Bures boahtin Sámedikki ruoktosiidduide . Tiervâpuáttim sämitige päikkisijdoid . Sámediggi lea Suoma sápmelaččaid alimus politihkálas doaibmaorgána mii válljejuvvo juohke njealját jagi . Sämitigge lii Suomâ sämmilij alemus poolitlâš orgaan já tot väljejuvvoo vaaljâiguin jyehi niäljád ive . Áigeguovdil Äigikyevdilis Eurohpa Ráđi historjjálaš seminára lei bivnnut Euroop Rääđi historjálâš seminaar lâi miänástus 28.11.2014 Anáris , Sajosis , lágiduvvui Eurohpa Ráđi vuosttas seminára sámiid birra . 28.11.2014 Anarist , Sajosist , uárnejui vuossâmuš Euroop rääđi seminaar sämmilijn . Seminárai oassálaste Eurohpa Ráđi soahpamušaid buot gozihanorgánat : vehádatrápmasoahpamuša , Eurohpa guovlluid ja vehádatgielaid guoski vuođđogirjji sihke Eurohpa rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komišuvnna ovddasteaddjit . Seminaarân uásálistii puoh Euroop Rääđi sopâmušâi kocceemorgaaneh : ucceeblohoraamisopâmuš , Eurooplii kuávlulijd já ucceeblohokieláid kyeskee vuáđukirje sehe Euroop raasiism já soováášmettumvuođâ vuástásii komissio ovdâsteijeeh . Seminára lei áidnalunddot , daningo goassige ovdal ráđi sierra olmmošvuoigatvuohtaorgánat eai leat čoahkkanan gieđahallat ovttas ovtta álbmoga guoski vuoigatvuođaid Eurohpa Ráđi soahpamušaid dáfus . Seminaar lâi áinoošlajâsâš , ko kuássin ovdil rääđi sierâ olmoošvuoigâdvuođâorgaaneh iä lah čokkânâm kieđâvuššâđ oovtâst oovtâ aalmugân kyeskee vuoigâdvuođâid Euroop rääđi toos kyeskee sopâmušâi vuáđuld . Semináras badjánedje ságastallamii Ruošša sámiid sajádat ja dilli . Seminaarist pajanij savâstâlmân Ruošâ sämmilij sajattuv já tile . Ruošša sámiid dearvvuođaid seminárai buvttii sámi parlamentáralaš ráđi ovddasteaddjin Valentina Sovkina . Ruošâ sämmilij tiervuođâid seminaarân puovtij säämi parlâmentaarlii rääđi ovdâsteijen Valentina Sovkina . Sovkina buvttii ságastis ovdan Murmánskka leana virgeoapmahaččaid doaimma ja figgamuša stivredallat sámiid . Sovkina puovtij savâstis oovdân Murmansk lääni virgeomâhái tooimâ já viggâmuš stivriđ sämmilijd . Sovkina gávnnahii , vaikke Murmánskka guovlohálddahus leage nammadan ođđa orgána , Ruošša sámiid lihtu , ja dat lea stáhta jođiheami vuolde . Sovkina pahudij , ete veikâ Murmansk kuávluhaldâttâh lii-uv nomâttâm uđđâ orgaan , Ruošâ sämmilij lito , te tot lii staatâlávt stivrejum . Ruošša sámiid ovddasta Guoládaga sámeparlameanta , man jođiha Sovkina , ja dat joatká doaimmaidis . Ruošâ sämmilijd oovdâst Kuáláduv sämiparlament jođetteijen Sovkina já tot juátká tooimâs . Ruošša stáhta ja Murmánskka virgeoapmahaččaid doaimmaid dubmejedje sáhkavuoruin sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja nuortalaččaid giličoahkkima ovddasteaddji Tauno Haltta . Ruošâ staatâ já Murmansk virgeomâhái tooimâid tuommijn savâinis sämitige saavâjođetteijee Klemetti Näkkäläjärvi já nuorttâlâšâi sijdâčuákkim ovdâsteijee Tauno Haltta . Klemetti Näkkäläjärvi gieđahalai ságastis Suoma sámiid sajádaga ja deattuhii ságastis seminára historjjálaš mearkkašumi ja Eurohpa Ráđi soahpamušaid ja šiehtadallamiid gohcima mearkkašumi sámiide . ” Klemetti Näkkäläjärvi kieđâvušâi savâstis Suomâ sämmilij sajattuv já tiäduttij savâstis seminaar historjálii merhâšume já Euroop Rääđi sopâmušâi