Virkojen vakinaistaminen edellyttää saamelaiskäräjistä annetun asetuksen muutosta, jossa virallisilta kielenkääntäjiltä edellytetään mm. kielitutkintoa, jota ei ole vielä mahdollista suorittaa kyseessä olevissa kielissä.

Saamelaiskäräjien toimistoon voitiin ensimmäistä kertaa palkata inarin- ja koltansaamenkieliset kielenkääntäjät keväällä 2008, jolloin tarkoitusta varten saatiin varat valtion talousarviossa. Saamen kielen toimistossa työskentelee jo aiemmin palkattuja pohjoissaamen kielenkääntäjiä, joista kolme valmistaa käännöksiä pelkästään Utsjoen kunnan tarpeisiin.

Kielitoimiston tehtävänä on mm. seurata ja toteuttaa saamen kielilaissa säädettyjä saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Kielenkääntäjien lisäksi kielitoimistossa työskentelee saamen kieliturvasihteeri ja saamen kieliasiainsihteeri, jotka vastaavat mm. kielipoliittisten asioiden valmistelusta ja hoitavat pohjoismaiseen saamen kieliyhteistyöhön liittyviä asioita.

Muita saamelaiskäräjien hallituksen kokouspäätöksiä 21.11.2008:

Saamenkielinen asiointi viranomaisissa edelleen kankeaa -

Viranomaiset eivät ole lisänneet työntekijöidensä saamen kielen taitoa ja saamenkielistä palvelua

Saamelaisten kotiseutualueen viranomaisissa on edelleen vain vähän sellaisia työntekijöitä, jotka kykenevät palvelemaan asiakkaita saamen kielellä. Vuonna 2004 voimaan tulleen uuden saamen kielilain tarkoituksena oli tehdä saamenkielinen viranomaisissa asiointi luonnolliseksi ja vähentää vähitellen hankalaksi koettua tulkkausta. Saamelaiskäräjien hallitus antoi 21.11. lausuntonsa valmistelussa olevaan valtioneuvoston kielilainsäädäntöä koskevaan kertomukseen.

Saamelaiskäräjät on tehnyt laajan selvityksen saamen kielilain toteutumisesta vuosina 2004-2006. Sen mukaan saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ei ole tapahtunut todellista muutosta saamenkielisen henkilöstön ja palvelun määrässä. Kotiseutualueen kunnista ainoastaan Utsjoen kunnassa saamen kieli nähdään viranhoidon edellytykseksi tai erityiseksi ansioksi. Saamelaisalueella työskentelevistä kuntien ja valtion työntekijöistä 9,5 % kykenee antamaan asiakaspalvelua saameksi.

Saamenkielisiä palveluita järjestetään eniten sivistystoimessa eli perusopetuksessa, lasten päivähoi-dossa ja esiopetuksessa. Lähes kaikki muu saamenkielinen palvelu tapahtuu edelleen tulkkipalveluiden ja asiakirjakäännösten kautta. Erityisen ongelmalliseksi on koettu saamen kielen käyttö puhelimitse tapahtuvassa asioinnissa. Viranomainen ei yleensä pysty järjestämään saamenkielistä puhelinpalvelua.

Myönteisenä kehityksenä pidetään viranomaisten saamenkielisen tiedotustoiminnan lisääntymistä, mm. useiden yhteisöjen internet-sivustojen julkaisemista myös saamen kielellä. Saamelaiskäräjien omassa toiminnassa myönteistä on inarin- ja koltansaamenkielisten kielenkääntäjien palkkaamismahdollisuus saamen kielen toimistoon vuonna 2008.

Lausunnossa kiinnitetään myös huomiota siihen, että valtaosa saamelaisväestöstä jää kaikkien saamen kielioikeuksien ulkopuolelle sen takia, että he asuvat saamen kielilain pääasiallisen soveltamisalueen, eli saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Nilla Tapiola edustajaksi porotalous- ja luontaiselinkeinojen neuvottelukuntaan

Utsjokelainen Nilla Tapiola nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maa- ja metsätalousministeriön asettamaan porotalous- ja luontaiselinkeinotutkimuksen neuvottelukuntaan maaliskuuhun 2010 asti. Ministeriö pyysi saamelaiskäräjiä nimeämään neuvottelukuntaan uuden edustajan edesmenneen rehtori Lassi Valkeapään tilalle. Tapiolan varajäsenenä toimii jo aiemmin tehtävään nimetty Ristenrauna Magga.

Petra Magga maakotkavahinkojen korvausjärjestelmän seurantaryhmään

Vuotsolainen Petra Biret Magga nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmän seurantaryhmään. Seurantaryhmän on asettanut ympäristöministeriö.

Urpo Vuolab varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään

Urpo Vuolab nimettiin saamelaiskäräjien varaedustajaksi metsähallituksen Utsjoen yhteistyöryhmään. Saamelaiskäräjien varaedustajana ryhmässä on aiemmin toiminut Pentti Pieski, joka on pyytänyt uuden varaedustajan nimeämistä sen jälkeen kun hän on siirtynyt metsähallituksen työntekijäksi.

Edustajaehdokkaita kirjastoapurahalautakuntaan

Saamelaiskäräjät esittää opetusministeriölle saamelaisedustusta ministeriön alaisuudessa toimivaan kirjastoapurahalautakuntaan. Lautakunta jakaa kirjailijoille ja kääntäjille apurahoja ja avustuksia. Ministeriö nimeää lautakuntaan yhteensä seitsemän jäsentä ja heille varajäsenet. Saamelaiskäräjät asetti ehdolle seuraavat kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä edustavat henkilöt: Erkki Lumisalmi, Jouni Ilmari Jomppanen, Matti Morottaja, Anni Näkkäläjärvi, Hilkka Rasmus ja Rauna Paadar-Leivo.

Erkki Lumisalmi edustajaksi Kolttakulttuurisäätiöön

Erkki Lumisalmi nimettiin saamelaiskäräjien edustajaksi perustettavaan Kolttakulttuurisäätiöön. Saamelaismuseosäätiö pyysi keväällä patentti- ja rekisterihallitukselta lupaa Kolttakulttuurisäätiön perustamiseen. Lupa säätiön perustamiseen saatiin lokakuussa 2008. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää kolttasaamelaista kulttuuria sekä ylläpitää ja ohjata Sevettijärvellä sijaitsevaa kolttakult-tuurikeskusta.