Samediggi - Saamelaiskäräjät - Euroopan Neuvoston historiallinen seminaari oli menestys

Seminaariin osallistuivat kaikki Euroopan Neuvoston sopimusten valvontaelimet: vähemmistöpuitesopimuksen, Eurooppalaisen alueellisia ja vähemmistökieliä koskevan peruskirjan sekä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komission edustajat. Seminaari oli ainutlaatuinen, koska koskaan aikaisemmin neuvoston eri ihmisoikeuselimet eivät ole kokoontuneet käsittelemään yhdessä yhtä kansaa koskevia oikeuksia Euroopan neuvoston sitä koskevien sopimusten kannalta.

Seminaarissa nousi keskusteluun Venäjän saamelaisten asema ja tilanne. Venäjän saamelaisten terveiset seminaariin toi saamelaisen parlamentaarisen neuvoston edustajana Valentina Sovkina. Sovkina toi puheessaan esille Murmanskin läänin viranomaisten toiminnan ja pyrkimyksen ohjailla saamelaisia. Sovkina totesi, vaikka Murmanskin aluehallinto onkin nimittänyt uuden elimen, Venäjän saamelaisten liiton, se on valtiollisesti ohjattu. Venäjän saamelaisia edustaa Kuolan saamelaisparlamentti johtajansa Sovkinan johdolla ja se jatkaa toimintaansa. Venäjän valtion ja Murmanskin viranomaisten toimet tuomitsivat puheissaan saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ja kolttien kyläkokouksen edustaja Tauno Haltta.

Klemetti Näkkäläjärvi käsitteli puheessaan Suomen saamelaisten asemaa ja korosti puheessaan seminaarin historiallista merkitystä ja Euroopan Neuvoston sopimusten ja sopimisten valvonnan merkitystä saamelaisille. ” Toivon, että tämä seminaari johtaa aivan uudenlaiseen vuorovaikutukseen saamelaisten, viranomaisten ja Euroopan neuvoston välillä - ja luonnollisesti - voimme luoda uusia toimintatapoja kehittää Euroopan neuvoston toimintaa ja saamelaisten oikeuksia. ” Näkkälärvi totesi.

Kolttien kyläkokouksen edustaja Tauno Haltta kertoi puheessaan kolttasaamelaisten tilanteesta Suomessa, Norjassa ja Venäjällä. ” Kolttasaamelaiskulttuuri on hyvin uhanalainen. Pienen saamen kielen ja kulttuuriryhmän on vaikea säilyttää oma kieli ja identiteetti valtakulttuurin paineessa. Koltansaame on käytännössä kadonnut Norjasta. Venäjällä koltansaamea osaa enää muutama henkilö. Suomella on suuri vastuu että koltansaame ei katoa maailmasta. Kolttasaamelaiskulttuurin turvaaminen edellyttää lisää rahaa kielen opetukseen, elvyttämiseen ja kolttasaamelaisen kulttuuri- ja taide-elämän tukemiseen.” Tauno Haltta painotti seminaarissa.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin käsitteli puheessaan saamelaislasten ja nuorten kielellisiä oikeuksia. Sakslin oli erityisen huolissaan varhaiskasvatuspalvelujen saatavuudesta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ja saamen kielten elvytysohjelman hitaasta toimeenpanosta.

”Saamen kielten merkitys on suuri koko saamelaiselle kulttuurimuodolle. Saamen kieli ei ole vain tiedonvälitystä tai kommunikaatiota, vaan sidoksissa elinkeinoihin, käsityöhön, joikuun, taiteeseen ja luontoon”, Magga-Vars painotti. Norjansaamelainen Sven Roald Nystø kertoi luulajansaamen tilanteesta ja miten luujalansaamea on elvytetty. Osiossa kuultiin myös saamen virtuaaliopetuksenhaasteista ja uusista internetpohjaisista sovelluksista saamen kielen käytön lisäämiseksi.

Saamelaisnaisten paneelin puheenjohtajana oli vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet. Paneelissa puhuttiin erityisesti saamelaisnaisten mahdollisuuksista päästä perinteisten saamelaiselinkeinojen pariin ja saamelaisnaisten osallistumisesta politiikkaan. Sámi naisfoorumin edustaja Gudrun E. Lindi kritisoi puheessaan, että tasa-arvoasiat eivät ole saamelaiskäräjien toiminnassa etusijalla ja saamelaisnaisten tasa-arvossa on paljon parannettavaa. Norjan saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Silje Katerine Muotka kertoi Norjan saamelaiskäräjien tasa-arvopolitiikasta ja naisten mahdollisuudesta päästä politiikkaan. ”Norjan saamelaiskäräjillä on hyväksytty tasa-arvo-poliittinen ohjelma ja nykyisin saamelaisnaiset pääsevät mukaan politiikkaan. Norjan saamelaiskäräjillä on ollut erityinen kampanja saamelaisnaisten saamisesta osallistumaan politiikkaan. Tällä vaalikaudella saamelaiskäräjien 39 edustajasta 20 on naisia, ennen kampanjan aloittamista vain 18 % poliitikoista oli naisia”, Muotka kertoi.

