Saamelainen musiikki

Saamelaismusiikki on tänä päivänä sekoitus uutta ja vanhaa. Saamelaismusiikin juuret ovat syvällä perinteisessä saamelaismusiikissa joiussa, leu’ddissa ja livđessä, jotka ovat perinteisen saamelaismusiikin lajit Suomen puolen saamelaisalueella. Muuta saamelaismusiikkia perinteisien vokaalimusiikkilajien lisäksi löytyy kaikista mahdollisista musiikkigenreistä räpistä humppaan.

Perinteinen saamelaismusiikki

Perinteisellä saamelaismusiikilla on useita perusperiaatteita, jotka ovat yhtäläisiä Länsi-Siperian lukuisten alkuperäiskansojen musiikin kanssa. Näitä kansoja ovat mm nenetsit, enetsit, nganasanit ja selkupit. Tärkein yhdistävä tekijä on se, että musiikillisen ilmaisun väline on ihmisääni, eikä soittimia ole käytetty. Toinen tärkeä yhdistävä tekijä on se, että musiikkia esitetään yksin, ilman toisia esittäjiä. Nämä periaatteet pitävät paikkansa myös perinteisessä saamelaismusiikissa. Perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkilajeja esitetään ilman instrumenttien säestystä ja ne ovat yleensä yksinesitettyjä.

Pohjoissaamelainen joiku on tunnetuin perinteisistä saamelaisista vokaalimusiikkilajeista. Se on pohjoissaamelaisten perinteistä musiikkia ja sen sanotaan olevan yksi Euroopan vanhimmista yhä elossa olevista musiikkiperinteistä.

Joiku (juoiggus) eli luohti on yksin esitettyä vokaalimusiikkia. Joiun kohteita voi olla monia, yleisimpiä joikuja ovat henkilöjoiut. Joiulla viitataan joiun kohteeseen ja kaikkeen mikä liittyy siihen. Se joka joikaa, ei joikaa joikua, vaan joikaa jonkun (joiun kohteen). Esimerkiksi pohjoissaameksi sanotaan: ”Mun juoiggan Heikka Niillasa”, ”Minä joikaan Heikin Niilan”. Joiun kohteita voivat henkilöiden lisäksi olla paikat, eläimet, luonto tai mikä muu tahansa aihe jonka joikaaja haluaa joikata. Pohjoissaamelaisessa joiussa on monia paikallistyylejä ja vahvimmin erottuvat toisistaan Enontekiön-Kautokeinon ja Tenojokivarren joikuperinteet. Joikuperinteen lisäksi pohjoissaamelaisilla on vahva virrenveisuuperinne, jossa tosin siinäkin on kuultavissa joikuperinteen vaikutus.

Inarinsaamelaisten perinteistä musiikkia on livđe. Livđe-perinteellä on yhteys pohjoissaamelaisiin joikuihin. Livđejä on mm. henkilöistä ja eläimistä. Osittain inarinsaamelaisilla ja pohjoissaamelaisilla on ollut yhteinen repertuaari.

tiina sanila-aikio 1.jpg

Tiina Sanila-Aikio esiintymässä Kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlassa.

Kolttasaamelaisten perinteistä musiikkia on leu´dd. Leu´dd sisältää ihmisiä, elinympäristöä ja paikallishistoriaa kuvaavaa muistitietoa. Vassi Semenoja, yksi Suonikylän leu´dd-perinteen mestareita, on kuvannut leu´ddia sanomalla: ”Leu´dd kertoo siitä miten ihmiset ovat eläneet.” Leu´dd on rakenteellisilta periaatteiltaan hyvin erilaista kuin pohjoissaamelainen joiku. Pikemminkin yhteys karjalaiseen ja venäläiseen perinteeseen on vahva. Leu´ddeissa kuvataan kohteena olevan ihmisen elämän tapahtumia kohtauksittain etenevänä sarjana.

Muita perinteisiä saamelaisia vokaalimusiikkityylejä edellä mainittujen lisäksi on mm. vuolie, joka on eteläsaamelaisten perinteistä musiikkia. Eteläsaamelainen alue ulottuu Ruotsissa ja Norjassa useita satoja kilometrejä napapiirin eteläpuolelle.

Uusi saamelaismusiikki

Saamelaisen populäärimusiikin kehitys alkoi 1970-luvulla kun Nils-Aslak Valkeapää julkaisi albumin ”Vuoi Biret-Máret, vuoi”. Se oli ensimmäinen levy jolla joikuperinne oli yhdistetty länsimaisiin soittimiin. Valkeapäätä on seurannut lukuisa joukko saamelaisartisteja joista kansainvälisesti tunnetuimpia ovat Mari Boine ja Wimme.

Tänä päivänä saamelaisartistit yhdistelevät ennakkoluulottomasti erilaisia musiikkigenrejä joikuun ja tekevät omanlaistaan laulelmamusiikkia. Saamenkielellä räpätään ja saamelaismusiikki seuraa kansainvälisien musiikkitrendien virtauksia.

Lukuisat musiikkifestivaalit sekä saameradio ja -televisio pitävät yllä modernia hyvin elävää saamelaista musiikkikulttuuria. Uusi sukupolvi kasvaa saamelaisesta perinnöstä ylpeästi ammentavassa ilmapiirissä.

Teksti: Anna Näkkäläjärvi 2011

Kuva: Ulla Isotalo

Lähde: Jouste, Marko, ”Suomen saamelaisten musiikkiperinteet”, Suomen musiikin historia: Kansanmusiikki, 273-307, Asplund ym.

Linkkejä:

Ijahis idja - alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma

Koutokeinon pääsiäisfestivaali

Alkuperäiskansojen musiikkifestivaali Riddu Riđđu

Márkomeannu - saamelaiskulttuuri- ja musiikkifestivaali