Saamen kielet Suomessa ja muualla

Saamen kielet ovat suomalais-ugrilaisia kieliä ja itämerensuomaisten kielten (kuten suomen ja viron) etäsukukieliä. Saamen kielellä ja suomella on ollut yhteinen kantakieli. Kielet ovat erkaantuneet noin 3500- 3000 vuotta sitten. Saamen kielet alkoivat erkaantua 300- 800 jaa. Saamen kielet jakautuvat itäiseen ja läntiseen kieliryhmään. Suomessa puhuttavista saamen kielistä pohjoissaame kuuluu läntiseen kieliryhmään. Pohjoissaame on suurin saamen kielistä ja sitä puhutaan äidinkielenä Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa pohjoissaamessa on itä- ja länsimurteita. Itäiseen kieliryhmään kuuluvat inarin- ja koltansaame. Inarinsaamea puhutaan vain Suomessa. Koltansaamen perinteiset puhuma-alueet sijaitsevat Suomen lisäksi Norjassa ja Venäjällä, äidinkielenään sitä puhutaan vain Suomessa. Venäjällä puhutaan turjan- ja kildinsaamea. Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös etelä-, piitimen- ja luulajansaamea.

Suomessa puhuttavat saamen kielet ovat omia kieliään. Kussakin kielessä on oma ortografiansa eli kirjoitustapa. Pohjoissaamen ortografia vahvistettiin 1979 saamelaiskonferenssissa ja virallistettiin vuonna 1979. Inarinsaamen ortografia virallistettiin vuoden 1996 saamelaiskonferenssissa. Koltansaamen ortografia valmistui vuonna 1972. Kielet ovat yhteisestä kantamuodostaan huolimatta niin erilaisia, että on puhuttava eri kielistä. Vaikka eri saamen kieliä onkin kahdeksan, ne ovat kuitenkin kehittyneet samasta kantakielestä ja muistuttavat etäisesti toisiaan. Yleisesti puhutaan kaikista saamen kielistä yhtenä kielenä, koska eri kielistä huolimatta saamelaiset ovat yksi ja yhteinen kansa.

Saamen kieltä suojelee Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa oma erityislainsäädäntönsä. Venäjällä saamen kielellä ei ole virallista asemaa ja kielen tulevaisuus on kaikkein uhanalaisin.

Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, pienimmät saamen kielet ovat erittäin uhanalaisia. Uhanalaistumiskehitys johti Venäjällä akkalansaamen sammumiseen sen viimeisen puhujan poismenon myötä 1990-lvulla. Koltansaame on myös vaarassa sammua Venäjältä. Koltansaamen puhujia on Venäjällä enää vain muutamia elossa. Koltansaame on käytännössä sammunut Norjassa.

Suomessa koltan- ja inarinsaame olivat erittäin uhanalaisia ja vaarassa jopa kadota 1990-luvulla. Kielten elvytystoimenpiteet ovat saaneet kielen puhujien määrän kasvamaan. Elvytystoimenpiteistä huolimatta kielet ovat edelleen erittäin uhanalaisia.

Saamen kieli ja kulttuuri

Saamen kieli on tärkeä osa saamelaiskulttuuria. Saame ei ole vain kommunikaatioväline, vaan se ilmentää saamelaiskulttuuria, sen arvoja, elinkeinoja, luontosuhdetta ja ympäröivää todellisuutta. Saamelaiskulttuurin luontosidonnaisuus ilmenee erityisesti saamen kielessä. Eri saamen kielissä on erikoistunut ja laaja luontoon ja eläimiin liittyvä erityisterminologiansa. Saamen kieli eroaa muista suomalaisugrilaisista kielistä kieliopillisesti mm. siten, että saamen kielessä on yksikkö, kaksikko ja monikko.

Saamen kielessä on myös tarkka elinkeinoihin liittyvä erityisterminologiansa: poronhoitoon, kalastukseen, pyyntiin ja käsitöihin liittyen. Saamen kielen terminologian hallitseminen onkin osa saamelaiselinkeinon harjoittajan ammattitaitoa. Saamen kieli ja sen erityisterminologia on osa saamelaisten perinteistä tietoa.

