Saameräpin isä Amoc räppää uhanalaisella inarinsaamella, jonka puhujia on nykyään arviolta 350-450. Kieli on elpynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana erityisesti kielipesätoiminnan ansiosta, jonka laittoi Mikkalin isä Matti Morottaja taannoin käyntiin. Amocia on kutsuttu inarinsaamen lähettilääksi, mutta itse hän painottaa, että on vain yksi tekijä muiden kielen eteen työskentelevien joukossa. Inarinsaameksi Amoc alkoi räpätä ensin kokeilumielessä, mutta koska se on hänen äidinkielensä, niin se oli myös luonnollista. Amoc kokee musiikin tekemisen ja kirjoittamisen lähtökohtaisesti terapiatyönä. Inarinsaamenkielen käyttö ja kehittäminen siinä samalla on hienoa bonusta.

  Amoc keikalla Taiga Festivalilla 2015 Tankavaarassa.

Kun suomiräp nousi 90-luvun lopulla suosioon, Mikkalkin innostui siitä, koska se oli tavallaan helppo musiikkimuoto. Hän kiinnostui erityisesti sanoilla leikkimisestä ja teknisestä räpistä, kaikesta siitä mitä riimeillä voi saada aikaan. Amoc on itse kuvannut musiikkiaan joskus ympäripyöreästi ”hirviöräpiksi” ja sitä on havaittavissa joidenkin kappaleiden tarinoinnissa. Raskaan räpin lisäksi Amocin tuotannosta löytyy myös tunteisiin vetoavia kappaleita.

Amoc käyttää teksteissään paljon vertauksia eikä tee perinteistä iskulinjaräppiä. Teemoihin hän toisinaan löytää inspiraation saamelaisesta mytologiasta. Muutoin saamelaisuus näkyy Amocin musiikissa tekijän saamelaisuuden lisäksi tekstien saamenkielisyytenä. Biittien suhteen hänellä on globaali maku, Mikkal ei ole yrittänyt tuoda esimerkiksi soitinmaailman kautta saamelaisuutta biitteihin. Toisaalta on toissijaista eritellä mikä kappaleissa on saamelaista ja mikä ei. Amocin itsensä mielestä saamelaisen musiikin määritteeksi riittää, että tekijä on saamelainen. 

Mikkalin musiikkirintamalle kuuluu tällä hetkellä hyvää. Amoc on alkanut keikkailla nyt myös bändin kanssa, mikä tuo uuden mielenkiintoisen lisän live-meininkiin. Bändin kanssa Amoc esiintyy muun muassa Riddu Riđđu –alkuperäiskansafestivaaleilla 2015 Pohjois-Norjassa. Siellä pidetään myös Inger-Mari Aikio-Arianaickin ohjaaman “Amoc – Vuosmuš” -dokumenttifilmin ensi-ilta. Lisäksi kesällä 2015 ilmestyy Amocin toinen albumi, joka kulkee työnimellä Faabelit. Uudella levyllä on Mikkalin itsensä mukaan ensimmäiseen täyspitkään Amok-kaččâm -levyyn verrattuna mustan huumorin lisäksi enemmän pilkettä. Uusi levv on monimuotoinen ja sieltä löytyy jopa yksi metallibiisi.

Tekstillisesti uusi levy on tarinallinen. Se sisältää näkemyksiä tulevaisuuteen sekä muutaman henkilökohtaisemman kappaleen. Lyriikoista löytyy metaforia, jotka viittaavat yhteiskunnallisiin ongelmiin globaalilla tasolla. Muuten Amocia ei saarnaaminen kiinnosta eikä hän halua ottaa kantaa politiikkaan. -Minulla ei ole taka-ajatuksena vaikuttaa ihmisten ajatuksiin, sanoo Mikkal. -Päällimmäinen tarkoitus on tehdä viihdetaidetta itselle ja kavereille, ja jos muutkin ihmiset haluavat kuunnella, niin se on vain hyvä asia.

Linkkejä:

http://www.tuuparecords.fi/amoc

https://play.spotify.com/artist/5zkhOMIQEsnM3MjwzXAOWu

https://itunes.apple.com/gb/artist/amoc/id257994906 

http://riddu.no/se/program/premiere-amoc-vuosmus

https://www.youtube.com/watch?v=bCDqAq3S8ws (Amoc: Suomârâp Uarjih)

https://www.youtube.com/watch?v=-56xy7NhAm4 (Amoc: Kolle aksu)

Teksti ja kuvat: Milla Elmiina Pulska