Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Mikä perustuslaki on?
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt, arvot ja periaatteet.
Perustuslaki määrittää yksilön ja julkisen vallan välisen suhteen perusteet. Se sisältää myös säännökset julkisen vallan käytön periaatteista, valtion järjestysmuodosta ja ylimpien valtioelinten suhteista.
Perustuslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta 2000. Sen pohjana on neljä vanhaa perustuslakia: hallitusmuoto ja valtiopäiväjärjestys sekä kaksi ministerivastuuta koskevaa perustuslakia. Ne säädettiin itsenäisyyden alkuvuosina. Eduskunta on muuttanut perustuslakeja vuosien varrella, mutta valtiosäännön pääpiirteet ovat pysyneet samoina. Nykyistäkin perustuslakia on tarkistettu sen voimaantulon jälkeen.
Perustuslaissa toistuu vanhan hallitusmuodon pääperiaate: valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
- Perustuslain mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus vaikuttaa yhteisten päätösten tekemiseen. Perustuslaissa on turvattu yksilön perusoikeudet.
- Perustuslaki korostaa Suomen poliittisen järjestelmän parlamentaarisia piirteitä ja eduskunnan asemaa ylimpänä valtioelimenä. Valtioneuvoston on nautittava eduskunnan luottamusta. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvoston valmistelusta ja ratkaisuehdotuksesta.
- Eduskunta valitsee pääministerin, jonka presidentti nimittää. Muut ministerit presidentti nimittää pääministerin esityksen mukaisesti.
- Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentin toiminta myös ulkopolitiikassa perustuu valtioneuvoston valmisteluun ja myötävaikutukseen.
- Perustuslain mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.
- Suomi on Euroopan unionin jäsen.
Päivitetty 17.10.2016
