Saamelaisnuoret saivat oman vaikutuskanavan kun saamelaiskäräjät perusti yhteyteensä nuorisoneuvoston maaliskuussa 2010. Uusi nuorisoneuvosto aloitti toimintansa huhtikuussa 2011.

Nuorten asioita saamelaiskäräjien hallinnossa hoitaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman.

Esitimme Kaisalle kymmenen kysymystä, joihin hän vastaa seuraavasti:

 1. Kuka olet ja mistä tulet?

 

Olen Kaisa Tapiola-Länsman, Gáva-Jovnna Ilmára Kaisa ja olen kotoisin Utsjoelta. Olen poronhoitajaperheestä ja puhun äidinkielenäni pohjoissaamea. Olen äidin puolelta kolttasaamelainen, mutta äidin varhaisen poismenon vuoksi en puhu koltansaamea, mutta olen ylpeä kolttasaamelaisista juuristani.

 

 

2. Mitä olet tehnyt ennen kuin sinut valittiin nuorisosihteeriksi?

 

Olen opiskellut Oulun yliopistossa saamelaista kulttuuria pääaineena ja olen valmistunut syksyllä 2013 filosofian maisteriksi. Sivuaineena luin hallintotieteitä, saamen kieltä, historiaa ja museologiaa. Olen myös opiskellut yhden vuoden teollista muotoilua, mutta se ei tuntunut omalta alalta. Ennen nuorisosihteerin virkaan valitsemista olen tehnyt monenlaista kesä- ja pätkätyötä mm. Saamelaismuseo Siidassa, Oulun maakunta-arkistossa, Saamelaiskäräjillä sekä Sámi Duodji ry:ssä. Teen myös mahdollisuuksien mukaan poronhoitotöitä sekä saamelaisia käsitöitä.

 

 

3. Miksi halusit nuorisosihteeriksi?

 

Olen jo opiskeluiden aikana päättänyt, että tulen työskentelemään saamelaisasioiden parissa ja Saamelaiskäräjien nuorisosihteerin paikka tuntui kaikkein omimmalta.

 

 

4. Mitä nuorisosihteerin toimenkuvaan kuuluu?

 

Nuorisosihteerin päätehtävänä on toimia nuorisoneuvoston sihteerinä, joka valmistelee nuorisoneuvoston kokoukset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot sekä toimeenpanee nuorisoneuvoston päätökset. Nuorisosihteerin toimenkuvaan kuuluu myös muut erikseen määrättävät tehtävät, jokainen työntekijä hoitaa omalta osaltaan Saamelaiskäräjien yhteisiä asioita. Nuorisosihteeri on myös mukana esimerkiksi erilaisissa työryhmissä, tästä yhtenä esimerkkinä Selvä peli -työryhmä. Nuorisoneuvosto ja nuorisosihteeri ovat myös mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia saamelaisnuorille. Nuorisosihteeri tekee lisäksi yhteistyötä muiden nuorisoalan toimijoiden kanssa saamelaisalueella ja Lapissa.

 

 

5. Minkälainen on tavallinen työpäiväsi?

 

Onkohan olemassa tavallista työpäivää? Työ on aika lailla tavallista toimistotyötä, asioiden hoitamista sähköpostitse ja puhelimitse, palavereita, kokouksia, tapahtumien järjestämistä, kulujen ja menojen seurantaa, mutta kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Jonkin verran tulee matkusteltua, esimerkiksi ohjaus- ja työryhmien kokoukset ovat nyt työn alkuvaiheessa olleet pääasiassa Rovaniemellä tai Ivalossa.

 

 

6. Mikä nuorisoneuvosto on?

 

Nuorisoneuvosto on yksi saamelaiskäräjien lautakunnista. Nuorisoneuvosto ja sen jäsenet asetetaan kahden vuoden välein saamelaiskäräjien yleiskokouksessa. Seuraava nuorisoneuvosto asetetaan alkuvuodesta 2014.

 

Nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet, jäsenet ovat valituiksi tullessaan 18–25-vuotiaita saamelaisnuoria. Lisäksi nuorisoneuvostoon valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan viisi pysyvää asiantuntijajäsentä, jotka ovat valituiksi tullessaan 15–17-vuotiaita. Nuorisoneuvostossa tulee olla edustettuna kaikki saamelaisalueen kunnat (Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän kunnasta Lapin palkisen alue), sekä suomessa puhutut saamenkielet (inarin-, koltan- ja pohjoissaame). Nuorisoneuvoston toimialaan kuuluvat kaikki saamelaisnuoria ja saamelaisnuorten elinoloja koskevat asiat.

