Opetusministeri Gustafsson piti saamen kielen suurina tulevaisuuden haasteina elinkeinorakenteen muuttumista, kielenvaihdoskehitystä ja poismuuttoa saamelaisten kotiseutualueelta. - Tilanteessa, jossa jo 70 % saamelaislapsista ja -nuorista asuu muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella, tarvitaan uusia toimia erityisesti oman kielen opetuksen saamiseen. Gustafsson piti tärkeänä saamen kielen opetuksen järjestämistä koko maassa. - Toimivan etäyhteyksiä käyttävän opetuksen hyödyntäminen on tärkeää siellä missä saamen kielen lähiopetukseen ei ole mahdollisuuksia, totesi Gustafsson. Opetus- ja kulttuuriministeriö aloittaa kuluvan kevään aikana selvitystyön saamen kielen etäopetuksen mahdollistamisesta.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki muistutti siitä, että maailmassa kuolee yksi kieli kahden viikon välein. - Maailman noin 6000 kielestä jopa 90 % on vaarassa hävitä. Se merkitsee maailman köyhtymistä ja yksipuolistumista ja maailman alkuperäiskansojen kieliin varastoituneen arvokkaan kulttuuritiedon katoamista, totesi Arhinmäki. Hän vakuutti hallituksen tukevan kulttuuripolitiikassaan myös saamelaisen kulttuurin säilymistä. - Saamen kielet ja kulttuurit ovat viime vuosina selvästi vahvistuneet, totesi Arhinmäki.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kiitti työryhmää onnistuneesta työstä ja toivoi saamen kielen elvytystoimenpiteiden etenevän ja saavan myös rahoituksen. - Saamelaiskäräjillä ja saamelaisyhteisössä on suuret odotukset kielenelvytysohjelmasta. Tavoitteenamme on pysyvän mallin aikaansaaminen kielen elvyttämistä ja suojaamista varten, totesi Näkkäläjärvi.

Hankkeen ohjausryhmän jäsen Irja Seurujärvi-Kari totesi olevansa kiitollinen kielenelvytyksen toimenpideohjelmaehdotuksen valmistumisesta. - Tärkeintä kielen elvyttämisen onnistumiselle on positiivinen ilmapiiri, yleinen tahtotila ja yhteinen visio, totesi Seurujärvi-Kari.