Saamelaiskäräjien hallitus päätti valita vakituiseen toimistosihteerin virkaan Laila Aikion Inarista. Virkaa haki seitsemän henkilöä. Toimistosihteerin tehtävinä on mm. asiakirja- ja taloushallintoon liittyvät tehtävät.  

Saamelaiskäräjien hallitus päätti valita vakituiseen ympäristösihteerin virkaan Anni-Helena Ruotsalan Helsingistä äänin 4-1. Virkaa haki yhdeksän henkilöä. Ympäristösihteerin tehtävänä on mm. kaivoslain toimeenpanoon ja biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Ympäristösihteeri toimii esittelijänä elinkeino- ja oikeuslautakunnassa.

Aluekehitystä ohjaavan lain mukaan saamelaiskäräjät laatii Lapin maakuntaohjelman saamelaiskulttuuriosion. Maakuntaohjelma ohjaa maakunnan aluekehitystä ja asettaa tavoitetilan maakunnan kehitykselle. Lapin maakuntaohjelma on uudistettu Lapin liitossa Lappi-sopimuksessa. Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessaan saamelaiskulttuuriosion. Osiossa on visio vuoteen 2040 sekä saamelaiskulttuurisopimus. Saamelaiskäräjät on asettanut kuusi strategista valintaa saamelaiskulttuurin kehittämiseksi maakuntaohjelman toimikautena 2014-2017. Valinnat ovat:  elinvoimaiset perinteiset elinkeinot ja perinteinen tieto, Tä´lvvsijdd – elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus, palvelurakenne toimivaksi, saamelaiskulttuurin mukainen koulutuspolku, kieli ja kulttuurinen rikkaus sekä lasten ja nuorten Sápmi. 

Hallitus hyväksyi lausunnon sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaiksi. Esityksen mukaan Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle. Käytännössä saamelaisten kotiseutualue kuuluisi tässä mallissa Rovaniemeltä johdettuun sosiaali- ja terveysalueeseen. Sosiaali- ja terveysalueiden sisällä voi olla myös perustason alueita, joilla on järjestämisvastuu osasta sosiaalihuoltoa sekä perusterveydenhuollosta ja eräissä tapauksissa myös joistakin erikoissairaanhoidon palveluista. Perustason alue voidaan muodostaa vähintään noin 20 000 asukkaan kunnan pohjalle.  Saamelaisten kotiseutualueen väestö ei riitä muodostamaan perustason aluetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon laajempien alueellisten ja kansallisten tehtävien koordinoimiseksi ja hoitamiseksi on lisäksi viisi erityisvastuualuetta., joiden tehtävänä on ohjata ja sovittaa yhteen sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden toimintaa ja niiden järjestämiä palveluja. Käytännössä esitys tarkoittaisi sitä, että koko Pohjois-Suomi kuuluisi Oulusta johdettuun erityisvastuualueeseen. 

Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, että esityksen vaikutuksia ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu eikä selvitetty. Eri vaihtoehtojen kustannukset ja taloudelliset vaikutukset tulisi laskea ja laskentaperusteet tulisi olla julkisesti arvioitavissa, jotta  eri järjestämisvaihtoehtoja voi todellisuudessa arvioida. Saamelaiskäräjät pitää hyvin suurena puutteena sitä, että lain yhteydessä ei ole pohdittu sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen kehittämistä. Saamelaiskäräjät pitää esitystä ongelmallisena saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien sekä kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Hallituksen esitysluonnos ei myöskään huomioi lainkaan mahdollisuuksia järjestää palveluita rajat ylittävänä yhteistyönä. Esitys johtaisi saamelaisten kotiseutualueen osalta palvelujen keskittymiseen, etäisyyksien kasvamiseen ja mahdollisesti myös saamen kielisten palvelujen heikkenemiseen. Saamelaiskäräjät ei hyväksy sosiaali- ja terveysministeriön esitystä ja edellyttää, että esitys valmistellaan uudelleen siten, että esityksen vaikutukset, rahoitus, harva asutus ja saamelaisten kielelliset oikeudet tulevat huomioon otetuksi palvelurakenteen kehittämisessä. 

 

Hallitus antoi lausunnon maa- ja metsätalousministeriössä valmistellusta ahmakantojen hoitosuunnitelmasta. Lausunnossa on huomioitu saamelaisten kotiseutualueen paliskuntien yhteinen lausunto ahmakantojen hoitosuunnitelmasta. Saamelaiskäräjät esittää useita tarkennuksia hoitosuunnitelmaan. Saamelaiskäräjät esittää että kantojen säätelyssä ja hoidossa tehdään yhteistyötä Norjan, Ruotsin ja Venäjän valtioiden sekä saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät ei kannata esitystä reviiripohjaiseksi ahmavahinkojen korvauskäytännöksi. Saamelaiskäräjät esittää lisäksi, että ahmakantaa ei kasvateta ja haittaeläinten poiston tulisi tapahtua viranomaisten toimesta. 

Hallitus hyväksyi lausunnon Yleisradion kertomuksesta vuodelta 2013. Lausunnossa saamelaiskäräjät pani merkille myönteisen kehityksen Yle Sápmin toiminnassa. Yle Sápmi on lisännyt koltan- ja inarinsaamen kielistä uutistuotantoa, kehittänyt vuorovaikutteisuutta ja kotisivuja, aloittanut saamenkielisen nuortenohjelman sekä oman valtakunnallisen Tv-uutislähetyksen. saamelaiskäräjät esittää, että Yle Sápmin itsenäisyyttä lisättäisiin ja sille annettaisiin Svenska Yleen verrattava asema ja toiminnalle annetaan riittävät resurssit. Yle Sápmin ohjelma-aikaa tulisi myös lisätä sekä erityisesti kehittää uusia internet-pohjaisia palveluita erityisesti lapsille ja nuorille ja panostaa koltan- ja inarinsaamenkieliseen ohjelmatuotantoon. Saamelaiskäräjät nosti esille myös tarpeen digitoida Yle Sápmin arkisto ja saattaa se saamelaisyhteisön käyttöön elävän arkiston ja virtuaalisten oppimisympäristöjen avulla. 

Hallitus hyväksyi kaksi lausuntoa Enontekiön kunnalle. Kunta oli pyytänyt saamelaiskäräjiltä lausuntoa kahdesta projektisuunnitelmasta: saamelaisvaikutusten arviointi kunnallisessa päätöksentekoprosessissa ja saamen kielen ja kulttuurin elvytysprojektista. Saamelaiskäräjät arvioi suunnitelmien suhdetta kansalliseen lainsäädäntöön, kansainvälisiin velvoitteisiin sekä valtionhallinnossa valmisteltaviin uudistuksiin perusteellisesti. Arvion mukaan suunnitelmissa on mukana sellaisia esityksiä, jotka eivät kuulu kunnalliseen itsehallintoon ja loukkaavat saamelaista kulttuuri-itsehallintoa.  Saamelaiskäräjät piti suunnitelmia hyvin puutteellisina ja lainsäädännön vastaisina. Saamelaiskäräjät ilmoitti että vastusta kumpaakin hanketta. Saamelaiskäräjät kiinnitti huomiota myös siihen, että Enontekiön kunta ei ole täyttänyt lakisääteistä velvollisuuttaan laatia yhdenvertaisuussuunnitelma ja esittää kunnan tehostavan saamen kielilain toimeenpanoa. Saamelaiskäräjät ilmoitti olevansa valmis yhteistyöhön kunnan kanssa yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa ja saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien turvaamiseksi Enontekiön kunnassa. 

Hallitus nimesi saamelaiskäräjien henkilöstöpoliittisten asiakirjojen seurantaryhmään hallituksen edustajaksi Heikki Palton. Saamelaiskäräjät siirsi kolttakulttuurikeskusta koskevan asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen, koska vuokran neliöhinta ei ollut kokouksen käytettävissä.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti lisäksi myöntää palkatonta virkavapautta saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvelle 25.4.2014 - 26.5.2014.  Saamelaiskäräjät tiedottaa myöhemmin miten päätoimisen puheenjohtajan tehtävät hoidetaan hänen virkavapautensa aikana. 

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Saamelaiskäräjien edustajaksi Utsjoen kunnan saamelaismusiikin aikuiskoulutuksen kehittämisen esiselvityshankkeen ohjausryhmään Anu Maggan.