Saamen kielet

Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä. Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla.

Saamen kielet kuuluvat uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaiseen haaraan ja ne ovat itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukukieliä. Itämerensuomalaisista kielistä suurimpia ovat suomi ja viro.

Saamelaiskielet puolestaan jaetaan länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin. Länsisaamelaisia kieliä ovat etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan- sekä pohjoissaame ja itäsaamelaisia inarin-, koltan-, akkalan-, kildinin- ja turjansaame.

Saamen kielet muodostavat paikoittain murrejatkumon, eli jotkut läheisten saamen kielten puhujat voivat ymmärtää toisiaan. Yleensä kuitenkin kielten väliset rajat ovat selviä, eikä toisen saamen kielen puhuja ymmärrä toista opiskelematta sitä.

Kielten välistä ymmärtämistä ovat edesauttaneet niiden väliset kontaktit ja käyttö samoilla alueilla. Karttaan merkityt kielten väliset rajat viittaavat kielten perinteisiin käyttöalueisiin.

Saamea puhuvien henkilöiden määrästä ei ole tarkkoja tietoja. Saamen kielten asema on ollut pitkään heikko ja sen on voinut ilmoittaa henkikirjoittajalle äidinkielekseen (Suomessa) vasta ensimmäisen saamen kielilain tultua voimaan vuonna 1992.

Saamen kielen puhujat ovat nykyisin lähes poikkeuksetta kaksi- tai jopa kolmikielisiä, eikä väestökirjoihin voi ilmoittaa äidinkielekseen kuin yhden kielen.

Oletettavasti saamen kielten puhujien määrä on kokonaisuudessaan 30.000-50.000 välillä.

Suomessa puhutaan kolmea saamea

Kaikista saamenpuhujista arviolta 75-90 % puhuu pohjoissaamea (dávvisámegiella). Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja myös Suomen suurin saamelaiskieli. Sen perinteistä puhuma-aluetta Suomessa ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa.

Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä. Pohjoissaamen elpyminen pitkään kestäneen suomalaistamis-, norjalaistamis- ja ruotsalaistamiskauden jälkeen alkoi jo 1960- ja 1970-luvuilla ja kieli kuuluu ja näkyy nykyisin kaikkialla saamelaisalueilla.

Pohjoissaamen yhtenäinen pohjoismainen ortografia eli kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1978. Siitä lähtien saamenkielistä kirjallisuutta on julkaistu enemmän kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä ja se on tavoittanut entistä laajemmat lukijapiirit.

Kaksi muuta Suomessa puhuttavaa saamen kieltä ovat inarin- ja koltansaame (anarâškielâ, sää´mkiõll). Niitä molempia puhuu äidinkielenään arviolta noin 300 henkeä.

Inarinsaame

Inarinsaamelaiset ovat Suomessa ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain yhden valtion alueella.

Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 20 vuotta sitten. Aktiivisen Inarinsaamen yhdistyksen ja monenlaisten kielen elvytyshankkeiden seurauksena kieli on saanut uusia puhujia ja elvytyshankkeet jatkuvat kaiken aikaa. Inarinsaamen kielenelvytys on tuottanut tulosta.

Inarinsaamen oikeinkirjoitustapa, ortografia, hyväksyttiin vuonna 1992.

Inarin kirkonkylässä vuonna 1997 aloittanut inarinsaamenkielinen kielipesä jatkaa toimintaansa kunnallisena päivähoitopaikkana, jonka Inarin kunta hankkii ostopalveluna Inarinsaamen yhdistykseltä.

Inarinsaamenkielinen perusopetus aloitettiin 2000 -luvun alussa. Viime vuosina Inarin kirkonkylässä koulunsa aloittaneiden inarinsaamenkielisten oppilaiden ryhmä on ollut suurempi kuin pohjoissaamenkielinen opetusryhmä. Inarinsaamen elvytystoiminta jatkuu hankkeella, jossa mm. koulutetaan uusia inarinsaamentaitoisia opettajia. Hanketta johtaa vuonna 2007 inarinsaamen kielessä (ainoana ja ensimmäisenä maailmassa) tohtoriksi väitellyt Marja-Liisa Olthuis.

Koltansaame

Koltansaamen perinteinen alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin. Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma.

Suomen puolella kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven, Nellimin ja Keväjärven kylät.

Koltansaamen puhujia on arvioitu ennen maailmansotia olleen muutamia tuhansia.Nykyisin koltansaamea äidinkielenään puhuvia arvioidaan olevan noin 300. Sodat rikkoivat kolttien perinteisen kyläasutuksen, sosiaaliset- ja sukurakenteet ja heikensivät samalla myös kielen asemaa.

Myös koltansaamen kieltä on elvytetty monin tavoin. Koltansaamenkielinen kielipesäkokeilu aloitettiin Sevettijärvellä vuonna 1993. Toimintaa jatkettiin vuodesta 1997 alkaen kunnan ja sittemmin saamelaiskäräjien EU-hankkeiden turvin. Kielipesätoiminta katkesi 2000-luvulla ja aloitettiin kunnallisena päivähoitona uudelleen syksyllä 2008 Ivalossa. Koltansaamea opetetaan peruskoulussa ja se on opetuskielenä pienelle oppilasryhmälle.

Yle Sámi radio lähettää ohjelmia kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä. Inarin- ja koltansaamenkielisten lähetysten osuus on kuitenkin huomattavasti pohjoissaamenkielisiä lähetyksiä pienempää.

Lähteitä ja linkkejä:

Pekka Sammallahti 1998: The Saami Languages. An Introduction. Davvi Girji OS.

Inarinsaamen kielen ja inarinsaamenkielisiä oppimateriaaleja

Koltansaamen kielen ja koltansaamenkielisiä oppimateriaaleja

Pohjoissaamen kielen ja pohjoissaamenkielisiä oppimateriaaleja

Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen korkeasta opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa

Helsingin yliopiston saamen tutkimus

Saamelainen korkeakoulu/ Sámi allaskuvla Norjan Koutokeinossa

Pohjoissaamenkielinen Wikipedia (Wikipediija, friddja ensyklopediija)

Saamen kielen sanakirja- ja terminologiaportaali risten.no

Saamelaismuseo Siidan kotisivut www.siida.fi

Inarinsaamelaiset - Inarinsaamen kielen yhdistyksen ja Saamelaismuseo Siidan tuottama tietopaketti