Kiireellisin asiakokonaisuus koski saamelaiskäräjien osallistumista Giellagáldu- hankkeeseen.  Suomen saamelaiskäräjät sai helmikuun puolivälissä puuttuvia tietoja yhteistyökumppaneilta rahoitushakemukseen. Sáfá2-hanke oli käynnissä 1.1.2013-30.6.2014, jonka aikana toiminut Sámi Giellagáldu oli kolmen maan saamelaiskäräjien yhteinen saamenkielien ammatti- ja resurssikeskus. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus päätti, että Suomen saamelaiskäräjät valmistelee rahoitushakemuksen Giellagáldun jatkoprojektiksi. Hankkeen tarkoituksena on käynnistää Interreg-rahoitteinen hanke Giellagáldu, jotta  Sámi Giellagáldun toiminta voitaisiin käynnistää uudelleen ja jonka aikana  resurssi- ja ammattikeskuksen pysyvä rahoitus saataisiin varmistettua. Giellagáldun tehtäviin kielenhuolto, kielen kehittäminen, terminologiatyö, normitus ja nimistöpalvelu. Kielityöntekijöitä hankkeessa työskentelisi etelä-, luulajan-, inarin-, koltan- ja pohjoissaamessa. 

Suomen saamelaiskäräjät on hankkeessa päähankekumppani ja hankekumppaneina on Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjät. Hankkeen kesto on 34 kuukautta ja sen on suunniteltu alkavan 1.8.2015 ja päättyvän 31.5.2018. Hankkeessa työskentelisi 12 henkilöä. Suomessa työskentelisivät projektipäällikkö, projektisihteeri ja  kielityöntekijät pohjois-, inarin- ja koltansaamessa.  Hankkeen kokonaisbudjetti on 3 170 927 €, josta Suomen saamelaiskäräjien osuus on 238 000 euroa (7,5 %). Suomen saamelaiskäräjien rahoitusosuuden muodostaa oikeusministeriön saamelaiskäräjille vuosittain myöntämä  valtionavustus yhteiseen kieliyhteistyöhön. Saamelaiskäräjien  yleiskokouksen hyväksymässä talousarvio- toimintasuunnitelmassa kuluvalle vuodelle yhdeksi tavoitteeksi oli asetettu rahoituksen hakeminen Sámi Giellagáldulle ja toiminnan kehittäminen pysyväksi.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti  osallistua Giellagáldu-hankkeseen ja lähettää rahoitushakemuksen Lapin Liittoon ja Euroopan aluekehitysrahaston Interreg Nord ohjelmaan.

Hallitus hyväksyi vastauksen YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanosta. Vastaus päätettiin lähettää tiedoksi myös SPN:lle, yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja mm. eri ministeriöille. YK:n ihmisoikeusneuvosto on pyytänyt päätöslauselmassaan 27/13 (Human Rights and indigenous people) YK:n alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismia (EMRIP) YK:n ihmisoikeusvaltuutetun (OHCHR) tuella laatimaan selvityksen, jossa selvitetään valtioiden ja alkuperäiskansojen näkemyksiä parhaista menetelmistä täyttää YK:n alkuperäiskansajulistuksen velvoitteet. EMRIP esittelee raportin YK:n ihmisoikeusneuvoston 13 istunnossa 30. syyskuuta 2015.  Saamelaiskäräjät käsitteli vastauksessaan alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanoa Suomessa ja myös Euroopan Unionissa. 

 

Saamelaiskäräjät totesi, että suurin ongelma alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on valtioiden halu olla sitoutumatta julistukseen pitäen sitä vain moraalisesti velvoittavana. Myös Suomessa tulkitaan, ettei alkuperäiskansajulistus velvoita Suomen juridisesti. Julistusta pidetään tärkeänä vain kansainvälisissä alkuperäiskansakokouksissa.  Suurin ongelma julistuksen velvoitteiden toimeenpanossa on tahdon puute.  Saamelaiskäräjät painotti, että Suomella on hyvät mahdollisuudet edistää alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa, mikäli eduskunta hyväksyy saamelaiskäräjien  hallituksen esitykset saamelaiskäräjälaiksi ja ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi esitysten mukaisina.  

 

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan alkuperäiskansajulistuksen velvoitteiden toimeenpanoa tulisi seurata säännöllisesti.  Seurannan tulisi olla valtiokohtaista ja seurannassa tulisi kuulla myös valtion alueella asuvia alkuperäiskansoja. Valtiolle tulisi voida antaa suosituksia tehostaa julistuksen toimeenpanoa. Jotta valtiot toimeenpanisivat alkuperäiskansajulistuksen velvoitteita, on välttämätöntä, että valtioille luodaan kansainvälistä painetta täyttää velvoitteensa.  

 

Saamelaiskäräjät pitäisi hyvin tärkeänä että ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja EMRIP tutkisivat erityisesti Venäjän alkuperäiskansojen tilannetta.

 

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan EU:n tulee kehittää toimintaansa alkuperäiskansaoikeuksien edistämiseksi myös sisäpolitiikassa. EU:n tulee systemaattisesti tavata ja kuulla sekä neuvoteltava saamelaiskäräjien ja SPN:n asioista, jotka vaikuttavat saamelaisiin saadakseen erityisesti alkuperäiskansoja ja heidän oikeuksiaan koskevaan päätöksentekoon vapana, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen. Saamelaiskäräjät pyytää, että EMRIP kiinnittää huomiota EU:n rooliin alkuperäiskansajulistuksen ja alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan velvoitteiden toimeenpanossa. 

 

Seuraava saamelaiskäräjien hallitus pidetään maaliskuun alussa.