæive erit vuolggem varas; de celki dam nuorra nissona ac̄c̄e: Arvosmatte dadde du vaimod ja vurddet, dassac̄i go bæivve væiggan! Ja soai boraiga goabbas̄aǥak.
\p
\v 9 De gærggadi dalle olmai jec̄as vuolgget, son ja su ligge‐akka ja su rængga; mutto su vuoppa, dam nuorra nissona ac̄c̄e, celki sudnji: Gæc̄a, ækked bællai juo læ; orrot dadde dast ija bagjel! Gæc̄a, bæivve nokkagoatta, oro dast ija bagjel, ja læǥe buore mielast! De oaʒ̄ʒ̄obetet di arrad iđđedest vuolgget din gæidnosædek, ja don oaʒ̄ok mannat du goattasad.
\p
\v 10 Mutto olmai i dattom orrot ija bagjel, mutto gærggadi jec̄as ja vulgi erit ja bođi Jebus buotta, dat læ Jerusalem; ja sust legje guokte asena ridimspaǥaiguim ja su ligge‐akka mieldes.
\p
\v 11 Go si legje Jebus guorast, de væigganis̄gođi bæivve sagga; de celki rængga su isedasas: Boađe, ærranekop mi dast Jebusitalaʒ̄ai gavpugi ja orrop dast odna ija!
\p
\v 12 Mutto su ised celki sudnji: Æp mi aigo ærranet vierrasi gavpugi, gost i læk oktage Israel manain, mutto mi aiggop mannat gidda Gibeai.
\p
\v 13 Ja son celki su rænggasis: Mana dal, vai mi bæssap muttom baikkai ja orrop ija bagjel Gibeast daihe Ramast!
\p
\v 14 De vulgge si ain ja manne, ja bæivas̄ luoittadi sin oudast, go si legje Gibea lakka, mi gulla Benjamini.
\p
\v 15 Ja si ærranegje dast mannam varas sisa ja orrom varas ija bagjel Gibeast; ja go son bođi sisa, de orrogođi son gavpuga balgga alde, dastgo i læm oktage, gutte valdi sin sisa su vissusis, vai si igjadifc̄e dast.
\p
\v 16 Ja gæc̄a, de bođi boares olmai ækkedest su daǥostes, mæcest, ja olmai læi Efraim varest erit, ja son oroi nuftgo vierro‐olmus̄ Gibeast; mutto dam baike olbmak legje Benjaminitalaʒ̄ak.
\p
\v 17 Ja son bajas bajedi su c̄almides ja oini dam maŧkalas̄ olbma gavpuga balgga alde; de celki dat boares olmai: Gosa don vulggik, ja gost don boađak?
\p
\v 18 Ja son celki sudnji: Mi læp maŧke alde Betleheimest Judast Efraim vare siskeb baikidi; dobbe mon læm erit, ja dobbe mon mannim Betleheibmi Judast; ja mon manam dal Hærra vissui\f + \fr 19:18 \ft 18, 31.\f*, ja i læk almake oktage, gutte valdda muo sisa su vissusis.
\p
\v 19 Ja must læk sikke oalgak ja biebmo min asenidasæmek ja maidai laibbe ja vidne munji ja du balvvalægje nissoni ja renggi, gutte læ du balvvalegjidadguim; i mist læk vagjegvuotta mange dafhost.
\p
\v 20 De celki dat boares olmai: Rafhe lekus duina! Divte fal buok, maid don darbas̄ak, læt mu as̄s̄en; mutto balgga alde ik don oaʒ̄o læt ija bagjel.
\p
\v 21 Ja son doalvoi su sisa su vissusis ja sæǥoti biemo asenidi; ja si bassalegje sin julgidæsek ja borre ja jukke.\x - \xo 19:21 \xt 1 Mos 18:4; 19:2\x*
\p
\v 22 Go si dal legje jec̄aidæsek biebmamen, gæc̄a, de birrastatte gavpug olbmak, ibmelmættom olbmuk, vieso ja goalkotegje garraset uvsa; ja si celkke dam boares olbmai, vieso isedi: Buvte dam olbma olgus, gutte læ boattam du vissui, vai mi oaʒ̄ʒ̄op su dovddat.\x - \xo 19:22 \xt 1 Mos 19:4\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 23 Mutto olmai, vieso ised, manai olgus sin lusa ja celki sigjidi: Allet nuft, mu vieljac̄idam! Allet dadde daǥa, mi baha læ! Go juo dat olmai læ boattam mu vissui, de allet daǥa dam fastevuođa!
\p
\v 24 Gæc̄a, mu nieidda, gutte læ buttes nieidda, ja su ligge‐akka, — diktet muo buktet sodno olgus, ja di oaʒ̄ʒ̄obetet hæppas̄uttet sodno ja dakkat sodnoin, maid di jec̄a dattobetet; mutto dam olbma vuostai epet di galga dakkat dam fastes daǥo.
\p
\v 25 Mutto olbmak æi dattom gullat su; de valdi olmai su ligge‐akas ja doalvoi su olgus sin lusa olggobællai. Ja si dovdde su ja illastegje su gæc̄os ija gidda iđđed ragjai; mutto go iđđedes guovso bagjani, de luitte si su vuolgget.
\p
\v 26 Ja nisson bođi lakka iđđeda ja gac̄ai vuolas dam olbma vieso uksaraige ouddi, gost su ised læi, ja vællai dast, dassac̄i go c̄uovggad s̄addai.
\p
\v 27 Ja go su ised likkai iđđedest bajas ja rabasti vieso uvsa ja manai olgus vagjolam varas su gæinos mielde, gæc̄a, de læi nisson, su ligge‐akka, vællamen vieso uksaraige oudast su gieđaidesguim uksalasa alde.
\p
\v 28 Ja son celki sudnji: C̄uoʒ̄ʒ̄el ja vuolggo moai! Mutto i oktage vastedam. De valdi son su bajas asen ala, ja olmai gærggadi jec̄as ja manai su baikkasis.
\p
\v 29 Ja go son bođi su vissusis, de valdi son nibe ja valdi su ligge‐akas ja c̄uopadi su su davtides mielde guokte nubbe lokkai bittai, ja son vuolgati su birra obba Israel ædnamraji sisa.
\p
\v 30 Ja juokkehas̄, gutte dam oini, celki: I daggar læk dapatuvvam ige oidnujuvvum gidda dam bæive rajest, go Israel manak manne bajas Egypten ædnamest, gidda dam bæive ragjai; bigjet dam vaibmosædek, addet rađe ja celkket ouddan!
\c 20
\s1 20. Kapittal.
\s2 Obba Israel c̄oagganus̄s̄a Mispai ja arvvala rangas̄tet dam ibmelmættomvuođa, mi læi dakkujuvvum Gibeast, 1–7. Si gaibedek vuost Benjamin sokkagodde addet Gibea ibmelmættom assid sin gitti; go si biettalek dam, de mannek si sin vuostai, mutto vuoitatallek guovte gærde, 8–25. Si vuoledek jec̄aidæsek Hærra ouddi, ja son lopped sigjidi vuoito, 26–28. Si c̄askek Benjaminitalaʒ̄aid ja erit hævatek obba dam sokkagodde gidda guđa c̄uođe olbma muddoi, mi vuost muittaluvvu oanekæbbut, 29–35, dasto ollasæbbut, 36–48.
\p
\v 1 De vulgge buok Israel manak olgus, ja særvvegodde c̄oagganus̄ai dego okta olmai, gidda Dan rajest ja gidda Beerseba ragjai ja Gilead ædnamest, Hærra ouddi, Mispai.
\p
\v 2 Ja obba albmuga, buok Israel sokkagoddi, oaivamuʒ̄ak divvu jec̄aidæsek ouddan Ibmel albmuga c̄oaggalmassan, njællje c̄uođe duhat olbma juolggasi, guđek matte mieke rottit.
\p
\v 3 Ja Benjamin manak gulle, atte Israel manak legje mannam bajas Mispai. Ja Israel manak celkke: Celkket, moft dat baha dakko læ s̄addam!
\p
\v 4 De vastedi Levitalas̄, dam goddujuvvum nisson boadnja, ja celki: Moai ligge‐akainæme bođime Gibeai, mi gulla Benjamini, orrom varas ija bagjel.\x - \xo 20:4 \xt Duob 19:15\xta ; j. n. v.\x*
\p
\v 5 Ja Gibea olbmak c̄uoʒ̄ʒ̄elegje mu vuostai ja birrastatte vieso mu diti ikko; muo jurdas̄egje si goddet, ja mu ligge‐aka illastegje si, nuft atte son jami.
\p
\v 6 De mon valddim mu liggeakkam ja c̄uopadim su ja vuolgatim su birra obba Israel arbe ædnama; dastgo si legje dakkam baha daǥo ja fastevuođa Israelest.
