Saamelaiskäräjät hakee päätösten purkua saamelaisten yleisen edun ja vaaliluettelon luotettavuuden turvaamisen vuoksi. Saamelaiskäräjälain mukaan saamelaiskäräjien hallitus vastaa saamelaiskäräjien vaaliluettelon oikaisuvaatimusten käsittelystä. 

Saamelaiskäräjät hakee päätösten purkua hallintokäyttölain § 63:n nojalla, jossa säädetään purkuperusteiden edellytyksistä. KHO:n tekemät päätökset tulee purkaa, koska päätökset perustuvat lain väärään soveltamiseen, erehdykseen ja että asiassa on saatu uusi selvitys. Saamelaiskäräjien purkuhakemus pohjautuu oikeustieteen tohtorin, lainkäytön professori emeritus, Jyrki Virolaiselta tilattuun asiantuntijalausuntoon. 

Saamelaiskäräjälain § 3  vakiintuneen käytännön mukaan saamelaisena pidetään henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena ja että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. KHO oli ratkaisuissaan tulkinnut saamelaismääritelmää uudella tavoin siten, että henkilön samaistumisella annetaan suurin painoarvo saamelaiskäräjälain § 3 tulkinnassa. KHO perusti näkemyksensä YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean nykyisin vanhentuneeseen, vuonna 2009 annettuun suositukseen siitä, miten saamelaismääritelmää on tulkittava. Komitean silloisen suosituksen mukaan Suomessa saamelaisen määritelmää olisi tullut tulkita väljemmin antamalla kyseisten henkilöiden itseidentifikaatiolle suurempi painoarvo.

Saamelaiskäräjien purkuhakemuksen yhtenä perusteena on asiassa saatu uusi selvitys. KHO:n tekemän päätöksen jälkeen YK:n rotusyrjintäkomitea on antanut Suomelle uuden suosituksen  koskien saamelaiskäräjälain § 3 tulkintaa. Komitea esitti huolensa siitä, että KHO:n tekemissä päätöksissä täydentää saamelaiskäräjien vaaliluetteloa painotetaan riittämättömästi saamelaisten itsemääräämisoikeutta, joka on tunnustettu YK:n  alkuperäiskansojen oikeuksia koskevassa julistuksessa (3 artikla), erityisesti oikeutta määrätä omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti (33 artikla) sekä  oikeutta siihen, ettei alkuperäiskansoja pakkosulauteta eikä niiden kulttuuria tuhota (8 artikla). 

Rotusyrjintäkomitean uusi tulkinta ei ole kuitenkaan riittävä, vaan olennaista saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan on se, että KHO:n päätöksissä on tulkittu lisäksi saamelaiskäräjälain § 3 Suomen kansainvälisten velvoitteiden vastaisesti sivuuttaen mm. Suomen ratifioiman kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteet, saamelaisten itsemäärämisoikeuden ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen. Saamelaiskäräjien hallituksen näkemyksen mukaan KHO:n päätös pohjautuu lisäksi  puutteellisiin todisteisiin kyseisten henkilöiden esivanhempien saamen kielen taidosta ja samaistumisesta saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien hallitus oli tehnyt periaatepäätöksen purkuhakemusten tekemisestä kokouksessaan 27.9.2012. Tähän päätökseen jätettiin yksi eriävä mielipide. 

Lisätietoja:

puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi

lakimiessihteeri Aimo Guttorm