Suomeksi (pdf, 142 kB)

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta. 18. syyskuuta kaikilla Ruotsissa kirjoissa olevilla 16 vuotta täyttäneillä jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, keiden vastuulle Ruotsin kirkon ohjaaminen annetaan neljäksi tulevaksi vuodeksi.

Ruotsin kirkon toiminta on monipuolista ja se kattaa laajan kentän. Kirkko haluaa olla yhteenkuuluvuuden, hengellisyyden ja Jumala-yhteyden kohtauspaikka, jossa on tilaa kysymyksille ja keskusteluille. Kirkko, joka antaa toivoa ja myötävaikuttaa ihmisten henkiseen terveyteen. Avoin ja läsnäoleva kirkko, joka on heikompien puolella ja jossa kristillinen ja humaani arvoperusta toteutetaan käytännön toiminnassa, niin täällä kotona kuin ulkomailla, niin ilossa kuin surussa, niin arjessa kuin juhlassa.

Mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa?

Katastrofien ja onnettomuuksien jälkihoito?

Kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaaminen?

Käynnit vanhusten, sairaiden ja yksinäisten luona?

Pakolaiskysymykset?

Joulun, pääsiäisen ja helluntain vietto?

Ympäristötyö?

Kirkkorakennusten hoitaminen?

Reilu kauppa?

Lasten ja nuorten musiikkitoiminta?

………………………?

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta

Kirkollisvaaleissa 18. syyskuuta jäsenet voivat valita, mihin Ruotsin kirkon tulee käyttää voimansa neljänä seuraavana vuotena. Kenelle haluat antaa luottamuksesi? Vaalipäivänä äänestetään äänestyskortissa ilmoitetussa vaalihuoneistossa. Äänivaltaiset jäsenet saavat äänestyskortin postitse viimeistään 31. elokuuta. Kortissa kerrotaan lisäksi, onko vaalipäivänä erityisiä äänten vastaanottopaikkoja. Äänestää voi myös ennen vaalipäivää.

Kirkollisvaalit käsittävät kolme tai neljä vaalia

Kirkollisvaaleissa (kyrkoval) äänestetään kolmessa tai neljässä vaalissa. Sen ratkaisee kotiseurakunnan paikallinen organisaatio:

1) kirkkovaltuusto (kyrkofullmäktige) tai välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto ( direktvalt kyrkoråd)

Kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa käsitellään seurakunnan toimintaa ja tavoitteita koskevia asioita.

2) yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto (samfällda kyrkofullmäktige)

Useat seurakunnat tekevät yhteistyötä yhtymässä taloutta ja hallintoa koskevissa asioissa.

Kun kyse on taloudesta ja hallinnosta, usea seurakunta toimii monesti yhteistyössä yhtymässä. Yhteinen kirkkovaltuusto päättäätaloudesta , kiinteistöasioista yms.

3) hiippakuntavaltuusto (stiftsfullmäktige)

Ruotsin kirkko on jaettu kolmeentoista hiippakuntaan. Kunkin hiippakunnan johdossa on piispa. Yksi hiippakunnan tehtävistä on tukea seurakuntia niiden toiminnan kehittämisessä.

4) kirkolliskokous (Kyrkomötet)

Kirkolliskokous on Ruotsin kirkon korkein päättävä elin ja siinä on 251 jäsentä. Siellä ratkaistaan yhteiset asiat, jotka koskevat esimerkiksi kirkon säännöstöä ja kasteeseen, konfirmaatioon, vihkimiseen ja hautaukseen liittyviä kysymyksiä.

Äänestyskortista näkyy, missä vaaleissa saa äänestää.

 

Organisationsskiss

Direkta val till	=	Välittömät vaalit
Nationell nivå	=	Kansallinen taso
Kyrkomötet	=	Kirkolliskokous
Kyrkostyrelsen	=	Kirkkohallitus
Regional nivå	=	Alueellinen taso
Stiftsfullmäktige	=	Hiippakuntavaltuusto
Stiftsstyrelse	=	Hiippakuntahallitus
Lokal nivå	=	Paikallinen taso
Lokal nivå när församlingen ej ingår i samfällighet	=	Paikallinen taso, kun seurakunta ei kuulu yhtymään
Lokal nivå när församlingen ingår i samfällighet	=	Paikallinen taso, kun seurakunta kuuluu yhtymään
Samfällda kyrkofullmäktige	=	Yhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Kyrkonämnd	=	Kirkkolautakunta
Kyrkofullmäktige	=	Kirkkovaltuusto
Kyrkoråd	=	Kirkkoneuvosto
Direktvalt kyrkoråd	=	Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto
Kyrkostämma	=	Kirkonkokous
Så här fungerar det	=	Näin se toimii
Grå rutor = de organ till vilka vi väljer i kyrkovalet. Helfyllda vita och grå rutor = de beslutande organen. Streckade rutor = de verkställande organen. Direktvalt kyrkoråd är både beslutande och verkställande.	=	Harmaat ruudut = elimet, joita vaalit koskevat. Kokovalkeat ja -harmaat ruudut = päättävät elimet. Viivoitetut ruudut = toimeenpanevat elimet. Välittömillä vaaleilla valittu kirkkoneuvosto on sekä päättävä että toimeenpaneva elin.
Du som är röstberättigad röstar i tre eller fyra val, det vill säga till Kyrkomötet, till stiftsfullmäktige och till ett eller två lokala organ beroende på om församlingen tillhör en samfällighet eller inte.	=	Äänioikeutettu saa äänestää kolmessa tai neljässä vaalissa, ts. kirkolliskokoukseen, hiippakuntavaltuustoon ja yhteen tai kahteen paikalliseen elimeen sen mukaan, kuuluuko seurakunta johonkin yhtymään.

