Terminologiatyöhön suuri tarve 

 

Uudet termit ovat saamen kielen käytön ehtona päivittäisessä puhekielessä, kirjallisessa kielessä, medioissa, sosiaalisissa medioissa ja kaikissa muissa kielenkäyttöareenoissa. Giellagáldun tehtävänä on ensisijaisesti terminologiatyö ja normitus.  Etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielijaostojen täytyy hyväksyä ja antaa suosituksia uuden terminologian käytöstä.  

 

Giellagáldu on Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien yhteistyöhanke.

 

-Kun kieleen syntyy ja tulee uusia termejä, niin on mahdollista toteuttaa myös muita kielitoimenpiteitä, kuten esimerkiksi tuottaa oppikirjoja ja muita oppimateriaaleja eri saamen kielillä, toteaa Norjan saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo. 

 

Saamen kielten kielirajat eivät seuraa valtakunnanrajoja. Kokonaisvaltainen kielipolitiikka vaatii hyvää yhteistyötä valtakunnanrajojen molemmin puolin. Luulajan ja julevin saamea puhutaan sekä Norjassa ja Ruotsissa, pohjoissaamen kieltä lisäksi myös Suomessa, inarinsaamea puhutaan vain Suomessa, mutta koltansaamea puhutaan sekä Suomessa että Venäjällä, ja jonkin verran myös Norjassa. Giellagáldun tavoitteena on vakiinnuttaa esimerkiksi luulajansaamen kieleen sellaiset termit, joita ymmärretään sekä Norjassa että Ruotsissa.

 

-Yhteispohjoismainen kieliyhteistyö on tärkeä saamen kielten yhteisen perustan säilyttämisen kannalta, jotta saamen kieliä voidaan käyttää valtakunnanrajojen molemmin puolin siten, etteivät rajat häiritse saamen kielten keskinäistä viestintää, sanoo Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Håkan Jonsson. 

 

Vastauksena kielijanoon 

 

Giellagáldu toimii ammatillisena asiantuntijaelimenä ja tarjoaa kieliapua sekä neuvoo saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa. Tämä merkitsee sitä, että kielenkäyttäjät voivat kysyä Giellagáldulta neuvoja esimerkiksi siihen, miten joku kirjoitetaan saameksi. Terminologiatöiden ja normituksen lisäksi instituution tehtäviin kuuluu myös kielenhuolto. Sen lisäksi Giellagáldun tehtävänä on jakaa tietoa saamenkielistä ja saamen kielen ammatillisista kysymyksistä, ja ilmoittaa kieliasioista.

 

Pysyvä yhteispohjoismainen kieliyhteistyöelin 

 

Saamen kielten ylin päätäntäelin ei voi olla vain projekti. Projekti antaa saamelaiskäräjille kolme vuotta aikaa saada Sámi Giellagáldulle pysyvä rahoitus. 

-Saamen kielten asema on edelleen heikko. Siksi saamen kieli ei voi olla vain projekti. Nyt meillä on hyvä mahdollisuus tehdä kovasti töitä poliittisesti maiden viranomaisten ja hallitusten suhteen, jotta instituutiosta tulee pysyvä, lopettaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

 

Kolmen vuoden projekti

 

Kolme vuotisen projektin kokonaisbudjetti on noin 25,5 miljoona kruunua (3,1 miljoona euroa). Viime viikolla selvisi, että Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjät saavat projektia varten noin 7,5 miljoonaa Norjan kruunua (922.439 euroa) Interreg tukea ja yli 1,3 miljoona Norjan kruunua (163.415 euroa) valtiollista IR-tukea Norjan valtiolta. Projektia rahoittavat Interreg Pohjoinen-ohjelman Sápmi–osaohjelman lisäksi Lapin liitto, Tromssan maakunta sekä Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät. Projekti kestää kolme vuotta ja sitä johtaa Suomen saamelaiskäräjät. Giellagáldu aloittaa toimintansa 3. elokuuta 2015.

 

Lisätietoja antavat

 

Tiina Sanila-Aikio, Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston puheenjohtaja  / Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja +358 50 300 1780

Aili Keskitalo, Norjan saamelaiskäräjien presidentti +47 971 29 305

Håkan Jonsson, Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja +46 70–322 83 01