Saamen kielten tila Suomessa

Suomessa saamen kielten uhanalaistumiskehitys kiihtyi 1900-luvun alusta lähtien. Saamen kieli ei ollut Suomessa hyväksytty kieli ja saamelaisten tultua opetusvelvollisuuden piiriin opetus, koulukotiasuminen ja valtakulttuurin paine johtivat pakotettuun kielenvaihtoon saamesta suomeen monissa perheissä. Saamen kielen puhumista ei pidetty yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä ja saamelaisia syrjittiin kulttuurinsa, alkuperänsä ja kielensä johdosta. Yhteiskunnallisista paineista huolimatta saamen kieli säilyi suuressa osassa perheitä äidinkielenä.

Saamelaisyhteisön järjestäytyminen 1900-luvun puolivälistä alkaen johti saamen kielen aseman paranemiseen ja saamelaisyhteisö alkoi kehittää saamen kieltä kirjakielenä sekä koulu- ja viranomaiskielenä. 1990-luvulla aloitettiin aktiiviset saamen kielten elvytystoimenpiteet ja kielen palauttaminen kielensä menettäneisiin sukuihin kielipesä-toiminnan avulla. Tehokas elvytystoiminta on onnistunut säilyttämään pienemmät inarin- ja koltansaamen hengissä, eikä kielten sammuminen ole enää uhkakuvana. Pohjoissaamea uhkaa saamelaisten poismuutto ja erityisesti reuna-alueilla, kuten Lapin paliskunnassa ja Enontekiöllä, kielen tulevaisuus ei ole turvattu.

Saamen kielten tulevaisuus ei ole kuitenkaan turvattu. Suurin uhka saamen kielten tulevaisuudelle on saamelaisten poismuutto pois saamelaisten kotiseutualueelta sekä saamelaiselinkeinojen heikko asema. Saamelaiselinkeinot ylläpitävät perinteisiä saamen kielenkäyttöympäristöjä. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaiset eivät saa saamenkielistä opetusta, saamen kielen opetusta ei ole saatavana edes vieraana kielenä suurimmissa saamelaisasutuskeskuksissa ja saamelaisten luonnolliset saamen kielen käyttöympäristöt ohenevat ja katoavat kotiseutualueen ulkopuolella ja saamen kieli voi jäädä vain kotikieleksi. Suurimmat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella olevat saamelaiskeskittymät ovat Rovaniemi, Oulu ja pääkaupunkiseutu.

Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen alkuperäiskansojen perinnetietoa käsittelevän artikla 8j:n kansallinen asiantuntijatyöryhmä on laatinut alustavan indikaattorin saamelaisten kielellisestä diversiteetistä. Indikaattorin lähteinä on saamelaisvaltuuskunnan ja saamelaiskäräjien vaaleissa kerätyt tilastot sekä saamelaisneuvoston keräämä tilasto vuodelta 1962. Vuoden 2011 saamelaiskäräjävaalien yhteydessä tilastoa ei kerätty. Tilastojen mukaan saamelaisväestön määrä on kasvanut vuodesta 1962 vuoteen 2007 158 %. Saamen kieltä ensimmäisenä kielenään puhuvien määrä on puolestaan laskenut samassa ajassa 16 %. Kun vuonna 1962 saamea ensimmäisenä kielenään puhui noin 75 % saamelaisista, vuonna 2007 enää 26 % saamelaisista puhui saamea ensimmäisenä kielenään. Vuonna 2011 jo 65 % saamelaisista asui kotiseutualueen ulkopuolella.

Kunnittain tarkasteluna vuosina 1970-2007 osalta saamelaisten määrä on kasvanut 3,4 %, mutta saamen kieltä ensimmäisenä kielenään puhuvien määrä on laskenut vajaat 17 %. Inarin kunnassa saamea ensimmäisenä kieltä puhuvien määrä on vähentynyt 24 %, vaikka saamelaisten määrä on kasvanut samalla ajanjaksolla vajaat 6 %. Utsjoen kunnassa, Suomen ainoassa saamelais-enemmistöisessä kunnassa saamelaisväestön määrä on vähentynyt noin 22 % ja saamen kieltä ensimmäisenä kielenään puhuvien määrä on laskenut vajaat 35 %. Sodankylän kunnassa saamelaisväestön määrä on kasvanut 113% ja saamen kieltä ensimmäisenä kielenään puhuvien määrä vajaat 79 %. Sodankylän kunta on saamelaisten kotiseutualueen kunnista väestöluvultaan suurin kunta ja ainoa kasvukunta, jonne muutetaan myös muualta saamelaisten kotiseutualueelta. Sodankylän kunnan osalta on kyseessä myös muutto saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolelle, koska valtaosa muuttoliikkeestä on tapahtunut kuntakeskukseen, ei Lapin paliskunnan alueelle.

