Bivdda evttohasa nammadeami várás sámedikki nuoraidráđđái
Pivdem iävtukkâs noomâtmân sämitige nuorâirááđán
Sámedikki oktavuhtii leat vuođđudeamen nuoraidráđi .
Sämitige ohtâvuotân lii vuáđuduumin nuorâirääđi .
Boahttevaš ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ja maiddái nannet sámenuoraid identitehta nuo-raidbarggu bokte .
Puáttee rääđi vuáldutoimân lii ovdediđ säminuorâi kielâlâš já kulttuurlâš vuoigâdvuođâid já nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo vievâst .
Lassin ráđđi boahtá válmmaštallat sámedikki daid evttohusaid , álgagiid , cealkámušaid ja eará bealiváldimiid , mat gusket sámenuoraid .
Lasseen rääđi šadda valmâštâllâđ taid sämitige iävtuttâsâid , alguid , ciälkkámušâid já eres peleväldimijd , moh kyeskih säminuorâid .
Ráđđái boahtit válljet vihtta fásta lahtu ja maiddái juohkehažžii persovnnalaš várrelahtu .
Nuorâirááđán šaddeh väljejuđ vittâ eidusii jeessân sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh .
Lahtut galget leat 18-25-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat .
Jesâneh kalgeh leđe 18–25 - ihásiih aktiivliih säminuorah .
Ráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut , eaige sii dárbbaš ássat sámeguovllus .
Rääđi jesâneh iä taarbâš leđe tige jesâneh , iäge sii taarbâš aassâđ sämikuávlust .
Maiddái sámegiella eatnigiellan ii leat vealtameahttun , muhto sámegiela dáidu lea goittotge buorre leat .
Meiddei sämikielâ ij taarbâš leđe velttidhánnáá sii eenikielâ , mut sämikielâ mättim lii tuáivuttettee .
Nuoraidráđi válljemis boahtit váldit vuhtii , ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái giellajoavkkuid .
Nuorâirááđán valjiimist šadda valduđ vuotân , ete jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu puohâid kielâjuávhuid nuuvt vijđáht ko máhđulâš .
Nuoraidráđi ovdaprošeavtta bargojoavku bargá ovttas nuoraidčálliin sámedikki stivrii evttohusa lahtuin , ja loahpalaš mearrádusa bargá sámedikki čoahkkin .
Nuorâirääđi algaprojeekt pargojuávkku ráhtá oovtâst nuorâičällein sämitige stiivrân iävtuttâš jesânijn , kiäh rááđán väljejuvvojeh já lopâlâš valjim taha sämitige cuákkim .
Válljejuvvon nuoraidráđi lahtut válljejit vihtta 15-17-jahkásaš áššedovdilahtu .
Väljejum nuorâirääđi jesâneh väljejeh vittâ äššitobdeejeessân 15–17-ihásijn nuorâin .
Dát áššedovdilahtut oassálastet boahttevaš ráđi buot čoahk-kimiidda .
Taah äššitobdeejesâneh uásálisteh puohháid puáttee nuorâirääđi cuákkimáid .
Hálidettiin lea vejolaš evttohit maiddái áššedovdilahtuid , muhto evttohusa sámedikki stivrii sin válljemis bargá ovdasajis válljejuvvon nuoraidráđđi .
Jis haalijd , te puávtá iävtuttiđ meiddei äššitobdeejesânijd , mutâ iävtuttâš sämitige stiivrân sii valjiimist taha vuosâsajasávt väljejum nuorâirääđi .
Nuoraidráđđái heivvolaš 18-25-jahkásaš aktiivvalaš sámenuoraid ja vejolaččat maiddái áššedovdilahttun heivvolaš 15-17-jahkásaš nuoraid sáhttá evttohit nuoraidčálli Niina Siltalai .
Nuorâirááđán hiäivulijd 18–25 - ihásijd aktiivlijd säminuorâid já máhđulávt meiddei äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17 - ihásijd nuorâid puávtá iävtuttiđ nuorâičällee Niina Siltalan .
Evttohusaid vuođustusaiguin galgá sáddet dás vuolde máinnašuvvon šleađgapoastačujuhussii dahje poastačujuhussii bearjadahkii juovlamánu 17. beaivve 2010 dmu 16 rádjai .
Iävtuttâsâid vuáđustâsâidiskuin kalga vuolgâttiđ vyelni orroo šleđgapostâčujottâsân tâi postâčujottâsân vástuppeeivi juovlâmáánu 17. peeivi tijme 16 räi .
Lassidieđuid oaččot dárbbu mielde vuolláičállis .
Lasetiäđuid uážžuvetteđ vuáláčällest .
Ustitlaš dearvvuođaiguin , Niina Siltala , nuoraidčálli
Ustevlâš tiervuođâiguin Niina Siltala , nuorâičällee
99870 Anár
99870 AANAAR