Saamelaisnaisten paneeli. Kuvassa vasemmalta oikealle: Moderaattori Eva Biaudet, Gudrun E. Lindi, Heli Huovinen, Ellen Maret Hætta, Silje Katerine Muotka ja Berit Marie Eira. Kuva: Sandro Weltin © Euroopan Neuvosto

Norjan saamelaiset poronhoitajat Ellen Maret Hætta ja Berit Marie Eira tulivat seminaariin suoraan poroerotuksista. ”Poronhoidossa sekä miehet että naiset ovat tasa-arvoisia ja työt jaetaan kaikkien kesken. Saamelaisyhteisön sisällä saamelaisnaisilla ei ole ongelmia tasa-arvon suhteen, Hætta kertoi”. Sekä Hætta ja Eira korostivat, että ”suurin uhka porosaamelaisten kulttuuria ja myös saamelaisnaisten mahdollisuuksia harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan kohtaan on Norjan valtion aikomus pakkoteurastaa puolet Norjan poroista ensi vuoden puolella ”. Molemmat poronhoitajanaiset aidosti pelkäsivät tulevaisuutensa puolesta. ”Koko meidän elämä on poronhoito, sen ympärille rakentuu kaikki, saamen kielen käyttö, käsitöiden materiaali ja niiden valmistus, lasten mukaan pääseminen omaan kulttuuriinsa ja tätä ei ymmärrä Norjan valtio”, Eira kiteytti.

Saamelaisnuorten paneelissa oli edustettuina saamelaisnuoria Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ja paneelia johti Tuomas Aslak Juuso. ” Saamelaisnuoret ovat jo hieman kyllästyneet odottamaan toimia joihin valtiot ovat sitoutuneet. Resurssit ovat olemattomia. Saamelaisten perinteiset elinkeinot eivät kestä enempää toimintamahdollisuuksien ja kannattavuuden vähentämistä. Euroopan neuvoston tulisi myös tehostaa valvontaprosessia ja parantaa saamelaisten osallisuutta sen työhön.” Juuso totesi. Ruotsin saamelaisnuorten puheenjohtaja Per Jonas Partapuoli kertoi saamelaisnuorten tilanteesta Ruotsissa. ”Poronhoidon tilanne on vaikea. Ruokimme petoja, kaivosteollisuus uhkaa elinkeinoamme, tuulivoimaloita on tunturimme täynnä, ja luonnonolosuhteiden muuttuminen on tehnyt elinkeinomme vaikeaksi. Tilanteella on kulttuurisia, taloudellisia ja psyykkisiä vaikutuksia koko saamelaiskulttuuriin ja sen tulevaisuuteen. Poronhoidon tulevaisuus on turvattava”, Partapuoli painotti.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoa edusti saamelaisnuorten oikeuksia käsittelevässä paneelissa neuvoston varapuheenjohtaja Minna Lehtola. Hänen puheensa teemana oli vähemmistö vähemmistössä. Lehtola näkee saamelaiskulttuurin tulevaisuuden positiivisena ” Nuorten suhtautuminen on avoimempi ja he omalla tavallaan kehittävät ja pitävät saamelaisuutta elinvoimaisena. Mielestäni kulttuurin arvostus on parantunut, ei ole enää noloa olla saamelainen. ” Lehtola käsitteli puheessaan omaa taustaansa ja suhtautumistaan saamelaiskulttuuriin” Vaikka kuulunkin vähemmistön vähemmistöön, en koe sitä huonona asiana, vaan se on kasvattanut sinnikkyyttä ja luonnetta, halua tehdä oman kansansa eteen asioita ja toimia niin, että tulevaisuudessakin olisimme elävä kansa, eikä vain muisto historian kirjoissa. Tunnen myös vastuuta siitä, että olen osa saamelaiskulttuuria sitä elämällä. ” Lehtola päätti esityksensä.

Vastaperustettua Queer Sápmi yhdistystä edustivat seminaarissa yhdistyksen puheenjohtaja Tobias Poggats Ruotsista ja varapuheenjohtaja Stina Roos Suomesta. Stina Roos kehotti saamelaiskäräjiä parantamaan toimintaansa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien edistämiseksi. Poggats kertoi omassa puheessaan Queer Sápmi yhdistyksestä ja sen työstä. Poggats lahjoitti Suomen saamelaiskäräjille saamelaisista seksuaalivähemmistöistä kertovia teoksia.

Seminaarissa vedottiin Euroopan neuvostoon ja sen tukeen Venäjän saamelaisille ja Norjan poronhoidon turvaamiseksi. Euroopan Neuvosto otti seminaarin viestin vakavasti ja saamelaiset saivat lupauksensa, että Euroopan neuvosto paneutuu tähän tilanteeseen. Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden komission (ECRI) puheenjohtaja Christian Ahlund kertoi ECRI:n antamista suosituksista Suomelle, Norjalle ja Ruotsille. ”ECRI on kehottanut, että Suomi tehostaa toimia saamen kielten elvyttämiseksi, saamen kielen opetuksen kehittämiseksi ja saamen kielilain toimeenpanemiseksi. Suomen viranomaisten tulisi myös ryhtyä toimenpiteisiin lisätäkseen yleistä tietoisuutta saamelaisista valtaväestön keskuudessa niin opetuksen kuin kampanjoidenkin avulla; Ahlund painotti.

Seminaarista valmistuu raportti ja Suomen saamelaiskäräjät ja Euroopan neuvosto seuraavat seminaarin tuomia vaikutuksia. ”Seminaari toi lisää tietoa saamelaisista Euroopan neuvostolle ja lisäsi tietoisuutta Euroopan neuvostosta ja sen merkityksestä. Tavallisesti vuorovaikutus Euroopan neuvoston kanssa tapahtuu kirjallisesti ja on todella tärkeää, että meillä oli mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen. Odotan suurella mielenkiinnolla, mitä seminaarin jälkeen tapahtuu. Seminaarissa tuli myös ilmi, että saamelaiskäräjien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöstä ei ole riittävästi tietoa saamelaistenkaan keskuudessa ja meidän on parannettava tiedostusta näissä asioissa” puheenjohtaja Näkkäläjävi kertoi.