Saamelaiskäräjät tuki 18.12.2013 antamassaan lausunnossa vahvasti saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelleen työryhmän esitystä lain tarkistamiseksi.  Lausuntokierroksen jälkeen saamelaiskäräjälakia on jatkovalmisteltu oikeusministeriössä ja saamelaisasioiden ministerityöryhmässä. Saamelaiskäräjien hallitus oli valtuuttanut saamelaiskäräjien puheenjohtajiston neuvottelemaan saamelaiskäräjälaista valtioneuvoston jäsenten kanssa. Saamelaiskäräjät on neuvottelut oikeusministeriön kanssa saamelaiskäräjälain tarkistamisesta 13.5., 28.5., 11.6 ja 26.6. viimeiset muutosehdotukset saamelaiskäräjälakiin tehtiin 26.6.2014 kokouksessa. Lakiesityksellä on saamelaisasioiden ministerityöryhmän tuki. Saamelaiskäräjät on ollut lisäksi saamelaisasioiden ministerityöryhmän kuultavana saamelaiskäräjälaista 29.5.2014. Saamelaiskäräjät on lisäksi tavannut erikseen valtioneuvoston jäseniä ja heidän avustajiaan saamelaismääritelmästä. 

 

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto ja oikeusministeriö ovat päässeet kompromissiehdotukseen saamelaiskäräjälaista. Kuvassa vasemmalta: II varapuheenjohtaja Heikki Paltto, puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi, I varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, neuvotteleva virkamies Camilla Busck-Nielsen, lainsäädäntöjohtaja Sami Manninen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja erityisavustaja Malin Brannkärr. Kuva: saamelaiskäräjät 

 

 

Lakiin on esitetty sellaisia muutoksia, joita saamelaiskäräjät ei ole lausunnossaan 18.12.2013 tukenut, minkä johdosta saamelaiskäräjien oli käsiteltävä lakiin esitetyt muutokset. Oikeusministeriön mukaan lakiesitystä ei viedä eduskunnan käsiteltäväksi ilman saamelaiskäräjien hyväksyntää. Pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi ratifioi ILO 169-sopimuksen, mikäli saamelaismääritelmästä päästään yksimielisyyteen.

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan saamelaiskäräjälakia ei viedä eduskuntaan, jos saamelaiskäräjät ei hyväksy esitettyä lakia ja sen perusteluja. Oikeusministerin kanta asiassa on hyvin edistyksellinen ja merkittävä, eikä koskaan aikaisemmin saamelaiskäräjillä ole ollut mahdollisuutta joko  hyväksyä tai hylätä lakiesitystä.  ”Saamelaiskäräjälain uudistus on historiallinen monella tapaa. Ensimmäistä kertaa saamelaiskäräjät pääsee aidosti ratkaisemaan saamelaiskulttuuriin ja saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon tulevaisuudesta ja meille annetaan asiassa aito päätösvalta. Lain valmistelu on ollut myös hyvin edistyksellistä ja oikeusministerin kanssa käydyt viimeiset neuvottelut lakiesityksestä ovat vastanneet hyvin pitkälle yhteistoimintavelvoitetta. Saamelaiskäräjälain kokonaisuudistus parantaa saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon asemaa ja turvaisi saamelaista kulttuurimuotoa nykyistä paremmin.” puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi. 

Saamelaiskäräjät kannatti seuraavia lakiin esitettyjä muutoksia työryhmän esitykseen nähden: aloitteen saamelaiskäräjille voi tehdä 150 saamelaisen sijasta 50 saamelaista, ehdokkaan vaaleihin voi asettaa 10  saamelaisen sijasta 3 saamelaista ja vaalilautakunnan kokoonpanossa olisi oltava lain tasolla edustettuina kaikki Suomessa puhutut saamen kielet. 

Ratkaisevin muutos lausuntokierroksen jälkeen oli saamelaismääritelmään tulleet muutokset lausuntokierroksen ja saamelaisasioiden ministerityöryhmän käsittelyn jälkeen. Yleiskokous kävi asiasta vilkkaan ja monipuolisen keskustelun. Asian tärkeydestä johtuen asian käsittely olikin poikkeuksellinen, saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston jäsentä ja jokaista saamelaiskäräjäjäsentä pyydettiin ilmoittamaan kantansa saamelaiskäräjälakiin liittyen.

 Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto suositti yleiskokoukselle, että se hyväksyy lakiin esitetyt muutokset. ”26.6 pidetyissä neuvotteluissa saimme lain perusteluosaan kaksi hyvin ratkaisevaa tekstiä, mitkä ohjaavat lain tulkintaa. Meille hyvin tärkeä ja merkittävä lisäys on suorat viittaukset alkuperäiskansajulistukseen. Muutokset korostavat erityisesti ryhmäidentifikaation merkitystä lain tulkinnassa,  varapuheenjohtajat Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto iloitsevat. 

Yleiskokous päätti äänin17-3 hyväksyä saamelaiskäräjälakiin esitetyt muutokset. Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Kokouksesta oli poissa yksi edustaja. 

Saamelaiskäräjät päätti äänin 13-5,  että saamelaiskäräjälakiin ei oteta yhteislistoja. Kaksi jäsentä äänesti tyhjää ja yksi oli poissa äänestyksestä. 

Saamelaiskäräjien kokouksen päätös tarkoittaa, että saamelaiskäräjälaki etenee eduskuntaan syksyllä. 

Yleiskokouksen hyväksymä saamelaismääritelmä:

3 § Saamelainen

Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:

1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai

2) 2) että hän on omaksunut sukusiteittensä kautta saamelaiskulttuurin ja ylläpitänyt yhteyttä siihen ja on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty verotusta tai väestökirjanpitoa varten laadittuun viranomaisasiakirjaan lappalaiseksi; tai

3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi tämän lain mukaan voitu  merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.

Saamelaiskäräjät käsittelee hakemukset saamelaisten ottamiseksi vaaliluetteloon ja ilmoitukset vaaliluettelosta poistamiseksi.

Sovitut lisäykset lain perusteluosaan 3 §:n osalta:

2 kohdan erityisperusteluihin: 

..Näin ollen pelkästään se seikka, että henkilö on tällaiseen asiakirjaan merkityn ihmisen jälkeläinen, ei riitä osoittamaan henkilön olevan saamelainen…

Uuteen 2 momenttiin:

..Maininnan on tarkoitus korostaa saamelaisten ryhmähyväksyntää ja antaa sille asianmukainen painoarvo lain tulkinnassa huomioiden jatkuvan kansainvälisoikeudellisen kehityksen ja ihmisoikeuselinten suositukset alkuperäiskansojen oikeusaseman suhteen ja YK:n alkuperäiskansajulistuksen keskeiset artiklat alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen, jäsenyyteen ja kulttuurin suojeluun liittyen…