Samediggi - Saamelaiskäräjät

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomi on ratifioinut biodiversiteettisopimuksen vuonna 1994. Biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnon geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako.

Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa. Artikla määrää, että sopimusosapuolten tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tiedon innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista. Artikla suojaa Suomessa saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvää perinteistä tietoa.

Artikla koskee Suomessa saamelaisia. Sopimuksen artikla 10 (c) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan ja kannustamaan biologisten resurssien tavanomaista käyttöä perinteisten kulttuuristen tapojen mukaisesti, jotka soveltuvat suojelun ja kestävän käytön vaatimuksiin.

Artikla 8(j):n toimeenpanon tausta Suomessa

Suomessa Ympäristöministeriö asetti 18.6.2009 ensimmäisen biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallisen asiantuntijatyöryhmän saamelaiskäräjien puheenjohtajan esityksestä. Työryhmän tuli valmistella toimia, jotka pohjautuvat biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinteisen tiedon säilyttämiseen liittyvään artikla 8j-työohjelmaan.Työryhmä toimi Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävän työryhmän alaisuudessa.

Työryhmä luovutti loppuraporttinsa ympäristöministeriölle 7.6.2011 järjestetyssä seminaarissa. Työryhmä teetti työnsä aikana selvityksen Akwé: Kon –ohjeiden suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön ja selvityksen saamelaisesta tapaoikeudesta. Työryhmä teki loppuraportissaan 28 toimenpide-ehdotusta ja 11 suositusta. Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa. Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentamiseen, tutkimiseen ja elvyttämiseen.

Biodiversiteettistrategia 2013-2012

Biodiversiteetin tilan parantamiseksi on Suomessa laadittu kansallisia biodiversiteettistrategioita. Biodiversiteettistrategian toimeenpanoa ohjaa Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman 2006-2016 toteutusta ja seurantaa edistävä työryhmä (nk. Biodiversiteettityöryhmä ). Saamelaiskäräjiä edustaa työryhmässä saamelaiskäräjien puheenjohtaja. Edellinen, vuodesta 2006 vuoteen 2016 voimassa ollut strategia oli uudistettava biodiversiteettisopimuksen osapuolikokousten ja EU:n päätösten johdosta. Strategian uudistamisen valmistelut aloitettiin jo vuonna 2010. Saamelaiskäräjät osallistui strategian valmisteluun vaikuttamalla hallitusneuvotteluihin, artikla 8(j)-työryhmässä, biodiversiteettityöryhmässä, antamalla lausuntoja ja neuvottelemalla strategiasta viranomaisten kanssa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on sitouduttu uudistamaan kansallista biodiversiteettistrategiaa, kestävän kehityksen ohjelmaa ja toteuttamaan uhanalaisten luontotyyppien toimintasuunnitelmaa. Biodiversiteettistrategian toimeenpanossa sitoudutaan turvaamaan saamelainen kulttuurinen tapa ja perinne käyttää luontoa. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen ”Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2013–2020, luonnon puolesta – ihmisen hyväksi” (nk. Biodiversiteettistrategia). Periaatepäätös ohjaa biodiversiteettistrategian toimeenpanoa Suomessa. Periaatepäätöksessä on huomioitu biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksen päätökset sopimuksen toimeenpanon edistämiseksi sekä EU:n päätökset biodiversiteetin suojelemiseksi.

Periaatepäätöksessä vahvistetaan, että biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n velvoitteet koskevat Suomessa saamelaisia. Periaatepäätöksessä käsitellään saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden ja saamelaisten perinteisen tiedon tilaa ja tulevaisuutta. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä on artikla 8(j):tä ja saamelaisia koskevia merkittäviä toimenpiteitä ja tavoitteita:

- Luonnon monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä koskevat päätetyt toimet toteutetaan tehokkaasti perustuslakiin sisältyviä kansalaisten maanomistus- ja hallintaoikeuksia sekä jokamiehenoikeuksia kunnioittaen sekä jokaisen kansalaisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä noudattaen ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa

- Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota pohjoisen luonnon haavoittuvuuteen, seurantatarpeisiin ja uhkatekijöiden ennakointiin sekä suojeluun ja kestävään käyttöön kansallisesti maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja hallintoa selkiyttämällä sekä yhteistyössä arktisen alueen ja Barentsin euroarktisen alueen valtioiden kanssa kehittäen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana mm. maankäyttöön liittyvää lainsäädäntöä selkeyttämällä ja osallistumalla

- Valtioneuvosto toteuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön yhteydessä yleissopimuksessa ja sen päätöksissä kirjatut alkuperäiskansojen perinteistä tietoa koskevat linjaukset ja tähdentää Suomen mahdollisuuksia toimia edelläkävijänä kansainvälisessä yhteisössä artikla 8(j):n toimeenpanossa.

Konkreettiset toimenpiteet:

Tavoite 14. Välttämättömiä palveluita tuottavia ekosysteemejä ennallistetaan ja turvataan ottaen huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökohdat. Tässä otetaan huomioon muun muassa veteen, terveyteen, elinkeinoihin ja hyvinvointiin liittyvät ekosysteemipalvelut sekä saamelaisten tarpeet alkuperäiskansana.

- Tavoite 18. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta olennaista saamelaisten perinteistä tietoa ja käytänteitä sekä biologisten resurssien perinteistä käyttöä kunnioitetaan, elvytetään ja suojellaan kansallisen lainsäädännön ja kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti kehittämällä perinteisen tiedon suojelua koskevaa hallintoa ja lainsäädäntöä. Yleissopimuksen toimeenpanossa otetaan huomioon saamelaisten täysipainoinen ja tehokas osallistuminen kaikilla tarpeellisilla tasoilla yleissopimuksen ja osapuolikokousten päätösten

Biodiversiteettitoimintaohjelma

Biodiversiteettityöryhmässä on toimeenpanon tueksi laadittu viranomaisia ja sidosryhmiä velvoittava toimintaohjelma. Toimintaohjelma on voimassa vuoteen 2020 ja sen toimeenpanoa seurataan ja edistetään biodiversiteettityöryhmässä. Saamelaiskäräjät on osallistunut toimintaohjelman valmisteluun.

Toimintaohjelma käsittelee laajemmin kuin varsinainen strategia saamelaisten kotiseutualueen luonnon monimuotoisuuden tilaa ja saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tilaa. Toimintaohjelmassa on asetettu toimenpiteille aikataulut ja vastuutahot. Toimintaohjelmassa on useita saamelaisia koskevia tavoitteita.

Saamelaisille tärkeimmät toimenpiteet:

2) Kehitetään opettajien täydennyskoulutusta eliölajituntemuksessa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien kysymysten pedagogiikassa. Edistetään uuden tietoteknologian avulla lajintuntemusta ja kestävän kehityksen kasvatusta (ml. saamelaisopetuksessa ja sen oppimateriaalituotannossa luonnon monimuotoisuutta koskevaa perinteistä tietoa sekä sen suojelua ja arvostusta).

16) Sovelletaan CBD-yleissopimuksen 9. osapuolikokouksen hyväksymiä vapaaehtoisia Akwé: Kon -ohjeita saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa sekä huomioidaan ohjeistus maankäytön ohjaukseen liittyvän lainsäädännön uudistamisessa.

22) Toteutetaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä laadittu toimintasuunnitelma Suomen uhanalaisten luontotyyppien tilan parantamiseksi. Parannetaan tietopohjaa luontotyyppien suojelun, hoidon, ennallistamisen, tutkimuksen ja seurannan kohdentamiseksi. Lisätään yleistä tietämystä luontotyyppien merkityksestä osana maamme luonnon monimuotoisuutta. Tarkennetaan kuvaa metsäisten luontotyyppien uhanalaisuudesta.

35) Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelun sekä saamelaisten kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen kannalta kestävää luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä valtioneuvoston luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua koskevan periaatepäätöksen (VILMAT) ja Suomen matkailustrategian 2020 mukaisesti.

37) Vahvistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää alueidenkäytön suunnittelua matkailukeskusten ympärillä esimerkiksi keskittämällä matkailupalveluja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta.

