Hallitus hyväksyi esitykset Lapin maakuntaohjelman eli Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaksi vuosille 2015-2016 saamelaiskulttuurin osalta. Saamelaiskäräjät esittää toteuttamissuunnitelmaan yhteensä seitsemää eri haketta. Saamelaiskäräjien omia hankkeita näistä on viisi. Saamelaiskäräjien omat hankkeet ovat 1) Sámi Giellagáldu – yhteispohjoismainen saamen kielten resurssikeskus, 2) Saamelaiselinkeinojen kehittäminen ja elinkeinorahaston perustaminen – hanke, 3) Oahppoofelaš-saamelaisnuorille tarkoitettu opinto-opas (Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto), 4) Saamelaisopetuksen kehittämishanke, 5) Saamen kielen puhujien määrän selvittäminen ja saamen kielilain toteutuminen - hanke. Saamelaiskäräjät esittää lisäksi että toteuttamissuunnitelmaan otettaisiin Tä´lvvsijdd – elävän kolttasaamelaisen kulttuurin keskus – rakentamishanke. Saamelaiskäräjät myös esitti, että Lapin liitto valmistelisi hankkeen saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja koulutetun saamenkielisen väestön houkuttelemiseksi takaisin saamelaisten kotiseutualueelle. Saamelaiskäräjät tuki Utsjoen kunnan tekemiä esityksiä toteuttamissuunnitelmaan. Saamelaiskäräjät teki esityksiä maakunnan yhteistyöasiakirjaan saamelaiskulttuurin osalta. 

Hallitus hyväksyi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Saamelaiskäräjät kiinnitti lausunnossaan huomiota useisiin hallituksen esitysluonnoksen ongelmakohtiin.  Saamelaiskäräjät on huolissaan siitä, että esityksen vaikutuksia ei ole riittävästi tutkittu eikä selvitetty. Esitys vaikuttaa olennaisesti perusoikeuksiin ja esityksen vaikutukset tulisivat olla hyvin ja riippumattomasti arvioituja. Saamelaiskäräjät painotti lausunnossaan, että palvelujen keskittäminen ei saa heikentää perusoikeuksia eikä johtaa kohtuuttomin pitkiin etäisyyksiin peruspalveluihin. Hallituksen esitysluonnoksessa sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaiksi esitetään vähemmistökielen jaoston perustamista järjestämisalueelle. Saamelaisten kotiseutualueelle esitetty saamen kielen lautakunnan jäsenten valitsemismalli on Suomen lainsäädännön vastainen. Pykäläesityksen (24 §) mukaan lautakunnan jäseneksi valitaan saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 3 §:ssä tarkoitettuja saamelaisia. Saamelaiskäräjälain 25 a §:n 2 mukaan saamelaiskäräjien vaaliluettelo on pidettävä salassa. Saamelaiskäräjät esittääkin, lakia tarkennettaisiin siten, että edustajat saamen kielen lautakuntaan nimeää saamelaiskäräjät. Edustajissa tulee olla edustettuina eri saamen kieliryhmät ja eri saamen kotiseutualueen kuntien asiantuntemusta sekä kolttien kyläkokouksen nimeämä edustaja. Saamelaiskäräjät ja sosiaali- ja terveysministeriö neuvottelevat esityksestä 22.9.2014. 

Hallitus hyväksyi kannanoton sosiaali- ja terveysministeriölle ja eduskunnalle Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen määrärahaleikkauksista. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselle myönnetystä edellytetään käytettäväksi 1,5 % saamenkielisen väestön tarpeisiin. Rahoitus on ohjattu saamelaiskäräjille, jonka saamelaisyksikössä työskentelee tällä hetkellä yksi suunnittelija. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa  osaamiskeskusten määrärahaa esitetään leikattavaksi 33 % nykyisestä yhteensä miljoonalla eurolla. Saamelaisyksikön rahoitusta leikattiin jo kuluvana vuonna 7000 eurolla 45 000 euroon. Valtionosuusleikkaus tarkoittaa toteutuessaan saamelaisyksikön osalta sitä, että suunnittelijan työpanos muuttuisi osa-aikaiseksi ja yksikön toiminta vähenisi nykyisestä huomattavasti. Saamelaiskäräjät esittää, että esitettyjä leikkauksia ei toteutettaisi ja että erityisvaltionavustus saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioon ottamiseksi säilytetään vähintään nykyisellä tasolla.      