\p
\v 7 Gæc̄a, dast lepet di buokak, di Israel manak; celkket dal ouddan ja addet dast rađe!\x - \xo 20:7 \xt Duob 19:30\x*
\p
\v 8 De c̄uoʒ̄ʒ̄elegje buok almug dego okta olmai ja celkke: I oktage mist aigo mannat su goattasis, ja i oktage mist aigo vuolggat erit su vissusis.
\p
\v 9 Ja dal, dat læ dat, maid mi dattop dakkat Gibea vuostai: Dam bagjeli vurbin\f + \fr 20:9 \ft d. l. mi aiggop valddet ja juoǥadet dam vuorbbademin.\f*!
\p
\v 10 Ja mi aiggop valddet loǥe olbma c̄uođest buok Israel sokkagoddin ja c̄uođe duhatest ja duhata loǥe duhatest vieʒ̄ʒ̄at ællamus̄aid albmugi, vai si, go si bottek Gibeai Benjaminest, matas̄e dakkat dam vuostai buok dam fastevuođa mielde, maid dat læ dakkam Israelest.
\p
\v 11 De c̄oagganus̄s̄e dalle buok Israel olbmak ja vulgge dokko gavpugi, littodam dego okta olmai.
\p
\v 12 Ja Israel sokkagoddek vuolgategje olbmaid buok Benjamin soǥai lusa ja cælketegje: Mi dat læ baha daǥoid, mi læ dapatuvvam din gaskast?
\p
\v 13 Addet dal min gitti daid ibmelmættom olbmaid, guđek læk Gibeast, vai mi bæssap sin goddet ja erit hævatet dam baha Israelest! Mutto Benjamin i dattom gullat su vieljaides, Israel manai, jiena.\x - \xo 20:13 \xt Hos 9:9; 10:9\x*
\p
\v 14 Ja Benjamin manak botte c̄oakkai gavpugin Gibeai mannam varas soattai Israel manai vuostai.
\p
\v 15 Ja Benjamin manak gavpugin gæc̄aduvvujegje dam sæmma bæive, gutta goalmad lokkai duhat olbma, guđek matte mieke rottit; ærreb Gibea assi, c̄iec̄a c̄uođe valljijuvvum olbma, si gæc̄aduvvujegje.
\p
\v 16 Buok dam albmuga gaskast legje c̄iec̄a c̄uođe valljijuvvum olbma, guđek legje gurotgieđagak; juokke okta dain s̄lenggi geđgin ovta vuoktac̄alme njæigga ja i mæddam.
\p
\v 17 Ja Israel olbmak gæc̄aduvvujegje ærreb Benjamina, njællje c̄uođe duhat olbma, guđek matte mieke rottit; juokke okta dain læi soatte‐olmai.
\p
\v 18 Ja si gærggadegje jec̄aidæsek ja manne bajas Beteli ja jerre Ibmelest; ja Israel manak celkke: Gi galgga oudemusta mannat bajas min oudast soattai Benjamin manaiguim? Ja Hærra celki: Juda oudemusta.\x - \xo 20:18 \xt Duob 20:26, 27; 1:1, 2\x*
\p
\v 19 De gærggadegje Israel manak jec̄aidæsek iđđedest ja dakke soattesida Gibea vuostai.
\p
\v 20 Ja Israel olbmak vulgge olgus soattai Benjamina vuostai, ja Israel olbmak divvu jec̄aidæsek soattam‐lagje sin vuostai Gibea guvllui.
\p
\v 21 De manne Benjamin manak Gibeast olgus ja njeidde dam sæmma bæive guokte goalmad lokkai duhata olbma Israelest ædnami.
\p
\v 22 Mutto almug, Israel olbmak, valdde roakkadvuođa aldsesæsek, ja si divvu fastain jec̄aidæsek soattam‐lagje dam sæmma baikkai, gosa si legje divvom jec̄aidæsek dam oudeb bæive.
\p
\v 23 Israel manak manne bajas ja c̄irru Hærra muođoi oudast gidda ækked ragjai, ja si jerre Hærrast ja celkke: Galgamgo mon fastain bakkit ouddan soattai Benjamina, mu vielljam, manai vuostai? Ja Hærra celki: Mannet bajas su vuostai!
\p
\v 24 De bakkijegje Israel manak Benjamin manai vuostai dam nubbe bæive.
\p
\v 25 Ja Benjamin manai olgus sin vuostai Gibeast dam nubbe bæive, ja si njeidde vela gavce nubbe lokkai duhat olbma Israel manain ædnami; buokak dak matte mieke rottit.