Kaavio 1 Saamelaisten määrä ja 1 opittu kieli

Saamelaisten määrä kasvaa kuten myös suomea tai muuta kieltä ensimmäisenä kielenään puhuvien määrä. Vuonna 2007 enää 26 % saamelaisista puhui saamea ensimmäisenä kielenään. Saamelaisista noin 19 % puhui vuonna 2007 pohjoissaamea ensimmäisenä kielenään, 3 % inarinsaamea ja vajaa 4 % koltansaamea.

Kaavio 2 Saame ensimmäisenä kielenä saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella

Pohjoissaamea ensimmäisenä kielenään puhuvista vuonna 2007 asui kotiseutualueella noin 66 %. Inarinsaamea ensimmäisenä kielenään puhuvista 72 % ja koltansaamea ensimmäisenä kielenään puhuvista 65 %. Pohjoissaamea ensimmäisenä kielenään kotiseutualueen ulkopuolella olevien määrä on kasvussa. Tilastojen mukaan saamen kieli on vahvin kieli ensimmäisenä kielenä kaikissa saamen kielissä kotiseutualueella.

Nykyiset lainsäädäntö- ja hallinnolliset toimet eivät ole tilastojen valossa riittäviä turvaamaan saamen kielten ja kielen sisältämän kulttuurisen rikkauden säilymistä ja kehittymistä. Suomessa on suunniteltu vuodesta 2009 lähtien saamen kielten elvytysohjelmaa, mutta sen toimeenpano siirtyy seuraavalle eduskuntakaudelle.

Saamen kielet lainsäädännössä

Saamen kieli sai virallisen aseman vuonna 1992 saamen kielilain myötä. Uudistettu saamen kielilaki astui voimaan vuonna 2004. Saamen kielilaki koskee yhtälailla pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Perustuslakiin otettiin vuonna 1995 (17.3 §) saamelaisille oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään. Asioidessaan saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa valtion ja kuntien virastoissa, liikelaitoksissa ja toimipisteissä saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä. Viranomaisen on huolehdittava oikeuksien toteutumisesta käytännössä. Saamelaisten kotiseutualueen kunnista vain Utsjoki on saamelaisenemmistöinen kunta. Inarin kunta Suomen perinteisesti puhuttujen kielten kannalta kenties Suomen monikielisimpiä kuntia, koska siellä puhutaan suomen lisäksi kaikkia kolmea saamen kieltä ja saamen kielilain mukaisesti palveluja on järjestettävä kaikilla kolmella saamen kielellä.

Saamen kielilain toimivuutta viranomaistoiminnassa on selvitetty vuosien 2004-2006 osalta. Kattavaa selvitystä lain toimivuudesta ei ole sen jälkeen tehty. Selvitys osoitti, että viranomaisten saamen kielen palvelut eivät ole parantuneet lain tulon myötä ja suuri osa palveluista järjestetään käännöksien ja tulkkauksen avulla. Saamenkielisen henkilöstön määrä viranomaisissa ei ollut kasvanut, ollen noin vajaat 10 %. Monissa viranomaisissa oli myös kielteistä asennetta saamen kieltä kohtaan ja palveluja pidettiin turhana rahanmenona. Saamelaisia on myös kehotettu käyttämään suomea saamen asiasta viranomaisasioinnissa. Saamen kielilain toteutumista ja tulevaisuutta uhkaakin kielteinen asenne saamen kieltä kohtaan. Saamelaiskäräjät on perustanut saamen kieliteko -palkinnon parantamaan yleistä ilmapiiriä saamen kieltä kohtaan. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi ja sen myöntää saamen kielineuvosto. Palkinto on jaettu nyt kolme kertaa. Palkinto on saamen käsityö ja diplomi. Ensimmäinen palkinto myönnettiin Metsähallitukselle, toinen Enontekiön saamenkieliselle päiväkodille Miessille ja kolmas palkinto myönnettiin vuonna 2013 Yle Sápmille.