Hallitus hyväksyi esityksen sosiaali- ja terveys- ja  opetus- ja kulttuuriministeriöille, opetushallitukselle ja eri oppilaitoksille toimenpiteiksi saamenkielisen sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatusalan koulutetun henkilöstön saatavuuden kehittämiseksi. Saamelaiskäräjät esittää kahdeksaa eri toimenpidettä, jotka tulisi huomioida koulutuksen suunnittelussa, koulutuksessa ja esimiestyössä. Saamelaiskäräjät mm. esitti räätälöityjä saamen kielen ja kulttuurin täydennys- ja lisäkoulutuksen järjestämistä hoitoalan työntekijöille koko maassa. 

Saamelaiskäräjät asetti työryhmän valmistelemaan saamelaiskäräjien työjärjestyksen kokonaisuudistusta. Työryhmän tehtävänä on laatia esitykset työjärjestyksen uudistettavaksi siten, että uudistettu työjärjestys olisi hyväksytty vuoden 2015 loppuun mennessä.  Työryhmän tulee kuulla työssään henkilöstöä ja huomioida lainsäädännön ja hallinnon yleinen kehittyminen. Työryhmään nimettiin saamelaiskäräjien puheenjohtajat, hallintopäällikkö ja henkilöstön nimeämä edustaja. Työryhmää täydennetään lisäksi henkilöstön nimeämällä edustajalla. Työryhmän sihteeriksi nimettiin ma lakimiessihteeri.

Hallitus päätti esittää saamelaiskäräjien kokoukselle kiireellisenä työjärjestyksen 56 § muuttamista siten, että kutsut ja esityslistat saamelaiskäräjien kokouksiin lähetettäisiin seitsemän päivää ennen kokousta nykyisen kymmenen päivän sijasta. Esityksen syynä on se, että käräjien kokous voidaan joutua kutsua nopeasti koolle käsittelemään saamelaiskäräjien vaaliluettelon täydentämisestä tehtyjä oikaisuvaatimuksia uuden saamelaiskäräjälain myötä

Hallitus päätti esittää yleiskokoukselle, että se päättää yleiskokouksien julkisten kokousten live-streamauksesta eli yleiskokouksen videoinnista internetiin. Streamaus tulisi maksamaan yleiskokouksien kestoista ja määristä riippuen noin 1000 euroa vuodessa. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt saamelaiskäräjiä nimeämään jäsenen ja varajäsenen asiantuntijatyöryhmään, jonka tehtävänä on valmistella Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelusopimuksen toimeenpanoa ja määrittää sopimuksen soveltamisalaa Suomessa.  Saamelaiskäräjät on tehnyt vuonna 2010 aloitteen opetus- ja kulttuuriministeriölle sopimuksen ratifioinnista ja on ollut vahvasti valmistelemassa ja tukemassa sopimuksen ratifiointia. Työryhmä asetetaan neljäksi vuodeksi. Hallitus nimesi työryhmään Klemetti Näkkäläjärven.

Taiteen edistämiskeskus on pyytänyt saamelaiskäräjiltä ehdokkaita valtion taidetoimikuntiin. Taidetoimikuntia on yhteensä seitsemän. Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää ehdokkaaksi musiikkitoimikuntaan Oula Guttormia, audiovisuaaliseen taidetoimikuntaan Anne Risten Juusoa ja Pekka Aikiota. Valtion taidetoimikuntien  tehtävänä on mm. toimia oman toimialansa asiantuntijana ja päättää eräistä apurahoista. Kuluvalla kaudella saamelaiskulttuurilla ei ole edustajia taidetoimikunnissa. 

Hallitus kokoontuu seuraavan kerran puhelinkokoukseen kahden viikon päästä. Saamelaiskäräjien yleiskokouksen ajankohta päätetään myöhemmin syksyllä.