Saamelaiskäräjät esitteli ministerille saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymää lausuntoa saamelaiskäräjälain uudistamisesta, Metsähallituslain uudistamista, saamelaiskäräjien tavoitteita ILO 169-sopimuksen ratifioinnille, pohjoismaisen saamelaissopimuksen jatkoneuvottelujen etenemistä sekä arktisia kysymyksiä. Lisäksi saamelaiskäräjät ja ministeri keskustelivat Suomen kansainvälisistä velvoitteista sekä Suomelle annettujen ihmisoikeuselinten suositusten toimeenpanosta. Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff ja saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoivat kolttasaamelaisten erityiskysymyksistä ja kolttakulttuurikeskushankkeesta. 

Kolttien luottamusmies  Veikko Feodoroff toivottamassa ministeri Tuomiojaa tervetulleeksi Sajokseen. Kuvassa myös saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja II varapuheenjohtaja Heikki Paltto. Kuva: Johanna Alatorvinen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

” Olen todella iloinen että ministerillä oli aikaa tavata saamelaiskäräjät ja aitoa kiinnostusta keskustella saamelaiskäräjien kanssa saamelaisasioita. Ministeri tuli Inariin suoraan Tromssasta ”Arctic Frontiers” - konferenssista. Meillä oli hyvin lämminhenkinen ja hyvä keskustelu saamelaisten oikeusasemasta ja arktisista kysymyksistä. Ministeri kertoi meille myös Arctic Frontiers - konferenssin tunnelmia. Puheessaan ministeri oli ottanut esille alkuperäiskansakysymykset, mistä olen hyvin iloinen” saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kertoi. 

Saamelaiskäräjät toivoi ulkoasianministeriöltä, valtioneuvostolta ja hallituspuolueilta varauksetonta tukea saamelaiskäräjälain uudistamiselle.  ” Lakiesitys on jo nyt kompromissi eikä sitä ole varaa heikentää lain jatkovalmistelussa. Lain uudistaminen on todella tärkeää ja se tukisi Suomen kansainvälisten velvoitteiden totutuista. Saamelaiskäräjät tukee esitystä muuttaa saamelaismääritelmää. Se vastaa saamelaisyhteisön yhteistä käsitystä saamelaisuudesta ja saamelaiskäräjien vaaliluettelossa nykyisin olevien henkilöille ja heidän jälkeläisensä pääsyn saamelaiskäräjien vaaliluetteloon myös tulevaisuudessa. Mikäli määritelmää ei muuteta, saamelaisyhteisö on varassa sulautua suomalaiskulttuuriin. ” Saamelaiskäräjien II varapuheenohtaja Heikki Paltto korosti. 

Saamelaiskäräjät myös korosti, että valtioneuvoston on tehtävä pikaisesti ratkaisuja yhdessä saamelaiskäräjien kanssa jotta hallitusohjelman tavoite ratifioida ILO 169-sopimus toteutuu tämän hallituskauden kuluessa. ”ILO 169-sopimuksen ratifiointitoimet tulee aloittaa pikaisesti ja Suomen tulee täyttää kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteensa. Uskon, että voimme päästä asiassa yhteisymmärrykseen valtion kanssa. On tärkeää korostaa, että sopimuksen ratifioinnissa on kyse saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksista, ei valtakulttuurin oikeuksista. Sopimuksen ratifiointi mahdollistaa kuitenkin suomalaiskulttuurin ja suomalaiselinkeinojen harjoittamisen saamelaisten kotiseutualueella Suomen lainsäädännön mukaisesti aivan kuten nykyisinkin”, Näkkäläjärvi korostaa. 

Kuvassa vasemmalta oikealle Veikko Feodoroff, Heikki Paltto, Tiina Sanila-Aikio, saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, ulkoministeri Erkki Tuomioja, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltta, saamelaisalueen koulutuskeskuksen vt. Rehtori Janne Näkkäläjärvi, ministerin erityisavustaja Tarja Kantola, ma. Hallintopäällikkö Pia Ruotsala, ministerin diplomaattiavustaja Tarja Kangaskorte ja saamelaiskäräjien ma. lakimiessihteeri Kalle Varis. Kuva: Johanna Alatorvinen

 

 

 

Metsähallituslain kokonaisuudistus on käynnissä ja lain saamelaisia koskevia asioita varten maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän, jonka toimikausi päättyy helmikuun lopussa. ”Työryhmän työ on vielä kesken. Saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen tavoitteena on, että Metsähallituslain tarkistamisen yhteydessä lisätään saamelaisten vaikutusmahdollisuuksia ja päätösvaltaa saamelaisten kotiseutualueen valtion hallinnassa olevien maa- ja vesialueiden ohjauksessa. Meille on tärkeää, että saamelaisten kotiseutuoluella sijaitsevat valtion metsät eivät siirry yksityisten toimijoiden metsätalouskäyttöön, ja että  saamelaisia koskevat päätökset tekevät jatkossakin saamelaisten kotiseutualueen olosuhteet tuntevat virkamiehet eikä päätösvaltaa siirretä pääkaupunkiseudulle”, saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi. 

Suomen arktisen strategian osalta saamelaisten edustujat toivat huolestuneisuutensa painopisteen muuttumisesta. Janne Näkkäläjärvi toi esille huolensa taloudellis-poliittisten intressien lisääntymisen vaikutuksista arktisen alueen luontoon ja alkuperäiskansojen elinmahdollisuuksiin. ”Arktisen alueen hallinnon kehittäminen on hyvin tärkeää ja on välttämätöntä, että Suomen arktinen politiikka perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja alkuperäiskansojen elinmahdollisuuksien säilymiseen arktisilla alueilla. Saamelaiset haluavat tuoda oman panoksensa tässä prosessissa”, saamelaisen alueen koulutuskeskuksen vs. rehtori Janne Näkkäläjärvi korosti.

”Kolttien kyläkokouksen, kolttakulttuurisäätiön ja saamelaiskäräjien yhteisenä tavoitteena on saada kolttakulttuurikeskus Sevettijärvelle. Keskus tukisi koltta-alueen elinvoimaisuutta sekä parantaisi koltansaamenkielisiä palveluja ja mahdollisuuksia ylläpitää kolttasaamelaiskulttuuria. Toivomme että valtioneuvosto osoittaisi rahat kolttakulttuurikeskukselle mahdollisimman pian. Koltansaamen ja kolttakulttuurin tulevaisuuden turvaaminen edellyttää valtiolta erityistoimenpiteitä. Myös kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat edellyttäneet Suomen turvaaman koltansaamen säilymisen. Kielen ja kulttuurin tulevaisuuden turvaaminen ei saa olla rahasta kiinni”, kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff kertoi. 

Lisätietoja: Puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi