| Saamelaiskäräjät - saamelaisten eduskunta |
|
|
|
Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 - 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella.
Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 1,6 miljoonaa euroa. lisäksi saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta valtion ja Euroopan Unionin varoista.
Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaista kulttuuri-itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälain neljännessä pykälässä (4 §). Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Vuotso.
Kartta: Saamelaisten kotiseutualue 
Tehtävät ja toiminta
Saamelaiskäräjät ilmaisee saamelaisten virallisen kannan. Saamelaiskäräjien tehtävänä on saamelaiskäräjälain § 6 mukaan edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Käytännössä suuri osa saamelaiskäräjien kansainvälisistä edustuksista tehdään kolmen maan saamelaiskäräjien ja Venäjän saamelaisjärjestöjen, saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) toiminnan kautta.
Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Saamelaiskäräjät voi antaa esityksiä, aloitteita ja lausuntoja viranomaisille (lain § 5). Saamelaiskäräjät antaa vuosittain 60-200 erilaista aloitetta ja lausuntoa eri tahoille. Lisäksi saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri työryhmiin . Toinen pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. Saamelaiskäräjälain § 9 mukaan viranomaisten on neuvoteltava saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana. Neuvotteluvelvoite koskee mm. saamelaisia koskevan lainsäädännön kehittämistä, saamen kieltä ja opetusta koskevia asioita sekä maankäyttöä ja kaivoslain mukaisten lupien myöntämistä saamelaisten kotiseutualueella.
Kansallisen lainsäädännön lisäksi saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä työjärjestys, jossa säädetään mm. viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä saamelaiskäräjillä. Vaalikauden aluksi saamelaiskäräjien kokous hyväksyy toimintasuunnitelman koko vaalikaudeksi. Toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteet saamelaiskäräjien toiminnalle. Tarkemmat vuosittaiset tavoitteet asetetaan kunkin vuoden talousarviossa. Saamelaiskäräjien henkilöstöpolitiikkaa ohjataan henkilöstöpoliittisilla asiakirjoilla, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipisteet Enontekiöllä ja Utsjoella.
Kuva: Saamelaiskäräjien organisaatio
Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudessa joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta on valittava vähintään kolme edustajaa saamelaiskäräjille. Ehdokkaan saamelaiskäräjille voi asettaa kolmen saamelaisen perustama valitsijayhdistys. Viimeksi vaalit toimitettiin vuoden 2011 syksyllä.
Kuva: Saamelaiskäräjien kokous
Saamelaiskäräjälain uudistus
Saamelaiskäräjistä annettua laki ollaan parhaillaan uudistamassa. Uudistusta valmistellut työryhmä luovutti yksimielisen esityksensä vuoden 2013 lopussa. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi saamelaismääritelmää, saamelaiskäräjien tehtäviä, lisättäväksi saamelaiskäräjien edustajien määrää, esitetään säädettävän yhteistoimintavelvoitteesta nykyisen neuvotteluvelvoitteen sijaan sekä uudistettavaksi saamelaiskäräjien vaalijärjestelmää. Lain on tarkoitus tulla voimaan vaalijärjestelmää ja saamelaismääritelmää koskevien pykälien osalta vuonna 2015 ja muuten vuoden 2016 alussa uuden saamelaiskäräjien aloitettua tehtävänsä. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi kokouksessaan 18.12.2013 lausunnon työryhmän esityksestä. Esitystä kannatettiin muutamin muutosehdotuksin.
Saamelaisten muut edustukselliset elimet
Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen yhteistyöelimensä, kolttien kyläkokous koltta-alueella. Koltta-alueeseen kuuluu osia Inarin kunnasta. Kolttalaki on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa. Kolttalaissa säädetään mm. kolttasaamelaisten elinkeinollisista oikeuksista.
Norjan saamelaisten edustuksellinen elin, saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. Norjan perustuslaki tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi.
Ruotsin saamelaisten edustuksellinen elin, saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Ruotsin saamelaiskäräjät on sekä itsehallinnollinen elin että valtion virasto. Ruotsin saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla. Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana.
Venäjän saamelaisia edustaa kaksi Venäjän saamelaisjärjestöä. Venäjän saamelaiset ovat perustaneet oman edustuksellisen elimensä, saamelaiskäräjät, mutta Venäjän lainsäädäntö eikä hallinto tunnusta sen asemaa.
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 01.07.2014 ) |