Saamen kielet opetuksessa

Saamen kielen opetusta on annettu peruskoulun alkuvuosista lähtien. Peruskoululaki säädettiin ensimmäisen kerran 1968 ja asetus 1970. Saamenkielinen opetus aloitettiin Utsjoella ja Inarissa 1970-luvun puolivälissä. Saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamenkielisten oppilaiden tulee perusopetuslain mukaan saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä. Saame voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen oppiaine tai valinnaisen vieraan kielen oppiaine. Kaikki saamelaisten kotiseutualueen peruskoulut ja lukiot antavat opetusta saamen kielessä. Vuodesta 1980 lähtien pohjoissaamen on voinut kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa vieraana kielenäja vuodesta 1994 lähtien äidinkielenä. Inarinsaamen on voinut kirjoittaa äidinkielenä vuodesta 1998 lähtien ja koltansaamen vuodesta 2005 lähtien. Vapaaehtoisen saamen kielen opetus alkoi saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Helsingissä ja Sodankylässä 1980-luvun lopussa. Rovaniemen kaupungissa opetus aloitettiin syksyllä 1991. Sodankylässä ja Rovaniemellä opetus on jatkunut, mutta Helsingissä opetus päättyi 1990-luvun alussa. Oulussa ja sen lähialueilla opetus aloitettiin 2000-luvun alussa. Opetus ei ole ollut yhtäjaksoista. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvamassa. Osa opetuksessa annetaan virtuaaliopetuksena.

Saamelaisalueen koulutuskeskus

on Suomessa ainoa ammatillinen oppilaitos, joka antaa opetusta myös saameksi. Se on perustettu omalla laillaan vuonna 1993 ja se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen oppilaitos. Sen tehtävänä on palvella saamelaisten kotiseutualuetta ja sen elinkeinoelämää.

Suomessa saamen kieltä voi opiskella kolmessa yliopistossa: Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistoissa Rovaniemellä. Saamen kielen opetus alkoi Oulun yliopistossa vuonna 1970 Suomen kielen laitoksessa.Vuonna 2001 perustetulla Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen erityistehtävä saamen kielen, kulttuurin ja tutkimuksen kehittäjänä.

Saamelaisilla on subjektiivinen oikeus saada päivähoitoa saamen kielellä koko maassa. Päivähoitolakiin lisättiin vuonna 1981 viittaus saamelaisten oikeuteen saada päivähoitoa saamen kielellä.

Saamelaiskäräjien toiminta saamen kielen edistämiseksi

Saamelaisilla on perustuslain nojalla omaa kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto, jota hoitaa saamelaiskäräjät. Saamen kielen edistäminen onkin yksi saamelaiskäräjien tärkeimmistä tehtävistä. Saamelaiskäräjien vaalikauden 2012-2015 toimintaohjelmassa saamen kielten elinvoimaisuus on otettu koko saamelaiskäräjien toiminnan yhdeksi tärkeimmistä arvoista. Yksi toimikauden kärkitavoite (nro 16) on saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutuminen koko maassa asuinpaikasta riippumatta.

Saamelaiskärjille on säädetty saamen kieleen liittyviä tehtäviä saamen kielilaissa ja siitä annetussa asetuksessa. Saamelaiskäräjien saamen kielen toimiston velvollisuutena on mm. tarjota saamen kielen käännöspalveluja. Saamelaiskäräjien tehtävänä on myös lain 28 § mukaan seurata saamen kielilain toteutumista sekä tehdä tarvittaessa esityksiä lain toimeenpanon kehittämiseksi tai epäkohtien korjaamiseksi. Saamelaiskäräjien on laadittava kerran vaalikaudessa kertomus lain toimeenpanosta ja saamelaisten kieliolojen kehityksestä eduskunnalle ( lain 29 §).

Saamelaiskäräjillä ei ole erillistä rahoitusmomenttia saamen kielen opiskelun tukemiseen, vaikkakin saamelaiskäräjät onkin sellaista esittänyt. Saamelaiskäräjät tuottaa vuosittain saamenkielisiä oppimateriaaleja, myöntää rahaa saamenkielisiin sosiaali- ja terveys sekä varhaiskasvatus- ja kielipesäpalveluihin sekä saamelaisjärjestöille ja taiteilijoille.

Saamen kielilaki velvoittaa myös saamelaiskäräjiä palvelemaan saamen kielellä. Saamelaiskäräjillä on kielenkääntäjiä kaikissa kolmessa saamen kielessä. Saamelaiskäräjät on esittänyt toistuvasti, että saamelaiskäräjät tarvitsee lisäresursseja saamen kielilain toimenpanoon saamelaiskäräjillä ja sen yleiseen edistämiseen ja toteutumisen seurantaan.

Viimeksi päivitetty ( 11.11.2014 )