Saamen lippu - Sámi leavga |
![]() |
![]() |
Saamelaisten lippu poikkeaa selvästi Pohjoismaiden lipuista, joissa kaikissa liehuvat ristikuviot. Saamen lipun punainen ympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen ympyrä kuuta. Lipun kuva-aihe tulee noitarummusta ja Ruotsin saamelaisen Anders Fjellnerin (1795–1876) runosta Biejjie-baernie eli Auringonpojat. Fjellner kuvaa saamelaisia runossaan auringon tyttäriksi ja pojiksi.
Ensimmäisenä omaa lippua saamelaisille ehdotti taiteilija Synnøve Persen, joka myös suunnitteli oman lippuehdotuksensa. Persenin kolmiväristä lippua ehdittiin käyttää mm. Altan vesivoimalan ja padon vastustamisen yhteydessä 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa, mutta se ei jäänyt pidempiaikaiseen käyttöön.
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän saamelaisten yhteistyöjärjestö Saamelaisneuvosto (Sámiráddi/ Samerådet/ Saami council) päätti käynnistää lipun suunnittelukilpailun 1980-luvulla. Voittaneen lipun suunnitteli Norjan saamelainen Astrid Båhl. Hänen suunnittelemassaan lipussa leiskuvat kirkas punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Samoja värejä on perinteisesti käytetty saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa, gáktissa.
Lippu hyväksyttiin saamelaisten viralliseksi symboliksi saamelaisten 13. pohjoismaisessa konferenssissa Åressa 15. elokuuta 1986. Samalla hyväksyttiin myös toinen kansallinen symboli: Sámi soga lávlla/Saamen suvun laulu.
Saamelaisilla on nykyään 11 yhteistä saamelaiskonferenssissa hyväksyttyä liputuspäivää. Suomen sisäasiainministeriö suosittaa saamen liputuspäiville myös yleistä liputusta. Liputtamisessa noudatetaan kunkin valtion lakeja. Yksityisillä kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on juhlamielen, kunnioituksen tai surun osoittamiseksi vapaus liputtaa Saamen lipulla muulloinkin kuin virallisina liputuspäivinä.
Saamelaisten liputuspäivät
Lähteitä:
Anders Fjellner (1795–1876)
Anders Fjellner syntyi taivasalla Ruotsin Härjedalenissa syyskuun 18. päivänä vuonna 1795 saamelaiseen perheeseen. Hänen isänsä kuoli Andersin ollessa vielä lapsi, mutta sukulaisten avulla tämä pystyi kouluttautumaan ja suoritti 1800-luvun alkupuolella pappisopintoja Uppsalan yliopistossa.
Fjellner toimi pappisvihkimyksensä jälkeen aluksi kiertävänä saarnaajana Jukkasjärvellä ja Karesuvannossa. Kertoman mukaan hän oli niin lyhyt, että saarnastuolissakin oli seisottava jakkaran päällä. Työnsä ohella Fjellner omistautui kansallisromanttisten aatevirtausten vaikutuksesta myös saamelaisen kansanperinteen, kuten joikujen, myyttien, legendojen ja laulujen muistiin merkitsemiselle. Hän käänsi keräämiään ja kirjaamiaan saamenkielisiä tekstejä niin, että myös muilla kuin saamenkielisillä oli mahdollisuus tutustua niihin.
Fjellner kertoi kuulleensa muistiin merkitsemänsä joikurunot eri puolilta Saamenmaata. Jälkipolville parhaiten on säilynyt Saamen lippuun kytkeytyvä Biejjie-baernie-runo. Tuo runo on tyyliltään, mitaltaan ja sisällöltään niin taidokas, ettei sen uskota olevan puhtaasti suullista kansanperinnettä. Fjellnerin maine innokkaana ja uppoutuvana kuuntelijana ja loistavana tarinankertojana ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että monet saamelaiskulttuurin tutkijat ovatkin päätyneet pitämään runoa paitsi perinteikkäänä joikurunona, myös kirjailijan taidonnäytteenä.
Saamen lippuun hengen puhaltanut Anders Fjellnerin runo Beaivvi bárdni on myyttinen sankarirunoelma. Siinä päivän poika matkustaa jättiläisten maahan, rakastuu siellä jättiläisen tyttäreen ja lopulta nai tämän. Liitosta syntyvät Päivän pojat, joista saamelaiset polveutuvat.