\p
\v 26 De manne buok Israel manak. obba almug, bajas ja botte Beteli ja c̄irru ja orru dast Hærra muođoi oudast ja adne borakættaivuođaid dam sæmma bæive gidda ækked ragjai; ja si oaffarus̄s̄e boalddemoaffarid ja gitosoaffarid Hærra muođoi oudast.
\p
\v 27 Ja Israel manak jerre Hærrast; dastgo Ibmel litto arkka læi dobbe dain sæmma beivin,
\p
\v 28 ja Pinehas, Eleasara, Aron barne, bardne, c̄uoʒ̄oi su muođoi oudast dain sæmma beivin. Ja si celkke: Galgamgo mon s̄atan æmbo bissot mannamest olgus soattai Benjamina, mu vielljam, manai vuostai, daihe galgamgo mon dast hæittet? Ja Hærra celki: Mannet bajas! Dastgo itten aigom mon addet su du gitti.
\p
\v 29 Ja Israel bijai duoǥabæle favtaid Gibea vuostai birra buok.
\p
\v 30 De manne Israel manak bajas Benjamin manai vuostai dam goalmad bæive, ja si divvu jec̄aidæsek Gibea guvllui, nuftgo daid oudeb gerdid.
\p
\v 31 De manne Benjamin manak olgus albmuga vuostai ja gessujuvvujegje gavpug lutte erit; ja si algge goddet soabmasid albmugest, nuftgo daid oudeb gerdid, madijai alde, main muttom manna bajas Beteli ja muttom Gibeai mæccai, golbma loǥe olbma arvo Israelest.\x - \xo 20:31 \xt Duob 20:32, 36\x*
\p
\v 32 Ja Benjamin manak celkke: Si læk c̄askujuvvnm min muođoi oudast, nuftgo ouddalge. Mutto Israel manak celkke: Batarekop mi ja gessop sin gavpug lutte erit dokko madijai ala!
\p
\v 33 Ja buok Israel olbmak c̄uoʒ̄ʒ̄elegje sin baikestæsek ja divvu jec̄aidæsek Baal‐Tamari, dam bodda go Israela duoǥabæle favtak botte ouddan sin sajestæsek, Geba jalggadasast.\x - \xo 20:33 \xt Duob 20:37\x*
\p
\v 34 Ja loge duhat valljijuvvum olbma obba Israelest botte Gibea buotta, ja soatte s̄addai garasen; mutto dok æi diettam, atte oasetesvuotta læi sin joksamen.
\p
\v 35 Ja Hærra c̄aski Benjamina Israel muođoi oudast, ja Israel manak godde dam sæmma bæive vitta goalmad lokkai duhata ja ovta c̄uođe olbma Benjaminest; dak buokak matte rottit mieke.
\p
\v 36 Benjamin manak oidne, atte Israel olbmak c̄askujuvvujegje; dastgo Israel olbmak adde Benjamini saje, dainago si lutte dai duoǥabæle favtai ala, gæid si legje bigjam Gibea vuostai.\x - \xo 20:36 \xt Duob 20:32\x*
\p
\v 37 Ja duoǥabæle favtak gac̄c̄e ja fallitegje Gibea, ja duoǥabæle favtak manne ouddan ja c̄aske obba dam gavpuga mieke avjoin.
\p
\v 38 Ja dat arvvalus læi Israel olbmai ja duoǥabæle favtai gaskast, atte dak galgge diktet sukkis suova bajas bagjanet gavpugest.
\p
\v 39 De jorgetegje dalle Israel olbmak soađest. Dastgo Benjamin læi alggam goddet Israel olbmai gaskast, golbma loǥe olbma arvo; dastgo si celkke: Vissasi si læk c̄askujuvvum min muođoi oudast, nuftgo dam oudeb soađestge.\x - \xo 20:39 \xt Duob 20:32, 36\x*
\p
\v 40 Ja dat bajas bagjanægje suovva læi alggam bagjanet gavpugest nuftgo suovvabaʒʒe. De Benjamin jorgeti, ja gæc̄a, obba gavpug manai bajas suovvan alme guvllui.
\p
\v 41 Go dal Israel olbmak jorgetegje, de suorgganegje Benjamin olbmak, dastgo si oidne, atte oasetesvuotta læi sin joksamen.
