| Mielipidekirjoitus: Suomen, Ruotsin ja Norjan on turvattava saamelaisten oikeudet |
|
|
|
Saamelaisilta on evätty vuosisatoja itsemääräämisoikeus sekä oikeus maahan ja veteen. Monet saamelaiset eivät voi edelleenkään käyttää ihmisoikeuksiaan. Monet saamelaiset kohtaavat ennakkoluuloja ja rasismia, ja Pohjoismaiden saamelaisilla on yhteisiä kokemuksia kolonisaatiosta ja syrjinnästä, jotka ovat valtioiden harjoittaman politiikan seurausta. Olemme nyt tilanteessa, jossa saamelaisten kielet, kulttuurit ja elinkeinot ovat katoamassa.
Kansainoikeudellisesti alkuperäiskansoilla on erityiset oikeudet. Suomen, Ruotsin ja Norjan hallitusten vastuulla on turvata saamelaisten oikeudet, jotka johtuvat heidän asemastaan alkuperäiskansana.
Suomen, Ruotsin ja Norjan välisestä pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta käydään parhaillaan neuvotteluja. Tarkoituksena on, että sopimuksessa määritellään ja sillä turvataan oikeudet, joita saamelaisilla on kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Siinä tunnustetaan saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana, ja sen lähtökohtana on ajatus siitä, että saamelaisten oikeudet menevät näiden kolmen maan kansallisten etujen edelle. YK:n alkuperäiskansojen (oikeuksien) erityisraportoija James Anaya korostaa, miten tärkeää on, että saamelaiskäräjät osallistuvat käynnissä olevaan työhön ja että Suomi, Ruotsi ja Norja ratifioivat sopimuksen.
Vaadimme politiikkaa, jonka lähtökohtana ovat saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana ja joka poikkeaa nykyisistä syrjivistä rakenteista. Siten valtio voi turvata saamelaisten kielten, kulttuurien ja elinkeinojen säilymisen ja kehityksen kansainoikeuden mukaisesti. Katsomme, että pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi voi edistää uutta järjestystä, jossa saamelaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa kaikilla tasoilla Pohjoismaissa.
Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifiointi on tärkeä askel eteenpäin. Korostamme tänään kolmen Pohjoismaan neuvotteluvaltuuskunnille suunnatussa yhteisessä kirjoituksessamme, miten tärkeää on ratifioida sopimusteksti, jolla turvataan saamelaisten ihmisoikeudet. Korostamme myös, miten tärkeää on viedä neuvotteluja aktiivisesti eteenpäin, jotta ilmoitetusta viiden vuoden aikataulusta voidaan pitää kiinni.
Egil Olli
Norjan saamelaiskäräjien puheenjohtaja
Klemetti Näkkäläjärvi
Suomen saamelaiskäräjien puheenjohtaja
Sara Larsson
Ruotsin saamelaiskäräjien hallituksen puheenjohtaja
Susanne Nour
Tanskan ihmisoikeusinstituutin tasa-arvo-osaston johtaja
Eva Biaudet
Suomen vähemmistövaltuutettu
Pirkko Mäkinen
Suomen tasa-arvovaltuutettu
Kristina Winther Poulsen
Tasa-arvovaltuutettu Fäärsaaret
Poul Hansen
Grönlannin tasa-arvoneuvoston puheenjohtaja
Kristín Ástgeirsdóttir
Islannin tasa-arvokeskuksen johtaja
Sunniva Ørstavik
Norjan tasa-arvo- ja vähemmistövaltuutettu
Agneta Broberg
Ruotsin syrjintävaltuutettu
Veronica Larpes-Papadopoulou
Ahvenanmaan syrjintäasiamies
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 18.10.2011 ) |