Suomeksi alempana.

SÁRA-fidnu álggii čakčat 2015. Aivve fitnu álggus ságastalaimet eahpevirggálaččat gávpotsámeservviiguin Helssegis, Tamperes, Jyväskyläs, Oulus ja Roavvenjárggas. SÁRA dutká gávpotsápmelaččaid buresbirgenbálvalusaid, nappo sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ja árabajásgeassinbálvalusaid. Árabajásgeassima birra lei álki ságastallat sihke servviiguin ja oktasaš gávpotsápmelaččaiguin: Helssegis, Oulus ja Roavvenjárggas leat jo sámi árabajásgeassinbálvalusat ja giellabeassedoaibma. Doaibmavuogitge leat máŋggaláganat: lea gieldda ordnen bálvalus, lea eatnigiellágiid árabajásgeassin ja giellabeassedoaibma seammá joavkkus ja lea priváhta sámegielat joavkobearašbeaivedikšu. Gávpogiin orru sápmelaččain ledje jo dáin vuosttas ságastallamiin albma evttohusat das, mo bálvalusaid sáhtášii ovddidit.

Go jearaimet sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid birra, ságastallan jaskkodii. Ai mat sámegielat sode-bálvalusat? Eaihan dakkárat leat! Orui leamen váttis movttiidahttit olbmuid govahallat, makkárat sáhtašedje leat sámegielat ja sámekultuvrra vuhtii váldi sode-bálvalusat. Sámegielat sode-bálvalusat orro leamen jo jurddan nu guhkkin, ahte olbmot eai oba háliidan daid govahallat.

Liikká, go ságastallan joatkašuvai servviiguin ja oktasaš gávpotsápmelaččaiguin, álggiimet gullat maid earálágan ságaid birra. Gii nu beassan riegádahttit sámegillii. Nubbi diđii sámegielat ambulánsabargi birra. Vuorddeš, amma dat justa leat sámegielat sode-bálvalusat? Dat seammá bálvalusat, mat eai galgan leat?

Sámegiellágat barget juohke suorggis, maid sosiála- ja dearvvašvuođasuorggis. Sin mearri ii kánske leat doarvái stuoris, muhto sii leat! Go smiehttat, mo sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid sáhtášii ovddidit, lea álki darvánit dasa, mo váttis lea hukset sámegielat bálvalusvuogádaga. Dan sajis sáhtášeimmet lihkkasit smávva lávkkiiguin. Geat sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi bargit leat jo dál barggus? Mo sáhtášeimmet buorebut atnit ávkin sin erenomáš giellamáhtu ja kultuvrra dovdamuša? Dál sámegielat bargit barget sámegiellágiiguin soaittáhagas ja árvidit ovdamearkka dihte buohcci namas, leago son sámegielat vai ii. Vuosttas lávki sámegielat sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaid ovddideamis sáhtášii leat daid bargiid máhtuid oidnosii buktin sihke bargobáikki siste ja áššehaččaide. Livččiigo sámegielat áššehačča mielas álkit sámástišgoahttit, jos dalán vuostáiváldimii boađadettiin oččošii dieđu, ahte dáppe leat maid sámegielat bargit? Sáhtášiigo vuosttas lávki leat, ahte jo uvssa guoras livččii vuordimin láhppu “minguin sáhtát sámástit”, go sámegielat bargit leat barggus?

—–

SÁRA-hanke alkoi syksyllä 2015. Aivan hankkeen aluksi keskustelimme epävirallisesti kaupunkisaamelaisyhdistysten kanssa Helsingissä, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. SÁRA-hankkeessa tutkitaan kaupunkisaamelaisten hyvinvointipalveluja eli sosiaali- ja terveys- sekä varhaiskasvatuspalveluita. Varhaiskasvatuspalveluista puhuminen yhdistysten ja yksittäisten kaupunkisaamelaisten kanssa tuntui helpolta: Helsingissä, Oulussa ja Rovaniemellä on jo saamenkielistä varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa. Toimintamallejakin on ehtinyt kehittyä useita: on kunnan järjestämää varhaiskasvatusta, on yhdistettyä äidinkielisten varhaiskasvatusta ja kielipesätoimintaa ja on yksityistä saamenkielistä ryhmäperhepäivähoitoa. Kaupungeissa asuvilla saamelaisilla oli jo näissä ensimmäisissä keskusteluissa konkreettisia ehdotuksia siitä, miten palveluita voisi kehittää.

Kun aloimme keskustella sosiaali- ja terveyspalveluista, keskustelu hiljeni. Ai mitkä saamenkieliset sote-palvelut? Eihän sellaisia ole! Ihmisiä tuntui olevan vaikea saada ideoimaan, millaisia saamenkieliset ja saamelaisen kulttuurin huomioivat sote-palvelut oikein ovat. Saamenkieliset sote-palvelut vaikuttivat olevan jotain niin kaukaista, ettei niitä haluttu edes kuvitella.

Kuitenkin keskustelun jatkuessa niin saamelaisyhdistysten kuin yksittäisten kaupunkisaamelaistenkin kanssa alkoi korviimme kantautua myös erilaisia tarinoita. Joku oli päässyt synnyttämään saameksi. Toinen tiesi saamenkielisestä ambulanssityöntekijästä. Hetkinen, eivätkö nämä juuri ole saamenkielisiä sote-palveluita? Niitä samoja palveluita, joita ei pitänyt olla olemassa?

Saamenkielisiä työntekijöitä on työskentelee kaikilla aloilla, myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Heitä ei ehkä ole riittävästi, mutta heitä on olemassa! Kun mietitään, miten saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja voitaisiin edistää, on helppo juuttua siihen, miten vaikeaa saamenkielisen palvelujärjestelmän luominen on. Sen sijaan voitaisiin aloittaa pienillä askelilla. Keitä saamenkielisiä sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä on työelämässä jo nyt? Miten heidän kielellistä erityisosaamistaan ja kulttuurin tuntemustaan saataisiin hyödynnettyä paremmin? Nyt saamenkieliset työntekijät tekevät työtään saamenkielisten asiakkaiden kanssa sattumalta, arvaten esimerkiksi potilaan nimen perusteella, onko asiakas saamenkielinen vai ei. Ensimmäinen askel saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden edistämisessä voisi olla näiden työntekijöiden osaamisen näkyväksi tekeminen sekä työyhteisöissä että asiakkaille. Olisiko saamenkielisellä asiakkaalla matalampi kynnys käyttää äidinkieltään sosiaali- ja terveyspalveluissa, jos hän saisi heti vastaanotolle tullessaan tietää, että yksikössä on myös saamenkielistä henkilökuntaa? Voisiko ensimmäinen askel eteenpäin olla, että asiakasta olisi ovella vastassa lappu ”meillä voit asioilla myös saameksi”, kun töissä on saamenkielistä henkilökuntaa?