\p
\v 42 Ja si jorgetegje Israel olbmai muođoi oudast dokko gæino mielde mæccai; mutto soatte c̄uovoi sin s̄us̄mi duokken, ja sin, guđek legje gavpugi olbmuk\f + \fr 20:42 \ft 14. 15. v.\f*, sin godde si\f + \fr 20:42 \ft Israel olbmak.\f* gasko sin gaskast.
\p
\v 43 Si birrastatte Benjamina, doarredegje su ja dulbme su vuolas, gost son læi vuoiŋastæmen, gidda Gibea buotta, nuortas guvllui.
\p
\v 44 Ja de gac̄c̄e Benjaminest gavce nubbe lokkai duhat olbma, buokakrakkan arjalas̄ olbmak.
\p
\v 45 Ja si jorgetegje ja bataregje dokko mæce guvllui Rimmon baktai, ja madijai mielde dolle si\f + \fr 20:45 \ft Israel olbmak.\f* maŋŋelajoid sin gaskast vitta duhat olbma arvo bagjel, ja si doarredegje sin Gideom ragjai ja c̄aske guokte duhat olbma sist.
\p
\v 46 Ja si buokak, guđek gac̄c̄e Benjaminest dam sæmma bæive, legje vitta goalmad lokkai duhat olbma, guđek matte rottit mieke, buokakrakkan arjalas̄ olbmak.\x - \xo 20:46 \xt Duob 20:35\x*
\p
\v 47 Mutto gutta c̄uođe olbma jorgetegje ja bataregje dokko mæce guvllui Rimmon baktai, ja si orru Rimmon bavte alde njællje mano.
\p
\v 48 Ja Israel olbmak jorgidegje ruoktot Benjamin manai lusa ja c̄aske sin mieke avjoin, sikke obba gavpuga ja omid ja buok, mi dast gavdnujuvvui; maidai buok gavpugid, mak gavdnujuvvujegje, buollategje si.
\c 21
\s1 21. Kapittal.
\s2 Israel olbmak gattek, go si læk hævatam Benjamin sokkagodde, ja arvvalek dam birra, moft si galggek rabedet daidi baccam olbmaidi akaid alma doajekættai sin vuordnasæsek dam as̄e dafhost. 1–7. Si addek dalle buok Jabesa assid goddujuvvut gidda njællje c̄uođe nieida ragjai: sin addek si Benjaminitalaʒ̄aidi ja dakkek singuim rafhe, 8–14. Dasa vela ravvijek si sigjidi, atte si galggek rievedet aldsesæsek akaid Silost, mi maidai dapatuvva, 15–25.
\p
\v 1 Ja Israel olbmak legje vurdnom Mispast ja cælkkam: I oktage mist galga addet Benjamini su nieidas akkan.\x - \xo 21:1 \xt Duob 20:1\x*
\p
\v 2 Ja almug bođi Beteli, ja si orru dast gidda ækked ragjai Ibmel muođoi oudast, ja si bajas bajedegje sin jienasek ja c̄irru sagga.\x - \xo 21:2 \xt Duob 20:26\x*
\p
\v 3 Ja si celkke: Manne, Hærra, Israel Ibmel, læ dat dapatuvvam Israelest, atte odne vaillo okta sokkagodde Israelest?
\p
\v 4 Ja dam maŋeb bæive likkai almug arrad bajas, ja si huksijegje dasa altara ja oaffarus̄s̄e boalddemoaffarid ja gitosoaffarid.
\p
\v 5 Ja Israel manak celkke: Gi dat læ buok Israel sokkagoddin, gutte i læk boattam bajas c̄oagganæbmai, Hærra lusa? Dastgo stuora valle læi vurdnujuvvum dam vuostai, gutte i boađe bajas Hærra lusa, Mispai, naft: Son galgga vissasi jametuvvut.
\p
\v 6 Ja dat bavc̄agatti Israel manaid Benjamin, sin vieljasek, diti, ja si celkke: Odna bæive læ okta sokkagodde eritc̄uppujuvvum Israelest.
\p
\v 7 Maid galggap mi dakkat sigjidi, guđek læk vela baccam, vai si matas̄e oaʒ̄ʒ̄ot akaid, go mi læp vurdnom Hærra bokte, atte æp mi aigo addet sigjidi min nieidaidæmek akkan?
\p
\v 8 Ja si celkke: Gi læ dat okta Israel soǥain, gutte i læk boattam Hærra lusa, Mispai? Ja gæc̄a, i læm oktage olmai boattam soattesidi Jabesest Gileadest, c̄oaggalmassi;
\p
\v 9 dastgo almug gæc̄aduvvui, ja gæc̄a, i dast læm oktage Jabesa assin Gileadest.