Seuraavassa ensimmäisiä säkeitä Fjellnerin pitkästä runoelmasta, joka kertoo Päivän pojan kosiomatkasta jättiläisten maailmaan. Fjellnerin alkuperäiskieli oli eteläsaame, josta runo on käännetty pohjoissaameksi (Harald Gaski), inarinsaameksi (Ilmari Mattus) ja englanniksi (Tr. John Weinstock).
Lähteitä: Harald Gaski 2003: Biejjien baernie/ Sámi Son of the Sun/ Beaivvi bárdni. Davvi Girji OS: www.davvi.no . Runosäkeet kirjasta julkaistu Gaskin ja Davvi Girjin luvalla.
Heroic Epic, Utopia and Prayer – the Son of the Sun, the Daughter of the Sun and the Sámi
Eteläsaameksi:
Biejjie-baernien såangoe Jeahnaj eatnamisnie
Badtsetji baernieh lin dovletje Vaenies niejth ålmide Daatema lij nyjsenæjjemes diedteme virreh sjoevelin aktese Ietnie lij guedtiemassem njammehtamme Gaalles baerniem laavkojamme bøypmedehteme Goh gaalla gierhkemassem tjiektji Sjiehtedimmeste nænnoes soenh Sjiehtedæjja leajhkeli mielem Gaalla-baerniej maadth-maadtoe.
Jiehtese lea jiehteme Saake lea beagkeme:
Dubpelen noerhtemes naestiem Luvleli biejjien jih asken Silpe gullie joeveh aaregh Aernie-gierkieh, aajeh-gierkieh Gullie giltie, silpe sjiltie Mearoe-gaejsieh guelmiedahkem giehtjieh Biejjieh, askh jih naestieh Guekieh giltieh mojjesisnie
- - - - - - - -
Pohjoissaameksi:
Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis
Bođuid bártnit ledje dolin Nieiddat vátnásat olbmáide Dievdu lei nissonis deaddán Varaideaskka vuohčudan oktii Eadni lei njamahan guoddámis Gállá gándda lávgon ja biebman Go gállis gietkamis čievččai Sahkanahttistis nana suonaid Sahkkejeaddji mielaid leikii Gállábártniid máttarmáddui.
Nu leat mii gullan Sáhka lea beaggán:
Dobbelis davimus nástti Oarjjabeal beaivvi ja mánu Silba-golli juovat, bávttit Árrangeađggit ájageađggit Golli giilá, silba šiilá Mearas gáissát govaset gehččet Beaivvážat, mánut ja násttit Muođuineaset mojit čuvget
- - - - - - - -
Englanniksi:
The Son of the Sun´s Courting in the Land of the Giants
Few men were there before A lack of women for the men. The man hugged his woman Their blood they blended together. The mother suckled her offspring Washed and fed the child. The boy kicked in the cradle From his father got strong sinews From his mother gained good sense. Ancestor of the Sun´s sons.
That´s how we heard it So it is told:
Beyond the easternmost star To the west of moon and sun Are found fells of silver and gold Stones for hearth, stones for adornment. Gold sparkles, silver glimmers Sea mirrors the mountains´image. The suns, the moons and the stars Smile on the mountains´cheeks.
- - - - - - - -
Inarinsaameksi:(käännös Ilmari Mattus 2009)
Piäiváá pärni suáŋu jietânâsâi mailmist
Pođoi päärnih lijjii tovle Nieidah vääni almaid Almai lâi nisonis tiäddám Vorâidis vuáčudâm oohtân Enni lâi njomâttâm kyeddimis Kállá kaandâ lávgum já piemmâm Ko käälis kietkâmist čievčâi Šovâtteijeestis noonâ suonâid Šovâtteijee mielâid leškij Kállápaarnij maddârmaddui.
Nuvt lep mij kuullâm Saahâ lii piäggám:
Tobbeláá tavemuš täsni Uárjibeln piäiváš já máánu Silbâ-kolle juovah, päävtih Aarrânkeeđgih aajâriddoin Kolle kildá, silbâ šiälgu Meerâst kááisáh kuvijdis keččih Piäivááh, máánuh já tääsnih Muáđuinis mojeh čyevih - - - - - - - - |
|
Viimeksi päivitetty ( 24.10.2013 ) |