Pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksyminen on sovittu saatettavan päätökseen viidessä vuodessa. Saamelaiskäräjät ovat toivoneet, että neuvottelut voitaisiin käydä nopeammalla aikataululla, mutta tärkeintä on asian eteneminen. Neuvotteluista on odotettavissa vaikeat. Sopimus olisi historiallinen ja sen hyväksyminen tarkoittaisi maailman ensimmäisen valtiosopimuksen syntyä, minkä tarkoituksena on parantaa usean valtion alueella asuvan alkuperäiskansan, saamelaisten, asemaa.

Ruotsin, Suomen ja Norjan saamelaiskäräjien sekä Venäjän saamelaisten yhteistyöelin, Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto (SPN), odottaa pohjoismaisen saamelaissopimuksen kehittävän saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötä entistä paremmaksi lisäten saamelaisten yhteenkuuluvuutta ja luovan SPN:stä saamelaisten yhteisen korkeimman edustuksellisen elimen omine hallintorakenteineen. Vaikka saamelaiskäräjät ovat pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymisneuvotteluissa osana valtioiden delegaatiota, saamelaisten ääni on yhteinen. SPN neuvottelee yhtenä rintamana pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi. SPN edellyttää, että pohjoismainen saamelaissopimus neuvotellaan kokonaisuudessaan ja kaikki sopimusluonnoksen takaamat oikeudet toteutuvat.

Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja Ingrid Inga sanoo, että on hyvin ilahduttavaa että kolme Saamelaiskäräjää osallistuvat tasa-arvoisina osapuolina neuvotteluissa pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta. Lähdemme siitä, että Saamelaiskäräjien edellytykset osallistua neuvotteluihin turvataan kyseisten valtioiden toimesta. Se seikka että neuvottelujen tulee päättyä viiden vuoden sisällä, merkitsee myös, että Ruotsi tänä aikana voi ilmoittaa aikovansa vahvistaa ja turvata saamelaisten oikeutta itsemääräämiseen ja maiden ja vesien ja luonnonvarojen hallintaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti.

Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi sanoo, että Suomen saamelaiskäräjille neuvottelut pohjoismaisen saamelaissopimuksen hyväksymiseksi ovat erityisen tärkeitä, koska Suomi joutuu pohjoismaisen saamelaissopimuksen kautta takaamaan saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin suojan nykyistä paremmin, ratkaisemaan saamelaisten oikeudet maahan ja veteen sekä turvaamaan saamelaiskäräjille riittävät resurssit toimia. Suomen valtio on asettanut useamman vuosikymmenen ajan tavoitteekseen saada kansallinen ratkaisu saamelaisten maa- ja vesioikeuksista, mutta ratkaisun etsimistä ei ole edes aloitettu. Suomi ei voi enää piiloutua kansallisen ratkaisun hakemisen taakse. Suomen valtion tulee ratkaista saamelaisten maa- ja vesioikeudet viimeistään osana pohjoismaista saamelaissopimusta, siis viiden vuoden kuluessa.

Norjan saamelaiskäräjien presidentti Egil Olli sanoo olevansa hyvin ilahtunut siitä, että neuvottelut pääsevät nyt käyntiin. ”Kuten tiedämme on ollut jonkin verran erimielisyyttä neuvottelusuunnitelmasta, erityisesti Norjassa, mutta kun me nyt tiedämme, että Suomen ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja niiden maiden hallitusten välillä vallitsee yksimielisyyttä, niin aloittaminen ei saa olla Norjasta kiinni. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseen kehuakseni Suomea ja Ruotsia tähänastisesta hienosta ja hyvästä prosessista Ja odotan innolla että alamme tehdä työtä tämän historiallisen asian parissa, eli saadaksemme aikaan saamelaissopimuksen kolmessa pohjoismaassa, jossa asumme”, jatkaa Egil Olli.

Ingrid Inga   Klemetti Näkkäläjärvi Egil Olli    Ruotsin saamelaiskäräjät    Suomen saamelaiskäräjät Norjan saamelaiskäräjät

070 – 773 7762 +358 50 5242109 +47 78 47 40 00