já sopâmij kocceem merhâšume sämmiláid . ” Sávan , ahte dát seminára láidesta áibbas ođđalágan gulahallamii sámiid , virgeoapmahaččaid ja Eurohpa Ráđi gaskkas - ja lunddolaččat – sáhttit láhčit ođđa doaibmavugiid Eurohpa Ráđi doaimma ja sámiid vuoigatvuođaid ovddideapmái . ” Tuáivum , ete taat seminaar joođeet aaibâs uđđâlágán vuáruvaikuttâsân sämmilij , virgeomâhái já Euroop rääđi kooskâst- já luándulávt – pyehtip rähtiđ uđđâ toimâtaavijd ovdediđ Euroop rääđi tooimâ já sämmilij vuoigâdvuođâid . ” Näkkälärvi gávnnahii . Näkkäläjärvi pahudij . Nuortalaččaid giličoahkkima ovddasteaddji Tauno Haltta muitalii ságastis nuortalaččaid dilis Suomas , Norggas ja Ruoššas . ” Nuorttâlâšâi sijdâčuákkim ovdâsteijee Tauno Haltta muštâlij savâstis nuorttâlâšâi tiileest Suomâst , Taažâst já Ruošâst . ” Nuortalaškultuvra lea hui áitatvuloš . Nuorttâlâškulttuur lii eromâs uhkevuálásâš . Smávva sámegiela ja kulturjoavkku lea váttis seailluhit iežas giela ja identitehta váldokultuvrra deattu vuolde . Uccâ sämikielâ já kulttuurjuávhu lii vaigâd siäiluttiđ jieijâs kielâ já identiteet väldikulttuur teddust . Nuortalašgiella lea geavadis jávkan Norggas . Nuorttâlâškielâ lii keevâtlávt láppum Taažâst . Ruoššas nuortalašgiela máhttet dušše moadde olbmo . Ruošâst nuorttâlâškielâ sárnuh innig muáddi ulmuu . Suomas lea stuorra vástu das ahte nuortalašgiella ii jávkka máilmmis . Suomâst lii stuorrâ ovdâsvástádâs tast , ete nuorttâlâškielâ ij lappuu mailmist . Nuortalaškultuvrra sihkkarastin eaktuda lasi ruđa giela oahpahussii , ealáskahttimii ja nuortalaš kultur- ja dáiddaeallima doarjumii . ” Nuorttâlâškulttuur turvim váátá lase ruuđâ kielâ máttátmân , iäláskitmân já nuorttâlii kulttuur- já taaiđâeellim tuárjumân . ” Tauno Haltta deattuhii semináras . Tauno Haltta tiäduttij seminaarist . Riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššealmmái Maija Sakslin gieđahalai ságastis sámemánáid ja nuoraid gielalaš vuoigatvuođaid . Ovdâskode išeriehtiäššialmai Maija Sakslin kieđâvušâi savâstis sämipárnái já nuorâi kielâlijd vuoigâdvuođâid . Sakslin lei erenomáš fuolas árrabajásgeassinbálvalusaid fálaldagas sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja sámegielaid ealáskahttinprográmma njoazes ollašuhttimis . Sakslin lâi eromâš huolâstum arâšoddâdempalvâlusâi finnimvuođâst sämikuávlu ulguubeln já sämikielâi iäláskittemohjelm hiđes olášutmist . Ovdâskode išeriehtiäššialmai Maija Sakslin . Kove : Sandro Weltin © Euroop Rääđi Semináras gieđahallojedje sámegiela , bálvalusaid ja oahpahusa hástalusat . Seminaarist kieđâvuššojii sämikielâ , palvâlusâi já máttááttâs hástuseh . Oasi moderáhtoran doaibman Petra Magga-Vars deattuhii ságastis sámegiela ja kultuvrra gaskasaš oktavuođa . Uási stivrejeijen toimâm Petra Magga-Vars tiäduttij savâstis sämikielâ já kulttuur koskâvuođâ . ” Sámegielaid mearkkašupmi lea stuoris olles sámekultuvrai . ” Sämikielâi merhâšume lii styeres ubâ sämmilii kulttuurháámán . Sámegiella ii leat dušše dieđuid juohkin dahje gulahallan , muhto dat lea čatnasis ealáhusaide , duodjái , luohtái , dáidagii ja lundui ” , Magga-Vars deattuhii . Sämikielâ ij lah tuše tiäđusirdem teikâ viestâdem , peic čonnâšum iäláttâssáid , tuáján , juáigusân , taiđui