“ On tärkeä tavata ja päästä keskustelemaan saamelaiskäräjien kesken niin kokouksessa käsiteltävistä asioista kuin myös siita, miten kukin saamelaiskäräjät ja valtiot artikla 8(j):tä toimeenpanevat. Vaikka saamelaiskäräjien kesken on paljon yhteistyötä, yhteistyötä tulee edelleen tiivistää erityisesti artikla 8(j):n toimeenpanoon liittyen” Nilla Tapiola kertoi.

” Olemme ottaneet jo tavaksi kokoontua kolmen maan saamelaiskäräjien kesken kansainvälisissä kokouksissa. On ehdottoman tärkeää, että saamelaisilla yhtenä kansana on yhteinen näkemys.” Klemetti Näkkäläjärvi kertoi. 

Pertti Heikkuri, Nilla Tapiola ja Klemetti Näkkäläjärvi Suomen saamelaiskäräjiltä, Anne Walkeapää ja Lars Ove Jonsson Ruotsin saamelaiskäräjiltä ja Sten Olav Heahttá pohtimassa artikla 8(j):n toimeenpanoa. Kuva: Suomen saamelaiskäräjät. 

 

 

Tapaamisessa käytiin läpi kunkin saamelaiskäräjien ja valtioiden näkemyksiä siitä, siirrytäänkö biodiversiteettisopimuksen päätöksissä käyttämään termiä alkuperäiskansat alkuperäisyhteisöjen sijasta. Saamelaiskäräjillä ja pohjoismailla oli yhteinen näkemys siitä, että terminologiaa tulee muuttaa ja terminologian muuttaminen on saamelaisille hyvin tärkeää. 

” Kokouksessa kävi ilmi, että Norja, Suomi ja Ruotsi ovat toimeenpanneet artikla 8(j):tä hieman eri tavoin eikä yhteistyötä saamelaiskäräjien kanssa ole välttämättä ollut riittävästi. Saamelaisten , yhteistyön parantamiseksi ja artikla 8(j):n toimeenpanemiseksi olisi ehdottoman tärkeää, että artiklan toimeenpano tehtäisiin hyvässä yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa huomioiden, että saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella”, Pertti Heikkuri kertoi.

Kokouksessa päätettiin esittää, että saamelaisten yhteistyöelin saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN)  laatisi periaatepäätöksen artikla 8(j).stä ja sen toimeenpanosta. ”Sovimme, että virkamiehet laativat esityksen saamelaisella parlamentaariselle neuvostolle siitä, miten artiklaa tulee tulkita ja toimeenpanna yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa ja miten valtioiden, EU:n ja saamelaiskäräjien välinen yhteistyö artikla 8j-asioissa tulee järjestää. Yhteinen näkemyksemme oli, että tällainen periaatepäätös on tärkeä ja vahva viesti myös valtioille” puheenjohtaja Näkkäläjärvi kertoi. 

Kokouksessa käsiteltiin myös biodiversiteettisopimuksen rahoitusta. ”Keskustelimme sopimuksen budjetista pitkään. Nyt kansainvälisen artikla 8(j)-työryhmän budjetti ei ole osana koko sopimuksen budjettia. Menettely mahdollistaa myös sen, että kaikki valtiot eivät osallistu työryhmän kulujen kattamiseen. Saamelaisille on tärkeää, että työryhmän rahoitus otetaan osaksi biodiversiteettisopimuksen kokonaisbudjettia, koska se luo jatkuvuutta ja korostaa koko kansainvälisen yhteisön vastuuta turvata alkuperäiskansojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän perinteisen tiedon säilyminen” Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri painottavat. 

Norja on ratifioinut Nagoyan pöytäkirjan ja Ruotsi ja Suomi valmistelevat sopimuksen ratifiointia. Kokouksessa pidettiin hyvin tärkeänä, että Nagoyan pöytäkirjan velvoitteet otettaisiin osaksi kunkin maan lainsäädäntöä samalla tavoin. ” Kun samanaikaisesti neuvotellaan pohjoismaisesta saamelaissopimuksesta, jonka yhtenä tavoitteena on harmonisoida saamelaisia koskevaa lainsäädäntöä, on välttämätöntä, että myös Nagoyan pöytäkirjan ratifioinnin osalta tällaista harmonisointia tehdään” puheenjohtaja Näkkäläjärvi korosti. 

Nagoyan pöytäkirja koskee geenivarojen saatavuutta ja hyötyjen jakoa. Pöytäkirjassa on omat artiklansa koskien alkuperäiskansojen hallussa olevia geenivaroja ja niihin liittyvää perinteistä tietoa. Pöytäkirjassa on myös artikla, joka koskee rajat ylittävää tietoa. Kokouksessa sovittiin, että kolmen maan saamelaiskäräjät laativat yhteisen näkemyksen Nagoyan pöytäkirjan ratifioinnista ja sen toimeenpanosta.

Saamelaiskäräjillä on hyvin erilainen lainsäädännöllinen asema eri valtioissa. Norjassa valtion ja saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä ohjaa konsultaatiosopimus, Suomessa yhteistyöstä viranomaisten ja saamelaiskäräjien kesken säädetään lailla. Ruotsissa ei ole minkäänlaisia säädöksiä tai sopimuksia valtion ja saamelaiskäräjien välillä konsultaatio- tai neuvottelumenettelyistä.  Kokouksessa keskusteltiin laajemminkin saamelaisten asemasta ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta yhteistyössä valtion kanssa. Suomen saamelaiskäräjät toi esille, että saamelaiskäräjät on tehnyt yhteistyössä kolttien kyläkokouksen kanssa sopimuksen Metsähallituksen kanssa valtion hallinnassa olevien valtion hallinnassa olevien alueiden hoidosta ja käytöstä. Sopimuksen ovat hyväksyneet myös paliskunnat. Suomessa on myös pysyvä malli Akwé: Kon –ohjeiden toimeenpanemiseksi Metsähallituksen toiminnassa. ” Suomen yhteistyösopimukset ja Akwé: Kon -ohjeiden toimeenpano herätti suurta mielenkiintoa Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien edustajissa. Ruotsin saamelaiskäräjät piti hyvin ongelmallisena että heillä ei ole sopimusta eikä yhdessä sovittuja standardeja metsänkäytöstä saamelaisalueella” Näkkäläjärvi kertoi.

COP 12 kokous jatkuu 15.-16.10 korkean tason osuudella.