Lapin Aluehallintovirastossa on vahvistettavana Näkkälän paliskunnan kokouksen tekemä päätös jakaa paliskunta eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Lapin AVI on pyytänyt asiasta lausuntoa saamelaiskäräjien lisäksi eri viranomaisilta ja järjestöiltä. Saamelaiskäräjät on saanut vuonna 2012 ensimmäisen esityksen alueen saamelaisilta paliskunnan jakamiseksi. Saamelaiskäräjät on kuullut lausunnon valmistelussa Näkkälän paliskunnan poronomistajia ja huomioinut paliskunnan osakkaiden antamat lausunnot Lapin AVI:lle loppusyksystä 2014 järjestetyssä osakkaiden kirjallisessa kuulemisessa. Saamelaiskäräjät on myös huomioinut KHO:n vuonna 2014 tekemän päätöksen Mäntyjärven paliskunnan jakamisesta ja yhdistämisestä kahteen naapuripaliskuntaan. KHO on ratkaisussaan todennut paliskunnan jakamisen olevan lainmukainen ja turvaavan poronhoitolaissa paliskunnan tehtäväksi säädetyt velvoitteet. Poronhoitolain 7 § mukaan paliskunnan tehtävänä on mm. huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi. 

Saamelaiskäräjät on käsitellyt lausunnossaan Näkkälän paliskunnan päätöstä ja sen vaikutuksia saamelaiskäräjien lakisääteisten tehtävien, saamelaiskulttuurin, saamelaisten kollektiivisten oikeuksia ja saamelaisten oikeusaseman näkökulmasta. Saamelaiskäräjät tarkasteli paliskunnan päätöstä siten, miten paliskunnan tekemä päätös turvaa saamelaisten perustuslailliset ja kansainvälisissä sopimuksissa takaamat oikeudet. 

Näkkälän paliskunta on jaettu sisäisesti koko paliskunnan olemassaoloajan kahteen osaan, eteläiseen ja pohjoiseen osaan. Paliskunnan pohjoisessa osassa poronhoitoa harjoitetaan saamelaiskulttuurin perinteiden mukaisesti siidajärjestelmään pohjautuen ja poronhoidolla on alueen saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä ylläpitävä ja tukeva merkitys. Kummallakin alueella on omat poronhoitomallinsa, laidunalueet, vasanmerkityskaarteet ja paliskunnan etelä- ja pohjoisosan poroluvut luetaan erikseen. Paliskunta ei ole poronhoidollisesti yhtenäinen vaan jakautunut kahteen erilliseen osaan. Poronhoitoa on pystytty harjoittamaan menestyksekkäästi kummallakin alueella ja paliskunta on pystynyt toimimaan hallinnollisesti yhdessä, koska paliskunnan sisäistä laidunrajaa ja paliskunnan päätöksiä on kunnioitettu. 2000-luvun alkuvuosista lähtien eteläisen alueen poronhoitajat ovat tulleet pohjoisosan laidunalueelle joka talvi. Pohjoisosan poronhoitajat ovat tehneet asiasta rikosilmoituksia ja paliskunta on tehnyt päätöksiä, jossa se on edellyttänyt eteläisen alueen poronhoitajia viemään poronsa omille laidunalueilleen. Paliskunnan päätöksiä ei ole kunnioitettu ja laidunaluerikkomuksia on jatkettu ainakin kymmenen vuoden ajan. 

Saamelaiskäräjät otti lausunnossaan huomioon Näkkälän paliskunnan tekemän lainvoimaisen päätöksen, Lapin AVI:n toimivallan,  Suomen kansalliset ja kansainväliset velvoitteet saamelaisia kohtaan ja poronhoitolaissa paliskunnalle säädetyt tehtävät ja totesi,  että Näkkälän paliskunnan tekemä päätös suojaa saamelaisten perustuslaillista kulttuurimuotoa ja on Suomen perustuslain mukaisten kansallisten ja Suomen ihmisoikeuksien mukaisten kansainvälisten velvoitteiden mukainen. Päätös paliskunnan jakamisesta kuuluu paliskunnan päätösvaltaan ja päätös on tehty tasapuolisesti ja poronhoitolain mukaisesti. Saamelaiskäräjät tukee Näkkälän paliskunnan päätöstä ja esittää, että AVI vahvistaa paliskunnan jakamisen ja paliskuntien rajat Näkkälän paliskunnan päätöksen mukaisesti.  Saamelaiskäräjät viittasi lausunnossaan myös  KHO:n ratkaisuun Mäntyjärven paliskunnan rajojen vahvistamisessa, jossa KHO antaa ratkaisevan painoarvon paliskunnan omalle päätökselle. Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan  poronhoidolliset syyt edellyttävät paliskunnan jakamista paliskunnan päätöksen edellyttämällä tavalla. Paliskunnan jakaminen edellyttää esteaidan rakentamista.

Saamelaiskäräjät antoi lausunnon maa- ja metsätalousministeriöllä luonnoksesta susikannan hoitosuunnitelmaksi. Saamelaiskäräjät vaati lausunnossaan että saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia on kuultava erikseen hoitosuunnitelmasta. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan saamelaisten kotiseutualueella monen eri valtion alueella elävien susien  suojelu tulisi järjestää valtioiden ja saamelaiskäräjien  välisellä yhteistyöllä ja yhteisellä hoitosuunnitelmalla. Saamelaiskäräjät esittää yhteisen suurpetokomission perustamista Suomen, Venäjän, Norjan, Ruotsin sekä kunkin maan saamelaiskäräjien kesken suunnittelemaan suurpetokantojen hoitoa ja suojelua. Saamelaiskäräjät pitää hoitosuunnitelman kirjausta poronhoitoalueen susikannan kasvun rajoittamisesta erittäin tärkeänä, mutta korostaa edelleen, että susikannan suuruuden arvioinnissa ja susikannan hoidossa tulee ottaa huomioon myös Skandinavian ja Venäjän susipopulaatiot.  

Seuraava saamelaiskäräjien hallituksen kokous järjestetään helmikuussa. 

Saamelaiskäräjien lausunto Näkkälän paliskunnan jaosta Lapin AVI:ille