67) Vähennetään elinkeinotoiminnasta, kuten turvetuotannosta ja kaivostoiminnasta, aiheutuvaa ekosysteemipalvelujen heikentymistä, esim. luonnon ja virkistyskäytön sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen kannalta haitallisia ympäristövaikutuksia, erityisesti vesistö- ja muita päästöjä, tehostamalla toimialan omia, parhaalla tekniikalla toteutettuja ympäristönsuojelutoimenpiteitä.

78) Ohjataan pohjoisten erämaiden ja suojelualueiden maankäyttöä sekä luontomatkailuun ja luonnon monimuotoisuuteen perustuvaa elinkeinotoimintaa kannustamalla monimuotoisuuden turvaamista ja eri intressien yhteensovittamista. Edistetään tunturialueiden maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon -ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät.

79) Kehitetään poronhoidon laidunkiertoa ja laiduninventointeja laidunten kantokyvyn turvaamiseksi yhteistyössä paliskuntien kanssa, ottaen huomioon asiaa koskeva tutkimustieto, saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ja muu poronhoitoon liittyvä tieto. Kannustetaan paliskuntia laatimaan monitavoitteisia poronhoitosuunnitelmia. Jatketaan porolaidunten tilan seurantaa ja kehitetään laidunten inventointimenetelmiä.

84) Koskien myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvän saamelaisten perinteisen tiedon huomioon ottamista jatketaan työtä ILO:n alkuperäiskansoja koskevan yleissopimuksen ratifiointiedellytyksien selvittämiseksi hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti sekä saatetaan päätökseen Pohjoismaista saamelaissopimusta koskevat neuvottelut. Artikla 8 (j) -työryhmän loppuraportissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamista jatketaan, perustelluista syistä toimenpiteitä tarkistetaan ja täydennetään uudessa artikla 8(j)-työryhmässä ja toimenpide-esitykset tuodaan seurantatyöryhmään hyväksyttäviksi.

85) Valmistaudutaan ottamaan käyttöön CBD-yleissopimuksen osapuolikokouksen hyväksymät indikaattorit, jotka koskevat kielellistä monimuotoisuutta, saamelaisten kotiseutualueen maankäytön ja perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä sekä perinteisen tiedon, innovaatioiden ja käytänteiden tilaa ja kehitystä.

Artikla 8(j):n toimeenpano Suomessa jatkuu

Ympäristöministeriö asetti toisen kansallisen artikla 8(j9-asiantuntijatyöryhmän toimikaudeksi 15.2.2013-31.12.2014. Työryhmä toimii biodiversiteettityöryhmän alaisuudessa ja raportoi sille toiminnastaan. Työryhmän tehtävänä on mm:

Työryhmän kokoonpano:

Työryhmän toiminta

Artikla 8(j):n kansainvälisessä monivuotisessa työohjelmassa on päätetty ottaa käyttöön indikaattorit kielellisen monimuotoisuuden tilasta ja kehityksestä; alkuperäiskansojen perinteisten alueiden maankäytön muutoksesta ja kehityksestä sekä perinteisten elinkeinojen harjoittamisen tilanteesta ja kehityksestä. Indikaattorien tavoitteena on selvittää artikla 8(j):n suojeleman perinteisen tiedon tilaa. Kansallinen artikla 8(j)-työryhmä on aloittanut toimet indikaattorien käyttöön ottamiseksi.

Työryhmä on valmistellut ja valmistelee edelleen biodiversiteettisopimuksen kokouksiin Suomen kantoja, jotka liittyvät artikla 8(j)-artiklaan. Työryhmän tarkoituksena on laatia esitykset Akwé: Kon –ohjeiden toimeenpanosta maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain toimeenpanossa. Työryhmän tarkoituksena on myös suomentaa ja saamentaa 10. osapuolikokouksen hyväksymät Tkarihwaie:ri -eettiset menettelytapasäännökset sekä tehdä esitykset niiden toimeenpanemiseksi Suomessa. Tkarihwaie:ri on kanien:keha'ka –kansan kieltä (mohawk-) kieltä ja tarkoittaa ”oikeaa tapaa”. Menettelytapasäännöksen tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen kulttuurisen- ja intellektuaalisen perinnön kunnioittaminen alkuperäiskansoja koskevissa hankkeissa.

