Olen 19-vuotias ja kotoisin Vuotsosta, joka on Suomen eteläisin saamelaiskylä. Tällä hetkellä asun Kautokeinossa, jossa käyn saamenkielistä korkeakoulua, Sámi allaskuvlaa, ja tähtään saamenkieliseksi luokanopettajaksi. Keväällä 2008 valmistuin Utsjoen saamelaislukiosta.

Äitini kautta olen saanut kiinnostuksen musiikkiin, jota olen harrastanut koko elämäni. Olen laulanut ja joikannut muiden vuotsolaisten tyttöjen kanssa, mutta enää en suutani aukaise, vaan keskityn soittamiseen. Pianonsoittoa olen harrastanut pikkutytöstä asti ja kuljin peruskouluaikoina Sodankylässä 100 kilometrin päässä pianonsoittotunneilla. Peruskouluaikoina perustimme kylän tyttöjen kanssa bändin. Sitten jossain vaiheessa aloimme soittaa saamenkielistä musiikkia ja kokoonpanon muokkauduttua esittämästämme musiikista tuli saamenkielistä rockia. Bändimme nimi on SomBy, joka tulee 1800-luvun kartasta, jossa lukee Vuotson kohdalla Sombio-by. Sompio on ollut suuri alue ja sisältänyt monia kyliä, joista osa jäi Lokan tekoaltaan alle.

Keväällä 2008 teimme levytyssopimuksen Tuupa Records -levy-yhtiön kanssa ja saman kevään toukokuussa meiltä ilmestyi EP-levy Cáhppes Lasttat, jolla on viisi meidän itse tekemäämme kappaletta. Olemme keikkailleet paljon Lapin läänin alueella ja pari keikkaa on ollut myös hieman etelämpänä. Tällä hetkellä teemme uusia biisejä tulevalle täyspitkälle albumille, joten minulla menee musiikintekoon paljon aikaa, mutta se ei haittaa, koska rakastan kirjoittaa biisien sanoja ja säveltää musiikkia. Siinä työssä saa kaivaa omia tunteita ja ajatuksia ja luoda jotain omaa ihmisten kuultavaksi.

Mielestäni on todella tärkeää, että teemme biisimme saameksi, koska sillä tavalla tuomme saamelaisista uusia puolia esiin valtaväestön nähtäville, nostamme saamelaista kulttuuria positiivisesti esille ja edistämme sitä. Saamelaisuus on muutakin kuin poroja, joikaamista, nokipannukahvittelua, kodassa ilman sähköjä asumista ja muita stereotypioita. Saamelaisuus voi olla rock, saamelaisuus voi olla kaikkea mahtavaa, meidän nuorten pitää vain uskaltaa olla saamelaisia ja tehdä sitä mitä haluamme.

Minulla on poroja, joten porohommiin menee myös paljon aikaa. Kesäisin kuljen merkityksissä ja olen ollut nyt myös mönkijällä kokoamistyössä mukana parina kesänä. Syksyisin ja talvisin puolestaan on erotuksia ja lihahommia. Ympäri vuoden on oikeastaan kaikenlaisia porotöitä. Porot ovat minulle tärkeitä, koska ne liittävät minut esivanhempiini ja myös saamelaisuuteen. Eikä se ole pelkkää työtä vaan elintapa.

Puhun saamea, ja vaikka se ei ole äidinkieleni, se on minulle tärkeä kieli saamelaisuuteni vuoksi. Olen opiskellut sitä koko kouluikäni vieraana kielenä, ja kirjoitin sen ylioppilaskirjoituksissakin. Vuotsossa saamenkielen siirtäminen seuraaville sukupolville valitettavasti jotenkin pysähtyi, ja saamea puhuvat siellä äidinkielenään enää oikeastaan vain vanhat ihmiset. Haluaisin, että olisin saanut saamen äidinkielenä, mutta koska se ei ole mahdollista, niin aion opetella kielen hyvin ja siirtää sen omille lapsilleni äidinkielenä.

Kuvassa SomBy Inarissa keväällä 2008 levyn julkistamiskeikan jälkeen. Milla kolmas vasemmalta.