Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto

Nuorisoneuvosto valmistelee kaikki saamelaiskäräjien saamelaisnuoria koskevat lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot. Lisäksi se  edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä pyrkii vahvistamaan saamelaisnuorten yhteyttä omiin juuriinsa ja kulttuuriinsa.

Nuorisoneuvosto on toiminut vasta muutaman vuoden. Sen perustaminen oli yksi Saamelaiskäräjien toimikauden 2007–2011 tavoitteista. Tavoite saavutettiin vuonna 2011 saamelaiskäräjien ensimmäisessä yleiskokouksessa, jossa nimettiin ensimmäinen väliaikainen nuorisoneuvosto, joka kokoontui ensimmäisen kerran huhtikuussa 2011.

Nuorisoneuvoston toiminnan alkumetreillä keskityttiin tavoitteiden, linjausten ja tehtävien suunnitteluun. Valmista toimintamallia ei ollut, joten omat haasteensa tarjosi se, että nuorisoneuvosto sai itse määritellä toiminnalleen toimintatavat, tavoitteet, tehtävät ja linjaukset.

Kuvassa ensimmäinen Nuorisoneuvosto. Takarivissä vasemmalta  Lasse Lehtola, Antti Heikkuri, Anna-Katariina Feodoroff, Elli-Marja Hetta, Nils-Heikki Paltto, Ella Näkkäläjärvi, Aleksi Syrjä ja Saara-Maria Salonen. Eturivissä Inga Helander, Heli Huovinen ja Aslak Satokangas.

Mallia nuorisoneuvoston toimintaan otettiin niin Suomen kuntien nuorisolautakunnista kuin Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelimistäkin. Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on kuitenkin aivan erilainen kuin edellä mainitut nuorisoelimet. Se poikkeaa kuntien nuorisolautakunnista siten, että nuorisoneuvoston toiminta-alue on koko Suomi. Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelimistä se taas poikkeaa oman erillisen rahoituksensa ja päätoimisen nuorisosihteerinsä myötä. Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on lisäksi naapurimaiden nuorisoelimiin verrattuna paremmat vaikutusmahdollisuudet, koska sillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus saamelaiskäräjien yleiskokouksessa.

 Nuorisoneuvoston kokoonpano

Nuorisoneuvosto koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja kolmesta muusta jäsenestä sekä heidän varajäsenistään ja viidestä pysyvästä asiantuntijajäsenestä.

Jäsenet ja varajäsenet ovat valituksi tullessaan 18-25-vuotiaita saamelaisnuoria. Muista Saamelaiskäräjien lautakunnista poiketen nuorisoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä. Pysyvät asiantuntijajäsenet ovat valituksi tullessaan 15-17-vuotiaita saamelaisnuoria. Nuorisoneuvostoa nimettäessä on otettava huomioon alueellinen ja kielellinen tasa-arvo, eli on oltava jäseniä jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta (Utsjoki, Inari, Sodankylän Vuotso, Enontekiö), sekä jokaisen kieliryhmän edustajia (pohjois-, inarin- ja koltansaame), sekä naisten ja miesten välinen tasa-arvo. Lisäksi nuorisoneuvostossa ovat edustettuna yhtä lailla kaupunkisaamelaisnuoret ja poroelinkeinoa harjoittavat nuoret saamelaiset.

Nuorisoneuvosto on hyvä ponnahduslauta saamelaispolitiikkaan ja miksei myös kunnallispolitiikkaankin. Nuorisoneuvostossa tutustuu saamelaiskäräjien toimintaan, rakenteeseen ja tavoitteisiin sekä oppii kokouskäytäntöjä ja alkuperäiskansojen, etenkin saamelaisten, oikeuksista ja kansainvälisistä vaikutusmahdollisuuksista. 

 
Lyhyen olemassaolon aikana on ehtinyt tapahtua paljon 

Nuorisoneuvoston ensimmäinen suurempi tapahtuma oli järjestää Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) Yhteispohjoismaisen nuorten konferenssin Saariselällä 13.–15.10.2011. Konfrenssi järjestetään kahden vuoden välein, vuoronperään Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Konferenssiin osallistui saamelaisnuoria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, yhteensä noin 70.

Yhteispohjoismaisen nuorten konferenssin pääteemat olivat perinteinen tieto, saamelaisuuden käyttö turismissa, gákti ja sen uudistaminen sekä saamelaisuuden säilyttäminen ja ylläpitäminen saamelaisalueen ulkopuolella. Ohjelma sisälsi luentoja, ryhmätyöskentelyä ja paneeliskeskustelun. Konferenssin viimeisenä päivänä pidettiin myös ensimmäinen yhteispohjoismainen saamelaiskäräjien nuorisoelinten kokous.