já luándun ” , Magga-Vars tiäduttij . Norgga beale sápmelaš Sven Roald Nystø muitalii julivgiela dilis ja mo julivgiella lea ealáskahtton . Taažâsämmilâš Sven Roald Nystø muštâlij juulevsämikielâ tiileest já maht juulevsämikielâ láá iäláskittâm . Oasis lei sáhka maiddái sámi virtuálaoahpahusa hástalusain ja ođđa internetvuđđosaš heivehusain sámegiela geavaheami lasiheami olis . Uásist kullii meid säämi virtuaalmáttááttâs hástusijn já uđđâ internetvuáđulijn heiviittâsâin sämikielâ kevttim lasettem várás . Sámenissoniid panela ságajođiheaddjin lei vehádatáittardeaddji Eva Biaudet . Säminisonij paaneel saavâjođetteijen lâi ucceeblohováldálâš Eva Biaudet . Panelas ságastallui erenomážit sámenissoniid vejolašvuođain beassat árbevirolaš sámeealáhusaid ollái ja maiddái sámenissoniid oassálastimis politihkai . Paneelist sárnojii eromâšávt säminisonij máhđulâšvuođâin peessâđ ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi pirrâdâhân já säminisonij uásálistmist politiikân . Sámi nissonforuma ovddasteaddji Gudrun E. Lindi kritiserii ságastis , ahte dásseárvoáššit eai leat sámedikki doaimmas ovdasajis ja sámenissoniid dásseárvvus lea olu buoridanmunni . Säämi nissoonfoorum ovdâsteijee Gudrun E. Lindi árvuštâlâi savâstis , ete täsiárvuääših iä lah sämitige tooimâst ovdâsaajeest já säminisonij täsiáárvust lii ennuv maid pyerediđ . Norgga sámedikki stivrra lahttu Silje Katerine Muotka muitalii Norgga sámedikki dásseárvopolitihkas ja nissoniid vejolašvuođas beassat politihkai . ” Taažâ sämitige stiivrâ jeessân Silje Katerine Muotka muštâlij Taažâ sämitige täsiárvupolitiikâst já nisonij máhđulâšvuođâst peessâđ politiikân . ” Norgga sámedikkis lea dohkkehuvvon dásseárvopolitihkalaš prográmma ja dán áigge sámenissonat besset fárrui politihkai . Taažâ sämitiggeest lii tuhhiittum täsiárvu-pooliitlâš ohjelm já taan ääigi säminisoneh peessih fáárun politiikân . Norgga sámedikkis leamašan erenomáš kampánja sámenissoniid oččodeamis oassálastit politihkai . Taažâ sämitiggeest lii lamaš eromâš kampanja , ete finniiččii säminisonijd uásálistiđ politiikân . Dán válgabajis sámedikki 39 ovddasteaddjis 20 leat nissonat , ovdal kampánjja álggaheami dušše 18 % politihkáriin ledje nissonat ” , Muotka muitalii . Taan vaaljâpaajeest sämitige 39 ovdâsteijest 20 láá nisoneh , ovdil kampanja algâttem tuše 18 % politijkkárijn lijjii nisoneh ” , Muotka muštâlij . Sámenissoniid panela . Govas gurotbealde olgešbeallái : Moderáhtor Eva Biaudet , Gudrun E. Lindi , Heli Huovinen , Ellen Maret Hætta , Silje Katerine Muotka ja Berit Marie Eira . Govva : Sandro Weltin © Eurohpa Ráđđi Norgga sápmelaš badjeolbmát Ellen Maret Hætta ja Berit Marie Eira bođiiga seminárai njuolgga bigálusain . ” Taažâ sämmiliih puásuituálleeh Ellen Maret Hætta já Berit Marie Eira poođijn seminaarân njuolgist pygálysâin . ” Boazodoalus sihke albmát ja nissonat leat dásseárvosaččat ja barggut juhkkojit buohkaid gaskkas . Puásuituálust sehe almaah ete nisoneh láá täsiárvusiih já pargoh juáhhojeh puohâi kooskân . Sámeservoša siste sámenissoniin eai leat váttisvuođat dásseárvvu ektui , Hætta muitalii ” . Sämisiärváduv siste säminisonijn iä lah čuolmah täsiáárvu háárán , Hætta muštâlij ” . Sihke Hætta ja Eira