Euroopan Unioni on sitoutunut arktisessa tiedonannossaan dialogiin alkuperäiskansojen kanssa. Dialogia on käyty ulkosuhdekomissaari Catherine Ashtonin kanssa hänen Suomen vierailunsa yhteydessä vuonna 2011.

 - Muuten dialogi on jäänyt vähäiseksi, Näkkäläjärvi kertoo. Olen todella iloinen, että Nils Torvalds on kutsunut meidät Brysseliin ja hän on ensimmäisenä europarlamentaarikkona todella edistämässä dialogia EU:n ja alkuperäiskansojen kesken. Tämä toimii mielestäni hyvänä esimerkkinä myös EU- komissiolle siitä, että sen tulee ottaa dialogi alkuperäiskansojen kanssa vakavasti.

- Saamelaisten demokraattisesti valittu elin toimii myös esimerkkinä Euroopassa. On vielä valitettavan paljon ryhmiä joilla ei ole edes niitä oikeuksia mitä Suomen saamelaisille on suotu. Mutta tätä ei pidä sanoa itsetyytyväisin mielin, toteaa europarlamentaarikko Torvalds. Meilläkin on paljon parannettavaa.  

Saamelaiskäräjät keskustelee vierailunsa aikana erityisesti saamelaisten kielellisistä, kulttuurisista ja elinkeinollisista oikeuksista EU:ssa. Saamelaiskäräjille on järjestetty tutustuminen Euroopan Unionin ja komission toimintaan ja tapaaminen talouskomissaari Olli Rehnin kanssa. Saamelaiskäräjät tutustuu myös Suomen pysyvän edustuston toimintaan Brysselissä ja tapaa EU- neuvoston ihmisoikeustyöryhmän edustajia. 

 - Toivomme vierailulta paljon. Tärkeimpänä tavoitteena on luoda pysyvät neuvottelumahdollisuudet EU:n kanssa ja saada saamelaiskysymykset huomioitua paremmin EU:n politiikassa. Erityisenä tavoitteena on turvata EU:n InterregSápmi -rahoitusohjelman säilyminen omana ohjelmanaan, sen rahoituksen turvaaminen ja ohjelman hallinnon ja byrokratian keventäminen. Tehokkainta olisi siirtää ohjelman hallinnointi suoraan saamelaiskäräjille. Toivomme myös petopolitiikan kehittämistä EU:n tasolla siten, että sekä petojen suojelu ja saamelaisporonhoidon harjoittaminen olisivat tasapainossa ja elinkeinon harjoittamisen suoja on turvattu, puheenjohtaja Näkkäläjärvi toteaa.