Yhteiskuva Saariselällä konferenssissa 13.-15.2011 (Kuva: Áile Aikio)

Marraskuussa 2011 järjestetyn Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston konferenssin yhteydessä oli nuorten miniseminaari. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelinten kanssa. Seminaarin päätarkoitus oli käsitellä saamelaisnuorten tilannetta ja toivetta pohjoismaisesta nuorten lautakunnasta. Konferenssin yhteydessä olleessa SPN:n kokouksessa tuo lautakunta päätettiinkin perustaa. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alainen nuortenlautakunta tulee koostumaan Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoelinten nimeämistä jäsenistä, mutta myös Venäjän saamelaisnuorten järjestöä pyydetään nimeämään edustajat lautakuntaan.

Nuorisoneuvosto on myös osallistunut ja osallistuu vuosittain Ijahis Idja-alkuperäiskansojen musiikkifestivaaliin, Skábmagovat-alkuperäiskansojen elokuvafestivaaliin ja erilaisiin seminaareihin, konferensseihin ja foorumeihin, mm. UNPFII 2012 (United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues). Nuorisoneuvosto on käynyt tutustumassa Euroopan Neuvostoon Brysselissä ja YK:hon New Yorkissa. Nuorisoneuvoston jäseniä on monissa työryhmissä ja ohjausryhmissä.

Keväällä 2012 valittiin uusi nuorisoneuvosto. Poikkeuksellisesti vain vuoden toiminut ensimmäinen nuorisoneuvosto teki ehdotuksen uudelleen  nimettävästä nuorisoneuvostosta. Uudelleen nimeämisen syynä oli, että nuorisoneuvoston toimikaudet kulkevat käsi kädessä saamelaiskäräjien ja muiden lautakuntien toimikausien kanssa.

Nuorisoneuvosto tutustumassa Euroopan neuvostoon. Kuvassa vasemmalta:

Nils-Heikki Paltto, Inka Nuorgam, Elli-Marja Hetta, Saara-Maria Salonen,

Laura-Maija Niittyvuopio, Hannu Kangasniemi ja Tuomas-Aslak Juuso.

Kohti tulevaa

Nuorisoneuvostolla on paljon tavoitteita tuleville vuosille. Tärkeimpiä tavoitteita on käydä saamelaisalueen kouluilla kertomassa saamelaiskäräjistä ja nuorisoneuvostosta sekä aloittaa Ofelaš-toiminta. Ofelaš-toiminnassa saamelaisnuoret käyvät Suomen kouluissa kertomassa saamelaisista, heidän historiasta, kulttuurista ja kielistä. Ofelaš-toimintaa pidetään hyvin tärkeänä, jotta vääristyneet mielikuvat ja stereotypiat väistyisivät valtaväestön mielistä.

Nuorisoneuvoston tavoitteisiin kuuluu myös järjestää vuosittain isompi tapahtuma koko Suomen saamelaisnuorille. On tärkeää saada saamelaisnuoret kerättyä yhteen, edes kerran vuodessa. Saamelaisnuorista yli 65 % asuu saamelaisalueen ulkopuolella, eikä kaupungeissa ole luonnollista tapaa säilyttää kieltä tai kulttuuria. Yhteisillä tapaamisilla muiden saamelaisnuorten kanssa pyritäänkin vahvistamaan nuorten identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Muita tulevaisuuden suunnitelmia on muun muassa järjestää esimerkiksi kolttanuorille tapaamisia ja aktivoida heitä järjestäytymään. Tällä hetkellä kolttanuorilla ei ole minkäänlaista järjestöä eikä järjestettyä toimintaa, ja nuorisoneuvosto näkeekin tärkeäksi elvyttää kolttansaamea ja kulttuuria kolttanuorten yhteen saamisen kautta.

Neuvosto näkee lisäksi tärkeäksi järjestää koulutuksia perinteisiin käsitöihin, koska nuoria tekijöitä on vähän. Monilla voi olla tilanne, ettei ole enää mahdollista oppia vanhemmilta tai isovanhemmilta käsitöitä, eivätkä perinteiset tiedot ja taidot näin ollen enää siirrykään sukupolvelta toiselle.

Nuorisoneuvostolle on myös erittäin tärkeää aloittaa ja jatkaa yhteistyötä Suomessa, Norjassa, Venäjällä ja Ruotsissa toimivien saamelaisjärjestöjen kanssa.

Nuorisoneuvosto 2012-2013. Kuvassa vasemmalta Nils-Heikki Paltto,

Jouna Näkkälä, Heli Huovinen, Aslak Holmberg, Saara-Maria Salonen ja

Elli-Marja Hetta. Edessä Mira Rauhala, Inka Nuorgam, Inga Helander ja

Laura-Maija Niittyvuopio.

Linkit:

Nuorisoneuvoston blogi 

Nuorisoneuvosto Facebookissa

Nuorisoneuvosto