Saamenkielisillä lapsilla olisi lain mukaan oikeus päivähoitoon saamen kielellä koko maan alueella. Kuitenkaan esimerkiksi Helsingissä saamenkielistä päivähoitoa ei ole. Alueella asuvat saamelaiset vanhemmat pitävät selvityksen mukaan saamen kielen ja kulttuurin siirtymistä lapsille tärkeänä ja toivovat päivähoitoa saameksi.

- Tarvitaan pikaisia neuvotteluja osapuolten välillä tilanteen korjaamiseksi, vähemmistövaltuutettu painottaa.

Vähemmistövaltuutetun selvitys tuo esiin myös puutteita koulujen saamen kielen opetuksessa. Väestön vanhetessa tulee pohtia myös äidinkieleltään saamelaisten vanhusten tilannetta. Pääkaupunkiseudun saamelaiset toivovat omaa tilaa, joka mahdollistaisi kulttuurin ylläpitämisen myös kaupunkiolosuhteissa.

Saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin koskee koko maata. Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielestä kaikki ovat varsin pieniä, mutta erityisesti inarinsaame ja koltansaame edellyttävät kiireellisiä ja pitkäjänteisiä tukitoimia selvitäkseen.

- Odottaminen ei tässä tilanteessa ole ratkaisu, vähemmistövaltuutettu toteaa. Suomeen tarvittaisiin kiireellisesti saamen kielen elvyttämisohjelmaa, kuten saamelaiskäräjät on esittänyt. Vähemmistövaltuutetun mukaan saamen kieleen liittyvät toimenpiteet ovat nykyisellään lyhytjänteisiä eivätkä riitä kielten tulevaisuuden turvaamiseksi. - Suomella on suuri vastuu alkuperäiskansan kielen säilymisestä tuleville sukupolville, vähemmistövaltuutettu painottaa.

Vähemmistövaltuutetun teettämän tutkimuksen laati osittain saamenkielisten haastattelujen pohjalta Anne Länsman. Tutkimus julkistettiin ja saamen kielen ja saamelaisopetuksen tilanteesta keskusteltiin vähemmistövaltuutetun, saamelaiskäräjien ja lapsiasiavaltuutetun yhdessä järjestämässä seminaarissa Helsingissä 13.11.

Lisätiedot: Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, p. 1604 3445, 050-396 0140