Seurujärvi-Karin mukaan Antonio Briceño onnistuu valokuvillaan tallentamaan erinomaisesti saamelaisen identiteetin tärkeimmät tekijät. ”Saamen kieli on säilynyt parhaiten poronhoitajien keskuudessa, koska he ovat aina tarvinneet moninaisia ilmaisuja viittaamaan erityisesti luontoon selvitäkseen kovissa arktisissa olosuhteissa. Näyttely nostaa hienosti esiin luonnon, kulttuurin ja kielen välisen yhteyden tärkeyden saamelaisille”, arvioi Seurujärvi-Kari ylistäen näyttelyä myös suurena kunnianosoituksena pienelle saamelaiskansalle.

Tilaisuudessa oli läsnä Venezuelan parlamentin alkuperäiskansojen valiokunnan edustajia, joukossa alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavan kansallisen liikkeen johtaja Noeli Pocatierra. Paikalla oli runsaasti politiikan, kulttuurialan ja yrityselämän vaikuttajia sekä diplomaattikuntaa. Näyttely ja avajaistilaisuus ovat saaneet runsaasti huomiota paikallisessa lehdistössä, radiossa ja televisiossa.

Tilaisuuden avasi B.O.D-Corp Banca -pankin kulttuurikeskuksen tiloissa Venezuelan tärkeimpiin yrityselämän vaikuttajiin kuuluva pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín. Suurlähettiläs Mikko Pyhälä kiitti puheessaan näyttelyn yhteistyökumppaneita ja totesi alkuperäiskansojen oikeuksien ajamisen olevan tärkeä osa-alue Suomen kehityspolitiikassa.

Valokuvaaja Antonio Briceñolla on kerrottavanaan pieni tarina jokaisesta kuvaamastaan 40 saamelaisesta.

Toukokuun puoliväliin asti esillä oleva näyttely on toteutettu Briceñon kahden Lapin valokuvausmatkan tuloksena. Inarin seudulla kesäkuussa 2009 ja maaliskuussa 2010 vierailleen Briceñon mielenkiinnon saamelaiskulttuurissa herätti etenkin saamen kieli, sen sanaston rikkaus sekä kielen uhanalainen asema. Kesän hyttysparvien ja talven 30 asteen pakkasten keskellä zoomaillut Briceño vaikuttui erityisesti siitä, kuinka saamen kielestä löytyy 520 poroa, 187 lunta tai jäätä ja 144 maisemaa tarkoittavaa sanaa. ”Kun matkustin ensimmäisen kerran Lappiin, maiseman monotonisuus yllätti minut. Tämä näennäinen yhdenmukaisuus oli kuitenkin vain seurausta minun katseeni rajallisuudesta erottaa tuon ympäristön yksityiskohtia”, Briceño muistelee.

520 poroa -näyttelyn teemat nousevat nimenomaan saamen kielen erityisyydestä ja sen tärkeästä yhteydestä luontoon. Nerokkaalla valokuvauksellaan ja innovatiivisia tekniikoita käyttäen Briceño tarjoaa yleisölle sekä visuaalisen että kielellisen tulkinnan saamelaiskulttuurista. Näyttely koostuu lähes sadasta eri valokuvasta koottuna viiteen eri kuvaryhmään. Teokset kuvaavat saamelaisia ja heitä ympäröiviä arktisia luonnonolosuhteita - tunturi-, metsä- ja järvimaisemaa, lunta, poroja ja revontulia - jotka luovat omat haasteensa saamelaisten arjelle, mutta tarjoavat myös erityisen kulttuurisen ja kielellisen inspiraation lähteen tälle Euroopan Unionin ainoalle alkuperäiskansalle.

Näyttelyn esillepano on tavanomaisesta poikkeava; yleisön hämmästystä herätti etenkin 40 saamelaisen potretista koostuva ja korkealle seinälle levittyvä valokuvamosaiikki. Mosaiikissa saamelaiset nähdään sekä perinteisissä että arkisissa asusteissaan. Myös läpinäkyville akryylilevyille painetut kaksi- ja kolmikerroksiset lunta ja poroja kuvaavat teokset ihastuttivat katsojia. Näyttelyn viimeisen teoksen videomainen revontuliprojektio ja taustalla soiva joiku saivat yleisön haltioitumaan. Briceñon taiteellista lahjakkuutta kiiteltiin vuolaasti. Lapin luonnonmaisemat ja saamelaismusiikki näyttäytyivät venezuelalaisille eksoottisina ja maagisina, ”jonain mitä he eivät olleet nähneet ja kuulleet koskaan aiemmin”. Saamen kielen erityispiirteet hämmästyttivät monia: ”En voi uskoa, että saamenkielessä on porolle 520 eri sanaa, kun en itse tunne kuin kaksi: poro ja Petteri”, yleisön parista todettiin.

Avajaistilaisuudessa kuultiin myös norjansaamelaisen Elin Kåvenin musiikkiesitys, joka latasi yleisön shamaanirummullaan luonnonläheiseen tunnelmaan ennen laskeutumista näyttelysalin arktiseen saamelaisympäristöön.”Mitä ihmettä? Miten ystäväni voivat olla täällä Caracasissa, toisella puolen maailmaa?”, ihmetteli Suomen ja Norjan rajalta Karasjoelta kotoisin oleva Kåven nähdessään tuttuja kasvoja saamelaismosaiikissa. ”Antonio on onnistunut ymmärtämään saamelaiskulttuurin ytimen täydellisesti, tullessani näyttelytilaan minusta tuntui aivan kuin olisin saapunut kotiin”, kertoi Kåven liikuttuneena näyttelyn läpi kuljettuaan. Tilaisuudessa tarjottiin rouva Pia Sovio-Pyhälän valmistelemia makupaloja Suomesta, muun muassa porosalamia ja graavilohta ruisleivän kera.

Briceño vieraili Suomessa Caracasin edustuston tukemana ja ulkoasiainministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston kutsumana kulttuurivieraana. Vierailun Lapin järjestelyitä koordinoivat Siida-museo ja Saamelaiskäräjät. Näyttely toteutettiin yhteistyössä Briceñon, Suomen Caracasin edustuston ja B.O.D.-Corp Bancan kulttuurikeskuksen kesken ja useiden yrityssponsorien tuella.

Briceño on tullut tunnetuksi maailman alkuperäiskansoja ja heidän kulttuurisia erityispiirteitään sekä luontosuhdettaan tallentavilla kuvasarjoillaan, joista kuuluisin Amerikan jumalat on edustanut Venezuelaa Venetsian Biennaalissa ja kiertänyt maailmaa YK:n suojeluksessa. Amerikan jumalat nähtiin vuoden 2010 keväällä myös Inarin Siida-museossa ja Hangon Rintamamuseossa.

Valokuvaaja yhteistyökumppanien ympäröimänä. Kuvassa vasemmalta oikealle: B.O.D-Corp Banca -pankin sijoitusosaston johtaja Pedro Rendón Oropeza, valokuvaaja Antonio Briceño, pankin yritysvastuuosaston varapuheenjohtaja Milagro González, suurlähettiläs Mikko Pyhälä, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Irja Seurujärvi-Kari, pankin hallituksen puheenjohtaja Víctor Vargas Irausquín ja María Beatriz Hernández.

Teksti: Johanna Kivimäki

Kuvat: Alexis Escamez

Linkki Antonio Briceñon kotisivuille

Viisisataa sanaa Porolle – venezuelalaisen valokuvaajan Antonio Briceñon kuvausmatka Suomeen saamelaisten maille