Nimeni on Johanna Njaita ja olen 22-vuotias. Tulen Ruotsista eteläsaamen alueelta pienestä kylästä nimeltä Hemavan. Se sijaitsee kahdenkymmenen kilometrin päässä Tärnabystä. Olen itse uumajansaamelainen, mutta olen opiskellut eteläsaamea ensimmäiseltä luokalta lähtien Tärnabyn saamelaiskoulussa. Koulussa ei ollut uumajansaamen opettajaa, joten emme voineet opiskella omaa kieltämme. Uumajansaame on erittäin pieni ja uhanalainen kieli ja sen puhujia ei ole montaa.

Tällä hetkellä asun Jokkmokkissa, jossa opiskelen Sámij åhpadusguovdásjissa (saamelaisten koulutuskeskus), keskittyen nahkaan ja tekstiileihin. Sámij åhpadusguovdásjiin meno on antanut minulle paljon, sillä olen oppinut paljon perinteisistä käsitöistä. Täällä oppii myös paljon saamelaisten historiasta ja muista saamelaisalueista, sekä saamelaisista perinteistä.

Ennen kun aloitin opiskeluni Sámij åhpadusguovdásjissa, opiskelin Sollefteåssa, joka sijaitsee Ruotsin keskiosassa. Siellä opiskelin saamelaiskäsitöiden muotoilua ja Alpine linea. Kuäydessäni saamelaiskäsityökoulua, minulla ei ollut saamelaisia opettajia, vaan minun täytyi usein soittaa äidille kotiin ja kysyä mitä ja miten pitää jokin tehdä. Opiskelun aloittaminen Jokkmokkissa vaikutti minuun siten, että kehityin siellä huomattavasti erityisesti käsityön saralla, sillä siellä oli saamelaisia opettajia.

Saamelaisena oleminen on suuri osa identiteettiäni. Kasvoin siihen, enkä voisi kuvitella elämääni ilman saamelaisuutta. Saamelaisuuteni on vahvistunut paljon aloitettuani opiskelut Jokkmokkissa, sillä kuulen saamenkieltä päivittäin ja olen päässyt mukaan saamelaiskäsitöihin.

Kotialueellani ei ole kovin montaa, jotka puhuvat saamenkieltä julkisesti. Minulle kieli on erittäin tärkeä ja toivon sen vahvistuvan tulevaisuudessa. Uskon, että tulevaisuus näyttää hyvältä siltä kannalta, että saamenkielen vahvistamiseen saadaan paljon resursseja. Nykypäivänä monet nuoret pyrkivät vahvistamaan kieltänsä, mutta selkeästi tarvitsemme enemmän. Uskon ja toivon, että pystymme vahvistamaan saamenkieltä entistä enemmän tulevaisuudessa. Uskon niin, sillä saamelaisilla on niin vahva yhteenkuuluvuuden tunne, vaikka meidät onkin jaettu neljään eri maahan.