Työryhmä käsittelee myös geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa käsittelevän Nagoyan pöytäkirjan ratifiointia Suomessa sekä seuraa biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelman artikla 8(j):tä koskevien asioiden toteutumista.

Määritelmät

Ensimmäinen artikla 8(j)-työryhmä on kuultuaan perinteisen tiedon haltijoita tehnyt yleiset määritelmät saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvästä perinteisestä tiedosta, tapaoikeudesta ja tavanomaisesta luonnonkäytöstä.

Perinteinen tieto

Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto ilmenee saamelaisessa luonnonkäytössä ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamisessa eli poronhoidossa, kalastuksessa, metsästyksessä, keräilyssä ja käsityössä sekä luontosuhteessa. Tieto välittyy saamen kielen luontoon, maastoon, säähän, poronhoitoon, käsitöihin, pyyntiin ja kalastukseen liittyvässä terminologiassa sekä saamenkielisissä paikannimissä. Perinteistä tietoa siirretään tietoisen opettamisen, vanhemmilta sukupolvilta saadun mallin, joikujen ja suullisen kertomaperinteen kautta sekä poronhoito-, kalastus-, keräily käsityö- ja metsästyskäytänteissä.

Luonnonkäyttö

Saamelaisten perinteinen luonnonkäyttö perustuu saamelaiseen arvomaailmaan, sosiaaliseen järjestelmään ja tapaoikeuteen. Luonnonkäyttö on erilaista eri saamelaiselinkeinoissa. Luonnonkäyttö riippuu myös maantieteellisistä ja luonnon olosuhteista.

Tapaoikeus

Saamelainen luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tapaoikeus ohjaa perinteistä maankäyttöä, yhteisön sisäisiä suhteita liittyen maankäyttöön, luo periaatteet nautinta-alueille ja ohjaa luonnonresurssien hyödyntämistä kestävällä tavalla saamelaisen oikeuskäsityksen mukaisesti.

Kulttuuri-ilmaus

Saamelaiskulttuurissa perinteinen kulttuuri-ilmaus tarkoittaa joikumusiikkia, saamen käsityötä, saamelaistaidetta, kertomaperinnettä ja myyttejä, kirjallisuutta, saamenkielisiä paikannimiä sekä saamelaista rakennusperinnettä (mm. kodat, kammit, erityyppiset aitat). Lisäksi saamelaiseen muinaisuskoon kuuluva uhraaminen seidoille on kulttuuri-ilmaus. Uudemmat kulttuuri-ilmaukset tarkoittavat modernia saamelaismusiikkia, teatteria ja elokuvataidetta.

Saamelaiskäräjien tavoitteet perinteisen tiedon suojelemiseksi

Saamelaiskäräjät on asettanut yhdeksi kärkitavoitteeksi vaalikauden 2012-2015 toimintaohjelmassaan , että kansallisen artikla 8(j)-työryhmän loppuraportin toimenpide-ehdotukset ja suositukset on toteutettu vaalikauden loppuun mennessä.

• Saamelaiskäräjät osallistuu tehokkaasti Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman 2012-2020 toimeenpanoon, seurantaan ja vaikuttavuuden arviointiin ja edistää saamelaisia koskevien tavoitteiden pikaista toteutumista. Saamelaiskäräjille on turvattu riittävät resurssit osallistua strategian ja toimintaohjelman toteuttamiseen.

• Saamelaiskäräjät huomioi omassa toiminnassaan saamelaisen perinteisen tiedon tarpeet ja edistää perinteisen tiedon säilymistä, siirtymistä ja kehittymistä tuleville sukupolville kaikessa toiminnassaan.

Akwé: Kon -ohjeet

Biodiversiteettisopimuksen 5. osapuolikokous on hyväksynyt vapaaehtoiset Akwé:Kon -ohjeet . Ohjeet on valmisteltu valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyönä. Ohjeet on tarkoitettu huomioitavaksi alkuperäiskansojen, kuten Suomen saamelaisten, kotiseutualueella toteutettavien sellaisten hankkeiden suunnittelussa sekä suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja vaikutusten arvioinnissa, jotka saattavat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.