deattuheigga , ahte ” stuorámus áitta badjeolbmáid kultuvrai ja maiddái sámenissoniid vejolašvuhtii bargat árbevirolaš ealáhusaiguin lea Norgga stáhta áigumuš bággonjuovvat beali Norgga bohccuin boahtte jage bealde ” . Sehe Hætta ete Eira tiäduttáin , ete ” stuárráámus uhke puásuisämmilij kulttuur kuáttá já meid säminisonij máhđulâšvuođáid hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid lii Taažâ staatâ áigumuš pággunjuovvâđ pele Taažâ poccuin puáttee ive beln ” . Guktot badjenissonat duođalaččat balaigga boahttevuođa beales . ” Kuohtuuh puásuituálunisoneh tuođâi pooláin puátteevuođâs peeleest . ” Olles min eallin lea boazodoallu , dan birra vuođđuduvvá buot , sámegiela geavaheapmi , dujiid materiála ja daid válmmašteapmi , mánáid fárrui beassan iežas kultuvrrai ja dán ii ádde Norgga stáhta ” , Eira konkretisere . Ubâ mii eellim lii puásuituálu , ton pirrâ huksejuvvojeh puoh , sämikielâ kevttim , tuojij materiaal já tai valmâštem , párnái peessâm mieldi sii jieijâs kulttuurân já taam ij ibbeerd Taažâ staatâ ” , Eira tärkkilistij . Sámenuoraid panelas ledje ovddastuvvon sámenuorat Suomas , Ruoŧas ja Norggas ja panela jođihii Tuomas Aslak Juuso . ” Säminuorâi paneelist lijjii ovdâstittum säminuorah Suomâst , Ruotâst já Taažâst já paaneel jođettij Tuomas Aslak Juuso . ” Sámenuorat leat jo gululdaga dolkan vuordit doaimmaid maidda stáhtat leat čatnasan . Säminuorah láá jo váhá tulkkum vyerdiđ tooimâid mooid staatah láá čonâdâttâm . Resurssat leat geahnoheamet . Resursseh láá heeitugeh . Sámiid árbevirolaš ealáhusat eai gierdda šat lasi doaibmanvejolašvuođaid ja gánnáheami geahpedeami . Sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah iä killáá eenâb toimâmáhđulâšvuođâi já kannattetteevuođâ kepidem . Eurohpa Ráđđi galggašii maiddái beavttálmahttit gozihanproseassa ja buoridit sámiid osolašvuođa dan bargui . ” Euroop rääđi kolgâččij meid pehtilittiđ kocceemproosees já pyerediđ sämmilij uásálâšvuođâ ton paargon . ” Juuso gávnnahii . Juuso pahudij . Ruoŧa sámenuoraid ságajođiheaddji Per Jonas Partapuoli muitalii sámenuoraid dilis Ruoŧas . ” Ruotâ säminuorâi saavâjođetteijee Per Jonas Partapuoli muštâlij säminuorâi tiileest Ruotâst . ” Boazodoalu dilli lea váttis . Puásuituálu tile lii vaigâd . Biebmat beađuid , ruvkeindustriija áitá ealáhusa , bieggamillot leat min duoddariid miehtá , ja luonddudili nuppástuvvan lea váttásmahttán min ealáhusa . Piemmâp piäđuid , ruukiráhtulâšvuotâ uhked mii iäláttâs , pieggâvuáimáttuvâin láá mii tuoddâreh tievâ , já luándutiilij muttum lii toohâm mii iäláttâs vaigâdin . Dilis leat kultuvrralaš , ekonomalaš ja psyhkalaš váikkuhusat olles sámekultuvrai ja dan boahttevuhtii . Tiileest láá kulttuurliih , ekonomâliih já jiegâliih vaikuttâsah ubâ sämikulttuurân já ton puátteevuotân . Boazodoalu boahttevuođa galgá sihkkarastit ” , Partapuoli deattuhii . Puásuituálu puátteevuođâ kalgeh turviđ ” , Partapuoli tiäduttij . Sámedikki nuoraidráđi ovddastii sámenuoraid vuoigatvuođaid gieđahalli panelas ráđi várreságajođiheaddji Minna Lehtola . Sämitige nuorâirääđi ovdâstij säminuorâi vuoigâdvuođâid kieđâvuššee paneelist rääđi värisaavâjođetteijee Minna Lehtola . Su sáhkavuoru temán lei vehádat vehádaga siste . Suu