Saamelaiset ovat neljän valtion alueella asuva kansa. Niinpä myös saamelaisnuoret elävät eri puolilla valtioiden rajoja. Nykypäivän rajoista huolimatta saamelaiset ovat tunnetusti kuitenkin “rajaton kansa”, tiivis ja yhtenäinen. Rajattomuus näkyy myös saamelaisnuorissa, jotka pitävät rajat ylittävää yhteistyötä tärkeänä. Saamelaisnuoret ovat aktiivisia ja tietoisia siitä, että nuorten omalla panoksella on suuri vaikutus omalta osaltaan kulttuurin säilymiseen ja sen elävänä pitämiseen.

Saamelaisnuorten rajat ylittävän yhteistyön tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kaikkien saamelaisten välillä ja tätä kautta olla mukana luomassa monin tavoin vahvaa kansaa.

Saamelaisten yhdistäminen lähtee liikkeelle jo nuorista. Suomen saamelaiskäräjien nuorineuvoston puheenjohtaja Laura-Maija Niittyvuopio kommentoi rajojen yli tehtävää yhteistyötä ja mainitsee, että ei pitäisi aina puhua Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän saamelaisista, vaan saamelaisista yhtenä samana kansana. Jos puolestaan täytyy erottaa eri saamelaisia, se tulee luonnollisemmin saamelaisten omien nimitysten mukaisesti esimerkiksi eri saamen kielien puhujien, tai eri elinkeinoa harjoittavien mukaan.

Saamelaisnuorten välinen yhteistyö on yksi näyte siitä, kuinka aktiivisia saamelaisnuoret ovat oman kulttuurinsa vaalimisessa. Nykypäivänä yhteistyötä on helpompi tehdä, sillä yhteyden saaminen ja asioista tiedottaminen on suhteellisen helppoa sosiaalisen median kautta. Tästä huolimatta yhteistyö ei ole itsestäänselvyys vaan se vaatii erilaisia resursseja, kuten rahaa ja tahtoa toimia, sekä tietynlaista joustavuutta valtioiden taholta. Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Laura-Maija Niittyvuopio pitää erilaisia konferensseja ja seminaareja hyvinä konkreettisina esimerkkeinä rajat ylittävästä yhteistyöstä. Ne kokoavat yhteen runsain määrin saamelaisnuoria ympäri Saamenmaan. Konferenssien aiheet vaihtelevat saamelaispolitiikasta saamelaiskulttuurin vaalimiseen.

Konferenssien ja seminaarien kautta on saavutettu edistysaskelia ja niiden avulla on saatu aikaan konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi syksyllä 2011 suomen saamelaiskäräjien alainen nuorisoneuvosto järjesti Saariselällä yhteispohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin, joka kokosi yhteen noin 100 saamelaisnuorta. Konferenssissa käsiteltiin ajankohtaisia saamelaisasioita muun muassa paneelien ja työpajojen kautta. Kyseisessä konferenssissa sai alkunsa saamelaisnuorten yhteinen nuorisolautakunta, jossa on edustajia jokaisesta neljästä maasta.  

Kuvassa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Laura Niittyvuopio. Kuvan ottanut Unna-Maari Pulska.

Toinen hyvä esimerkki rajat ylittävästä yhteistyöstä on keväällä 2012 järjestetty Ruotsin saamelaisnuorten yhdistyksen vuosikokous Björklidenissä. Vuosikokouksen yhteydessä järjestettiin konferenssi, joka keräsi yhteen noin 150 saamelaisnuorta ympäri Saamenmaan. Konferenssin teemana oli Rájehis, rajaton. Konferenssin teemana oli vahvistaa rajojen yli saamelaisnuorten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja saada saamelaisnuorille yhteinen ääni. Tapahtumassa kirjoitettin Rákkasorda-julistus, jonka tavoitteena oli tuoda esiin kaikkien neljän maan saamelaisnuorten tavoitteita. Julistus on luettavissa muun muassa Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen blogissa.

Tärkeä asia yhteistyössä on tapahtumien ja tapaamisten monipuolisuus, ja se että mukaan tavoitetaan mahdollisimman moni. Poliittisen toiminnan lisäksi täytyy olla myös muutakin toimintaa eri asioista kiinnostuneille. Yhtenä esimerkkinä tästä Laura-Maija mainitsee vuosittain järjestettävät salibandyn saamenmestaruuskisat, jotka kokoavat yhteen neljän eri maan saamelaisnuoria. Kisoista on jo tullut jokavuotinen perinne, joka pyritään säilyttämään. Kisoja on tarkoitus pitää vuorotellen jokaisessa neljässä valtiossa.  “Erilaisissa tapahtumissa tutustuu ihmisiin eri tavalla. Ihmisistä tulee esiin erilaiset puolet seminaarissa, kuin vaikka salibandya pelatessa tai saamelaismusiikin festareilla”, Laura-Maija kuvailee.

Laura-Maija korostaa yhteistyön olevan tärkeää myös siksi, että asuttaessa eri valtioissa pystytään vertaamaan tilanteita valtioiden välillä ja mahdollisesti myös asettamaan paineita tätä kautta valtiolle, jos samat asiat on hoidettu toisin toisessa valtiossa. Tilanteita vertaamalla voidaan ottaa mallia paremmin hoidetuista asioista ja kehittää omassa valtiossa saamelaisten asioita.

