Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, joka osallistui työryhmän kokoukseen jo kolmatta kertaa, piti kokousta tärkeänä. ” Kansainväliset artikla 8(j)-työryhmän kokoukset ovat tärkeitä kansallisesti ja kansainvälisesti. Kokouksissa pääsee tuomaan esille Suomen saamelaisten näkemyksiä, vaikuttamaan päätöksentekoon,  saa uusia ideoita perinteisen tiedon suojan parantamiseksi sekä vaihtamaan ajatuksia maailman eri alkuperäiskansojen kesken,” puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi.  Kokoukseen osallistui kaikki saamelaiskäräjien kansallisen 8(j)-työryhmän jäsenet. ”Kansallista toimeenpanoa ja tulevaisuutta ajatellen on ehdottoman tärkeää, että mahdollisimman moni saamelaiskäräjien edustaja kansallisesta 8(j)-työryhmästä perehtyy artikla 8(j):hin ja siihen liittyvään kansanväliseen päätöksentekoon”, Näkkäläjärvi painottaa. 

 

Suomen saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat kokoukseen Suomen valtion delegaatiossa. Kokouksissa Euroopan Unionin jäsenmaat pyrkivät neuvottelemana yhteisen kannan koordinaatiokokouksissa, joihin myös saamelaiskäräjät osallistui. ”Olemme olleet mukana valmistelemassa Suomen kantoja kokoukseen jo kauan ennen varsinaista kokousta ja tuoneet esityksiämme mm. Suomen vastauksiin biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle kokouksessa käsiteltävistä asioista, Näkkäläjärvi kertoi”. 

 

 

 

 

 

 

Kahwanaken mohawkeja (Kanien: keha'ka) edustanut Charles Patton  antoi kokoukselle perinteisen mohawk-siunauksen ja lauloi ystävyyden laulun. Kuva: Inga-Briitta Magga. 

 

 

Kokouksen asialistalla oli kokemuksien kertominen artikla 8(j)- työryhmästä ja erityisesti siitä, miten alkuperäiskansat ovat osallistuneet biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon. EU- puheenjohtajamaa Liettua kertoi kokoukselle EU:n puheenvuorossa erityisesti siitä, miten artikla 8(j):tä oli toimeenpantu Suomessa. Kokoukselle kerrottiin kansallisesta biodiversiteettistrategiasta sekä perustetusta kansallisesta 8(j)-työryhmästä, jonka puheenjohtajana toimii saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. 

 

Kokouksessa käsiteltiin YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin suositusta ottaa käyttöön biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa termi alkuperäiskansa ja paikallisyhteisö nykyisen alkuperäis- ja paikallisyhteisön sijasta. Suomi tuki terminologian muuttamista pysyvän foorumin esityksen mukaisesti uusissa biodiversiteettisopimuksen päätöksissä. EU-jäsenmaat eivät olleet asiassa yksimielisiä. Kokous ei pysynyt tekemään asiassa ratkaisua vaan esitti YK: tekevän terminologian mahdollisesta muuttamisesta laillisen analyysin ja osapuolikokousta tekemään asiassa päätökset.”Kokouksen kyvyttömyys tehdä asiassa päätös oli alkuperäiskansoille suuri pettymys. Terminologian muuttaminen vastaisi voimassa olevaa ihmisoikeuskäytäntöä. Erikoista oli, että terminologian muuttamista vastusti myös muutamat sellaiset maat, jotka olivat hyväksyneet YK:n alkuperäiskansajulistuksen”, saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Petra Magga-Vars kertoi. 

 

Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän työssä on  keskusteltu useasti biodiversiteettiin liittyvän perinteisen tiedon palauttamisesta takaisin alkuperäiskansayhteisöille. Kokous esittääkin, että lähitulevaisuudessa järjestetään laaja kokous valmistelemaan vapaaehtoisia ohjeita perinteisen tiedon palauttamiseksi. Ohjeistus tulisi seuraavan kansainvälisen 8(j)-työryhmän valmisteltavaksi ja edelleen 13 osapuolikokouksen hyväksyttäväksi. ”Perinteisen tiedon palauttaminen on tärkeää monelle alkuperäiskansalle. Saamelaisten perinteiseen tietoon liittyvää arkistomateriaalia on niin Suomen arkistolaitoksissa kuin ulkomaillakin runsaasti. Suomessa tulisi aloittaa keskustelu ja selvitystyö miten arkistomateriaalia saataisiin parhaiten, esimerkiksi digitoiden, saamelaisten ulottuviin esimerkiksi saamelaisarkistoon tai saamelaismuseo Siidaan”, saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto kertoi. 