\p
\v 10 De vuolgati særvvegodde dokko guokte nubbe lokkai duhat olbma soatte‐olbmain, ja si goc̄c̄u sin ja celkke: Mannet dokko ja c̄asket Jabesa assid Gileadest mieke avjoin ja nissonid ja manaid.
\p
\v 11 Ja dat læ, maid di galggabetet dakkat: Buok olbmabæle ja juokke nissona, gutte læ adnam særvvevuođa olbmabelin, galggabetet di bigjat garrodusa vuollai.
\p
\v 12 Ja si gavdne Jabesa assi gaskast Gileadest njællje c̄uođe nieida, buttes nieidaid, guđek æi læm dovddam guđege olbma særvvadallam bokte olbmabelin; ja si bukte sin soattesidi Siloi, mi læ Kanaan ædnamest.
\p
\v 13 De vuolgati obba særvvegodde sane ja sarnoi Benjamin manaidi, guđek legje Rimmon bavte alde, ja gulategje sigjidi rafhe.\x - \xo 21:13 \xt Duob 20:47\x*
\p
\v 14 De macai Benjamin dalle ruoktot dam sæmma aige, ja si adde sigjidi daid nissonid, gæid si legje diktam ællet nissoni gaskast Jabesest Gileadest; mutto i dast læm sigjidi galle.
\p
\v 15 Ja dat bavc̄agatti albmuga Benjamin diti; dastgo Hærra læi dakkam gura Israel sokkagoddidi.
\p
\v 16 Ja særvvegodde vuorrasak celkke: Maid galggap mi dakkat sin diti, guđek vela læk ligas, vai si matas̄e oaʒ̄ʒ̄ot akaid, dainago nissonak læk erit hævatuvvum Benjaminest.\x - \xo 21:16 \xt Duob 20:48\x*
\p
\v 17 Ja si celkke: Benjamin arbbe‐oasse galgga gullat daidi batarussi bæssam olbmaidi, amas okta sokkagodde erit sikkujuvvut Israelest.
\p
\v 18 Mutto æp mi mate addet sigjidi akaid min nieidainæmek; dastgo Israel manak læk vurdnom ja cælkkam: Garroduvvum lekus dat, gutte adda Benjamini aka!\x - \xo 21:18 \xt Duob 21:1, 7\x*
\p
\v 19 De celkke si: Gæc̄a, Hærra basek læk jagest jakkai Silost, mi læ Betela davvelist dam madija nuorttalist, mi manna Betelest bajas Sikemi, ja Lebona lullelist.
\p
\v 20 Ja si goc̄c̄u Benjamin manaid ja celkke: Mannet dokko ja mannet njakkagassi vidnegardidi,
\p
\v 21 ja di galggabetet faktit, ja gæc̄a, go Silo nieidak mannek olgus dansimi, de galggabetet di mannat ouddan vidnegardin ja doppit aldsesædek jes̄gutteg su akas Silo nieidain, ja de galggabetet di mannat Benjamin ædnami.
\p
\v 22 Ja go sin ac̄ek daihe sin vieljak bottek mannat, minguim rievte ouddi, de cælkkep mi sigjidi: Addet sin migjidi! Dastgo æp mi læk oʒ̄ʒ̄om jes̄gutteg min akkamek soađest\f + \fr 21:22 \ft Jabes vuostai (10-14. v.): vuorrasak sardnuk daid vuostas sanid Benjaminitalaʒ̄ai oudast.\f*, ja alma epet di læk jec̄a addam sigjidi daid; de di dal lifc̄idek as̄alaʒ̄ak\f + \fr 21:22 \ft 1–7. v.\f*.
\p
\v 23 Ja Benjamin manak dakke nuft ja valdde akaid sin loǥosek mielde dain dansijægje nissonin, gæid si rievedegje; ja si manne dokko ja macce ruoktot sin arbbe‐ædnamasasek ja bajashuksijegje gavpugid ja asse dain.
\p
\v 24 Ja Israel manak manne dam sæmma aige dast erit, jes̄gutteg su sokkagoddes ja su soǥas lusa, ja si manne olgus dast erit, jes̄gutteg su arbbe‐ædnamasas.
\p
\v 25 Dain sæmma beivin i læm oktage gonagas Israelest; juokke olmai daǥai, mi vuoiggad læi su c̄almi oudast.\x - \xo 21:25 \xt Duob 17:6; 18:1; 19:1\x*