Yhteistyön kautta luodaan myös nykyaikana erityisen tärkeitä sosiaalisia verkostoja, saadaan uusia ideoita, tutustutaan ja saadaan ystäviä. Laura-Maija sanoo toiminnan olevan myös saamelaisnuorten identiteetin kannalta tärkeää, kun pääsee tutustumaan samanhenkisiin saamelaisiin nuoriin. Yhteistyö vaikuttaa myös saamenkielen ylläpitoon ja elvyttämiseen, sillä tavatessa muiden maiden nuoria on pakko puhua muuta kieltä kuin oman kotimaan valtaväestön kieltä. Pohjoissaame on saamenkielistä laajimmalla alueella puhuttu, ja se on käyttökielenä useasti. Pohjoissaamea on monesti sanottu saamelaisten englanniksi. Tavatessa puhekieli ei kuitenkaan ole automaattisesti saamen kieli, sillä jotkut saamen kielet ovat niin kaukana toisistaan, että kommunikointi on hankalaa. Lisäksi on saamelaisia, jotka ovat menettäneet oman kielensä. Kommunikointikielenä toimiikin yllättävän usein englanti.

Yhteistyölle vakiintunut asema

Yhteistyötä pyritään jatkuvasti parantamaan ja kehittämään, ja siitä pyritään luomaan vakiintunut ja itsestäänselvä asia saamelaisnuorille. Mukaan pyritään saamaan lisää uusia kasvoja ja toimintaa pyritään kasvattamaan laajemmaksi. Tapahtumia pyritään järjestämään monipuolisemmin ja useammin, sillä tällä hetkellä yhteisiä tapahtumia on yhteistyön aktiivisuudesta riippuen vain muutamia kertoja vuodessa. Lisäksi erityisesti yhteistyötä Venäjän kanssa pyritään lisäämään, sillä se on vähäisempää kuin Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten välinen yhteistyö.

Laura-Maija uskoo omien kokemustensa pohjalta tulevaisuuden olevan valoisa, sillä kaikilla on samat lähtökohdat ja yleisesti kaikki ovat olleet kiinnostuneita tekemään yhteistyötä saamelaisnuorten eteen. Laura-Maija sanoo että on hyvä merkki, että kiinnostusta löytyy joka puolelta. Se takaa sen, että yhteistyö onnistuu ja tulee jatkumaan. Kun yhteistyö vakiintuu, siitä tulee pysyvä ja luonnollinen osa saamelaisnuorten toimintaa.

Ruotsinpuolen saamelaiskäräjien nuorisolautakunnan edustaja Helena Partapuoli kommentoi myös yhteistyötä ja sanoo yhteistyön näkyvimpiä muotoja olevan konferenssit ja kokoukset, joissa nuoret kaikkialta Saamenmaasta kokoontuvat keskustelemaan saamelaisten tulevaisuudesta:

”Kaikki vuosien mittaan järjestetyt konferenssit ovat selkeästi osoittaneet, että me olemme kansa ja haluamme tehdä yhteistyötä. Jokaisen konferenssin tulos on, että nuoret haluavat paremmat yhteydet jotta Sápmi voisi kehittyä. Viime syksynä Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto piti konferenssin Saariselällä ja siellä päätimme että haluamme yhteisen nuorten lautakunnan. Myöhemmin Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto (SPN) piti kokouksen Kirkkoniemessä ja nuorten lautakunnat pitivät siellä esitelmiä. Kerroimme mitä teemme nuorten lautakunnissa sekä millaisia haasteita ja odotuksia meillä on tulevaisuuden suhteen. SPN päätti että yhteinen nuortenlautakunta on tarpeellinen. Saamelaisnuorten yhteistyö on hyvin tärkeää koska me olemme tulevaisuus, Saamenmaassa ei tulisi olla rajoja, koska me olemme yksi kansa.”

Partapuoli jatkaa ja kertoo yhteistyön päämäärän olevan itsemääräämisoikeus, ja että Venäjä, Suomi, Ruotsi ja Norja todella tunnustaisivat saamelaisten oikeudet. Jokaisella valtiolla on omat ongelmansa ja oikeusjärjestelmänsä, joten on tärkeää että voimme kehittyä yhteistyön avulla. Jos emme tee yhteistyötä, on vaarana että Saamenmaa saattaa ”pirstoutua”.

Partapuoli päättää kommenttinsa: ”Me saamelaiset olemme pitkään toimineet politiikassa parantaakseen oikeuksiamme ja meillä on yhä pitkä tie kuljettavana. Meidän työtapamme ovat kokoukset ja konferenssit, ja tähän asti ne ovat osoittautuneet hyviksi työmuodoiksi. Jokaisessa kokouksessa käydään hyviä keskusteluja ja tehdään hyviä päätöksiä, josta voi sitten jatkaa työtä YK:n EU:n ja saamelaiskäräjien suuntaan. Yksi hyvin tärkeä osa tätä työtä on löytää nuoria, jotka haluavat toimia politiikassa, ja se on haaste. Minä näen tulevaisuuden valoisana, vaikka Saamenmaassa on juuri nyt paljon haasteita ja ongelmia. Nuorilla on erilaisia näkemyksiä emmekä ole vielä juuttuneet vanhoihin polkuihin. Nuoret näkevät oikeudet eri tavalla, rajat ihmisten ja maiden välillä eivät ole yhtä selkeitä. Mielestäni jokainen konferenssi, johon olen osallistunut, on antanut minulle voimaa, ihmiset ottavat huomioon ajatukseni ja samalla pääsen kuuntelemaan muiden mielipiteitä."

 Kuvassa Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisolautakuntaan kuuluva Helena Partapuoli. Kuvan ottanut Laila Stenberg.

Muut kuvat ottanut Sergey Gavrilov.

Lisää hänen ottamiaan kuvia löydät täältä.