Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu Suomen perustuslaissa. Alkuperäiskansan kriteeristö pohjautuu kansainvälisen työjärjestön, ILO:n, sopimukseen numero 169. Sopimuksen mukaan itsenäisissä maissa asuvia kansoja pidetään alkuasuperäiskansoina, kun he polveutuvat väestöstä, joka maan valloituksen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu. Alkuperäiskansa ei myöskään ole määräävässä asemassa omalla asuinalueellaan. Alkuperäiskansan tulee itse pitää itseään sellaisena. Alkuperäiskansan on täytynyt säilyttää oikeudellisesta asemastaan huolimatta kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuurilliset ja poliittiset instituutionsa.

Suomessa saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälain kolmannessa pykälässä (3 §) ja sen pääperusteena on saamen kieli. Lain mukaan saamelainen on henkilö, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltansaamea, jotka ovat kaikki uhanalaisia. 

Suomessa tilastointi etnisen alkuperän perusteella on henkilötietolain mukaan laitonta ellei tehtävistä ole säädetty nimenomaan laissa. Suomen saamelaiskäräjälain § 23 mukaan saamelaiskäräjät ylläpitää vaaliluetteloa saamelaisista. Vaaliluettelosta ei voi myöntää tietoja kuin saamelaiskäräjien hallituksen luvalla tilastointi- ja tutkimustarkoitukseen. Saamelaiskäräjien vaalien yhteydessä kerätään tilastoa saamelaisten määrästä kotiseutualueen kunnissa, kotiseutualueen ulkopuolella ja ulkomailla. Tilasto on tarkin tieto Suomen saamelaisten määrästä. Väestörekisteritietojärjestelmään voi ilmoittaa äidinkielekseen saamen kielen. Järjestelmä ei vielä erota eri saamen kieliä. Vuoden 2012 loppuun mennessä äidinkielekseen saamen oli väestötietojärjestelmään ilmoittanut 1900 henkilöä. 

Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Heistä yli 60 prosenttia asuu jo kotiseutualueensa ulkopuolella, mikä asettaa saamenkieliselle opetukselle, palveluille ja tiedonvälitykselle uudenlaisia vaatimuksia. Saamelaisia asuu perinteisillä asuma-alueillaan Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. Kaikkiaan saamelaisia yhteensä 75 000-100 000. Eniten saamelaisia on Norjassa. Kaupungistuminen on vaikuttanut kaikkiin saamelaisyhteisöihin ja sekä Norjan että Ruotsin pääkaupunkiseuduilla kuten Suomessakin on iso saamelaisyhteisö. Saamelaisten määrä on kasvanut vuodesta 1992 vuoteen 2011 55 prosenttia. Tänä aikana kotiseutualueen ulkopuolella asuva saamelaisväestön määrä on kasvanut 165 %. Saamelaisten kotiseutualueen väestömäärä on laskenut tänä aikana 13 %. 

Taulukko: Saamelaisten määrän kehitys Suomessa