 

Äänestäminen

Kirkollisvaaleissa äänestetään suurin piirtein samoin kuin yleisissä vaaleissa.

Jos äänestää ennen vaalipäivää tai erityisessä äänten vastaanottopaikassa, on käytettävä äänestyskorttia. Vaikka äänestää vaalihuoneistossa, äänestyskortti tulee ottaa mukaan.

Vaalipäivänä 18. syyskuuta

Vaalihuoneistossa

Äänestyskortissa lukee, missä vaalihuoneistossa (vallokal) voi äänestää ja milloin se on auki.

Erityisessä äänten vastaanottopaikassa

Joskus järjestetään myös erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe). Jos sellaisia on vaalipäivänä, niiden sijainnista ja aukioloajoista ilmoitetaan äänestyskortissa.

Ennen vaalipäivää

Toimistot koko maassa

5. syyskuuta–14. syyskuuta voi koko maassa äänestää ennakkoon kirkkoherranvirastoissa ja seurakuntatoimistoissa. Lisätietoja saa seurakunnasta, jossa haluaa äänestää.

Erityiset äänten vastaanottopaikat

Ennakkoäänestystä varten on myös saatettu järjestää erityisiä äänten vastaanottopaikkoja (särskilt röstmottagningsställe). Tietoja eri mahdollisuuksista saa omasta seurakunnasta.

Kirjeäänestys

Yksi ennakkoäänestystapa on kirjeäänestys (brevröstning). Siihen tarvitaan ns. kirjeäänestyspaketti (brevröstningspaket), jonka voi tilata kirkkoherranvirastosta tai seurakuntatoimistosta. Se sisältää kaiken tarvittavan, mm. tyhjiä vaalilippuja, jotka voi täyttää itse. Tavallisesti siltä nimeämisryhmältä, jota aikoo äänestää, voi kuitenkin saada painettuja vaalilippuja. Kirjeäänen on oltava perillä viimeistään 14. syyskuuta.

Äänestys valtuutetun välityksellä

Äänestäminen valtuutetun välityksellä (budröstning) tehdään samalla tavoin kuin kirjeäänestys, mutta se on tarkoitettu etupäässä niille, jotka ovat aikoneet äänestää vaalihuoneistossa mutta joilla on este vaalipäivänä. ”Kirjeäänestyspaketti” sisältää myös kaiken sen, mitä tarvitaan äänestettäessä valtuutetun välityksellä.

Keitä voi äänestää?

Kirkollisvaaleissa äänestetään nimeämisryhmää (nomineringsgrupp), joka vastaa yleisten vaalien puoluetta. Äänestäessään voi myös valita henkilön, siis merkitä nimeämisryhmän listalle rastin sen ehdokkaan kohdalle, jonka mieluiten haluaa tulevan valituksi.

Nimeämisryhmät tiedottavat itse siitä, miten ne haluaisivat kirkon työskentelevän ja toimivan  ja mihin Ruotsin kirkon tulisi käyttää voimansa. Valittavissa olevat ryhmät saa yleensä tietää omasta seurakunnastaan. Luettelot on julkaistu myös Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se.

Vaalitulokset

Alustavat tulokset julkaistaan vaalihuoneistojen suljettua ovensa Internet-osoitteessa www.svenskakyrkan.se sitä mukaa, kun laskenta edistyy. Lopullinen tulos julkaistaan mm. sivulla www.svenskakyrkan.se, kun hiippakunnat ovat tarkistaneet kaikki äänimäärät.

Äänestyskortti

Äänivaltaisille jäsenille lähetetään äänestyskortti (röstkort) joka on perillä viimeistään 31. elokuuta. Äänestyskorttiin on merkitty yksilölliset tiedot siitä, missä vaaleissa saa äänestää ja missä ja milloin äänestäminen on mahdollista.

Jos äänestyskortti on kadonnut tai jos siinä on virheitä, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen, Kyrkostyrelsen, Svenska kyrkan, 751 70 Uppsala, 018-16 96 00 (Informationsservice), tai tilata uusi osoitteesta  www.svenskakyrkan.se. Myös sen, joka ei ole saanut äänestyskorttia ollenkaan mutta joka on mielestään äänestyskelpoinen, tulee ottaa yhteys kirkkohallitukseen.

Äänestyskortti lähetetään väestökirjoissa olevaan osoitteeseen. Kopio äänestyskortista (dubblettröstkort) voidaan faksata siihen seurakuntaan, jossa äänestää, ja Ruotsin kirkon ulkomaanseurakuntiin.