Suomen saamelaiskäräjät osallistuu kokoukseen osana Suomen valtion delegaatiota. 

Kokoukseen osallistuu lisäksi edustajia Ruotsin ja Norjan saamelaiskäräjiltä osana kunkin maan delegaatiota. 

” Kokouksen asialistalla on saamelaisille hyvin tärkeitä asioita. Tärkeimpänä asiana on biodiversiteettisopimuksen terminologian muuttaminen. Sopimuksessa alkuperäiskansoista puhutaan alkuperäisyhteisöinä. Alkuperäiskansat ovat pitkään vaatineet, että osapuolikokouksessa päätettäisiin ottaa käyttöön alkuperäiskansa – termi alkuperäisyhteisön sijasta. Asiaa on valmisteltu hyvin pitkään. Terminologian muuttaminen on joillekin valtioille jostakin syystä todella vaikea asia. Se kertoo siitä, että edelleenkään kaikki valtiot eivät halua tunnustaa alkuperäiskansoja ja niiden erityisoikeuksia. Suomi ja muut pohjoismaat ovat tukeneet voimakkaasti terminologian muuttamista, mistä olen hyvin tyytyväinen. Neuvottelut ovat asiassa ovat vielä kesken,” Klemetti Näkkäläjärvi kertoo. 

”Kokouksessa on edustettuina alkuperäiskansaedustajia kaikkialta maailmasta. Kolmen maan saamelaiskäräjillä on tarkoitus pitää osapuolikokouksen aikana yhteisiä kokouksia ja pohtia sitä, miten saamelaiskäräjät voivat tiivistää yhteistyötä artikla 8(j):n toimeenpanossa sekä pohjoismaisella että kansainvälisellä tasolla” Nilla Tapiola pohtii. 

” 15.-16.10 on korkeantason kokous, jossa linjataan biodiversiteetin suojelun tavoitteista vuoteen 2020. Suomesta ei valitettavasti ole yhtään ministeriä paikalla valtioneuvostossa tapahtuneiden muutoksien johdosta. Alkuperäiskansoille on hyvin tärkeää, että kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän jatkolle on vahva tuki ja työryhmän monivuotista työohjelmaa kehitetään edelleen,” Pertti Heikkuri linjaa. 

Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi ja Nilla Tapiola Alpensia konferenssikeskuksessa. Kuva: saamelaiskäräjät

 

 

Osapuolikokouksen yhteydessä järjestetään ensimmäinen Nagoyan pöytäkirjan osapuolikokous. Pöytäkirja käsittelee geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa.” Suomi ei ole vielä sopimuksen osapuoli, vaan Suomi valmistelee sopimuksen ratifiointia. On tärkeää seurata ensimmäistä osapuolikokousta ja miten sopimuksen velvoitteet on toimeenpantu sopimuksen ratifioineissa valtioissa. Sopimus on alkuperäiskansoille tärkeä, koska se käsittelee myös alkuperäiskansojen geenivaroihin liittyvää perinteistä tietoa ja hyötyjen jakoa. Erityisen kiinnostavaa on, miten pöytäkirjan alkuperäiskansoja koskevat velvoitteet on toimeenpantu ja millaisia suosituksia osapuolikokous antaa pöytäkirjan osalta” Näkkäläjärvi kertoi. Hän on myös sopimuksen ratifiointia Suomessa valmistelevan työryhmän jäsen. 

Kokouksen yhteydessä järjestetään useita valtioiden, kansalaisjärjestöjen ja tutkijoiden järjestämiä oheistapahtumia. Suomi on mukana järjestämässä kahta oheistapahtumaa. ” Oheistapahtumat ovat hyvin tärkeitä, koska niissä saa tietoa käytännön ruohonjuuritason toiminnasta luonnon monimuotoisuuden tilan parantamiseksi ja hyviä kokemuksia ja käytäntöjä. Erityisesti ekosysteemipalvelujen roolista alueidenkäytön suunnittelussa on hyötyä saamelaiskäräjille ja viemme näitä hyviä käytäntöjä mukanamme myös Suomeen” Heikkuri ja Tapiola painottavat. ”

Kokousta voi seurata biodiversiteettisopimuksen  sekä ympäristöministeriön  sivuilta. 

Lisätietoja: Klemetti Näkkäläjärvi 

Aikaero Etelä-Koreaan on +7 tuntia. Puhelimet eivät toimi luotettavasti Etelä-Koreassa, minkä johdosta mahdolliset yhteydenotot asiassa toivotaan sähköpostitse.