| Perinteisen tiedon suoja kehittyy |
|
|
|
Suomen saamelaiskäräjien edustajat, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Nilla Tapiola ovat tyytyväisiä kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän seitsemännen kokouksen tuloksiin. ” Saamelaisille luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon suojelu ja kansainvälinen perinteiseen tietoon liittyvä päätöksenteko on todella tärkeää. Kokouksen perusteella on selvää, että niin Suomen, kuin kaikkien maidenkin, tulee terävöittää perinteisen tiedon suojelua ja kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa,” puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoi.
Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä (Open-Ended Ad-Hoc Working Group on Article 8(j) and related provisions) valmistelee biodiversiteettisopimuksen seuraavaa osapuolikokousta, joka pidetään vuonna 2012 Intiassa ja tekee esityksiä osapuolikokouksen artikla 8(j):tä koskeviksi päätöksiksi. Sopimuksen artikla 8(j) suojelee alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvää perinteistä tietoa. Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. ”Euroopan Unionin yhteinen kanta sovitaan yhteisissä koordinaatiokokouksissa. Olen hyvin tyytyväinen siihen, että Suomen saamelaiskäräjillä oli aito vaikutusmahdollisuus EU:n esityksiin ja EU myös vei esityksiämme eteenpäin” Nilla Tapiola kertoi.
Kokoukseen osallistui saamelaisia myös Norjasta ja Ruotsista. Suomen saamelaiskäräjien edustajat ovat keskustelleet Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajien kanssa saamelaisille tärkeiden asioiden edistämisestä kokouspäätöksiin. ”On tärkeää, että kansainvälisissä kokouksissa eri maiden saamelaisille löytyy aikaa yhteispalavereille ja –pohdinnoille. Saamelaisten edustuksellisten elinten kannalta on tärkeää olla mukana päätöksenteon keskiössä, muuten menetämme vaikuttamismahdollisuuden”, Näkkäläjärvi ja Tapiola korostavat.
Suomen delegaatio artikla 8(j)-työryhmän kokouksessa: Klemetti Näkkäläjärvi, ympäristöneuvos Aulikki Alanen ja Nilla Tapiola
Kokouksessa tehtiin esitys uudeksi artikla 8(j):n toimeenpanon monivuotiseksi työohjelmaksi. Monivuotinen työohjelma ohjaa biodiversiteettisopimuksen sihteeristön ja sopimusosapuolten toimintaa. Kokouksessa valmisteltiin strategiaa biodiversiteettisopimuksen artikla 10(c):n liittämiseksi artikla 8(j)-työryhmän työhön. Artikla 10(c) suojelee tavanomaista luonnonkäyttöä, jota harjoitetaan kulttuuristen tapojen mukaisesti kestävällä tavalla. Kokous esittää, että artikla 10(c):n toimeenpanemiseksi laaditaan ohjeistus ja että kansalliset biodversiteettistrategiat tukevat kestävää tavanomaista luonnonkäyttöä. Kaikki toimet artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi tulee valmistella ja toteuttaa yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. ” Tavanomaisen luonnonkäytön suojelu on tärkeää myös perinteisen tiedon suojelemiseksi. Suomessa artikla 10(c):n suojelemaa luonnonkäyttöä on saamelaisten perinteisten elinkeinojen kestävä luonnonkäyttö. Suomessa artikla 10(c):n toimeenpano on jäänyt huomioitta ja tulemme esittämään, että uudistettavassa Suomen biodiversiteettistrategiassa käsitellään saamelaisten kestävän luonnonkäytön turvaamista”, Näkkäläjärvi kertoo.
Työryhmä käsitteli myös uusien perinteisen tiedon tilaa kuvaavien indikaattorien sisältöä ja kehotti valtioita ottamaan indikaattorit pikaisesti täyttöön. Indikaattorit on hyväksytty biodiversiteettisopimuksen osapuolikokouksessa (CO10) viime vuonna. Kolmas, COP9- kokouksessa hyväksytty indikaattori kielellisestä moninaisuudesta on jo käytössä. Indikaattorit käsittelevät alkuperäiskansojen perinteisten asuma- ja nautinta-alueiden maankäytön ja hallinnan tilaa sekä perinteisten elinkeinojen asemaa. ” Uudet indikaattorit ovat tärkeitä, jotta voimme selvittää perinteisen tiedon ja tavanomaisen luonnonkäytön tilaa. Saamelaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvä perinteinen tieto on sidoksissa saamen kieleen ja perinteisiin elinkeinoihin. Suomella ei kuitenkaan ole ajantasaista tietoa saamelaisten perinteisten elinkeinojen asemasta tai edes elinkeinon harjoittajien määrästä. Suomen saamelaiskäräjät on hakenut rahoitusta saamelaiselinkeinojen tilanteen selvittämiseksi Suomessa. Selvitys on kiireellinen, jotta Suomi voi ottaa käyttöön indikaattorit ja toimeenpanna kansainvälisiä velvoitteitaan. Toivon, että valtio myöntää pikaisesti rahoituksen selvityksen laatimiselle” Nilla Tapiola vetoaa.
Suomessa artikla 8(j):n toimeenpanoa valmistellut asiantuntijatyöryhmä on luovuttanut raporttinsa ympäristöministeriölle 7.6.2011. ” Montrealin kokouksessa kävi selväksi, että Suomi on edelläkävijä artikla 8(j):n kokonaisvaltaisen toimeenpanon valmistelussa. Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on sitouduttu suojelemaan perinteistä tietoa. Akwé:Kon ohjeita on sovellettu vain Suomessa parhaillaan käynnissä olevan Hammastunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnassa. Asiantuntijatyöryhmän toimenpide-esitykset Suomen valtiolle on kuitenkin toteutettava ja toimeenpanon tulee alkaa tehokkaasti Suomen valtion ja saamelaiskäräjien yhteistyöllä. ”, vaatii puheenjohtaja Näkkäläjärvi, joka on toiminut myös kansallisen 8(j)- asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana.
Lisätietoa kokouksesta ja sen päätöksistä (englanniksi):
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 07.11.2011 ) |