saavâ teeman lâi ucceebloho ucceeblovvoost . Lehtola oaidná sámekultuvrra boahttevuođa positiivvalažžan ” Nuoraid jurddašeapmi lea rahpasut ja sii iežaset vugiin ovddidit ja dollet sápmelašvuođa eallinfámolažžan . Lehtola uáiná sämikulttuur puátteevuođâ positiivlâžžân ” Nuorâi vuáhádume lii eenâb ávus já sij jieijâs náál ovdedeh já aneh sämmilâšvuođâ eellimvuáimálâžžân . Mu mielas kultuvrra árvvusatnin lea buorránan , ii leat šat heahpat leat sápmelaš . ” Muu mielâst kulttuur áárvust anneem lii puáránâm , ij lah innig heeppâd leđe sämmilâš . ” Lehtola gieđahalai ságastis iežas duogáža ja doaladumi sámekultuvrai ” Vaikke gulange vehádaga vehádahkii , in dovdda dan heittot áššin , muhto dat lea šaddadan sidnáivuođa ja luonddu , hálo bargat áššiid iežan álbmoga ovdii ja doaibmat nu , ahte boahttevuođasge livččiimet ealli álbmot , eatge dušše muitu historjjá girjjiin . Lehtola kieđâvušâi savâstis jieijâs tuávváá já vuáhádume sämikulttuurân ” Veikâ kuulâm-uv ucceeblovo ucceeblohon , jiem ane tom hyennin , peic tot lii lasettâm sine já luándu , háálu rähtiđ jieijâs aalmug oovdân aašijd já toimâđ tienuuvt , ete puátteevuođâst-uv liččijm ellee aalmug , epke tuše mušto historjá kiirjijn . Dovddan maiddái vástu das , ahte lean sámekultuvrra oassi eallimiin dan . ” Tubdâm meid ovdâsvástádâs tast , ete lam uási sämikulttuur nuuvt ete iälám tom . ” ná Lehtola loahpahii sáhkavuoru . Lehtola lopâttij suu oovdânpyehtim . Easkkavuođđuduvvon Queer Sápmi searvvi ovddastedje semináras searvvi ságajođiheaddji Tobias Poggats Ruoŧas ja várreságajođiheaddji Stina Roos Suomas . Eidu vuáđudum Queer Sápmi seervi ovdâstáin seminaarist seervi saavâjođetteijee Tobias Poggats Ruotâst já värisaavâjođetteijee Stina Roos Suomâst . Stina Roos ávžžuhii sámedikkiid buoridit doaimmaid seksuálavehádagaid vuoigatvuođaid ovddideami várás . Stina Roos avžuuttij sämitige pyerediđ tooimâs seksuaalucceeblovoi vuoigâdvuođâi oovdedmân . Poggats muitalii iežas ságastis Queer Sápmi searvvis ja dan barggus . Poggats muštâlij jieijâs savâstis Queer Sápmi seervist já ton pargoost . Poggats skeŋkii Suoma sámediggái sámi seksuálavehádagain muitaleaddji girjjiid . Poggats skeŋkkij Suomâ sämitiigán sämmilij seksuaalucceeblovoin muštâleijee ráhtusijd . Semináras doarjaledje Eurohpa Ráđđái ja dan veahkkái Ruošša sámiide ja Norgga boazodoalu sihkkarastimii . Seminaarist kessii Euroop rááđán já ton torjui Ruošâ sämmiláid já Taažâ puásuituálu turviimân . Eurohpa Ráđđi válddii seminára fáttá duođalaččat ja sámit ožžo lohpádusa , ahte Eurohpa Ráđđi vuodju dán dillái . Euroop Rääđi vaaldij seminaar viestâ tuođâlávt já sämmiliih finnejii lopádâs , ete Euroop rääđi vuáju taan tilán . Eurohpa Ráđi rasismma ja utnohisvuođa komišuvnna ( ECRI ) ságajođiheaddji Christian Ahlund muitalii ECRI:a addin ávžžuhusain Supmii , Norgii ja Ruoŧŧii . ” Euroop rääđi raasism já soováášmettumvuođâ vuástásii komissio ( ECRI ) saavâjođetteijee Christian Ahlund muštâlij ECRI adelem avžuuttâsâin Suomân , Taažân já Ruotân . ” ECRI lea ávžžuhan , ahte Suopma beavttálmahttá doaimmaid sámegielaid ealáskahttima dihtii , sámegiela oahpahusa ovddideami dihtii ja sámi giellalága duohtandahkama dihtii . ECRI lii avžuuttâm , ete Suomâ pehtilit tooimâid sämikielâi iäláskittem várás , sämikielâ máttááttâs ovdedem várás já säämi kielâlaavâ olášuttem várás . Suoma virgeoapmahaččat galggašedje maiddái álgit doaimmaide lasihan dihtii almmolaš diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga gaskavuođas nu oahpahusa go kampánjjaid vehkiin ; Ahlund deattuhii . Suomâ virgeomâhááh kolgâččii meid riemmâđ toimáid vâi lasetteh almos tiäđulâšvuođâ sämmilijn väldiaalmug kooskâst nuuvt máttááttem ko kampanjai vievâst ; Ahlund tiäduttij . ECRI:a ságajođiheaddji Christian Ahlund . ECRI saavâjođetteijee Christian Ahlund . Govva : Sandro Weltin © Eurohpa Ráđđi Kove : Sandro Weltin © Euroop Rääđi Semináras válmmaštuvvá raporta ja Suoma sámediggi ja Eurohpa Ráđđi čuvvot seminára buktin váikkuhusaid . ” Seminaarist valmâštuvá raapoort já Suomâ sämitigge já Euroop rääđi čuávvuv seminaar pyehtim vaikuttâsâid . ” Seminára buvttii lasi dieđu sámiin Eurohpa Ráđđái ja lasihii diđolašvuođa Eurohpa Ráđis ja dan mearkkašumis . Seminaar puovtij lase tiäđu sämmilijn Euroop rááđán já lasettij tiäđulâšvuođâ Euroop rääđist já ton merhâšuumeest . Dábálaččat vuorrováikkuhus Eurohpa Ráđiin dáhpáhuvvá čálalaččat ja lea duođaige dehalaš , ahte mis lei vejolašvuohta eakti vuorrováikkuhussii . Táválávt vuáruvaikuttâs Euroop raađijn tábáhtuvá kirjálávt já lii tuođâi tergâd , ete mist lâi máhđulâšvuotâ puigâ vuáruvaikuttâsân . Vuorddán stuorra beroštumiin , mii seminára maŋŋá dáhpáhuvvá . Vuárdám stuorrâ mielâkiddiivâšvuođáin , ete mii seminaar maŋa tábáhtuvá . Semináras bođii maiddái ovdan , ahte sámedikki dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtabarggus eai leat doarvái dieđut sámiidge gaskavuođas ja mii galgat buoridit diehtojuohkima dáid áššiin ” ságajođiheaddji Näkkäläjävi muitalii . Seminaarist poođij meid uáinusân , ete sämitige täsiárvu- já oovtviärdásâšvuotâpargoost ij lah tuárvi tiätu sämmilijgin kooskâst já mij koolgâp pyerediđ tieđettem tai ašijguin ” saavâjođetteijee Näkkäläjärvi muštâlij . Seminára čuvvo báikki alde vádjit 100 olbmo ja interneahtas 269 geahčči . Seminaar čuovvuu saje alne vááijuv 100 olmožid já interneetist 269 keččed . Valentina Sovkina sáhka suomagillii Valentina Sovkina saahâ suomâkielân Klemetti Näkkäläjärvi saahâ suomâkielân já davvisámegillii tavesämikielân Tauno Haalta saahâ suomâkielân Minna Lehtola sáhka suomagillii Minna Lehtola saahâ suomâkielân Per Jonas Partapuoli sáhka davvisámegillii Per Jonas Partapuoli saahâ tavesämikielân Marko Marjomaa power point - oovdânpyehtim ( eŋgâlâškielân ) Eeva-Liisa Rasmus power point - oovdânpyehtim ( eŋgâlâškielân ) Liŋka Eurohpa Ráđi seminára you tube vurkkohusaide : ( eaŋgalsgillii Liŋkki Euroop Rääđi seminaar you tube vuárháid : ( eŋgâlâškielân Uási 1 Uási 2 Uási 3 Uási 4 ) Eurohpa Ráđi ođđasat semináras Euroop Rääđi uđđâseh seminaarist Seminára govvagalleriija Eurohpa Ráđi ođasvurkkohus Euroop rääđi uđâsvuárkká Liŋka Sámedikki bargoveahkapolitihkalaš áššebáhpáriidda , masa gullet dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplánat sihke bargoveahkapolitihkalaš prográmma . Liŋkki Sämitige pargoviehâpoolitlijd äššikirjijd , mooid kuleh täsiárvu- já oovtviärdásâšvuođâvuáváámeh sehe pargoviehâpoolitlâš ohjelm .