 

 

 

Kokous pidettiin kansainvälisen ilmailujärjestön (IATA)-päämajassa. Kokoukseen osallistui laaja joukko sopimuksen ratifioineiden valtioiden edustajia, tarkkailijoita sekä alkuperäiskansojen edustajia. Kuva: Inga-Briitta Magga

 

Kokouksessa käytiin temaattinen keskustelu biodiversiteettisopimuksen artiklojen 8(j) ja 10 (c):n yhtymäkohdista. Artikla 10 (c) suojelee perinteistä luonnon kestävää käyttöä. Kokous esittää osapuolikokoukselle että se hyväksyisi toimintaohjelman tavanomaisen luonnonkäytön suojelemiseksi täydessä yhteistyössä alkuperäiskansojen kanssa. ”Suomessa artikla 10(c) koskee erityisesti saamelaista poronhoitoa ja muita perinteisiä elinkeinoja. On tärkeää että sekä perinteistä tietoa että tavanomaista kestävää luonnonkäyttöä tuetaan. Suomessa artikla tulee kyseeseen erityisesti saamelaisen perinteisen laidunkiertojärjestelmän turvaamisessa”, Paltto kertoi. 

 

Kokoukseen osallistui edustajat Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä. Saamelaiskäräjät pitivät yhteisen kokouksen artikla 8(j):n toimeenpanosta kussakin valtiossa. Kokouksessa sovittiin että saamelaiskäräjät tiivistävät yhteistyötä artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi.  Yhteinen esitys viedään saamelaisen parlamentaarisen neuvoston käsittelyyn ensi keväänä. ”Olen iloinen, että saamme yhteispohjoismaisen yhteistyön käyntiin 8(j)-asioissa. Suomen saamelaiskäräjät on yrittänyt kehittää yhteistyötä asiassa jo aiemminkin, mutta aika ei ollut silloin siihen vielä valmis. Artikla 8(j) ja perinteisen tiedon suoja liittyy myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen ja saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toiminnan kehittämiseen. Kansainvälinen artikla 8(j)-työryhmä esitti mm. sui generis (ainutlaatuisen)- järjestelemän luomista tilanteissa, joissa perinteistä tietoa omaava kansa asuu usean eri valtion alueella. Meidän tuleekin keskittyä SPN:ssä juuri sui generis- järjestelmän luomiseen”, Näkkäläjärvi kertoi. 

 

 ”Työ ei jää tähän. Esittelemme kokouksen tulokset kansalliselle artikla 8(j)-työryhmälle, joka päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän kokouspäätöksistä osa jäi ratkaistavaksi kokonaisuudessa COP:iin ilman työryhmän suositusta. Tämä tarkoittaa sitä, että saamelaiskäräjien tulee olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa Suomen ja EU:n kantoihin seuraavassa COP:issa ja sen valmisteluissa”; Näkkäläjärvi painottaa.  

 

 

Saamelaiskäräjien delegaatio pääsi seuraamaan kanien’kéha- kielen aikuispopetusta kanien:keha'ka- kansan jäsenille. Tilaisuudessa keskusteltiin alkuperäiskansakielten opetuksen ja kielten elvytyksen haasteista. Kuva: Inga-Briitta Magga.

 

 

Saamelaiskäräjien delegaatio vieraili kokoustauolla Kanien:keha'ka (mohawk) - Kansan kieli- ja kulttuurikeskuksessa Kahnawakessa, Montrealin eteläpuolella. “ On tärkeää tutustua myös muiden alkuperäiskansojen kieltä ja kulttuuria tukevaan toimintaan. Tutustuimme kieli- ja kulttuurikeskuksen toimintana ja pääsimme seuraamaan opetusta. Vaikka kulttuurimme ovat erilaisia, haasteet oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseksi ovat samanlaisia.” Petra Magga-Vars kertoi. 

 

Kokousten päätyttyä saamelaiskäräjien edustajat tutustuivat biodiversiteettimuseoon (Biodome), joka kuvaa Kanadan eri luontotyyppejä ja niiden eläimistöä.

 

Lisää tietoa biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j):stä 

Kokouspäätökset  

Tiedote saamelaiskäräjien järjestämästä oheistapahtumasta 8(j)-kokouksessa

Kansallinen biodiversiteettistrategia ja -toimintaohjelma   

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan blogi, jossa hän kertoo 8(j)-kokouksen tunnelmista

 

Lisätietoja: 

Klemetti Näkkäläjärvi