Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen päätöksiä PDF Tulosta
Hallitus kokoontui Inarissa 23.4.2014. Kokouksen asialistalla oli lausuntoja, nimeämisiä ja henkilöstöpoliittisia asioita.

Hallitus hyväksyi esitettäväksi yleiskokoukselle saamelaiskäräjien toimintakertomuksen vuodelta 2013. Toimintakertomuksessa seurataan saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman ja budjettivuoden tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomus hyväksytään kesäkuun 9. päivä pidettävässä saamelaiskäräjien varsinaisessa kokouksessa yhdessä vuoden 2013 tilinpäätöksen kanssa.
 
Hallitus hyväksyi pitkään valmistellun saamelaiskäräjien henkilöstön perehdyttämisohjelman. Perehdyttämisohjelma on tarkoitettu uusille työntekijöille sekä myös viranhaltijoille oppaaksi ja muistutukseksi. Perehdyttämisohjelman on valmistellut henkilöstön nimeämä työryhmä.
 
Hallitus sitoutui varaamaan toimistotilat yhdelle työntekijälle Sevettijärvelle perustettavasta Kolttakulttuurikeskuksesta. Kolttakulttuurikeskuksen edistäminen on yksi saamelaiskäräjien tämän vaalikauden kärkitavoitteista.
 
Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli tarjousta ravintola Gallan vuokraamisesta ja ohjeisti hallintopäällikköä neuvottelemaan tarjouksen tehneiden kanssa vuokrasopimuksen tarkemmista ehdoista. Mikäli vuokrasopimus saadaan aikaan, saamelaiskäräjät tiedottaa asiasta erikseen.
 
Hallitus nimesi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) nuorisolautakuntaan nuorisoneuvoston nimeämät ehdokkaat Niila Rahkon (varajäseksi Aslak Holmbergin) ja Anne-Maret Labban (varajäseneksi Elli-Marja Hettan). Nuorisolautakunnan tehtävänä on toimia saamelaisnuorten äänenä ja edistää saamelaisnuorten asemaa SPN:ssä.
 
Hallitus nimesi pohjoismaisen Sámi Giellagáldun kielijaostojen varajäsenet. Pohjoissaamen kielijaostoon nimettiin varajäseniksi: Ulla-Maarit Magga ja Ailu Valle; inarinsaamen kielijaostoon: Tanja Kyrö, Hannu Kangasniemi ja Mervi Skopets sekä koltansaamen kielijaostoon: Miika Lehtinen, Hilkka Fofonoff, Raija Lehtola ja Zoja Nosova. Giellagáldu on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien yhteishanke. Sámi Giellagálduun on tarkoitus koota saamen kieliammatilliset palvelut. Tarkoituksena on, että kielikeskuksella on ylin vastuu saamen kieliyhteistyöstä, kieliammatillisesta työstä ja kielenkäyttäjille suunnatuista saamenkielisistä kielipalveluista.
 
Hallitus nimesi edustajaksi maakunnan yhteistyöryhmään (MYR) Anna Morottajan ja hänen varajäseneksi Heikki Palton. MYR:ille on säädetty lakisääteisiä tehtäviä ja se kokoontuu Lapin liiton yhteydessä. MYR toimeenpanee rakennerahasto-ohjelmia ja yhteen sovittaa aluekehittämistä.  
 
Hallitus nimesi saamelaisten kotiseutualueen maisema-alueiden arviointiryhmään ympäristösihteerin ja hänen varajäsenekseen lakimiessihteerin. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus käynnistää saamelaisalueella arvokkaiden maisema-alueiden ja maisemanähtävyyksien päivitysinventoinnin.
 
Hallitus hyväksyi aloitteen ylioppilastutkintolautakunnalle ja opetus ja kulttuuriministeriölle. Aloitteessa esitetään saamen kielen saattamista koko ylioppilastutkinnon kieleksi sekä saamen kielen  aseman parantamista äidinkielen ja vieraan kielen kokeissa.
 
Hallitus hyväksyi lausunnon luonnoksesta Utsjoen osa-alueen osayleiskaavasta sekä kirkonkylän asemakaavan luonnoksesta. Saamelaiskäräjillä ei ollut huomautettavaa kirkonkylän kaavaan. Utsjoen osa-alueen osayleiskaavasta saamelaiskäräjät vaati pidettäväksi saamelaiskäräjälain mukaiset neuvottelut sekä vastusti Suohpajärven (saam. Suohpajávri), Mierasjärven (Mierašjávri) ja Patonivan (Buođđobohki) –alueille kaavailtujen rakennuspaikkojen sijoitusta kaavaesityksen mukaisti. Rakennuspaikat tulisi sijoittaa uudelleen siten, että ne eivät haittaa poronhoidon harjoittamisedellytyksiä. Saamelaiskäräjät myös edellytti että kaavoituksessa huomioidaan Metsähallituslain 4 §:n velvoitteet eli luonnon monimuotoisuuden, saamelaiskulttuurin ja poronhoidon turvaaminen.
 
Hallitus teki esityksen Kelalle saamenkielisten kuntoutuskurssien järjestämiseksi vuonna 2015. Hallitus esitti järjestettävän Aslak-kursseja saamelaisten perinteisissä elinkeinoissa ja yrittäjinä työskenteleville sekä toimisto-, hoito-, kasvatus- ja opetusalan työntekijöille, Tules-kursseja työelämässä ja eläkkeellä oleville, kursseja omaishoitajille ja työssä uupuneille sekä Tyk-valmennusta.
 
‹‹Takaisin