Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston johto siirtyi Suomelle PDF Tulosta
Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi toimii Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Puheenjohtajuus siirtyi Suomen saamelaiskäräjille Ruotsin saamelaiskäräjiltä.

 

sara larsson.jpg laila susanne ja lemet.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvissa: Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Sara Larsson, Norjan saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Laila Susanne Vars ja Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. Kuvat Sára Márjá Magga.

 

– On ilo luovuttaa puheenjohtajuus tilanteessa, jossa saamelaisasiat ovat tulossa erityisen tarkastelun kohteeksi YK:ssa, totesi Ruotsin saamelaiskäräjien puheenjohtaja Sara Larsson parlamentaarisen neuvoston kokouksessa Rovaniemellä 14.4. 

 

Klemetti Näkkäläjärvi totesi, että Suomen saamelaiskäräjät pyrkii resurssien puutteista huolimatta hoitamaan SPR:n puheenjohtajuuden. Puheenjohtajakauden haasteiksi Näkkäläjärvi näki pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen ja saamelaisten perinteisen tiedon turvaamisen. Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaan täältä: Klemetti Näkkäläjärven puhe saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokouksessa 14.4.2010

 

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on perustettu 2000-luvun alussa ja se toimii Pohjoismaiden saamelaiskäräjien yhteistyöelimenä. Myös Venäjän saamelaiset osallistuvat neuvoston työhön. Parlamentaarinen neuvosto kokoontuu Rovaniemellä ja saa vieraakseen YK:n alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien erityisraportoija James Anayan. Erityisraportoija on ensimmäistä kertaa ihmisoikeusjärjestelmän historiassa valmistamassa erityistä raporttia kansasta, joka asuu neljän valtion alueella. Ihmisoikeusraportit ovat aiemmin olleet valtiokohtaisia.

 

Erityisraportoijan vierailuun liittyen Rovaniemellä järjestetään saamelaisten ihmisoikeuksia ja itsehallinnon toteutumista käsittelevä konferenssi keskiviikkona 15.4. Pohjoismaiden saamelaiskäräjät raportoivat saamelaisten asemasta kotivaltioissaan. Valtioiden hallitusten edustajat ovat konferenssissa esittämässä valtioiden näkökulman ja vastaamassa saamelaiskäräjien esittämiin kysymyksiin ja keskusteluihin.

 

Perjantaina 16.4. myös saamelainen kansalaisyhteiskunta eli saamelaiset järjestöt ja organisaatiot on kutsuttu esittämään näkemyksensä erityisraportoijalle. Erityisraportoijan vierailuun liittyvän kansainvälisen konferenssin teemoina ovat saamelaisten itsemääräämisoikeus alkuperäiskansana, maa-, vesi- ja luonnonvaraoikeudet, lapset ja nuoret erityisesti kielen ja opetuksen näkökulmasta sekä ihmisoikeussopimusten valvonta ja määräaikaisraportointi eri valtioissa.

Viimeksi päivitetty ( 18.04.2010 )
 
‹‹Takaisin