 

 

7. Miten nuorisoneuvosto voi toimillaan edistää saamelaisnuorten asemaa Suomessa?

 

Nuorisoneuvosto valmistelee ne saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja Näin saamelaisnuoret saavat oman äänensä kuuluviin nuorisoneuvoston kautta.

 

Muita nuorisoneuvoston päätehtäviä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin. Tämä pyritään toteuttamaan järjestämällä erilaisia tapahtumia. Vuosittain järjestettäviä tapahtumia ovat Skábmagovien nuortenpäivät sekä Saamelaisnuorten taidetapahtuma, ja joka toinen vuosi järjestetään saamelaisnuorten konferenssi. Tällaisissa tilaisuuksissa on mahdollisuus käyttää kaikkia Suomessa puhuttavia saamen kieliä tai suomea. Suuremmissa tapahtumissa on helppo saavuttaa saamelaisnuoria sekä informoida heitä esimerkiksi juuri saamelaisnuorten oikeuksista.

 

Nuorisoneuvosto järjestää myös muita tapahtumia ja koulutuksia, vuonna 2013 pidettiin yhteistyössä saamelaisen lastenkulttuurikeskus MÁNNU:n ja Sámi Duodji ry:n kanssa villahuivin kutomiskurssi saamelaisnuorille. Käsityökoulutuksia on tarkoitus järjestää vuosittain.

 

Lisäksi nuorisoneuvosto tiedottaa mahdollisimman kattavasti toiminnastaan ja muutenkin saamelaisnuoria koskevista asioista. Nuorisoneuvostolla on omat kotisivut sekä facebook -sivut.

 

 

8. Kuinka saamelaisnuorten asema parani Suomessa nuorisoneuvoston myötä?

 

Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin ja samalla tavalla nuorisoneuvosto on Suomen saamelaisnuorten korkein poliittinen elin. Suurin parannus on se, että nuorisoneuvostossa saamelaisnuoret pääsevät vaikuttamaan omiin oikeuksiinsa ja niiden toteutumiseen. Nuorisoneuvoston myötä saamelaisnuoret ovat huomattavasti aktiivisemmin mukana saamelaiskäräjien toiminnassa sekä päätöksenteossa nuoria koskevissa asioissa. Nuorisoneuvoston jäsenet ovat myös päässeet edustamaan Suomen Saamelaiskäräjiä erilaisissa tapahtumissa, konferensseissa ja seminaareissa, myös alkuperäiskansojen asioissa. Nuorisoneuvostolla on myös edustus Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston nuorisolautakunnassa, jonka tarkoituksena on edistää saamelaisnuorten asioita valtion rajojen yli.

 

 

9. Minkälaisiin asioihin aiot kiinnittää erityistä huomiota nuorisosihteerinä?

 

Olen opiskeluiden aikana pohtinut paljon kieliasioita ja saamen kielien asemaan kiinnitän varmasti erityisesti huomiota. Olen itse kotoisin Utsjoelta, joka on ainoa Suomen saamelaisenemmistöinen kunta. Yli puolet kunnan asukkaista on saamenkielisiä. Luulisi, että Utsjoella saamen kielellä on todella hyvä asema, mutta esimerkiksi kielenvaihdosta saamesta suomeen esiintyy myös Utsjoella ja tämä on hyvin valitettavaa. Myös saamenkielisten lasten ja nuorten puhekielenä on usein suomi.

 

 

10. Millaisena näet saamelaisnuorten aseman Suomessa kymmenen vuoden kuluttua?

Saamelaisalueella saamelaisnuorten asema on kohtuullisen hyvä, jos mietitään esimerkiksi koulujen saamen kielten opetusta tai saamen kielien käyttömahdollisuuksia. Parantamista löytyy tietenkin aina ja etenkin asenteissa koko saamelaisalueella löytyy parannettavaa, varmasti vielä kymmenenkin vuoden kuluttua.

 

Minusta on huolestuttavaa, että jo iso osa saamelaislapsista ja -nuorista asuu kaupungeissa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, kymmenen vuoden kuluttua luultavasti vieläkin suurempi osa. Osa on jo syntynyt kaupunkilaisiksi ja kokoajan suurempi osa saamelaislapsista syntyy ja elää kaupungeissa ja heillä ei välttämättä ole suurempia yhteyksiä saamelaisten kotiseutualueeseen. Tämän päivän saamelaisnuoret ovat kymmenen vuoden kuluttua vanhempia ja heillä on suurin vastuu kasvattaa lapset saamelaiseen kulttuuriin ja puhua lapsille saamen kieliä. Kaupungeissa ja muutenkin Etelä-Suomessa tämä on vaikeampaa, kun saamelaiset asuvat hajallaan ja yhteisön apua on vaikeampi saada.