Saamelaiskäräjät on valittanut Tukesin myöntämistä koneellisen kullankaivuluvista Rovaniemen hallinto-oikeuteen (nykyinen Pohjois-Suomen hallinto-oikeus) kaivoslain vastaisina, koska Tukes ei ollut selvittänyt luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuurille. Hallinto-oikeus hyväksyi saamelaiskäräjien valitukset. Tukes ja luvanhakija valittivat päätöksistä KHO:on. KHO piti hallinto-oikeuden päätöksen voimassa ja kumosi Tukesin päätöksen lainvastaisena hyväksyen lopullisesti saamelaiskäräjien valituksen Roin hallinto-oikeuteen.

”Tämä on suuri voitto saamelaisille ja osoittaa, että kaivoslain velvoitteita ei voida hoitaa saamelaisten kotiseutualueella vain lausuntomenettelyin. Kaivoslaki on tuonut uusia velvoitteita ja ne on otettava todesta. Kaivoslaki on saamelaiskäräjillekin uusi asia ja meillä meni oma aikamme selvittää mitä kaivoslain toimeenpano todellisuudessa edellyttää ja ennen kuin saimme luotua asiassa toimivat yhteistyömallit paliskuntien, saamelaiselinkeinon harjoittajien ja siitojen kanssa. Valituksia valmisteli meillä tiimi, johon kuuluivat ma. esittelijä Inga-Briitta Magga, lakimiessihteeri Aimo Guttorm ja allekirjoittanut. Olen tyytyväinen, että työmme tuotti tulosta”, puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoo.

Saamelaiskäräjät pyytää neuvotteluja kaivoslain soveltamisesta Tukesia ohjaavan työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sekä erikseen Tukesin kanssa. Myöhemmin saamelaiskäräjät aikoo järjestää kaivoslain soveltamisesta yhteiskokouksen, johon kutustaan paliskuntien, viranomaisten, kolttien kyläkokouksen ja Tukesin edustajia linjaamaan kaivoslain soveltamisesta ja sidosryhmien yhteistyöstä. ”On valitettavaa että valitusprosessi on kestänyt näin kauan. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että Tukes soveltaisi Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöstä lupakäytännössään siihen asti, kun KHO:sta saataisiin asiassa linjaus. Tukes ei ole näin tehnyt. Nyt kaivosviranomaisen toiminta on aiheuttanut ylimääräistä vaivaa luvan hakijalle, saamelaiskäräjille, viranomaisille ja paliskunnille. Toivon, että päätöksen myötä yhteistyö Tukesin kanssa kehittyisi sellaiseksi, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut. Saamelaiskäräjät on valmis yhteistyöhön kaivoslain velvoitteiden täyttämiseksi”, puheenjohtaja Näkkäläjärvi linjaa.

Eduskunta hyväksyi toukokuussa kaivoslain 169 § mukaisen muutoksen, jonka mukaan Tukes voi perustellusta syystä hakijan pyynnöstä malminetsintäluvan tai kullanhuuhdontaluvan voimassaolon jatkamista taikka kaivoslupaa tai kaivosturvallisuuslupaa koskevassa päätöksessä määrätä, että luvassa yksilöityihin toimenpiteisiin voidaan valituksesta huolimatta ryhtyä lupapäätöstä noudattaen. ” Eduskunnan tekemä muutos oli hätiköity ja saamelaiskäräjät esitti vielä hallintovaliokunnan kuulemisen yhteydessäkin, että ennen kuin kaivoslakia ryhdytään muuttamaan, odotetaan KHO:n linjausta kaivoslain toimeenpanosta. Mielestäni eduskunnan päätös oli hätiköity ottaen huomioon KHO:n päätöksen”, sanoo puheenjohtaja Näkkäläjärvi.