Saamelaisten itsemääräämisoikeus puutteellista Suomessa PDF Tulosta
- Saamelaisten itsemääräämisoikeus kansana ei toteudu, koska saamelaisten itsehallinto on rajattu koskemaan vain kieltä ja kulttuuria, totesi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Rovaniemellä 15.4. järjestetyssä konferenssissa.

 

Saamelaisille on turvattu Suomen perustuslaissa alkuperäiskansa-asema, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sekä kulttuuri-itsehallinto kotiseutualueellaan. Saamen kieltä suojaa saamen kielilaki ja saamelaiskäräjien tehtävistä säädetään omalla lailla. - Saamelaisten itsemääräämisoikeus kansana ei kuitenkaan toteudu, koska saamelaisten itsehallinto on rajattu koskemaan vain kieltä ja kulttuuria, totesi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi Rovaniemellä 15.4. järjestetyssä konferenssissa.

 

Suomi ei ole ratifioinut saamelaisten itsemääräämisoikeutta vahvistavia sopimuksia kuten ILO 169-sopimusta, eikä toimeenpannut YK:n yleiskokouksen 2007 hyväksymää alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa julistusta ja Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimusta. – Suomi ei ole myöskään onnistunut täyttämään täysin jo ratifioitujen sopimusten velvoitteita saamelaisia kohtaan, totesi Näkkäläjärvi.

 

Näkkäläjärvi totesi puheessaan YK:n alkuperäiskansaraportoija James Anayan ihmisoikeusraportointiin liittyvässä konferenssissa ongelmalliseksi myös sen, ettei Suomi tunnusta saamelaisia kansana vaan alkuperäiskansana. – Suomi ei hyväksy saamelaisia kansana ja rikkoo tässä tietoisesti YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 1 artiklaa, totesi Näkkäläjärvi. – Suomen valtion kanta kuvaa valitettavaa nationalistista perinnettä, jossa ajatuksena on yksi kansa yhdessä valtiossa.

 

Näkkäläjärvi piti saamelaisen itsehallinnon resurssipulaa rakenteellisena syrjintänä ja esteenä itsehallinnon toteutumiselle. – Saamelaiskäräjien alhainen resurssitaso estää tehokkaasti saamelaiskäräjien aktiivista saamelaisten aseman edistämistä ja itsemääräämisoikeuden kehittymistä. – Saamelaiskäräjien pääasialliset toimintamuodot ovat neuvottelut, lausunnot ja aloitteet. Saamelaisten nykyinen itsemääräämisoikeus rajoittuu yhteisen mielipiteen esittämiseen ja saamelaisten yhteiseen edustukseen saamelaiskäräjien kautta, totesi Näkkäläjärvi. 

 

laila susanne, lemet ja j anaya.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa Norjan saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Laila Susanne Vars, Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja Yhdistyneinen Kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksien erityisraportoija, professori James Anaya. Kuva: Sára Márjá Magga. 

 

Lue Klemetti Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaan englanniksi tästä: Saami People´s right to self-determination in Finland K Näkkäläjärvi 150410 .

Lue Klemetti  Näkkäläjärven puhe kokonaisuudessaan suomeksi tästä: Klemetti Näkkäläjärven puhe itsemääräämisoikeuden toteutumisesta 15.4.2010 (suomeksi)

Viimeksi päivitetty ( 22.04.2010 )
 
‹‹Takaisin