Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on luonteeltaan käytännönläheistä ja ilmenee erityisesti saamen kielessä, ympäristösuhteessa ja elinkeinoissa. Saamelaisten perinteiset elinkeinot eli poronhoito, metsästys, kalastus, keräily ja käsityö siirtävät perinteistä tietoa sukupolvelta toiselle. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on vaarassa heikentyä yhteiskunnallisten muutosten seurauksena.

Työryhmä ehdottaa tilanteen korjaamiseksi 28 toimenpidettä ja suosituksia. Toimenpiteissä esitetään luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon huomioimista lainsäädännön ja hallinnon kehittämishankkeissa sekä koulutuksessa. Työryhmä esittää, että resursseja ohjataan saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon tallentamiseen, tutkimiseen ja elvyttämiseen. Työryhmä esittää myös, että parhaillaan uudistettavaan luonnon monimuotoisuusstrategiaan ja toimintaohjelmaan kirjataan uusia toimenpiteitä perinteisen tiedon suojelemiseksi. Työryhmän puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näkee raportin valmistumisen merkittävänä saavutuksena ja luovan hyvän pohjan kansalliselle ja kansainväliselle luonnon monimuotoisuuspolitiikalle. ”Keskeiset ministeriöt ja viranomaiset sitoutuivat edistämään saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. On tärkeää, että työ ei pysähdy tähän ja työryhmän esittämiä toimenpiteitä aletaan toteuttaa”, Näkkäläjärvi sanoo.

Raportti edistää osaltaan kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):n toimeenpanoa Suomessa. Artikla suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa, käytänteitä ja innovaatioita.

Akwé: Kon ohjeet käyttöön Suomessa

Työryhmä esittää, että saamelaisten kotiseutualueen maankäytön suunnittelussa ja ohjauksessa sovelletaan biodiversiteettisopimuksen Akwé: Kon -ohjeita kansallisen lainsäädännön puitteissa. Metsähallitus yhdessä saamelaiskäräjien kanssa on jo aloittanut ohjeiden soveltamisen Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa, ensimmäisenä maailmassa. ”Saamme Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnasta arvokkaita kokemuksia, ja Metsähallitus on sitoutunut laatimaan pysyvän menettelytavan Akwé: Kon -ohjeistuksen soveltamiselle Metsähallituksen toiminnassa”, iloitsee työryhmän puheenjohtaja Näkkäläjärvi. Työryhmä pitää tärkeänä, että myös kunnat huomioivat ohjeistuksen hankkeissaan.

Vapaaehtoiset Akwé: Kon ohjeet on valmisteltu yhdessä alkuperäiskansojen edustajien kanssa ja hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa vuonna 2004. Suomessa ohjeet koskevat sellaisia saamelaisten kotiseutualueella toteuttavia hankkeita, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten kulttuuriin ja elinkeinoihin. Työryhmä esittää, että kun ympäristön käyttöä ja perinteisiä saamelaiselinkeinoja ohjaavaa lainsäädäntöä kehitetään, huomioidaan biodiversiteettisopimuksen velvoitteet ja soveltuvilta osin Akwé: Kon -ohjeet. Työryhmä ehdottaa, että ympäristöministeriö antaa ohjeistuksen Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointiprosessissa sekä maankäyttö- ja rakennuslain toimeenpanossa.

Työryhmä on suomentanut ja julkaissut Akwé:Kon ohjeet. Suomennos on yksi maailman ensimmäisiä ohjeista tehtyjä käännöksiä.

Artikla 8(j)-työryhmän loppuraportti liitteineen 

Artikla 8(j)-sivusto

Klemetti Näkkäläjärven puhe artikla 8(j)-loppuseminaarissa 

Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, Saamelaiskäräjät, puh. 050 524 2109, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen, ympäristöministeriö, puh. 040 506 1172, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.

Työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Liinu Törvi, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 040 719 2997, Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.