Saamelaisparlamentit eli Saamelaiskäräjät (Sámediggi, Sametinget) on perustettu niistä annetuilla laeilla Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Ne ovat siten kansansa korkeimpia poliittisia elimiä ja ne edustavat saamelaisten virallista ääntä.

Saamelaiskäräjät valitaan saamelaisten keskuudessa toimitettavilla vaaleilla joka neljäs vuosi. Saamelaiskäräjien vaalikausi on siten neljän vuoden mittainen. Vaalikauden avajaiset ovat juhlallisia tilaisuuksia kussakin maassa.

Saamelaisten parlamentin historia on pisin Suomessa, jossa ensimmäinen vaaleilla valittu edustuksellinen saamelaiselin, Sámi Parlamenta/ Saamelaisvaltuuskunta, aloitti toimintansa jo vuonna 1973. Saamelaisvaltuuskunta toimi pysyvän komitean tavoin ja se oli perustettu asetuksella. Suomen lainsäädäntöön tehtiin 1990-luvun puolivälissä muutoksia, joilla parannettiin saamelaisten ja sen edustuksellisen elimen asemaa. Perustuslaissa säädettiin saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvasta oikeudesta omaan kieleen, kulttuuriin ja omaa kieltä ja kulttuuria koskevaan itsehallintoon kotiseutualueellaan. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä onkin toteuttaa lainsäädännössä määrättyä saamelaisten itsehallintoa. Saamelaisvaltuuskunnasta 1970-luvulla annettu asetus korvattiin vuonna 1995 uudella saamelaiskäräjistä annetulla lailla.

Suomen saamelaiskäräjät aloitti toimintansa vuoden 1996 alussa. Sen ylimpänä toimielimenä on vaaleilla valittu 21-jäseninen saamelaiskäräjien kokous. Asiat valmistellaan hallituksessa ja viidessä asiantuntijalautakunnassa ja vuonna 2010 perustetussa saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa. Saamelaiskäräjien sihteeristön päätoimipaikka on Inarin (Anár/ Aanaar/ Aanar) kirkonkylässä. Sihteeristö jakaantuu kolmeen toimistoon. Yleinen toimisto hoitaa talous- ja henkilöstöhallintoa. Lisäksi siellä työskentelevät sosiaali- ja terveysasioiden, nuoriso- ja kulttuuriasioiden ja elinkeino- ja lakiasioiden valmistelijat. Saamen kielen toimisto, josta osa on sijoitettu Utsjoen kirkonkylään, seuraa saamen kielilain toteutumista ja valmistaa viranomaisille lain edellyttämiä saamenkielisiä asiakirjakäännöksiä. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto valmistelee koulutuspoliittisia asioita, tuottaa saamenkielistä oppimateriaalia ja järjestää vuosittain Saamelaisnuorten taidetapahtuman (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus).

Tietoja saamelaiskäräjien organisaatiosta, sen toimielinten tehtävistä, toiminnasta ja kokoonpanoista löydät saamelaiskäräjien kotisivuilta.

 Kuvassa saamelaiskäräjien vaalikaudelle 2012-2015 valitut jäsenet, jotka edustavat kaikkia Suomen saamelaisten kieli- ja kulttuuriryhmiä. Keskellä kuvassa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi (Juvvá Lemet), jonka vasemmalla puolella 1. varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja oikealla puolella 2. varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Saamelaiskäräjät muutti uusiin toimitiloihin vuoden 2011 lopussa, jolloin pitkään suunniteltu ja odotettu Saamelainen kulttuurikeskus SAJOS valmistui Inarin kirkonkylään Juutuajoen törmälle, Saamelaismuseo Siidan  ja Metsähallituksen Ylä-Lapin luontokeskuksen läheisyyteen. Saamelainen kulttuurikeskus SAJOS toimii siten myös saamelaisten parlamenttitalona.  Keskuksessa toimii  saamelaiskäräjien sihteeristön lisäksi monia saamelaisyhteisöjä – SAJOS on siten todellinen saamelaisen kulttuurin ja hallinnon keskus!

Kuva saamelaiskäräjien täysistunnosta uudessa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa kesäkuussa 2012. Kuvassa oleva Solju-niminen sali on suunniteltu erityisesti saamelaiskäräjien täysistuntoja varten. Solju on pohjoissaamea ja tarkoittaa naisen saamen puvun kanssa käyttämää hopeista/ kultaista rintakorua, riskua. Solju-salin seinää koristaa Outi Pieskin tilaan suunittelema taideteos, jonka aihe tulee riskusta. Kuva Unna-Maari Pulska.

Norjan saamelaiskäräjät (Sámediggi/ Sametinget) perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. Saamelaiskäräjien keskushallinto toimii Karasjoella marraskuussa 2000 vihityssä uudessa parlamenttitalossa. Löydät lisätietoja sen kotisivuilta www.samediggi.no 

Ruotsin saamelaisten edustuksellinen elin, saamelaiskäräjät (Sámediggi/ Sametinget), perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Saamelaiskäräjien keskushallinto toimii Kiirunan kaupungin keskustassa. Löydät lisää tietoja sen kotisivuilta ja sen yhteydessä toimivan saamelaisen tiedotuskeskuksen kotisivuilta.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto / Sámi parlamentáralaš ráddi

Pohjoismaiden saamelaiskäräjät ovat perustaneet yhteistyöelimekseen Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (Sámi parlamentáralaš ráđđi), jossa ovat mukana myös Venäjän saamelaiset.Venäjän saamelaisilla ei toistaiseksi ole omaa edustuksellista elintä, mutta sen perustaminen on maan saamelaisväestön suunnitelmissa.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto vastaa mm. pohjoismaisesta saamen kieliyhteistyöstä ja yhteisistä kansallisista saamelaisista symboleista kuten Saamen lipusta ja liputuspäivistä. Löydät lisää tietoja parlamentaarisen neuvoston toiminnasta Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kotisivuilta. Saamelaiskäräjät vuorottelevat neuvoston puheenjohtajuuteen liittyvien ja sihteeristön tehtävien hoitamisessa.

Kuvassa Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien jäsenet ja Venäjän saamelaisten edustajat Rovaniemellä lokakuussa 2008 järjestetyssä parlamentaarisen neuvoston täysistunnossa. Löydät lisää tietoja parlamentaarisen neuvoston toiminnasta Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjien kotisivuilta.