Kokouksen aluksi saamelaiskäräjien puheenjohtajisto piti ajankohtaiskatsauksen. Puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi, että yleiskokous voitaneen joutua kutsumaan koolle hyvin pian, mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen saamelaiskäräjälaiksi siten, että vaaleja koskevia säännöksiä sovellettaisiin syksyn saamelaiskäräjävaaleissa. ” Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Suomen saamelaiskäräjille maaliskuussa ja puheenjohtajuus jatkuu 16 kuukautta”, Näkkäläjärvi kertoi tulevista haasteista. 

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kertomuksen valtioneuvostolle saamelaisten oikeusasemassa tapahtuneesta kehityksestä vuoden 2014 aikana.  Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota kansallisen lainsäädännön sekä kansainvälisoikeudelliseen kehitykseen. Saamelaiskäräjät antoi kertomusvuonna lausuntoja yhteensä 91 kpl, aloitteita ja esityksiä 14 kpl sekä muistioita ja kannanottoja 38 kpl, yhteensä 143 kpl. 

Saamelaiskäräjät totesi, että mikäli eduskunta hyväksyy sellaisenaan hallituksen esitykset ILO 169-sopimuksen ratifioimiseksi ja saamelaiskäräjälain uudistamiseksi, saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet kehittyvät Suomessa ja Suomen mahdollisuudet täyttää kansainväliset velvoitteensa saamelaisia kohtaan kehittyvät. Saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksien kehittyminen on tällä hetkellä Suomen eduskunnan päätettävänä ja eduskunta linjaa, kehittyvätkö vai pysähtyvätkö saamelaisten perus- ja ihmisoikeudet. 

Saamelaiskäräjät on erittäin huolissaan rasistisesta, virheellistä tietoa levittävästä ja strereotypioita luovasta ja ylläpitävästä julkisesta keskustelusta. Tällä on erityisen kielteinen vaikutus sananvapauteen, lasten ja nuorten identiteettiin ja uskallukseen osallistua yhteisten asioiden edistämiseen. 

Saamelaiskäräjät kiinnitti kertomuksessaan huomiota siihen, että saamelaiselinkeinojen suoja ei ole kehittynyt kertomusvuonna. Myönteinen kehitys oli ympäristönsuojelulain uudistus. Se on kolmas erityislaki, jossa säädetään saamelaiskulttuuriin heikentämiskiellosta.

Saamelaiskäräjät oli hyvin huolissaan saamen kielten elvytysohjelman toimeenpanon ja seurannan puutteista. Saamelaiskäräjät totesi, että uhkana on, että kielenelvytysohjelma käy vuosien viivyttelyn myötä merkityksettömäksi, kun negatiivinen kehitys saamen kielten kohdalla etenee liian nopeasti ja menetyksistä tulee lopullisia.

Saamelaiskäräjät käsitteli myös saamelaisopetuksen tilannetta. Saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden määrä on kasvanut kymmenellä edelliseen lukuvuoteen verrattuna (>175). Saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen kokonaisoppilasmäärä perusopetuksessa ja lukiossa on hieman yli 600 oppilasta. Saamelaisten koti-seutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen opetuksen oppilasmäärä on huomattavan pieni, alle 10 % kaikista saamelaisopetuksen oppilaista.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi selvityksen saamelaisen oppimateriaalimäärärahan käytöstä vuodelta 2014. Oppimateriaalimäärärahan suuruus oli 400 000 euroa ja lisäksi oppimateriaalien myyntitulot 25 000 euroa käytettiin oppimateriaalituotantoon. Saamelaiskäräjillä oli vuoden 2014 aikana  valmistelussa 50 oppimateriaalia. Uusia oppimateriaaleja valmistui yhteensä 28: pohjoissaamen 8, inarinsaamen 12 ja koltansaamen materiaaleja 6. Uusintapainoksia otettiin yhteensä 7 oppimateriaalista. Saamelaiskäräjät osti saamen kielen ja saamenkielisten luokkien opettajille Suomessa käyttöoikeudet Toivo Westin e-girjin julkaisemiin pohjoissaamen äidinkielen verkkomateriaaleihin. Saamelaiskäräjät myönsi Čálliid lágádus os:lle 5000 euron avustuksen inarin- ja koltansaamenkielisen oheislukemiston valmistamiseen. 

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi selvityksen saamelaisen kulttuurimäärärahan käytöstä vuodelta 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna 2013 myöntänyt Saamelaiskäräjille valtionavustuksena 182 000 euroa (saamelainen kulttuurimääräraha) ja 23 000 euroa pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen, yhteensä 205 000. Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta vastasi avustuksien myöntämisestä.  Avustuksia kulttuurilautakunnalta haettiin yhteensä 648 478 eurolla.  Hakemuksia saamelaiskäräjille tuli 108. Kulttuurimäärärahasta myönnettiin 24 % avustuksiin saamelaisjärjestöjen toimintaan, 22  % työskentelyapurahoihin ja projekteihin,    10 % kulttuuritapahtumiin  ja 15 %. Julkaisuihin. Lisäksi tuettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapupäätöksen mukaisesti Utsjoen kirkkotupien ylläpitoa 10 650 eurolla ja pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen toimintaa 23 000 eurolla. Vuodelle 2014 siirrettiin apurahoja 22 076,23 eurolla. Ilmoitus- ja hallintokuluja oli 3900 euroa. Yhteensä saamelaiskäräjät tuki 64 eri hanketta/yhdistystä tai taitelijaa.

Saamelaiskäräjille oli myönnetty  600 000 euroa saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoittamiseen. Saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, perhetyöhön ja vanhuspalveluihin myönnettiin 480 000 euroa. Saamenkielistä päivähoitoa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa  tuettiin 120 000 eurolla. 

Saamelaiskäräjät on sopinut saamelaisten kotiseutualueen kuntien kanssa valtionavustusperusteet eri toimintojen osalta.  Määrärahasta  myönnettiin Enontekiön kunnalle 15 %, Inarin kunnalle 42 %,  Sodankylän kunnalle 8 % ja Utsjoen kunnalle 35 %. Ikääntyneiden palveluihin määrärahasta kohdentui 68 %, päivähoitoon 20 %, terveydenhoitoon 6 % ja perhepalveluihin 6 %. Määrärahalla tuettiin 44 saamenkielisen työntekijän palkkaamista saamelaisten kotiseutualueella, joista 20 työskenteli vanhusten palveluissa.  Määräraha on parantanut saamenkielisten palvelujen saatavuutta, vaikkakin avustus kattaa vain noin 30 % saamelaisten palvelutarpeista. 

Saamelaiskäräjien kokous myönsi eron Ilmari Tapiolalle sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajuudesta ja nimesi hänen tilalleen Veikko Porsangerin.

 

Saamelaiskäräjälain 7§ mukainen kertomus vuodelta 2014