Saamelaiskäräjät on alustavasti sitoutunut vuokraamaan yhden työhuoneen keskuksesta. 

”Keskuksella on selkeästi kolttayhteisön tuki. Minulla oli hyvin helppo osallistua kokoukseen koska saamelaiskäräjien yleiskokous on asettanut yhdeksi vaalikauden tavoitteekseen tukea kaikin voimin kolttakulttuurikeskushanketta Sevettijärvelle. Samassa ohjelmassa saamelaiskäräjät on sitoutunut lisäämään kuntakeskuksien ulkopuolisten alueiden elinvoimaisuutta. Kolttakulttuurikeskushankkeella on saamelaiskäräjien täysi tuki”, puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi. 

Kuvassa saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff. Kuva: Rauno Pietarinen

 

Kolttakulttuurikeskus tarvitsee rahoituksen keskuksen rakentamiseen, toiminnan kehittämiselle ja ylläpidolle.  Kolttakulttuurikeskuksen tavoitteena on elvyttää, ylläpitää ja kehittää kolttasaamelaista kulttuuria ja koltan saamen kieltä Suomessa.

 

”Kolttakulttuurikeskuksen tavoitteena on luoda luonteva koltansaamenkielinen asiointi- ja työskentely-ympäristö kolttasaamelaiskulttuurin ydinalueelle. Keskuksen suunnittelu on jo pitkällä. Keskukseen on tarkoitus sijoittaa kolttien kyläkokouksen tehtäviä, saamelaiskäräjien koltansaameen liittyviä toimintoja, kolttakulttuurisäätiön toimitiloja, kokoustiloja, koltansaamenkielisiä palveluja ja koltansaamen kielikeskus”, kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff kertoi. 

Kolttakulttuurikeskusta valmistelee kolttakulttuurisäätiö, jonka työhön osallistuvat useat keskeiset sidosryhmät. Saamelaiskäräjien edustajana kolttakulttuurisäätiön hallituksessa on kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Tauno Haltta. ”Keskus on tärkeä kaikille koltta-alueella asuville kolttasaamelaisille. Kaikkia toimintoja ei voida sijoittaa Inariin, vaan pienet ja perinteiset kolttakylät on pidettävä elinvoimaisina. Uskon keskuksen lisäävän kolttasaamelaiskulttuurin tunnettavuutta ja arvostusta”, Haltta kertoi. 

Kolttakulttuurisäätiö on hakenut maa- ja metsätalousministeriöltä rahoitusta keskuksen toteuttamista varten. Rahoitusta ei ole myönnetty. Kolttakulttuurikeskusta suunnitellaan rahoitettavaksi eri ministeriöiden, Euroopan aluekehityskehitysrahaston ja muiden mahdollisten rahoituslähteiden tuella. 

Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee kokouksessaan 28.1 tilatarvetta kolttakulttuurikeskuksessa. 

”En näe mitään estettä sille, että miksei saamelaiskäräjät voisi varata keskuksesta toimistotilat kahdelle henkilölle. Saamen kielten elvytysohjelman toimeenpano, saamelaiskäräjien oman toiminnan kehittäminen ja yhteispohjoismaisen saamen kieliyhteistyön uudelleen organisointi voivat tuoda saamelaiskäräjille koltansaameen ja kolttasaamelaiskulttuuriin liittyviä uusia virkoja”, Näkkäläjärvi kertoo. 

”On välttämätöntä, että keskuksen rakentamiselle ja toiminnan ylläpitämiselle löydetään pikaisesti pysyvä rahoitus. Kolttasaamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää pikaisia toimia”, Haltta korosti.