Saamelaiskäräjien hallitus päätti lähettää vetoomuksen kaikille Suomen kansanedustajille, jotta eduskunta hyväksyisi Hallituksen esitykset saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ja ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi hallituksen esityksen mukaisesti vielä tällä eduskuntakaudella. Hallitus painotti, että on välttämätöntä, että saamelaiskäräjälakiin esitettyjä  saamelaiskäräjien vaaleja koskeva säännöksiä noudatetaan syksyn 2015 vaaleissa. Hallitus korosti, että koskaan aikaisemmin eduskunnassa ei ole ollut lakiesitystä, jolla olisi saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston täysi tuki. Esityksiä tukee laaja saamelaisyhteisö sekä kolttien kyläkokous.  Saamelaiskäräjät toivoo, että esityksistä ei muodostuisi puoluepoliittisia kysymyksiä, vaan esityksille löytyisi laaja tuki yli puoluerajojen ja eduskunta näyttäisi suomalaisen demokratian voiman ja kyvyn tehdä perus- ja ihmisoikeusmyönteisiä päätöksiä. Saamelaiskäräjät korosti, että  eduskunnalla on historiallinen mahdollisuus ratkaista tilanne ja hyväksyä hallituksen esitykset ja jäädä Suomen historiaan perus- ja ihmisoikeusmyönteisenä eduskuntana.

Ulkoasianministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiltä näkemyksiä alkuperäiskansojen oikeuksien edistämisestä ja turvaamisesta ja alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön turvaamisessa sekä osallistumisesta poliittiseen ja julkiseen elämään. YK:n ihmisoikeusneuvosto on päätöslauselmassaan edellyttänyt YK:n alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismia laatimaan asiasta raportin. Hallitus päätti lähettää vastauksen ulkoasianministeriön lisäksi alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismille ja saamelaiselle parlamentaariselle neuvostolle. Saamelaiskäräjät käsitteli vastauksessaan saamelaisen kulttuuriperinnön tilaa ja osallistumismahdollisuuksia julkiseen elämään. 

Saamelaiskäräjillä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, miten saamelaista aineellista kulttuuriperintöä suojellaan, ylläpidetään, tallennetaan ja näytetään. Saamelaiskäräjät voi  ainoastaan antaa lausuntoja ja esityksiä Suurin osa saamelaisesta aineellisesta kulttuuriperinnöistä on museoiden varastoissa ja arkistoissa eri valtioiden pääkaupunkiseuduilla. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että eri arkistoissa olevaa tietoa saamelaisista digitoitaisiin. Saamelaista kulttuuriperintöä hyödynnetään poliittisesti ja taloudellisesti epäeettisesti ilman, että saamelaisyhteisö voisi siihen puuttua. Saamelainen kulttuuriperintö on tältä osin ilman lainsäädännön turvaa.   Suurimmat uhat saamelaiselle kulttuuriperinnölle on sen hyväksikäyttö, lainsäädännön kehittymättömyys ja perinteisten elinkeinojen heikko asema. 

Saamelaisten mahdollisuudet ylläpitää omia poliittisia instituutioitaan ja osallistua saamelaisyhteiskuntaan ovat hyvät. Saamelaisilla on mahdollisuus äänestää saamelaiskäräjävaaleissa ja asettua ehdolle. Kolttasaamelaisilla on omat edustukselliset elimensä.  Saamelaisia on edustettuina kunnanvaltuustossa Enontekiöllä, Inarissa, Sodankylässä ja Utsjoella.  Kunnan asukasmäärä, puolueiden politiikka ja saamelaisten suhteellinen osuus kunnan äänioikeutetuista vaikuttavat siihen, miten  monta saamelaista ehdokasta valitaan kunnanvaltuustoon ja millaiset toimintamahdollisuudet heillä on. 

Saamelaiskäräjät totesi vastauksessaan, että valtiollisessa vaaleissa saamelaisten on todella vaikeaa ja melkein mahdotonta saada  saamelaista edustajaa kansanedustajaksi tai europarlamenttiin ilman merkittävää taloudellista tukea ja valtakunnan tason tunnettavuutta  eikä siten, että henkilön saamelaisuus tuotaisiin esille vaalikamppailussa avoimesti. Saamelaisten mahdollisuutta osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja julkiseen elämään heikentää saamelaisvastainen kirjoittelu.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää opetus- ja kulttuuriministeriölle ja ympäristöministeriölle että se täydentäisi ympäristökasvatuksen ja –tietoisuuden kehittämisen työryhmää saamelaiskäräjien edustajalla. Työryhmän tehtävänä on mm. tunnistaa ympäristökasvatuksen kehittämistarpeita ja tehdä esityksiä niistä. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Suomen kansainväliset velvoitteet ja biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelman toimeenpano edellyttävät, että saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja saamelaisen ympäristökasvatuksen tarpeet huomioidaan työryhmän työssä. Saamelaiskäräjät totesi edelleen, että ympäristökasvatus on saamelaisille ja saamelaiskulttuurille hyvin tärkeä. 

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi edustajat Enontekiön kunnan tuulivoimayleiskaavan Akwé: Kon –työryhmään. Enontekiölle valmistellaan tuulivoimayleiskaavassa, jossa säädellään tuulivoimaan soveltuvat alueet sekä ne alueet, jonne tuulivoima ei sovellu. Työryhmään nimettiin seuraavat edustajat: Ulla Magga, Tuomas Palojärvi, Per-Oula Juuso, Per-Antti Labba, ja Anni-Helena Ruotsala. 

Seuraava saamelaiskäräjien hallituksen kokous pidetään Inarissa 17.2.2015. 

 

Saamelaiskäräjien avoin kirje kansanedustajille