Ohjeet edellyttävät, että hankkeiden ja suunnitelmien laatimisen tulisi perustua alkuperäiskansojen tarpeisiin ja näkemyksiin. Alkuperäiskansojen tulisi osallistua hankkeen kaikkiin vaiheisiin suunnittelusta täytäntöönpanoon. Osapuolikokous on esittänyt, että valtiot ottaisivat ohjeet osaksi ympäristö- ja sosiaalivaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta. Valtioiden ja alkuperäiskansojen tulisi Akwé: Kon -ohjeita toimeenpanemalla luoda pysyvä alkuperäiskansan hyväksymä järjestelmällinen menettely sosiaalisten, ympäristö- ja kulttuuristen näkökohtien sisällyttämiseksi suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ohjeita toimeenpanemalla voidaan kehittää alkuperäiskansojen toimintavalmiuksia.

Akwé: Kon -ohjeita noudattamalla haitalliset vaikutukset alkuperäiskansoille voidaan tunnistaa ja haittoja voidaan minimoida. Ohjeiden mukaan hankkeen valmisteluun tulee osallistua alkuperäiskansan edustajia ja työssä on huomioitava tasa-arvo ja eri sukupolvien tarpeet. Alkuperäiskansan edustajille tulee antaa riittävät resurssit, jotta he voivat osallistua hankkeen valmisteluun. Alkuperäiskansayhteisöä tulee tiedottaa valmistelun kaikissa vaiheissa, eri medioissa ja yhteisön käyttämillä kielillä. Hankkeessa tulee kirjata alkuperäiskansan näkemykset ja huolenaiheet ja niitä tulee kohdella oikeudenmukaisesti. Alkuperäiskansan edustajien tulee osallistua hankkeen ympäristöllisten-, kulttuuristen ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin.

Mikäli hanke aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia alkuperäiskansalle, hankkeesta vastaavan ja alkuperäiskansojen edustajien tulee sopia lieventävistä toimenpiteistä kielteisten vaikutusten minimoimiseksi. Hankkeen toteutumista tulee seurata yhdessä alkuperäiskansan edustajien kanssa.

Vapaaehtoiset Akwé: Kon – ohjeet on Suomessa tarkoitettu saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelusta ja ympäristövaikutusten arvioinneista vastaaville viranomaisille, lainsäätäjille, arviointien tekijöille, YVA -hankkeista vastaaville, kaavoittajille, Metsähallitukselle, lupaviranomaisille, saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle sekä saamelaisyhteisöille.

Akwé:Kon -ohjeiden soveltaminen Suomessa

Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa on sovelluttu ensimmäisen kerran Akwé: Kon -ohjeita sekä Suomessa että ylipäänsä maailmassa. Ohjeiden soveltamisesta on valmistunut loppuraportti . Metsähallitus on yhdessä saamelaiskäräjien kanssa luonut pysyvän mallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden maankäytön suunnittelussa.

Ohjeita ei sovelleta saamelaiskäräjien tekemistä esityksistä huolimatta kaavoitusta ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa eikä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (nk. YVA-laissa).

Kansainvälinen päätöksenteko

Biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa koskevia päätöksiä ja suosituksia annetaan kahden vuoden välein pidettävissä osapuolikokouksissa. Osapuolikokoukselle artikla 8(j):tä koskevia asioita valmistelee kansainvälinen työryhmä, Ad Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions. Työryhmän työtä ohjaa osapuolikokouksen hyväksymä artikla 8(j):n monivuotinen työohjelma. Työryhmän työhön osallistuu valtioiden ja alkuperäiskansojen edustajia. Saamelaiskäräjät osallistuu työryhmän kokouksiin osana Suomen valtion delegaatiota ja Suomi puolestaan osana Euroopan Unionin delegaatiota. Euroopan Unioni muodostaa yhteisen kannan kokouspäätöksiin ja puheenjohtajamaa neuvottelee jäsenmaiden puolesta keskistetysti kokouspäätöksistä. Suomi raportoi sopimuksen toimeenpanosta biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Viides maaraportti annettiin toukokuussa 2014.